1. Jastalni wa xyala ja 1 Pedro 3:8, ¿jas yuj gusto wala ajyitik soka matik wa xcham skʼujol bʼa lek oj wajkujtik soka jastal wa xkabʼ ayotik?

JPETSANILTIK jelni gusto wala ajyitik soka matik wa xcham skʼujol bʼa lek oj wajkujtik soka jastal wa xkabʼ ayotik. Wani skʼujolane bʼa yabʼjel lajansok yeʼn wan ekʼel sbʼaje, wa xyabʼye stojol ja jas wa xpensaraʼantiki sok ja jastal wa xkabʼ ayotik. Wa xyilawe ja jas wan ekʼel jbʼajtiki sok wa skʼapa sbʼaje oj skoltayotike, anima mito xkalatik yabʼye. Jelni chaʼanyabʼal xkilatik ja matik wa sjeʼawe wa xyabʼye syajal ma wa snaʼawe ‹jyajulaltik›, * jastalni wa xyala ja 1 Pedro 3:8 (kʼuman).

2. ¿Jas yuj bʼobʼta mini pasiluk sjejel wa xkabʼtik syajal ja tuk?

² Jpetsaniltik ja kʼuʼumanotik Dyosi wa xkʼana oj jetik wa xkabʼtik syajal ja tuk. Pe tʼilani oj jnatik mini pasiluk skʼulajel. ¿Jas yuj? Jun rason jani yuja mulanumotik sok tʼilani oj jkʼuluktik luchar ja bʼa kechanta wajel jkʼujoltik bʼa keʼntik (Rom. 3:23). Bʼa jujuntik bʼobʼta wokolni xkabʼtik yuja jastal kʼiʼelotik soka jas ekʼel jbʼajtik. Sok bʼobʼta jani wa sjomowotik ja smodo ja kristyano, pes ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu it jitsani mi wa xcham skʼujole ja jastal wa xyabʼ aye ja tuk, ja jasa wa skʼulane kechantani yeʼn wa syajtay sbʼaje (2 Tim. 3:1, 2). ¿Jasa oj skoltayotik bʼa yajelkan ja wokol jaw sok bʼa oj cham jkʼujoltik ja tuk?

3. a) ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mas oj jetik wa xkabʼtik syajal ja tuk? b) ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

³ Jun jasunuk bʼa oj skoltayotik sjejel wa xkabʼtik syajal ja tuk jani snochjel ja sjejel bʼa Jyoba soka Jesukristo. Ja  Jyoba yeʼn ja Dyos bʼa yajalkʼujoli sok wa xyaʼakitik ja lekil sjejel (1 Juan 4:8). Ja Jesús sjeʼa toj lek ja smodo ja sTati (Juan 14:9). Yajni ti ajyi bʼa Luʼum, sjeʼa wani xbʼobʼ sjeʼe yajulal ja kristyano. Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik bʼajtan jastal sjeʼuneje ja Jyoba soka Jesús wani xcham skʼujole ja jastal wa xyabʼ aye ja tuk sok tsaʼan oj kiltik jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel wa xyaʼawe.

4. ¿Jastal wa sjeʼa ja Isaías 63:7-9 bʼa wani xcham skʼujol ja Jyoba ja jastal wa xyabʼ ay ja yaʼtijumiki?

⁴ Ja Biblia wa xyala, ja Jyoba wani xcham skʼujol ja jastal ay xyabʼ ja matik wa x-aʼteltajiyuji. Jun sjejel, la kiltik jastal yabʼ yajni ekʼ sbʼaje wokolik ja israʼelenyoʼik. Ja Yabʼal ja Dyosi wa xyala: «Bʼa yibʼanal ja wokol ekʼ sbʼajeʼi jelni yaj yabʼ ja yeʼn» (kʼuman ja Isaías 63:7-9). Tyempo tsaʼan, ja Jyoba ya makunuk ja aluman Zacarías bʼa yaljel, ja yajni wa x-ixtalaji ja xchonabʼi, lajansok yeʼn bʼi wa x-ixtalaji. Yala yabʼ ja yaʼtijumiki: «Chikan maʼ wa syamawex ja weʼnlexi jani wan syamjel ja jbʼakʼ sati» (Zac. 2:8). ¡Juni sjejel bʼa merani wa xcham skʼujol ja Jyoba ja xchonabʼi!

