1-2. (a) Ninke baalunku maa hasiˈneemmo? (b) Maa addaxxa dandiineemmo?

NINKE baalunku wolootu baxxankera hasiˈneemmo. Qoleno taashsho xeˈinore assinankera dihasiˈneemmo. Baxille leellisha hoonginkeronna miincinkero ninkeneeto tidhinoommokkiri gede assine laˈnammoranna hexxo mudhinammora dandiineemmo.

² Yihowa baxillunna taashsho hasiissannonketa afino. (Far. 33:5) Maganinke lowo geeshsha baxannonketanna taashsho afiˈnammora hasiˈrannota addaxxa dandiineemmo. Yihowa Muse widoonni Israeelete uyino Seera xiinxallanke tenne wodanchate kaaˈlitannonke. Wolootu baxillenna taashsho leellisha hoogginohe daafira hexxo mudhoottohanna xissiissiˈroottoha ikkiro, Muse Seeri * Yihowa mannisira hedannota leellishanno gara xiinxallatto gede koyinseemmohe.

3. (a) Roomu Sokka 13:8-10te kulloonni garinni, Muse Seera xiinxallineemmo woyite maa wodanchineemmo? (b) Konni birxichira hiikkuri xaˈmuwa xiinxallineemmo?

³ Muse Seera xiinxallineemmo woyite baxillaanchu Maganinke Yihowa lowo geeshsha baxannonketa huwanteemmo. (Roomu Sokka 13:8-10 nabbawi.) Konni birxichira, Israeelete dagara uyinoonniha mito seera xiinxalline aante noo xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo: Muse Seeri xintaminohu baxillu aanaati yineemmohu mayiraati? Kuni Seeri taashsho woˈmitanno gede  assanno yineemmohu mayiraati? Silxaane noonsa manni konne Seera harunsa hasiissannonsahu ma garinniiti? Seeru roorenkanni agarooshshe ikkannohu ayeooraati? Tenne xaˈmuwara dawaro afiˈranke sheshonna hexxo uyitannonke; hattono baxillaanchu Anninkewa albinni roore shinqeemmo gede kaaˈlitannonke.—Soq. 17:27; Rom. 15:4.

4. (a) Muse Seeri xintaminohu baxillu aanaati yineemmohu mayiraati? (b) Maatewoosi 22:36-40te xawinsoonni garinni, Yesuusi hiittenne hajajo luphi assino?

⁴ Yihowa baalanka coye assannohu baxillunni ikkino daafira, Muse Seeri xintaminohuno baxillu aanaati yaa dandiineemmo. (1 Yoh. 4:8) Yihowa Muse Seera woˈma fushshinohu ‘Magano baxinna’ ‘manna baxi’ yitannote lame qara hajajo horoonsiˈreeti. (Lew. 19:18; Mar. 6:5; Maatewoosi 22:36-40 nabbawi.) Konni daafira, Muse Seeri giddo nooti 600 saˈanno hajajo woˈmanti Yihowa baxilli daafira rosiissannonke. Hanni mite lawishshuwa laˈno.

5-6. Yihowa minaanninna minaama maa assara hasiˈranno? Isi maa laˈˈanno? Lawishsha kuli.

⁵ Galtekkira ammanami, hattono oosokki towaati. Yihowa minaanninna minaama mereero heeshshonsa diro woˈma geedote baxilli heeˈrara hasiˈranno. (Kal. 2:24; Mat. 19:3-6) Mittu manchi loosannote bushate bushanna baxillu xeino ikkito giddo mitte soorrote. Konnira Tonne Hajajo giddo lamalkiti “Foortooti” yaase garankolla. (Mar. 5:18) Soorra “Maganu albaanni” cubbo loosatenna galte gawajjate. (Kal. 39:7-9) Mittu manchi fooranno woyite, galtesi baxxanno minaannise kaadinose daafira wodanise madirara dandaanno; tini mada qolte lowo yanna geeshsha hura hooggara dandiitanno.

⁶ Yihowa minaanninna minaama mereero noo aante seekke laˈˈanno. Roorenkanni isi minaamuwa xiimbannita dibaxanno. Muse Seera ayirrisannohu Israeelichu minaanni minaamasi baxanno, hattono gari korkaati nookkiha galtesi dihaˈrisanno. (Mar. 24:1-4; Mat. 19:3, 8) Ikkollana adhamansa giddo shota ikkinokki qarri kalaqameenna minaamasi haˈrisannoha ikkiro, tenne leellishannoha tajete woraqata aa hasiissannosi. Kuni tajete woraqati ise foortino yine beebbate suˈmase hunnannikki gede kaaˈlanno. Qoleno minaamasi haˈrisinota leellishannoha tajete woraqata aasera albaanni, balaxe katamu cimeeyye amaaˈla hasiissannosiha ikkara dandaanno. Konni garinni, cimeeyye kuri minaanninna minaama adhamansa diiggannokki gede kaaˈlitanno faro afidhanno. Mittu Israeelichi umisi horora yee minaamasi haˈrisanno yannara, Yihowa mereero eannohu woˈmante yannara diˈˈikkino. Ikkollana isi baddalantino minaama hindiiddo laˈˈano; hattono mararannose.—Mil. 2:13-16.

