1. Mikä on yksi Jeesuksen persoonallisuuden vetoavimmista piirteistä? Selitä.

YKSI Jeesuksen persoonallisuuden vetoavimmista piirteistä on hänen kykynsä ymmärtää vaikeuksia, joita me epätäydelliset ihmiset kohtaamme. Ollessaan maan päällä Jeesus osasi ”iloita iloitsevien kanssa” ja ”itkeä itkevien kanssa” (Room. 12:15). Esimerkiksi kun 70 opetuslasta palasivat onnistuneelta saarnamatkaltaan hyvillä mielin, Jeesus ”tuli pyhän hengen vaikutuksesta erittäin iloiseksi” (Luuk. 10:17–21). Toisaalta Jeesus ”huokaisi syvään ja joutui liikutuksen valtaan” nähdessään, miten suurta surua Lasaruksen kuolema aiheutti tämän läheisille (Joh. 11:33).

2. Minkä ansiosta Jeesus pystyi olemaan empaattinen?

² Miksi tämä täydellinen mies pystyi olemaan niin armollinen ja myötätuntoinen, kun hän oli tekemisissä syntisten ihmisten kanssa? Ennen kaikkea siksi, että hän rakasti ihmisiä. Kuten edellisessä kirjoituksessa todettiin, Jeesus oli ”erityisen kiintynyt ihmisiin” (Sananl. 8:31). Rakkaus ihmisiä kohtaan oli saanut hänet perehtymään ihmisten ajattelutapaan. Apostoli Johannes selittää: ”Hän tiesi, mitä oli ihmisen sisimmässä.” (Joh. 2:25.) Jeesuksella oli lämpimiä tunteita toisia kohtaan. Ihmiset aistivat hänen rakkautensa, ja valtakunnan sanoma herätti monissa heistä vastakaikua. Kun meillä on tällaisia lämpimiä tunteita kenttäpalveluksessa tapaamiamme ihmisiä kohtaan, pystymme paremmin auttamaan heitä (2. Tim. 4:5).

3–4. a) Miten suhtaudumme kenttäpalvelukseen, jos tunnemme empatiaa? b) Mitä opimme tästä kirjoituksesta?

³ Apostoli Paavali tiesi, että hänellä oli velvollisuus saarnata, ja sama velvollisuus on meilläkin (1. Kor. 9:16). Jos tunnemme empatiaa ihmisiä kohtaan, emme kuitenkaan tee saarnaamistyötä pelkästä velvollisuudentunnosta. Silloin meistä näkyy, että välitämme ihmisistä ja autamme heitä mielellämme. Niin kuin tiedämme, ”antaminen tekee onnellisemmaksi kuin saaminen” (Apt. 20:35). Kun motiivinamme on halu auttaa ihmisiä, saamme kenttäpalveluksesta enemmän iloa.

⁴ Opimme tästä kirjoituksesta, miten voimme osoittaa empatiaa kenttätyössä. Ensin tarkastelemme sitä, millaisia tunteita Jeesuksella oli ihmisiä kohtaan. Sitten käsittelemme neljää tapaa, joilla voimme jäljitellä hänen esimerkkiään (1. Piet. 2:21).

5–6. a) Keitä kohtaan Jeesus osoitti empatiaa? b) Miksi Jeesus tunsi sääliä ihmisiä kohtaan, kuten ennustettiin Jesajan 61:1, 2:ssa?

⁵ Miten Jeesus osoitti empatiaa? Erään kerran Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat hyvin väsyneitä, kun olivat saarnanneet pitkän päivän. He eivät olleet ehtineet edes syödä. Jeesus vei opetuslapset syrjäiseen paikkaan, jotta he voisivat olla rauhassa ja levähtää vähän. Suuri ihmisjoukko juoksi kuitenkin heidän edellään samaan paikkaan, jonne he olivat menossa. Miten Jeesus reagoi, kun hän perille päästyään näki nämä ihmiset? ”Hänen tuli heitä sääli, * sillä he olivat kuin lampaat ilman paimenta. Niin hän alkoi opettaa heille monia asioita.” (Mark. 6:30–34.)