5. Aʼa jun sjejel ja bʼa jas skʼulunej ja Jyoba bʼa skoltajel ja yajni wa xyiʼaje wokol ja yaʼtijumiki.

⁵ Yajni ja yaʼtijumik wa xyiʼaje wokol, ja yeʼn mini kechan wa snaʼa syajulale, ayni jas wa skʼulan bʼa skoltajele. La kiltik jun sjejel. Yajni mosoʼaye ja israʼelenyoʼik ja bʼa Egipto, ja Jyoba yabʼni ja syajal wane yijeli, sok jani nikji yuj bʼa oj ya eluke libre. Yala yabʼ ja Moisés: «Kilunej lek ja jastal ja swokol ja jchonabʼ [...] sok kabʼunej jastal wa x-alaliye [...]. Sok wa xnaʼa lek ja syajal ja swokoleʼi. Sok oj koʼkon bʼa yajel eluke libre ja bʼa skʼabʼ ja egipcioʼiki» (Éx. 3:7, 8). Yuja wa snaʼa syajulal bʼa yeʼnle, ya eluk ja bʼa mosoʼili. Jabʼil mas tsaʼan, yajni tixa aye ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali, ixtalajiye yuja chonabʼik bʼa mojan yiʼoje. ¿Jastal yabʼ ja Dyos? Ja Biblia wa xyala «wani xyabʼ syajal ja jastal wa x-alaliye» yuj smul ja matik wa xtʼenjiye yuj soka matik wa x-ixtalajiye yuj. Pilan ekʼele, ja yabʼjel syajali nikji bʼa oj skoltay, sok sjeka jwesik bʼa oj eluke libre yuja skontraʼe (Juec. 2:16, 18).

6. Cholo jun sjejel bʼa yaʼani tʼabʼan skʼujol ja Jyoba ja jastal ay xyabʼ jun yaʼtijum bʼa mini stojoluk ay.

 ⁶ Ja Jyoba wani xyaʼa tʼabʼan skʼujol ja jastal ay xyabʼ ja yaʼtijumiki ja yajni cha mi stojoluk aye. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja aluman Jonás. Ja yeʼn jekji bʼa Nínive yuja Dyos bʼa yaljel oj ajuk chʼaysnajel ja swinkil ja chonabʼ jaw. Pe yuja snaʼawe malaya, kʼulajiye perdonar. Yuja jaw ja Jonás ‹jelni kʼot tajkuk› yujni ja jas yala mini kʼot smeranil. Pe ja Jyoba mini tajki sok skoltay bʼa stukbʼesel ja spensari (Jon. 3:10–4:11). Yajni ekʼ ja tyempo, ja Jonás yabʼ stojol ja jas ekʼi, sok ja Dyos yaʼakan oj stsʼijbʼuk ja jas ekʼ sbʼaji bʼa oj katik el slekilal (Rom. 15:4). *

7. ¿Jasa wa xya jkʼuʼuktik lek ja Jyoba sbʼaja jas skʼulunej yi ja yaʼtijumiki?

⁷ Ja jas skʼulan ja Jyoba sok bʼa tuk jastik junuk wa xyaʼ jkʼuʼuktik lek wani xyabʼ syajal ja yaʼtijumiki. Pwestoxta ni ay ja yajni wa xyiʼaj wokol bʼa jujune ja yaʼtijumik. Wa snaʼa lek sbʼaj ja ‹skʼujol ja yuntikil ja kristyano› (2 Crón. 6:30). Wa xyabʼ stojol ja jastal wa xpensaraʼantiki soka bʼa mas nakʼan ja jpensartiki, cha jachuk ja jas mi xbʼobʼkujtik skʼulajel. Sok wani skʼapa mini oj yakan mi oj skoltayotik ja yajni mixa oj kuchkujtiki (1 Cor. 10:13). ¿Anke wani xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel ja jaw?

8-10. ¿Jasa bʼobʼta jani koltaji ja Jesús bʼa oj cham skʼujol ja tuk?

⁸ Yajni ti ajyi bʼa Luʼum ja Jesús, sjeʼa wani xcham skʼujol lek ja tuk. Bʼa sjejel ja jaw koltaji bʼa oxe modo. Bʼajtan, jastalni kilatikta, xchiktes jaman lek ja smodo ja sTati. Jastalni ja Jyoba, wa syajtay ja kristyano. Anima jel gustoʼaxi yuja skoltay ja sTat bʼa skʼulajel spetsanil ja jastik junuk, jelni och skʼan ja yuntikil ja winiki (Prov. 8:31). Ja yajtaneli ja nikji bʼa oj cham skʼujol ja jastal ay xyabʼ ja kristyano.

⁹ Xchabʼil, jastalni ja Jyoba, ja Jesús wani xbʼobʼ yil ja jas ay ja bʼa skʼujol ja ixuk winiki, wa xkʼan kaltik, wa xbʼobʼ snaʼ ja jas wa xnikjiye skʼulajel soka jastal wa xyabʼ aye (Mat. 9:4; Juan 13:10, 11). Ja yuj, yajni wa xyila tristeʼaye sok jel elel sganaʼe, ja yabʼjel syajali jani wa xnikji bʼa oj ya kulan skʼujole (Is. 61:1, 2; Luc. 4:17-21).