7-8. (a) Yihowa annuwahonna amuuwaho mayi hajajo uyino? (Aaniidi qoola lai.) Tennenni maa ronseemmo?

⁷ Qoleno Muse Seeri Yihowa oosoteno hedannota leellishanno. Yihowa, annuwunna amuuwu oosonsara maalaamittete hasatto calla ikkikkinni ayyaanaamittete hasattono wonshitanno gede hajajino. Annuwunna amuuwu afiˈri faro baalantenni oosonsa Yihowa Seera affannonna ayirrissanno gede rosiisa hasiissannonsa. (Mar. 6:6-9; 7:13) Yihowa Israeelete daga qorichishanno gede assinosihu mittu korkaati, insa oosonsa beebba assidhino daafiraati. (Erm. 7:31, 33) Annuwunna amuuwu oosonsa lashshi assa agurte, Yihowawiinni afidhino ragge gede assite amada hasiissannonsa.—Far. 127:3.

⁸ Maa ronseemmo? Yihowa minaanninna minaama mereero noo aante seekke laˈˈanno. Isi annuwunna amuuwu oosonsa baxxanno gede hasiˈranno; hattono oosonsa garunni amaddannokkiha ikkiro xaˈmannonsa.

9-11. Yihowa yorrannita hoolanno seera uyinohu mayiraati?

 ⁹ Yortooti. Tonne hajajo giddo jeefonniti yora woy wolu manchi coye halcha hooltannote. (Mar. 5:21; Rom. 7:7) Yihowa konne seera uyinohu mitto hasiisanno roso rosiisateeti; kunino mannu wodanansa yaano hasattonsa, yortonsanna hedonsa agadha hasiissannonsata huwatanno gedeeti. Isi bushu assooti burqannohu busha hedonninna yortonni ikkinota afino. (Law. 4:23) Mittu Israeelaawichi wodanisi giddo busha hedo rumuxxitara wodhe aguriro, wolu mannira baxillu nookki coye assara dandaannota afino. Lawishshaho Moote Daawiti tenne woshshaadonni amadamino. Isi dancha manchooti. Mitte yannara kayinni wolu manchi galte lae yorino. Tini yorto qolte cubbo loosanno gede assitinosi. (Yai. 1:14, 15) Daawiti foorino, hattono manchote minaanna dogate woˈnaalino; hakkiinni minaannase shiishiishino.—2 Sam. 11:2-4; 12:7-11.

¹⁰ Yihowa wodanaho noore afa dandaanno daafira, mittu Israeelaawichi “Yortooti” yaanno seera diiganno woyite afanno. (1 Dud. 28:9) Yorrannita hoolanno seeri, mannisi bushu amanyootiwa massitanno hedo gargadha hasiissannonsata huwatanno gede assitannonsa. Tini, Yihowa lowo geeshsha hayyichanna baxillaancho Anna ikkinota leellishshanno!

¹¹ Maa ronseemmo? Yihowa aaniido calla ikkikkinni giddonkeno laˈˈanno. Isi wodananke yaano giddiidi ayimmanke laˈˈanno. (1 Sam. 16:7) Isiwiinni goˈlitino hedo, yorto woy assooti dino. Yihowa giddonke nooha dancha coye laˈˈanno; hattono konne dancha coye lossiˈra dandiineemmo gede kaaˈlannonke. Ikkollana giddonke nooti busha hedo lophite bushu assootiwa qolte massitankera albaanni afiˈne qorophinammora hasiˈranno.—2 Dud. 16:9; Mat. 5:27-30.

12. Muse Seeri maa luphi asse xawisanno?

¹² Muse Seeri Yihowa taashsho baxannota luphi asse leellishanno. (Far. 37:28; Isa. 61:8) Woloota taashshe laˈˈate Yihowa dancha lawishsha ikkannonke. Israeele isi fushshino seera harunsitanno yannara maassiˈrannonsa. Isi fushshinoha taalonna xalala seera diigganno woyite kayinni uminsara qarra abbidhanno. Hanni Tonne Hajajo giddo lame seera laˈno.

13-14. Tonne Hajajo giddo umiti lame hajajo maa assinanni gede kultanno? Israeelete daga tenne hajajo agadhitanno woyite mayi atoote afidhanno?