⁶ Miksi Jeesus tunsi sääliä näitä ihmisiä kohtaan? Hän näki, että ”he olivat kuin lampaat ilman paimenta”. Jotkut heistä saattoivat olla köyhiä, ja heidän täytyi tehdä kovasti töitä perheen elättämiseksi. Ehkä jotkut surivat läheisen ihmisen kuolemaa. Jeesus epäilemättä pystyi asettumaan tällaisten ihmisten asemaan. Edellisestä kirjoituksesta opimme, että hän oli itse saattanut olla vastaavissa tilanteissa. Jeesus välitti ihmisistä aidosti ja halusi lohduttaa heitä. (Lue Jesajan 61:1, 2.)

7. Miten voimme jäljitellä Jeesusta?

⁷ Mitä opimme Jeesuksen esimerkistä? Meidänkin ympärillämme on ihmisiä, jotka ovat ”kuin lampaat ilman paimenta”. He kamppailevat monien ongelmien kanssa. Meillä on se, mitä he tarvitsevat – valtakunnan sanoma (Ilm. 14:6). Kerromme Jeesuksen tavoin hyvää uutista, koska ”säälimme alhaisia ja köyhiä” (Ps. 72:13). Tunnemme myötätuntoa ihmisiä kohtaan ja haluamme tehdä jotain heidän hyväkseen.

8. Mikä on yksi asia, joka auttaa olemaan empaattinen kenttäpalveluksessa? Havainnollista.

⁸ Mikä auttaa meitä olemaan empaattisia niitä kohtaan, joille kerromme hyvää uutista? Yritämme asettua kenttätyössä tapaamiemme ihmisten asemaan ja kohdella heitä niin kuin haluaisimme itseämme kohdeltavan (Matt. 7:12). * Tarkastelemme nyt neljää tapaa, joilla voimme tehdä sen. Ensiksikin mieti, mitä kukin tapaamasi ihminen tarvitsee. Työtämme voisi verrata lääkärin työhön. Hyvä lääkäri ei hoida kaikkia potilaita samalla tavalla vaan ottaa selvää kunkin potilaan yksilöllisistä tarpeista. Hän tekee kysymyksiä ja kuuntelee tarkkaan, kun potilas kertoo voinnistaan ja oireistaan. Sen sijaan että lääkäri määräisi potilaalle ensimmäiseksi mieleensä tulevan lääkkeen, hän saattaa seurata potilaan tilaa jonkin aikaa, jotta osaisi antaa sopivaa hoitoa. Vastaavasti meidänkään ei pitäisi yrittää kertoa hyvää uutista kaikille ihmisille samalla tavalla, vaan otamme huomioon ihmisten erilaiset olosuhteet ja näkemykset.

9. Mitä meidän ei pitäisi olettaa? Selitä.

⁹ Kun tapaat kenttätyössä jonkun, älä oleta tietäväsi, millaiset olosuhteet hänellä on tai mitä hän uskoo ja miksi (Sananl. 18:13). Esitä hänelle sen sijaan tahdikkaita kysymyksiä (Sananl. 20:5). Voit pyytää häntä kertomaan omista näkemyksistään tai kysyä hänen työstään, perheestään ja taustastaan, jos se on kulttuurissanne sopivaa. Kun saamme ihmiset puhumaan, annamme heille itse asiassa tilaisuuden kertoa, miksi he tarvitsevat hyvää uutista. Näin voimme Jeesusta jäljitellen osoittaa heille empatiaa ja auttaa heitä oikealla tavalla. (Vrt. 1. Kor. 9:19–23.)

10–11. Mikä on toinen tapa osoittaa empatiaa, ja miten 2. Korinttilaiskirjeen 4:7, 8 korostaa tätä? Kerro esimerkki.

¹⁰ Toiseksi yritä kuvitella, millaista tapaamiesi ihmisten elämä on. Voimme jossain määrin asettua heidän asemaansa. Emme ole immuuneja ongelmille, joita kaikki epätäydelliset ihmiset kohtaavat (1. Kor. 10:13). Tiedämme, että elämä tässä nykyisessä maailmassa voi olla hyvin vaikeaa. Selviämme vain Jehovan avulla. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 4:7, 8.) Mutta ajattele, miten rankkaa niiden elämä on, joilla ei ole läheistä suhdetta Jehovaan. Tunnemme Jeesuksen tavoin sääliä heitä kohtaan ja haluamme kertoa heille ”hyvää uutista jostain paremmasta” (Jes. 52:7).

¹¹ Valaiseva esimerkki on Sergei-nimisen veljen kokemus. Ennen totuuden oppimista hän oli hyvin sulkeutunut ja hänen oli vaikea ilmaista itseään. Jossain vaiheessa hän otti vastaan raamattukurssin. ”Raamattua tutkimalla opin, että kristityillä on velvollisuus kertoa uskostaan toisille”, Sergei sanoo. ”Uskoin vilpittömästi, ettei minusta olisi siihen.” Hän kuitenkin ajatteli, miten vaikeaa niiden ihmisten elämä oli, jotka eivät olleet vielä kuulleet totuudesta eivätkä tunteneet Jehovaa. Sergei kertoo: ”Oppimani uudet asiat toivat minulle paljon iloa, ja tunsin sisäistä rauhaa. Tiesin, että muidenkin täytyi saada kuulla noista totuuksista.” Samalla kun hänen myötätuntonsa kasvoi, kasvoi myös hänen rohkeutensa saarnata. Miten hyvän uutisen kertominen vaikutti Sergeihin? Hän kertoo: ”Suureksi yllätyksekseni se kohotti itseluottamustani ja myös vahvisti omaa uskoani.” *

12–13. Miksi meidän tulee suhtautua kärsivällisesti ihmisiin, joita opetamme? Valaise.

¹² Kolmanneksi suhtaudu kärsivällisesti niihin, joita opetat. Oppilaasi ei ole ehkä koskaan kuullut Raamatun totuuksista, jotka ovat sinulle aivan tuttuja. Lisäksi hänen uskonkäsityksensä voivat olla hänelle hyvin rakkaita. Oppilas voi kokea, että ne yhdistävät häntä hänen perheeseensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä. Miten voisit auttaa häntä?

¹³ Mietihän seuraavaa vertausta. Miten toimitaan, kun vanhan ja huteran sillan tilalle tarvitaan uusi? Monesti uutta siltaa aletaan rakentaa, kun vanha on vielä käytössä. Kun sitten uusi silta on valmis, vanha voidaan purkaa. Vastaavasti ennen kuin voimme odottaa ihmisten luopuvan vanhoista käsityksistään, meidän täytyy auttaa heitä oppimaan ja rakastamaan uusia totuuksia – sellaisia Raamatun opetuksia, jotka ovat heille aluksi outoja. Vain silloin he voivat olla valmiita hylkäämään entiset näkemyksensä. Tällaisten muutosten tekeminen ei yleensä käy käden käänteessä, ja siksi meiltä vaaditaan kärsivällisyyttä. (Room. 12:2.)

14–15. Miten voisimme auttaa niitä, joille ajatus ikuisesta elämästä paratiisissa maan päällä on vieras? Kerro esimerkki.

¹⁴ Jos suhtaudumme ihmisiin kärsivällisesti, emme odota, että he ymmärtävät tai hyväksyvät Raamatun opetukset ensikuulemalta. Sen sijaan empatia saa meidät antamaan heille aikaa sulatella Raamatun ajatuksia. Miten voisimme esimerkiksi auttaa jotakuta ymmärtämään, että ihmisillä on toivo elää ikuisesti paratiisissa maan päällä? Monille tämä ajatus on vieras. He voivat uskoa, että kuolema on kaiken loppu tai että kaikki hyvät ihmiset menevät taivaaseen.

¹⁵ Eräs veli kertoo, miten hän toimii. Ensiksi hän lukee 1. Mooseksen kirjan 1:28:n. Sitten hän kysyy puhuteltavalta, missä ja millaisissa olosuhteissa Jumala halusi ihmisten elävän. Monet vastaavat, että maan päällä onnellisissa olosuhteissa. Seuraavaksi veli lukee Jesajan 55:11:n ja kysyy, onko Jumalan tarkoitus muuttunut. Ihmiset vastaavat yleensä kieltävästi. Lopuksi veli lukee psalmin 37:10, 11 ja kysyy, millainen ihmiskunnan tulevaisuus on. Hän on Raamatun avulla auttanut monia ymmärtämään, että Jumala edelleen haluaa hyvien ihmisten elävän ikuisesti paratiisissa maan päällä.

16–17. Miten empatia voi Sananlaskujen 3:27:n mukaisesti saada meidät toimimaan? Kerro esimerkki.

¹⁶ Neljänneksi ole huomaavainen ihmisiä kohtaan. Jos esimerkiksi tulemme jonkun ovelle huonolla hetkellä, voimme pahoitella asiaa ja luvata palata parempaan aikaan. Joskus tapaamme ihmisen, joka kaipaa apua jossain pienessä työssä. Ehkä voisimme käydä asioilla jonkun sairaan tai iäkkään puolesta. Olemme valmiita auttamaan ihmisiä aina kun mahdollista. (Lue Sananlaskujen 3:27.)

¹⁷ Eräs sisar sai hyvää palautetta pienestä huomaavaisesta teosta. Hän kirjoitti kirjeen perheelle, jonka lapsi oli kuollut. Kirjeessä oli lohduttavia raamatunkohtia. Miten kirje vaikutti? Perheen äiti kirjoitti: ”Minulla oli eilen hirveä päivä. Et voi arvatakaan, miten paljon kirjeesi auttoi meitä. En pysty kiittämään sinua tarpeeksi enkä kertomaan, miten suuri merkitys sillä oli meille. Luin kirjeesi eilen ainakin 20 kertaa. Se oli todella ystävällinen, lämmin ja rohkaiseva! Kiitämme sinua sydämemme pohjasta.” Voimme saada aikaan paljon hyvää, kun asetumme kärsivien asemaan ja teemme jotain heidän hyväkseen.

18. Mitä meidän on hyvä muistaa kenttätyöstä, kuten käy ilmi 1. Korinttilaiskirjeen 3:6, 7:stä?

¹⁸ Mikä on meidän osamme kenttätyössä? Autamme ihmisiä saamaan tietoa Jumalasta, mutta meidän roolimme ei ole kaikkein tärkein. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 3:6, 7.) Jehova vetää ihmisiä luokseen (Joh. 6:44). Loppujen lopuksi se, ottaako ihminen totuuden vastaan vai ei, riippuu siitä, millainen on hänen sydämensä (Matt. 13:4–8). Muista, että useimmat ihmiset eivät kuunnelleet Jeesuksen sanomaa, ja hän oli sentään kaikkien aikojen paras opettaja! Meillä ei siis ole syytä lannistua, vaikka kaikki eivät kuuntele meitä.

19. Miksi empatian osoittaminen kenttätyössä kannattaa?

¹⁹ Empatian osoittaminen kenttätyössä kannattaa. Nautimme palveluksesta enemmän ja tunnemme antamisen iloa. Lisäksi niiden, joilla on ”oikean asenteen vuoksi mahdollisuus saada ikuinen elämä”, on helpompi ottaa hyvä uutinen vastaan (Apt. 13:48). ”Niin kauan kuin meillä on tilaisuus, tehkäämme hyvää kaikille.” (Gal. 6:10.) Näin tuomme kunniaa taivaalliselle Isällemme Jehovalle (Matt. 5:16).