¹⁰ Yoxil, ja Jesús cha ekʼni sbʼaja yeʼn ja jujuntik wokol yiʼoj ja kristyano. Jun sjejel, lajansok ti kʼi bʼa jun pamilya pobre. Yuja aʼtijisok ja smajan tat, ja José, snebʼa skʼulajel aʼtel bʼa wa skʼana yip (Mat. 13:55; Mar. 6:3). Sok bʼobʼta yabʼ syajal ja yajni cham june ja bʼa spamilya, pes bʼobʼta cham ja José bʼajtanto yuj oj kʼe stul ja yaʼtel ja Jesús. Cha yabʼ ja swokolil ja mi junxta skʼuʼajel yiʼoj soka spamilya (Juan 7:5). Ja bʼa jastik jaw sok bʼa tuk koltaji bʼa yabʼjel stojol ja swokolik soka jastal ay xyabʼ ja ixuk winiki.

11. ¿Jastik ekʼele xchiktes ja Jesús wa xyabʼ syajal? (Kʼela ja dibujo ja bʼa spatiki).

¹¹ Ja wa xyabʼ syajal ja Jesús tini chiknaji lek ja bʼa milagroʼik skʼulani. Mini kechanta skʼulan yuj wa x-aljiyabʼ, jani nikji skʼulajel yuja wa snaʼa syajulal ja maʼ wan yijel wokoli (Mat. 20:29-34; Mar. 1:40-42). Jun sjejel, la jpensaraʼuktik ja jastal yabʼ ja yajni yiʼaj el bʼa pilan lugar bʼa mey kristyano jun winik mi xyabʼ kʼinal bʼa oj  stojbʼes ma ja yajni ya sakʼwuk ja kechanta yunin jun biguda (Mar. 7:32-35; Luc. 7:12-15). Ja Jesús yabʼ lajansok yeʼn wan ekʼel sbʼaj ja swokolik ja kristyano jaw sok kʼankʼuniyuj oj skoltay.

12. Jastalni wa xyala ja Juan 11:32-35, ¿jastal sjeʼa ja Jesús yabʼ syajal ja Marta soka María?

¹² Yajni cham ja Lázaro, ja Jesús sjeʼa wa xyabʼ syajal, ja Marta soka María. Yajni yila ja syajal wan ekʼel sbʼaje, «ja Jesusi ti bojti yoqʼuela» (kʼuman ja Juan 11:32-35). Mi jaʼita okʼ yuja mixa oj ajyuksok lajan ja lekil yamigo. Pes wani snaʼa ojni ya sakʼwuk. Jani okʼ yuja wa xyabʼ syajal ja yamigaʼiki.

13. ¿Jas yuj wa stsatsankʼujolanotik snebʼjel sbʼaja jastal yabʼ syajal ja Jesús?

¹³ Ja stukil ja keʼntik yuja Jesús mini tojukotik. Pe jelni wa xkatik el slekilal snebʼjel ja jastal sjeʼa wa xyabʼ syajal. Sok wani xyajtaytik yuja jastal sjeʼayi ja smodo ja ixuk winik (1 Ped. 1:8). Jelni xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel ja wego Mandaranum xa ja bʼa sGobyerno ja Dyos sok jelxa mojan oj xchʼaysnajel spetsanil ja wokoli. Yuja yeʼn ajyi jastal jun kristyano, yeʼnani ja maʼ xkan sbʼaj bʼa oj stojbʼes spetsanil ja jastik wa syajbʼesotik ja bʼa sgobyerno ja Satanás. Jelni gusto ayotik yuja ay kiʼojtik jun Mandaranum bʼa «wa stalna kabʼjulabʼiltiki» (Heb. 2:17, 18; 4:15, 16, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi).

14. Soka jastal wa xyala ja Efesios 5:1, 2, ¿jasa wa snikawotik skʼulajel?

¹⁴ Yajni wa xpaklaytik ja sjejel bʼa Jyoba soka Jesús, wani snikawotik sjejel wa xkabʼtik syajal ja tuk (kʼuman ja Efesios 5:1, 2). Meran ja keʼntiki mini xbʼobʼ jnatik ja jas ay ja bʼa skʼujol ja kristyano, pe wani xbʼobʼ jletik modo yabʼjel stojol ja jastal ay xyabʼye ma ja jas wa xmakuniyujile (2 Cor. 11:29). Ja bʼa luʼumkʼinal ayotik sakʼani kechantani yeʼn wa xwaj skʼujole, pe ja keʼntiki wani xkʼuʼantik ja jas yala ja Pablo: «Mi quechanuc xa cʼulanex pensar ja bajex ja huenlex jastal oj ajyanic lec. Cho cʼulanic pensar ja otro ja hua mojexi» (Filip. 2:4).