¹³ Yihowa calla magansiˈri. Tonne Hajajo giddo umiti lame hajajo, Israeele Yihowa calla magansidhannonna kaphu magannawiinni xeertidhanno gede kultannote. (Ful. 20:3-6) Yihowa tenne hajajo uyinohu umisira yee ikkikkinni insa horora yeeti. Insa Yihowara ammanante heedhanno woyite lowo atoote afidhanno. Wole daga maganna magansidhanno woyite kayinni qarru iillannonsa.

¹⁴ Lawishshaho hanni Kanaani daga laˈno. Kanaani daga halaalaancho Magano magansiˈra agurte heeshsho afidhinokkita kaphu maganna magansidhannoreeti. Konninni kainohunni insaneeto shollishshino. (Far. 115:4-8) Insa magansidhanno woyite foortanno, hattono oosonsa kakkaltanno. Israeelete dagano Yihowa agurte kaphu maganna magansidhannoha ikkiro umonsa shollishshanno, hattono maatensa gawajjitanno. (2 Dud. 28:1-4) Silxaane noonsari Yihowaha xalala biddishsha lashshi assitino. Silxaanensa garimale horoonsidhanno, hattono gadadaammanna dhukiweeloota miiccanno. (Hiz. 34:1-4) Yihowa, kaaˈlannonsahu nookki meentonna qaaqquulle miiccannore qorichishannota kule Israeelete daga qorowisiisinonsa. (Mar. 10:17, 18;  27:19) Dagasi isira ammanantinore ikkitannonna mimmito miiccannokki yannara kayinni maassiˈrinonsa.—1 Mot. 10:4-9.

15. Yihowa daafira maa ronseemmo?

¹⁵ Maa ronseemmo? Mitootu Yihowa magansiˈneemmo yitanni heedhenni biddishshasi lashshi assite mannasi gawajjitanno woyite, tennera xaˈmamannohu iso diˈˈikkino. Ikkirono Yihowa baxannonke, hattono miincanninketa laˈˈanno. Amate qaaqqise xisso leeltannosehunni roore xissonke leeltannosi. (Isa. 49:15) Isi iillitannonke miico bayichonko hoolannokkiha ikkara dandaanno; ikkirono maaro eˈannokki cubbaataamma loossanno cubbira yannasira xaˈmannonsa.

16-18. Muse Seeri Israeelete daga heeshsho ledo xaadooshshe afiˈrinohu hiittoonniiti? Tennenni ninke maa ronseemmo?

¹⁶ Muse Seeri Israeelete manni heeshsho ledo babbaxxitino doogonni xaadooshshe afiˈrino daafira, shoomantino cimeeyye Yihowa mannira taalo yoo yaa hasiissannonsa. Kuri cimeeyye ayyaanaamittete hajo calla ikkikkinni gibbotenna jaddote ledo xaadooshshe afidhino hajo laˈanno. Hanni aante noo lawishshuwa laˈno.

¹⁷ Mittu Israeelaawichi lubbo shiiro bayichonko reyote yoo diyinannisi. Katamu cimeeyye hakko manchira reyote yoo hasiissannoronna teˈee afate, coye seekkite buuxxanno. (Mar. 19:2-7, 11-13) Qoleno kuri cimeeyye barru baala tuncu yitanno hajo lainohunnino yoo yitanno; tini woxu hajonni kayise minaanninna minaama mereero kaˈanno gibbo tira ikkitara dandiitanno. (Ful. 21:35; Mar. 22:13-19) Cimeeyye taalo yoo yitannohanna Israeelete daga seera agadhitannoha ikkiro baalunku horo afiˈranno; hattono tini daga Yihowa ayirranno gede assitanno.—Lew. 20:7, 8; Isa. 48:17, 18.

¹⁸ Maa ronseemmo? Yihowa heeshshonke giddo assineemmoha mitto mittonka coye laˈˈanno. Wolootu ledo noonke aantenni baxillaanonna taashshineemmore ikkinammora hasiˈranno. Hattono minenke callootinke heeˈne coyiˈneemmoreno ikko assineemmore seekke laˈˈanno.—Ibi. 4:13.

19-21. (a) Cimeeyyenna daanyootu Maganu mannira yoo yaa hasiissannonsahu ma garinniiti? (b) Yihowa taashsho xeˈinore assinannikki gede hiikkonne seera fushshino? Tennenni ninke maa ronseemmo?

¹⁹ Yihowa dagasi, qooxeessinsara heeˈranno manni daafannonsakki gede gatisansara hasiˈrino. Konnira cimeeyyenna daanyootu godowa hossukkinni Seera taashshite wonsha hasiissannonsa. Ikkollana mannaho yoo yitanno gede doorroonni manni kaajjadda woy furro fuuqqo hoˈlitannore ikka dihasiissannonsa. Hatteentenni taashsho baxxannore ikka hasiissannonsa.—Mar. 1:13-17; 16:18-20.

²⁰ Yihowa mannasi mararanno daafira, miincanninsata hoolanno seera fushshino. Lawishshaho, mitto mancho beebba kassansannikki gede assanno. Mittu manchi kassansisiro ayi  kassasinosiro afate qoosso noosi. (Mar. 19:16-19; 25:1) Hattono hunino yine yoo yinasira albaanni ajayi ajeenna lame naqaashe farciˈra hasiissannonsa. (Mar. 17:6; 19:15) Mittu Israeelaawichi loosino jaddo mittu manchi calla lainoha ikkirona? Togoo manchi qorichunni gateemmo yee heda dihasiissannosi. Assinore Yihowa laino. Maatete giddo annuwaho silxaane noonsa; ikkollana silxaanensa dannu noote. Katamu cimeeyye maatete giddo mite hajora mereero eˈe mitto coye muˈrate qoosso noonsa.—Mar. 21:18-21.

²¹ Maa ronseemmo? Yihowa taashsho lainohunni baalunkunni roore lawishsha ikkinonke; isi taashsho xeˈino coye horo diassanno. (Far. 9:7) Yihowa biddishshasi ayirrissannore maassiˈranno; silxaanensa garimale horoonsidhannore kayinni qorichishanno. (2 Sam. 22:21-23; Hiz. 9:9, 10) Mitu manni busha coye asse qorichishamikki gatinoha lawansara dandaanno; ikkollana Yihowa yannasira togoo mannira yoo yaanno. (Law. 28:13) Insa maaro ea hoogguro, “heeshshote Magani anga rabbannita” ikkitinota huwatansa digattanno.—Ibi. 10:30, 31.

22-24. (a) Muse Seeri roorenka agarooshshe ikkannohu ayeooraati? Tennenni Yihowa daafira maa ronseemmo? (b) Fulo 22:22-24te mayine qorowisiinsoonni?

²² Muse Seeri roorenkanni umonsa gargadha dandiitannokkirira, lawishshaho annanna ama shiidhino oosora, gunnootahonna wole gobbanni dayino mannira agarooshshe ikkanno. Israeelete heedhanno daanyoota togo yinoonni: “Manni gobba mannira woy annu nookki oosora halaale beeshshitinoonte. Gunnittete imaana  amadote adhitinoonte.” (Mar. 24:17) Yihowa dagoomu giddo nooha gadadaamma manna baxxino garinni towaatanno. Hattono togoo manna miiccannore xaˈmannonsa.—Fulo 22:22-24 nabbawi.

²³ Qoleno Muse Seeri fiixu ledo siimu xaadooshshe assinannita hoolanno daafira, maatete miillara agarooshshe ikkanno. (Lew. 18:6-30) Israeelete qooxeessira heedhanno daga togoo assoote lashshi assite saˈanno; isinni hatto assinanni gede jawaachishshanno; Yihowa daga kayinni isi gede togoo assoote effidhe giwa hasiissannonsa.

²⁴ Maa ronseemmo? Yihowa silxaane noonsari insara woroonni noo mannira baxille leellishshara hasiˈranno. Isi giddeessine bushiinshannita, fiixu ledo foora, hattono qaaqquulle bushiinshannita tiyyire giwanno; qoleno kaaˈlannonsahu nookkiri agarooshshenna taashsho afidhara hasiˈranno.

25-26. (a) Baxillunna taashsho heeshshotenna foolu gedeeti yineemmohu mayiraati? (b) Aante aantete fultanno birxichuwahu aananno gafira maa ronseemmo?

²⁵ Baxillunna taashsho, foolunna heeshshote gedeeti; taashsho nookkiha baxillu woy baxillu nookkiha taashsho heedhara didandiitanno. Yihowa taashshanno Magano ikkinota buunxeemmo woyite isira noonke baxilli lexxanno. Maganohonna isi fushshinohu xalalu seerira baxillu heeˈrinkero qole wolootaho baxillenna taashsho leellinsheemmo.

²⁶ Seeru gondoori Yihowanna Israeelete mereero noo jaaloomira foolu gedeeti. Ikkollana Yesuusi Seera wonshi gedensaanni, Muse Seeri woyyino coyinni riqiwamino. (Rom. 10:4) Soqqamaasinchu Phaawuloosi, “Muse Seeri albillitte daara noohu danchu coyi hincilaallooti” yiino. (Ibi. 10:1) Aante aantete fultanno birxichuwahu aananno gafi, kuri dancha coyibba giddo mitu hiikkuriitironna Kiristaanu songo giddo baxillenna taashsho leellinshannihu hiittoonniitiro xawisanno.