1-2. (a) Oityi atuho tuhanda? (b) Onthumbi patyi tupondola okukala nayo?

ATUHO tutyihole tyina vakuetu vena ohole nonthue. Tupu atuho tuhanda okulingwa nawa. Inkha tulingwa onya, tupondola okulitehelela okuti tutupu esilivilo iya atusoyo.

² Siovaa utyii nawa okuti tuhanda vakuetu vakale nohole nonthue iya avetulingi nawa. (Sal. 33:5) Tupondola okukala nonthumbi yokuti Huku yetu uhanda tutekulwe nawa. Iya otyo tyimoneka tyina tulilongesa nawa Ovitumino Siovaa aavelele ova Isilayeli pokati ka Moisesi. Inkha waihamenwa mokonda vakuenyi vekulinga onya, tala oñgeni Ovitumino Viapelwe Moisesi * vilekesa okuti Siovaa wesuka novanthu vae.

3. (a) Ngetyi tyipopia Loma 13:8-10, oityi tuimbuka tyina tulilongesa nawa Ovitumino Viapelwe Moisesi? (b) Omapulo patyi maakumbululwa monthele ei?

³ Tyina tulilongesa Ovitumino Viapelwe Moisesi tuimbuka okuti Siovaa Huku utuhole. (Tanga Loma 13:8-10.) Monthele ei matulilongesa Ovitumino vimwe viapelwe ova Isilayeli iya atukumbulula omapulo aa: Omokonda yatyi tupopila okuti Ovitumino viahindwa nohole? Omokonda yatyi tupopila okuti Ovitumino ankho vilunda ovanthu okulitekula nawa? Oñgeni ovakulu ankho vena okukoyesa onomphela? Ovalie Ovitumino ankho viyakulila? Omakumbululo omapulo oo maetuungumanesa, maetuavela ekevelelo iya maetukuatesako okufuena vali ku Tate yetu woluembia. — Ovil. 17:27; Lom. 15:4.

4. (a) Omokonda yatyi tupopila okuti Ovitumino viahindwa nohole? (b) Ngetyi tyipopia Mateusi 22:36-40, ovitumino patyi Sesusi apopia okuti viakolela vali?

⁴ Tupondola okupopia okuti Ovitumino viahindwa nohole mokonda atyiho Siovaa alinga utyilinga nohole. (1 Suau 4:8) Ovitumino aviho Siovaa aavelele ova Isilayeli ankho viatuka vala Kovitumino vivali: Ohole na Huku, nohole na vakuavo. (Lev. 19:18; Deut. 6:5; tanga Mateusi 22:36-40.) Ngotyo, tupondola okukala nonthumbi yokuti Ovitumino 600 novikuavo vali pena etyi vitulongesa konthele yohole Siovaa ena nonthue. Tutalei onongeleka mbumwe.

5-6. Oityi Siovaa ahanda ovalinepi valinge, iya oityi amona kovalinepi? Popia ongeleka.

⁵ Kala omukuatyili komunthu welinepa nae iya otekula nawa ovana vove. Siovaa uhanda ovalinepi vakale nohole itualako apeho. (Gên. 2:24; Mat. 19:3-6) Oumbalehi otyipuka tyimwe otyivi tyihapondola okulingwa ou welinepa nae. Iya otyo Siovaa ailikila oumbalehi Povitumino Ekwi aavelele Moisesi. (Deut. 5:18) Oumbalehi onkhali onene “ku Huku” iya otyipuka tyiihama unene kuou welinepa nae. (Gên. 39:7-9) Omunthu walavisua, upondola okuihamenwa mokueenda kuomanima omanyingi.

⁶ Siovaa utala onkhalelo ovalinepi velitekula. Ankho uhanda ovakai ova Isilayeli vatekulwe nawa. Onthilo omulume ena Novitumino vya Siovaa ankho imulunda okukala nohole nomukai wae iya ehemuhenge mokonda yovipuka ovitutu. (Deut. 24:1-4; Mat. 19:3, 8) Mahi inkha pamoneka otyitateka otyinene iya ahande okumuhenga, ankho una okumuavela omukanda wokumuhenga. Omukanda oo ankho uyakulila ovakai opo vahatendeleyue okuti vatyinda omuenyo wasila. Tupu omukanda oo, omulume ankho ukeupola kovakulu vomepunda-mbo opo vakale nomphitilo yokuvekuatesako okutetulula ovitateka viavo. Tyina omulume omu Isilayeli ankho ahenga omukai wae movipuka vihasilivila, pamwe Siovaa ankho kelipake-po. Mahi ankho umona oluihamo omukai akala nalo. — Mal. 2:13-16.

7-8. (a) Otyitumino patyi Siovaa aavelele ovohe? (Tala olutalatu luo kondye.) (b) Oityi tulilongesilako?

⁷ Tupu Ovitumino vilekesa okuti Siovaa wesuka novana iya uhada vakale nehambu. Siovaa watumine ovohe okuavela ovana etyi vesukisa, nokuvekuatesako okukala noupanga omuwa nae. Ovohe ankho vena okuundapesa onomphitilo ambuho opo vakuateseko ovana vavo okunoñgonoka nokupanda Ovitumino viae, nokukala nohole nae. (Deut. 6:6-9; 7:13) Otyipuka tyimwe Siovaa ayekelele ova Isilayeli vamoneswe ononkhumbi, omokonda ankho vatekula onya ovana vavo monkhalelo iihama komutima. (Jer. 7:31, 33) Ovohe ankho kavapondola okunianga ovana vavo ine okuvelinga onya, mahi ankho vena okuvetala ngatyina otyiawa tyakolela tya Siovaa. — Sal. 127:3.

⁸ Etyi tulilongesilako: Siovaa weete onkhalelo ovalinepi velitekula. Tupu uhanda ovohe vakale nohole novana vavo. Iya mekevekoyesa mokonda yonkhalelo vatekula ovana vavo.

9-11. Omokonda yatyi Siovaa aavelele ova Isilayeli otyitumino tyokuhapeleya?

⁹ Uhapeleye. Otyitumino tyahulililako Povitumino Ekwi ankho tyiilika okupeleya ine okuhanda otyipuka tya vakuavo. (Deut. 5:21; Rom. 7:7) Notyitumino otyo, Siovaa ankho uhanda okulongesa ovanthu vae otyipuka tyimwe tyakolela unene: ova Isilayeli ankho vena okuyakulila omitima viavo, tyilekesa okuti ankho vena okulunguka konthele  yetyi vasoka, nonkhalelo velitehelela. Siovaa utyii nawa okuti ovipuka ovivi vihimbikila komalusoke omavi. (Pro. 4:23) Inkha omu Isilayeli ankho uyeka omahando omavi atualeko momutima wae, ankho upondola okutekula onya vakuavo. Mongeleka, Ohamba Davidi wayondyelue nomahando omavi. Ankho omunthu ukahi nawa, mahi nthiki imwe apeleya omukai wamuene. Omahando ae aemutuala kokulinga onkhali. (Tia. 1:14, 15) Davidi alingi oumbalehi nomukai wamuene, aovola okuholeka onkhali alinga iya konyima aipaesa omulume watyo. — 2 Sam. 11:2-4; 12:7-11.

¹⁰ Siovaa ankho utyimona tyina omu Isilayeli ahaendela motyitumino otyo mokonda utala etyi tyikahi momutima womunthu. (1 Crô. 28:9) Otyitumino otyo ankho tyilongesa ovanthu okuti ankho vena okulityilika omalusoke atuala kokulinga ovipuka ovivi. Tyotyili, Siovaa o Tate omunongo iya una oluembia!

¹¹ Etyi tulilongesilako: Siovaa katalela kotyivala mahi utala etyi tyikahi momutima wetu. (1 Sam. 16:7) Petutu otyipuka natyike tupondola okuholeka ku Siovaa, ngetyi omalusoke etu, nonkhalelo tulitehelela, novipuka tulinga. Siovaa utala ovituwa oviwa tuna iya utuavela ondundo opo tutualeko novituwa ovio. Mahi uhanda tuimbuke iya atuyungu omalusoke omavi opo ehetuhongiliye okulinga ovipuka ovivi. — 2 Crô. 16:9; Mat. 5:27-30.

12. Oityi Ovitumino Viapelwe Moisesi vitulongesa?

¹² Ovitumino Viapelwe Moisesi vitulongesa okuti Siovaa uhole ouviuki. (Sal. 37:28; Isa. 61:8) Siovaa wetuavela ongeleka yo ñgeni tuna okutekula vakuetu. Siovaa ankho uyamba ova Isilayeli tyina ankho vetavela Ovitumino viae. Mahi tyina ankho vehetavela, vamona ononkhumbi. Tutalei vali Ovitumino vivali Povitumino Ekwi.

13-14. Oityi Ovitumino vivali vyo tete Povitumino Ekwi ankho vipopia? Iya oñgeni okutavela Ovitumino ovio ankho tyiveetela ouwa?

¹³ Fenda vala Siovaa. Ovitumino vivali vyo tete Povitumino Ekwi ankho vipopia okuti ova Isilayeli kavapondola okufenda ovilolo, mahi ankho vena vala okufenda Siovaa. (Êx. 20:3-6) Ovitumino ovio ankho hapala ouwa wa Siovaa, mahi opala ouwa wova Isilayeli. Tyina ova Isilayeli ankho vatualako okukala ovakuatyili kwe, omuenyo wavo ankho ukala nawa. Mahi tyina ankho vafenda ono huku mbomatutu vamona ononkhumbi.

¹⁴ Nkhele soka kova Kanaa. Ankho kavafende Huku yotyotyili mahi ankho vafenda ovikahuku vihena omuenyo, iya otyo atyiveetela ovitateka ovinyingi. (Sal. 115:4-8) Monkhalelo yavo yokufenda ankho muakutikinya ovinepo viasila, nokuyoka ovana opo valinge ovilikutila. Tupu tyina ova Isilayeli ankho vehetavela Ovitumino vya Siovaa iya avafende ovilolo, vakala novitateka ovinyingi tupu ankho vaetela oluihamo onombunga mbavo. (2 Crô. 28:1-4) Ovatumini ankho kavetavela Ovitumino vya Siovaa konthele yo ñgeni vena okutekula vakuavo. Ankho vaundapesa omapita outumini wavo iya ankho vamonesa ononkhumbi vana vehena ava vevekuatesako. (Eze. 34:1-4) Siovaa alondola ova Isilayeli okuti ankho makoyesa vana vamonesa ononkhumbi ovakai novana. (Deut. 10:17, 18; 27:19) Mahi Siovaa ankho uyamba ova Isilayeli tyina vakala ovakuatyili kwe na tyina velitekula nawa. — 1 Reis 10:4-9.

15. Oityi tulilongesila ku Siovaa?

¹⁵ Etyi tulilongesilako: Siovaa kavelwa onombei  tyina vana vapopia okuti vemufenda vehetavela ovitumino viae iya avamonesa ononkhumbi ovaumbili vae. Mahi Siovaa utuhole unene iya utyimona tyina tulingwa onya. Tyimuihama vali tyipona oluihamo ina yomona akala nalo tyina olukembe luavela. (Isa. 49:15) Namphila kamatetulula liwa-liwa otyitateka, mahi momuvo watyo makakoyesa ovanthu vehelivelele mokonda yonkhalelo vatekula vakuavo.

16-18. Ovipuka patyi ovitumino ankho vipopia? Iya oityi tulilongesilako?

¹⁶ Mokonda Ovitumino Viapelwe Moisesi ankho muakutikinya ovipuka ovinyingi viomuenyo, ankho tyakolela unene ovakulu vomepunda-umbo vakoyese ovanthu va Huku nouviuki. Ankho kavakoyesa vala ovipuka vielikuata nefendelo, mahi tupu ankho vena okukoyesa onomphela ononkhuavo, ngetyi onondyaya novikuavo vali. Tala onongeleka mbumwe.

¹⁷ Inkha ankho omu Isilayeli waipaa omunthu umwe, ankho nae kaipawa vala ngotyo. Tete ovakulu ankho vena okutala nawa etyi tyaendapo opo vatokole inkha omunthu oo nae una okuipawa. (Deut. 19:2-7, 11-13) Tupu, ovakulu ankho vakoyesa onomphela mbelikalaila, okuhimbikila kovitateka vyo nohika alo ovitateka viotyinepo. (Êxo. 21:35; Deut. 22:13-19) Tyina ova Isilayeli ankho vaendela Movitumino vya Siovaa iya ova ovakulu avakoyesa nouviuki, aveho ankho vapolako ouwa. Iya otyo ankho tyinkhimaneka enyina lya Siovaa. — Lev. 20:7, 8; Isa. 48:17, 18.

¹⁸ Etyi tulilongesilako: Atyiho tulinga momuenyo wetu tyakolela unene ku Siovaa. Uhanda tukale ovaviuki atutekula vakuetu nohole. Tupu utala nawa etyi tupopia netyi tulinga, alo umwe tyina pehena omunthu utuete. — Heb. 4:13.

19-21. (a) Oñgeni ovakulu vomepunda-umbo novakoyesi ankho vena okutekula ovanthu va Huku? (b) Oityi Siovaa aavelele ovanthu vae opo eveyakulile, iya oityi tulilongesilako?

¹⁹ Siovaa ankho uhanda okuyakulila ovaumbili vae opo vahahongiliyue novanthu vovilongo ovikuavo. Mokonda yotyo, apopila ovakulu vomepunda-umbo novakoyesi opo vahakoyese nokapungulula. Ankho kavapondola okulinga onya vakuavo, mahi tupu ankho vena okukoyesa nouviuki. — Deut. 1:13-17; 16:18-20.

²⁰ Mokonda Siovaa uhole unene ovanthu vae, eveavela Ovitumino opo vehelitekule onya. Mongeleka, Ovitumino ankho viyakulila omunthu opo ahatendeleyue otyipuka ahalingile. Una watendeleyua ankho una okunoñgonoka olie wemutendeleya. (Deut. 19:16-19; 25:1) Iya opo vemukoyese, ankho pena okukala ovanthu vevali ine valambapo  opo vakale onombangi. (Deut. 17:6; 19:15) Mahi soka ñgeno omu Isilayeli walinga otyipuka otyivi mahi amonwa vala nomunthu wike. Oñgeni ankho tyina okulingwa? Ankho kapondola okusoka okuti petupu etyi malingwa. Siovaa wamona etyi alinga. Mombunga, ovohe ankho vena otyilinga tyokuhongolela ombunga, mahi outumini wavo ankho una apa woyela. Movitateka vimwe viombunga, ovakulu vomepunda-umbo ankho vena okulipaka-po iya avalingi etokolo konthele yo ñgeni otyitateka tyimwe tyina okutetululwa. — Deut. 21:18-21.

²¹ Etyi tulilongesilako: Siovaa wetuavela ongeleka ongwa mokonda atyiho alinga utyilinga nouviuki. (Sal. 9:7) Siovaa uyamba vana vetavela noukuatyili ovitumino viae mahi ukoyesa vana vaundapesa omapita outumini wavo. (2 Sam. 22:21-23; Eze. 9:9, 10) Vamwe valinga ovipuka ovivi ngoti petupu etyi tyivemonekela, mahi momuvo watyo Siovaa mevekoyesa. (Pro. 28:13) Inkha kavelivele, apa katutu mavaimbuka okuti “tyitilisa owoma okutokela pomavoko a Huku una omuenyo.” — Heb. 10:30, 31.

22-24. (a) Ovalie ovitumino ankho viyakulila, oityi otyo tyitulongesa konthele ya Siovaa? (b) Elondolo patyi tuvasa mu Êxodo 22:22-24?

²² Ovitumino ankho viyakulila haunene vana vehena apa vakuatelela ngetyi onosona, novahepe, no nongendi. Ovakoyesi vo mo Isilayeli vapopililwe okuti: “Onwe kamupondola  okukoyesa nokapungulula onongendi no nosona. Tupu kamupondola okupola omanda yovahepe ikale opinyolo.” (Deut. 24:17) Siovaa walekesa okuti wesuka unene novanthu vokuhena ava vevekuatesako. Iya ankho ukoyesa vana vevetekula onya. — Tanga Êxodo 22:22-24.

²³ Tupu Ovitumino ankho viyakulila onombunga opo vehelinepe poyavo. (Lev. 18:6-30) Tyelikalela novanthu vovilongo ovikuavo ankho vehole otyituwa otyo, ova Isilayeli ankho vena okutyitala ngatyina tyitoyesa unene ngetyi Siovaa etyitala.

²⁴ Etyi tulilongesilako: Siovaa uhanda vana vena outumini vakale nohole na vakuavo. Uyele ovanthu vakuata vakuavo kononkhono iya haunene uhanda okuyakulila vana vehena apa vakuatelela.

25-26. (a) Omokonda yatyi tupopila okuti ohole nouviuki vikahi ngomphepo nomuenyo? (b) Oityi matulilongesa mononthele ononkhuavo?

²⁵ Ngetyi omphepo nomuenyo viendela kumwe, tupu ohole nouviuki ongotyo vikahi. Tyina tuimbuka okuti Siovaa ukahi nokututekula nawa, ohole tuna nae iliyawisa. Iya ohole na Siovaa novitumino viae, itulunda okukala nohole na vakuetu nokuvelinga nawa.

²⁶ Ovitumino Viapelwe Moisesi viakuatesileko ova Isilayeli okukala noupanga wapama na Siovaa. Mahi etyi Sesusi afuisapo Otyitumino, ovanthu ankho kavesukisile vali okuendela Movitumino Viapelwe Moisesi mokonda viakumanwa notyipuka tyikahi vali nawa. (Rom. 10:4) Apositolu Paulu wapopia okuti Ovitumino “okahi kovipuka oviwa maviya.” (Heb. 10:1) Ononthele ononkhuavo mambuya Momutala Womulavi wa Maio, mambupopi konthele yovipuka ovio. Tupu mambupopi omokonda yatyi ohole nouviuki viakolela unene mewaneno lyo Vakilisitau.