15. ¿Matik junuk ja mas tʼilan oj sjeʼe wa xyabʼye syajal?

¹⁵ Ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon yeʼnleni ja mas tʼilan oj sjeʼe wa xyabʼye syajal ja tuk. Wani snaʼawe ojni kʼanjukyile kwenta yuja Jyoba ja jastal wa stalnaye ja cholal akʼubʼalyile (Heb. 13:17). Bʼa oj bʼobʼ skoltaye ja smoj-aljele, tʼilani oj yabʼye stojol. ¿Jastal wa sjeʼawe?

16. ¿Jasa wa skʼulane ja ansyanoʼik bʼa wa xyabʼye stojoli, sok jas yuj jelni tʼilan?

¹⁶ Ja ansyanoʼik bʼa wa xyabʼye stojoli wa spilawe yi tyempo ja smoj-aljele. Wa xyawe yi sjobʼjelik sok wa smaklaye lek sok pasensya. Ja it jelni tʼilan ta june ja bʼa yal xchejik ja Jyoba wa skʼana oj yal jaman lek ja jasa wan ekʼel sbʼaji pe mi snaʼa jastal oj yale (Prov. 20:5). Yajni ja ansyano pwesto aye spiljel yile tyempo ja smoj-aljele, masni wa stsatsbʼi ja sjipjel skʼujol yiʼoje, ja jastal wa xyila sbʼaje sok ja yajtaneli (Hech. 20:37).

17. ¿Jasa mas chaʼanyabʼal xyilawe ja jmoj-aljeltik sbʼaja ansyanoʼik? Aʼa jun sjejel.

¹⁷ Jitsan jmoj-aljeltik wa xyalawe ja mas chaʼanyabʼal wa xyilawe sbʼaja ansyanoʼik jani ja wa xcham skʼujole ja jastal wa xyabʼ aye ja tuk. ¿Jas yuj? Ja Adelaide wa xyala: «Masni pasil xa wabʼ loʼilanel soke, pes waxa naʼa ojni yabʼye stojol». Cha wa xyala: «Waxa naʼa wani xyabʼye stojol ja jas wan ekʼela bʼaji yuja jastal wa  sjakʼawe ja yajni wana yaljeli». Sok jun jmoj-aljeltik wa xjul skʼujol: «Yajni wanon xcholjelyabʼ jun ansyano bʼa jun wokol, jak pamamuk yalel ja sati. Mini tʼun oj chʼay jkʼujol ja jas kila» (Rom. 12:15).

18. ¿Jastal wa xbʼobʼ jetik wa xkabʼtik syajal ja tuk?

¹⁸ Jpetsaniltik wani xbʼobʼ jetik wa xkabʼtik syajal ja tuk, mini kechanuk ja ansyanoʼik. ¿Jastik modo? Wani xleʼatik modo yabʼjel stojol ja wokol wan ekʼel sbʼaje ja jpamilyatik soka jmoj-aljeltik jumasaʼ. La chamjkʼujoltik ja keremtik, ja matik maloʼayi, ja matik awelexa soka matik chamel yujile june ja bʼa spamilyaʼe. La jobʼtik jastal aye sok smaklajel lek ja jas oj yal-e. La jetik yile meran wa xkabʼtik stojol ja jas wan ekʼel sbʼaje. Sok la jkʼap jbʼajtik skoltajel ja bʼa jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik. Yajni wa xkʼulantik ja jaw, wa xjeʼatik meran yajtanel (1 Juan 3:18).

19. ¿Jas yuj tʼilani mi oj jelxukotik soka tuk ja yajni wa xkoltaytike?

¹⁹ Yajni xkoltaytik ja tuk, tʼilani mi oj jelxukotik soke, pes mini spetsanil junxta wa xyilawe ja wokoliki. Jujuntik mini wokoluk xyabʼye oj yal-e, jaxa tuk mini jel xkʼumaniye. Ja yuj, ama xkʼana oj koltaytike, mini oj katik yile sjobʼjelik bʼa mi jel lek oj yabʼye (1 Tes. 4:11). Cha jachuk ja maʼ wa xcholokabʼtik ja jastal ay xyabʼi, bʼobʼta mini akwerdo ayukotik soka jas oj yali. Pe tʼilani oj kabʼtik stojol yujni jach wa xyabʼ ay ja yeʼn. Ja yuj, tʼilani pwesto oj ajyukotik bʼa smaklajel sok mi wegoxta oj kʼumanukotik (Mat. 7:1; Sant. 1:19).

20. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

²⁰ Mini kechan oj jetik ja bʼa kongregasyon wa xkabʼtik syajal ja tuk, tʼilani oj cha jetik ja bʼa xcholjeli. ¿Jastal oj jetik ja tsamal modo it ja bʼa xcholjeli sok ja yajni wa xkatik och nebʼuman? Jani oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi.