Skip to content

Skip to table of contents

LISAUN ESTUDU 13

Hanoin ema kuandu haklaken

Hanoin ema kuandu haklaken

“Nia hanoin tebes sira . . . No nia hahú hanorin sira buat barak.”—MC 6:34.

KNANANUK 70 Buka ema neʼebé merese simu lia-loos

IHA LISAUN NEʼE *

1. Jesus nia hahalok saida mak furak liu? Esplika toʼok.

HAHALOK furak ida neʼebé Jesus hatudu mak nia komprende problema neʼebé ita hasoru tanba la perfeitu. Bainhira iha rai, Jesus “haksolok ho sira neʼebé haksolok” no “tanis ho sira neʼebé tanis”. (Rom 12:15) Porezemplu, bainhira ninia dixípulu naʼin-70 fila fali ho haksolok depois haklaken ho susesu, Jesus sai “haksolok tebetebes iha espíritu santu”. (Lc 10:17-21) Iha situasaun seluk, kuandu Jesus haree ema neʼebé hadomi Lázaro sente triste tanba ninia mate, Jesus sai “laran-triste tebes no neon-susar”.—João 11:33.

2. Saida mak ajuda Jesus atu hanoin ema seluk?

2 Saida mak ajuda Jesus neʼebé perfeitu atu hatudu laran-sadiʼa no laran-diʼak ba ema sala-naʼin? Primeiru mak ninia domin ba ema. Hanesan temi ona iha lisaun antes neʼe, “buat neʼebé [Jesus] gosta liu mak ema”. (Prov 8:31) Domin neʼe book nia atu komprende didiʼak ema nia hanoin. Apóstolu João esplika: “Nia hatene saida mak iha ema nia laran.” (João 2:25) Jesus hatudu laran-sadiʼa neʼebé boot ba ema. Ema bele sente ninia domin ba sira no neʼe book sira atu rona ba liafuan diʼak kona-ba Maromak nia Ukun. Bainhira ita haburas liután hahalok laran-sadiʼa ba ema, ita sei hatene oinsá atu ajuda ema iha dalan diʼak liu bainhira ita haklaken.—2 Tim 4:5.

3-4. (a) Se ita hanoin ema, ita sei sente oinsá kona-ba serbisu haklaken? (b) Saida mak ita sei aprende iha lisaun neʼe?

3 Apóstolu Paulo hatene katak nia iha obrigasaun atu haklaken, no ita mós iha obrigasaun. (1 Kor 9:16) Maibé, se ita hanoin ema, ita sei haree ita-nia serbisu haklaken laʼós deʼit nuʼudar obrigasaun. Ita sei haklaken tanba ita hanoin ema seluk no hakarak tebes atu ajuda sira. Ita hatene katak “kontente liu atu fó duké simu”. (Após 20:35) Bainhira ita iha hanoin hanesan neʼe kona-ba ita-nia serbisu haklaken, ita sei gosta liu atu haklaken.

4 Iha lisaun neʼe, ita sei aprende oinsá atu hanoin ema bainhira ita haklaken. Primeiru, ita sei haree saida mak ita bele aprende husi dalan neʼebé Jesus hanoin ema. Tuirmai, ita sei aprende dalan haat neʼebé ita bele banati-tuir nia.—1 Ped 2:21.

JESUS HANOIN EMA BAINHIRA HAKLAKEN

Tanba hanoin ema, neʼe book Jesus atu haklaken mensajen neʼebé fó kmaan ba sira (Haree parágrafu 5-6)

5-6. (a) Jesus hanoin sé? (b) Hanesan fó-hatene nanis ona iha Isaias 61:1, 2, tanbasá mak Jesus hanoin tebes ema neʼebé nia haklaken ba?

5 Hanoin toʼok ezemplu ida kona-ba oinsá Jesus hatudu katak nia hanoin ema. Dala ida, Jesus no ninia dixípulu sira sente kole tebes tanba haklaken no la deskansa. Sira mós ‘la iha tempu atu han’. Tan neʼe, Jesus lori ninia dixípulu sira ba “fatin neʼebé la iha ema atu bele mesamesak” no “deskansa uitoan”. Maibé, ema-lubun halai uluk ba fatin neʼebé Jesus no ninia dixípulu sira atu bá. Bainhira Jesus toʼo iha neʼebá no haree ema-lubun, saida mak Jesus halo? “Nia hanoin tebes * sira, tanba sira hanesan bibi neʼebé bibi-atan la iha. No nia hahú hanorin sira buat barak.”—Mc 6:30-34.

6 Haree toʼok razaun ida tanbasá Jesus hanoin tebes ema. Nia haree katak ema sira-neʼe “hanesan bibi neʼebé bibi-atan la iha”. Karik Jesus haree katak ema balu kiak no serbisu makaʼas atu tau matan ba família. Karik ema seluk sente triste tanba ema neʼebé sira hadomi mate. Se nuneʼe, Jesus komprende sira-nia situasaun. Hanesan esplika ona iha lisaun antes neʼe, karik Jesus mós hasoru ona problema sira-neʼe balu. Jesus hanoin ema, no neʼe book nia atu fó kmaan ba sira.—Lee Isaias 61:1, 2.

7. Oinsá mak ita banati-tuir Jesus nia ezemplu?

7 Saida mak ita aprende husi Jesus nia ezemplu? Hanesan iha Jesus nia tempu, ema barak ohin loron mós “hanesan bibi neʼebé bibi-atan la iha”. Sira hasoru problema barak. Ita iha liafuan diʼak kona-ba Maromak nia Ukun neʼebé sira presiza. (Apok 14:6) Entaun ita banati-tuir ita-nia Mestre no ita haklaken liafuan diʼak tanba ita “hanoin ema kiʼik no ema kiak”. (Sal 72:13) Ita hanoin tebes ema, no hakarak ajuda sira.

OINSÁ ATU HATUDU ITA HANOIN EMA

Hanoin kona-ba ema ida-idak nia presiza (Haree parágrafu 8-9)

8. Saida mak dalan primeiru atu hatudu katak ita hanoin ema bainhira haklaken? Fó toʼok ezemplu.

8 Saida mak bele ajuda ita atu hanoin ema bainhira ita haklaken? Bainhira ita hasoru ema iha serbisu haklaken, ita hakarak tau ita-nia an iha sira-nia situasaun no halo ba sira hanesan ita hakarak sira halo ba ita. * (Mt 7:12) Mai ita hanoin kona-ba dalan haat oinsá atu halo ida-neʼe. Primeiru, hanoin ema ida-idak nia presiza. Bainhira ita haklaken liafuan diʼak, ita-nia knaar mak hanesan doutór ida. Doutór neʼebé diʼak hanoin pasiente ida-idak nia presiza. Nia husu pergunta no rona didiʼak kuandu pasiente fó sai ninia kondisaun ka sintoma sira. Duké fó kedas ai-moruk neʼebé nia sente diʼak, doutór karik uza tempu atu bele haree pasiente nia sintoma no tuirmai oferese tratamentu neʼebé diʼak. Nuneʼe mós, ita labele uza tópiku hanesan deʼit ba ema hotu neʼebé ita hasoru iha serbisu haklaken. Maibé, ita tenke hanoin kona-ba ema ida-idak nia situasaun no hanoin.

9. Ita labele hanoin saida bainhira haklaken? Esplika toʼok.

9 Bainhira Ita hasoru ema ida iha serbisu haklaken, keta hanoin katak Ita hatene ona ema nia situasaun ka saida mak nia fiar no tanbasá nia fiar ida-neʼe. (Prov 18:13) Duké halo nuneʼe, diʼak atu husu pergunta ho respeitu hodi koñese ema neʼe. (Prov 20:5) Se la sala iha Ita-nia kultura, Ita bele husu kona-ba ninia serbisu, família, esperiénsia, no hanoin. Bainhira ita husu pergunta, neʼe hanesan ita husik sira atu fó sai tanbasá sira presiza liafuan diʼak. Tuirmai, ita bele hatudu katak ita hanoin sira no fó ajuda tuir sira-nia presiza, hanesan Jesus halo.—Kompara ho 1 Korinto 9:19-23.

Koko atu imajina kona-ba ema nia moris mak oinsá (Haree parágrafu 10-11)

10-11. Tuir 2 Korinto 4:7, 8, saida mak dalan segundu atu hatudu katak ita hanoin ema? Fó toʼok ezemplu ida.

10 Segundu, koko atu imajina sira-nia moris mak oinsá. Tuir loloos, ita hotu hasoru problema tanba la perfeitu. Tan neʼe karik ita bele komprende sira-nia situasaun. (1 Kor 10:13) Ita hatene katak moris iha mundu agora mak susar tebes. Ita bele tahan tanba Jeová nia ajuda. (Lee 2 Korinto 4:7, 8.) Maibé hanoin kona-ba ema sira neʼebé la iha relasaun diʼak ho Jeová. Karik susar tebes ba sira atu moris iha mundu neʼe tanba la hetan ajuda husi Jeová. Hanesan Jesus, ita hanoin tebes ema, no neʼe book ita atu “lori liafuan diʼak kona-ba buat neʼebé diʼak liu” ba sira.—Isa 52:7.

11 Hanoin toʼok kona-ba ezemplu husi irmaun Sergey. Antes aprende lia-loos, Sergey mak moedór no sente susar atu koʼalia ba ema seluk. Ikusmai, nia estuda Bíblia. Nia dehan: “Bainhira haʼu estuda Bíblia, haʼu aprende katak ema Kristaun iha obrigasaun atu fahe sira-nia fiar ba ema seluk. Haʼu sente duni katak haʼu sei nunka bele halo ida-neʼe.” Maibé, nia hanoin kona-ba ema sira neʼebé seidauk rona lia-loos, no nia hatene katak sira-nia moris susar loos tanba la hatene Jeová. Nia hatete: “Buat foun neʼebé haʼu aprende lori ksolok no dame mai haʼu. Haʼu hatene katak ema seluk mós presiza aprende lia-loos.” Bainhira Sergey hanoin ema, nia mós sai aten-brani liu atu haklaken. Sergey hatete: “Haʼu sente katak fó-hatene ema kona-ba Bíblia halo haʼu sai fiar an liután. Neʼe mós hametin haʼu-nia fiar.” *

Karik presiza tempu ba ema balu atu simu lia-loos (Haree parágrafu 12-13)

12-13. Tanbasá mak ita presiza pasiénsia ba ema neʼebé ita hanorin? Fó toʼok ezemplu.

12 Terseiru, hatudu pasiénsia ba ema neʼebé ita hanorin. Hanoin-hetan katak karik sira la hatene kona-ba lia-loos balu husi Bíblia neʼebé ita hatene ho didiʼak. Ema balu gosta tebes buat neʼebé sira fiar. Karik sira sente katak sira-nia relijiaun lori unidade ba sira-nia família, kultura, no komunidade. Oinsá mak ita bele ajuda sira?

13 Hanoin toʼok komparasaun tuirmai: Saida mak akontese se presiza troka ponte neʼebé tuan no ferrujen ona? Dala barak, ema uza nafatin ponte tuan bainhira harii hela ponte foun. Kuandu ponte foun remata ona, ponte tuan sei harahun tiha. Nuneʼe mós, se ita hakarak ema atu husik sira-nia fiar “tuan” neʼebé sira hafolin, ita presiza ajuda sira atu hafolin lia-loos “foun”, katak Bíblia nia hanorin sira neʼebé sira la hatene bainhira ita komesa estuda ho sira. Ho ida-neʼe, sira bele prontu atu husik sira-nia fiar uluk nian. Ita presiza tempu atu ajuda ema halo mudansa.—Rom 12:2.

14-15. Oinsá mak ita bele ajuda ema neʼebé hatene uitoan ka la hatene buat ida kona-ba esperansa atu moris ba nafatin iha mundu paraízu? Fó toʼok ezemplu ida.

14 Ita hatudu pasiénsia ba ema iha serbisu haklaken hodi la obriga sira atu komprende ka simu lia-loos husi Bíblia neʼebé sira foin rona. Tanba ita hanoin ema, ita sei uza tempu atu ajuda sira hanoin didiʼak saida mak Bíblia hatete. Porezemplu, hanoin kona-ba oinsá mak ita bele ajuda ema komprende kona-ba esperansa atu moris ba nafatin iha mundu paraízu. Ema barak hatene uitoan ka la hatene buat ida kona-ba esperansa neʼe. Karik sira fiar katak ema mate labele moris fali. Ka karik sira hanoin katak ema diʼak sei bá lalehan. Oinsá mak ita bele ajuda sira?

15 Irmaun ida konta kona-ba dalan diʼak neʼebé nia uza. Primeiru, nia lee Génesis 1:28. Tuirmai, nia husu uma-naʼin kona-ba Maromak hakarak ema atu moris iha neʼebé no iha situasaun saida. Ema barak hatán: “Iha rai, iha situasaun neʼebé diʼak.” Tuirmai, irmaun neʼe lee Isaias 55:11 no husu sira se Maromak nia hakarak troka ona ka lae. Dala barak uma-naʼin hatán lae. Ikusmai, irmaun neʼe lee Salmo 37:10, 11 no husu kona-ba ema nia futuru mak saida. Hodi uza Bíblia iha dalan neʼe, nia ajuda ona ema barak atu komprende katak Maromak hakarak ema diʼak atu moris ba nafatin iha Paraízu.

Hatudu laran-diʼak iha dalan neʼebé simples, hanesan haruka karta, bele lori rezultadu diʼak (Haree parágrafu 16-17)

16-17. Tuir Provérbios 3:27, saida mak ita bele halo atu hatudu katak ita hanoin ema? Fó toʼok ezemplu.

16 Haat, hanoin kona-ba saida mak ita bele halo atu hatudu ita hanoin ema. Porezemplu, ita vizita ema iha tempu neʼebé la diʼak ba sira ka lae? Se nuneʼe, ita bele husu deskulpa no dehan katak ita sei vizita fali iha tempu seluk neʼebé diʼak liu. Oinsá se uma-naʼin presiza ajuda atu halo serbisu simples ruma? Ka oinsá se ema neʼebé labele sai husi uma tanba idade ka moras presiza ema ida nia ajuda? Iha situasaun sira-neʼe, karik ita bele ajuda sira.—Lee Provérbios 3:27.

17 Irmán ida hetan rezultadu diʼak bainhira nia hatudu laran-diʼak iha dalan neʼebé simples. Tanba hanoin ema, irmán neʼe hakerek karta ba família ida neʼebé triste tanba sira-nia bebé mate. Karta neʼe inklui mós Eskritura balu neʼebé fó kmaan. Oinsá mak karta neʼe kona família neʼe? Inan neʼebé triste neʼe hakerek: “Horiseik haʼu sente triste tebes. Ita-nia karta mak ajuda tebes ami. Haʼu agradese tebes ba Ita-nia karta neʼe. Horiseik haʼu lee ita-nia karta dala 20 liu. Haʼu admira tebes oinsá Ita hatudu laran-diʼak, hanoin ami, no fó kmaan ba ami. Ami hatoʼo obrigadu ba Ita husi ami-nia laran.” Ita bele hetan rezultadu diʼak bainhira ita tau ita-nia an iha ema seluk nia situasaun susar no tuirmai halo buat ruma atu ajuda sira.

IHA HANOIN NEʼEBÉ LOOS KONA-BA SERBISU HAKLAKEN

18. Tuir 1 Korinto 3:6, 7, ita presiza hanoin-hetan saida kona-ba ita-nia serbisu haklaken? Tanbasá?

18 Ita hakarak atu iha hanoin neʼebé loos kona-ba ita-nia serbisu haklaken. Ita ajuda ema seluk aprende kona-ba Jeová, maibé ita la mesak atu halo serbisu neʼe. (Lee 1 Korinto 3:6, 7) Jeová mak dada ema ba nia. (João 6:44) Ikusmai, ema ida-idak bele deside atu simu ka la simu liafuan diʼak, no neʼe depende ba sira-nia laran. (Mt 13:4-8) Hanoin-hetan katak ema barak la simu Jesus nia mensajen, maski nia mak Mestre diʼak liu! Entaun, ita labele sai laran-kraik se ema barak neʼebé ita koko atu ajuda la rona ba ita-nia mensajen.

19. Rezultadu diʼak saida mak ita hetan bainhira ita hanoin ema iha ita-nia serbisu haklaken?

19 Ita sei hetan rezultadu diʼak bainhira ita hanoin ema iha serbisu haklaken. Ita sei gosta liután atu haklaken. Ita sei sente kontente tebes tanba ita fó ba ema seluk. No ita sei halo fasil ba ema neʼebé “prontu atu simu lia-loos neʼebé lori ba moris rohan-laek” hodi rona liafuan diʼak. (Após 13:48) Tan neʼe, “kuandu sei iha oportunidade, mai ita halo buat neʼebé diʼak ba ema hotu”. (Gal 6:10) Ita sei sente kontente tanba ita fó glória ba ita-nia Aman iha lalehan.—Mt 5:16.

KNANANUK 64 Haksolok ho serbisu koʼa nian

^ par. 5 Bainhira ita hanoin ema, ita bele sente haksolok liu atu haklaken no mós karik ema sei kontente liu atu rona ba ita-nia mensajen. Tanbasá? Iha lisaun neʼe, ita sei haree saida mak ita bele aprende husi Jesus nia ezemplu, no mós haree dalan haat oinsá atu hanoin ema iha ita-nia serbisu haklaken.

^ par. 5 ESPLIKASAUN BA FRAZE: Liafuan “hanoin tebes” signifika katak hatudu laran-sadiʼa ba ema neʼebé hasoru susar ka ema seluk trata aat. Sentimentu neʼe bele book ema ida atu hakaʼas an hodi ajuda ema seluk.

^ par. 8 Haree informasaun ho títulu “Hatudu hahalok diʼak iha serbisu haklaken” iha Livru Haklaken 15 Maiu 2014.