Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 13

La kabʼtik syajal ja tuk ja bʼa xcholjeli

La kabʼtik syajal ja tuk ja bʼa xcholjeli

«Stalna syaujulalea [...]. Ti och see yi jitzan cosa» (MAR. 6:34).

TSʼEBʼOJ 70 Leʼa ja matik wa skʼana oj snebʼe

JA JAS OJ PAKLAXUK *

1. Cholo june ja bʼa smodoʼik yiʼoj ja Jesús bʼa mas jel xpaywani sok jel xnikwani.

JUNE ja bʼa smodoʼik ja Jesús bʼa mas jel xpaywani sok jel xnikwani jani ja wa xyabʼ stojol ja wokolik wa x-ekʼ sbʼaj ja ixuk winik mulanumi. Yajni ti ajyi bʼa Luʼum, gustoʼaxi soka matik gustoʼaxi sok okʼsok ja matik wa x-okʼi (Rom. 12:15). Jun sjejel, yajni ja 70 snebʼumaniki jel gusto kumxiye ja bʼa xcholjel yuja jel lek wajyujile, ja Jesús «jel gustoaxi juntiro yuj ja Espíritu Santo» (Luc. 10:17-21). Pe yajni cha yila jel tristeʼaye ja matik wa syajtay ja Lázaro yuja chami, cha jelni tristeʼaxi ja yeʼn sok «syatzʼa sbaj ja yaltzil [...] soc oj cho ocʼuc» (Juan 11:33).

2. ¿Jas yuj yabʼni syajal ja Jesús ja kristyano?

2 Anima ja Jesús mi mulanumuk, pe jelni snaʼa syajal sok syajulal kʼujol ja kristyano mulanum. ¿Jasa koltaji? Jani yuja yajalkʼujol. Jastalni kilatik ja bʼa artikulo ekʼta, ayni yiʼoj jun yajtanel jel chaʼanyabʼalil sbʼaja kristyano (Prov. 8:31). Ja jaw nikjiyuj bʼa oj snaʼ sbʼaj lek ja jastal wa spensarane. Ja jekabʼanum Juan wa xcholo: «Huas snaa jastal ay ja scʼujolei [ja winik]» (Juan 2:25). Ja Jesús wani stalna syajulal ja kristyano, sok jitsan yilawe ja syajal skʼujol sok skisawe ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos. Yajni mas wa xnochotik ja Jesús, masni oj katik el slekilal ja bʼa xcholjeli (2 Tim. 4:5).

3, 4. a) Ta wa xjeʼatik syajal ja tuk, ¿jasa oj snik-otik xcholjel? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

3 Ja jekabʼanum Pablo snaʼa tʼilani oj xchole, cha jachuk ja keʼntiki (1 Cor. 9:16). Pe ta wa xkabʼtik syajal ja kristyano, ojni jcholtik yujni wa xcham jkʼujoltik ja tuki sok wa xkʼana oj jkoltaytik, mini kechanuk yuj wa xkʼana oj jkʼuluktik. Wa xnaʼatik «mas ni jel lec huax yila ja maʼ huax yaa que yuj ja maʼ huas scʼulan recibiri» (Hech. 20:35). Yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja it masni oj kabʼtik stsamalil ja bʼa xcholjeli.

4 Ja bʼa artikulo it, oj kiltik jastal oj jetik wa xkabʼtik syajal ja kristyano ja bʼa xcholjel. Bʼajtan, oj jtatik tiʼal jastal yila ja Jesús ja kristyano sok jas wa sjeʼakitik. Tsaʼan, oj jpaklaytik chane modo jastal oj jnochtik ja sjejel yaʼakan (1 Ped. 2:21).

JA JESÚS SJEʼA WA XYABʼ SYAJAL JA BʼA XCHOLJELI

Ja yabʼjel syajal jani nikji ja Jesús bʼa xcholjel jun rason jel xya kulan kʼujol. (Kʼela ja parrapoʼik 5 sok 6).

5, 6. a) ¿Matik stalna syajulal ja Jesús? b) Jastalni yalakan oj ekʼuk ja bʼa Isaías 61:1, 2, ¿jas yuj stalna syajulal ja Jesús ja kristyano xcholo yabʼi?

5 La jpaklaytik bʼa jun ekʼele ja Jesús sjeʼa wa xyabʼ syajal. Ja yeʼn soka snebʼumaniki och xchol-e sok mini tʼun jijliye. Mini kanyujile tyempo bʼa oj waʼuke. Ja yuj, ja Jesús yiʼaj ja snebʼumanik bʼa ‹jun lugar chʼabʼan› bʼa oj jijluke tʼunuk. Pe jun tsome kristyano wajye ja bʼa oj kʼotukeʼi. ¿Jastal yila ja Jesús ja yajni kʼoti sok yila spetsanil ja kristyano jaw? «Ti stalna syaujulalea *. Lajane bi soc jun nole chej pero mey talnuman. Ti och see yi jitzan cosa» (Mar. 6:30-34).

6 ¿Jas yuj ja Jesús stalna syajulal ja kristyano? Yujni yila ja kristyano jaw «lajane bi soc jun nole chej pero mey talnuman». Bʼobʼta yila jujuntik bʼa yeʼnle jel pobreʼe sok jelni jitsan oraʼik wa x-aʼtijiye bʼa oj staʼe ja swaʼele. Ma bʼobʼta ja tuk wane yijel wokol yuj ay maʼ chamel yujile. Jastalni kilatik ja bʼa artikulo ekʼta, ja Jesús wani xyabʼ lek stojolil ja jastal ay xyabʼye yujni cha ekʼel sbʼaj jujuntik ja wokolik jaw. Yuja wa xcham skʼujol ja jastal wa xtax ja kristyano jani nikjiyuj bʼa oj xchol yabʼye ja lekil rason bʼa oj ya kulan skʼujole (kʼuman ja Isaías 61:1, 2).

7. ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Jesús?

7 ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Jesús? Ja bʼa jtyempotik, ja kristyano «lajane soc jun nole chej [...] bʼa mey talnuman» sok bʼutʼele wokol. Pe ja keʼntiki ayni kiʼojtik ja jasa wa xmakuniyujile: ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos (Apoc. 14:6). Snochjel ja jmaestrotik Jesús, wani xcholotik ja lekil rasoni yujni wa xnaʼatik «syajulal ja maʼ chʼin wa yaʼa sbʼaji sok ja pobreʼi» (Sal. 72:13). Wani xkabʼtik syajal ja kristyano sok wani xkʼanatik ay jas oj jkʼuluktik bʼa skoltajele.

JASTAL SJEJEL WA XKABʼTIK SYAJAL JA TUK

La jpensaraʼuktik ja jasa wa xmakuniyuj jujune ja kristyano. (Kʼela ja parrapoʼik 8 sok 9).

8. ¿Jasa oj bʼobʼ skoltayotik bʼa oj jetik wa xkabʼtik syajal ja tuk? Aʼa jun sjejel.

8 Bʼa oj jetik wa kabʼtik syajal ja matik wa xcholotik yabʼye, tʼilani oj jpensaraʼuktik ja jas wa spensarane soka jastal ay xyabʼye, sok yiljele ja jastal wa xkʼana a-iljukotik * (Mat. 7:12). Oj kiltik chane jasunuk bʼa oj skoltayotik skʼulajel ja it. Bʼajtan, la jpensaraʼuktik ja jas wa xmakuniyuj jujune ja kristyano. Yajni wa xcholotik, jachukotik jastal jun loktor. Jun lekil loktor wani xyaʼa tʼabʼan skʼujol ja jasa wa xmakuniyuj ja xchamumi. Wa xyayi sjobʼjel sok tsamalxta wa smaklay ja jasa wa xyala ja maʼ maloʼayi. Mini jaʼ bʼajtan wa xyayi ja aʼan wa spensaraʼani, ja jasa wa skʼulani wa xya el estudioʼik bʼa jachuk oj yil jas chamel yiʼoj sok yajelyi ja mero yajnali. Jastalni jaw, ja keʼntiki mini junxta ja jas wa xkalatik yabʼ ja kristyanoʼik, jani wa xkilatik ja jastal wa xtaxye sok jastal wa spensaraʼane.

9. a) ¿Jasa mi sbʼejuk oj jpensaraʼuktik? b) ¿Jasa mas lek oj jkʼuluktiki?

9 Yajni wa xtaʼatike ja bʼa xcholjeli, mokni jpensaraʼuktik wanxa xnaʼatik ja jastal wa xtaxye ma ja jas wa skʼuʼane sok jas yuj jach wa skʼuʼane (Prov. 18:13). Masni lek ja yajel yile sjobʼjelik tsamalxta bʼa snajel jastal wa xtaxye (Prov. 20:5). Jun sjejel, wa xbʼobʼ jobʼtik yile sbʼaja yaʼtele, ja spamilyaʼe, ja jasa wa spensaraʼane sok tuk jastik junuk bʼa sakʼanile, pe jani ta lek skʼulajel ja bʼa jlugartik. Jachuk yeʼni oj yal-e jas yuj wa skʼanawe smaklajel ja lekil rasoni. Yajni jnaʼatikta, ojni bʼobʼ cham jkʼujoltik ja bʼa jasa wa xmakuniyujile sok skoltajele ja bʼa jastal wa xtaxye, jastalni skʼulan ja Jesús (kʼela ja 1 Corintios 9:19-23).

La jpensaraʼuktik jastal ja sakʼanile ja kristyano wa xcholotik yabʼye. (Kʼela ja parrapoʼik 10 sok 11).

10, 11. Yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja jas wa xyala ja 2 Corintios 4:7, 8, ¿jasunkiluk ja bʼa xchabʼil oj skoltayotik bʼa sjejel wa xkabʼtik syajal ja tuk? Aʼa jun sjejel bʼa june maʼ sjeʼa ja modoʼal jaw.

10 Xchabʼil, la jpensaraʼuktik jastal ja sakʼanile. Ja jaw ojni skoltayotik bʼa oj kabʼtik stojol jastal wa xtaxye, pes wani xcha ekʼ jbʼajtik wokolik jastalni wa x-ekʼ sbʼaj ja tuk yuja mulanumotiki (1 Cor. 10:13). Wa xnaʼatik ja jsakʼaniltik ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás jelni wokol sok kechantani yeʼn ja Jyoba wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik (kʼuman ja 2 Corintios 4:7, 8). Pe la jpensaraʼuktik ja matik mi yamigoʼuke ja Jyoba. Bʼobʼta jelni wokol ja sakʼanile yuja mi xkoltajiye yuja yeʼn. Jastalni ja Jesús, ja jasa oj bʼobʼ jkʼuluktiki jani snajel syajulale sok yijel och yile ja ‹lekil yaljelik bʼa jastik lek› (Is. 52:7).

11 La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Sergey. Bʼajtanto oj snaʼ sbʼaj ja Jyoba, jelni wokol xyabʼ oj yal ja jasa wa skʼana oj yali, pes yujni mi jel xkʼumani. Yajni ekʼ ja tyempo, yiʼaj jun estudio bʼa Biblia. Ja yeʼn wa xyala: «Yajni wanon yijel ja kestudio bʼa Biblia jnebʼa ja kʼuʼumanik Dyos tʼilani oj yal-e yabʼ ja tuk sbʼaja skʼuʼajel yiʼoje. Ja keʼn wani xkala mi oj bʼobʼkuj». Pe ja Sergey mini wa xyaʼakan spensarajel jastal maʼ ja sakʼanil ja matik mi snaʼa sbʼaj ja smeranili soka Jyoba. Wa xyala: «Ja jasa kʼe jnebʼi jelni wa xya gustoʼaxukon sok wa xyaki lamanil. Wani xnaʼa ja tuk ayni yiʼoje ja nesesida bʼa snebʼjel ja smeranil». Snajel ja jaw koltaji bʼa mixa oj xiwuk ja bʼa xcholjeli. ¿Jasa slekilal yila? Ja yeʼn wa xyala: «Mini wa xmajlay ajyi, pe ja jaw skoltayon bʼa oj kabʼ wani la makuniyon sok bʼa oj kan tʼabʼan jkʼujol ja sjejelik bʼa Biblia». *

Jujuntik kristyano wa xyiʼajyujile tyempo bʼa oj kʼiʼuke ja jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi. (Kʼela ja parrapoʼik 12 sok 13).

12, 13. ¿Jas yuj jel tʼilan oj kaʼ jpasensyatik soka matik wa xkatik yile estudio bʼa Biblia? Aʼa jun sjejel.

12 Yoxil, la kaʼ jpasensyatik soka matik wa xkatik yile estudio bʼa Biblia. La kaʼ juljkʼujoltik bʼobʼta jatoni sbʼajtanil ekʼele wa xyabʼye ja jasa wa sjeʼa ja Biblia bʼa wanxa xnaʼatik ja keʼntiki. Chomajkil, jelni jitsan ja matik jel skisawe ja skʼuʼajel yiʼoje sok bʼobʼta wa xyabʼye yuja ja jaw jelni tsoman ay jas pamilyaʼe, ja skostumbreʼe soka slugare. ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytike?

13 La jpensaraʼuktik ja sjejel it. ¿Jasa wa xkʼulaxi yajni wa xjeltexi jun poko kʼate yuja jelxa yiʼoji? Yajni wan tojbʼel ja yajkʼachili, ja kristyano tini wa ekʼye ja bʼa poko kʼate. Yajni tojbʼita, wa xjipjikoʼ ja bʼa poko. Bʼa juntikxta, bʼajtanto ay maʼ oj kaltik yabʼ ayakan ja poko skʼuʼajel yiʼoji, jelni tʼilan oj jkoltaytik bʼa oj yil chaʼanyabʼalil ja sjejelik bʼa Biblia, pes ja yeʼn ajkʼachto wa xyila. Kechani jachuk pwesto oj ajyuk bʼa oj yakan ja jasa wa skʼuʼan ajyi. Yajelkan ja jaw wani xyiʼaj tyempo (Rom. 12:2).

14, 15. Cholo sok jun sjejel jastal wa xbʼobʼ jkoltaytik ja matik mi jas snaʼawe ma mini jas yabʼuneje sbʼaja kʼapjelal bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Kʼachinubʼ.

14 Ta ay jpasensyatik soka ixuk winiki, mini oj majlaytik ayabʼye stojol ma a-skis-e ja sjejelik bʼa Biblia ja sbʼajtanil ekʼele wa xkalatik yabʼye. Ja wa xkabʼtik syajulal ja tuki oj skoltayotik bʼa oj katik ochuke rason soka Biblia ja janekʼ tyempo wa skʼanawe. Jun sjejel, la jpensaraʼuktik ja kʼapjelal wa xyaʼa ja Biblia sbʼaja ajyel sakʼan bʼa tolabida bʼa jun Kʼachinubʼ ja bʼa Luʼumi. Tʼusan mi spetsaniluke mini bʼa yabʼuneje. Jujuntik wa xyalawe jawa la chamtiki tini wa xchʼak yibʼanal. Sok tuk wa spensaraʼane ja matik leki wa xwajye bʼa satkʼinal. ¿Jastal wa xbʼobʼ jkoltaytike bʼa oj skis-e ja jas wa sjeʼa ja Biblia?

15 Jun jmoj-aljeltik wa xcholo ja jasa wa skʼulan ja yeʼn. Bʼajtan wa skʼuman ja Génesis 1:28 sok wa sjobʼo bʼa lugaril sok jastal wa skʼana ja Dyos oj ajyuk ja sakʼanil ja ixuk winiki. Tʼusan mi spetsaniluk ja kristyano wa xyalawe bʼa Luʼum sok gusto oj ajyuke. Yajni skʼulanta ja jaw, ja jmoj-aljeltiki cha wa skʼuman ja Isaías 55:11 sok wa sjobʼo ta tukbʼita ja jasa wa skʼana oj skʼuluk ja Dyosi. Ja ixuk winik wa xyalawe miyuk. Bʼa tsaʼanxta, wa skʼuman ja Salmo 37:10, 11 sok wa sjobʼo: «Jastalni wa xyala ja Biblia, ¿jastal oj ajyuk ja sakʼanile ja ixuk winik ja bʼa tyempo jakumi?». Soka modoʼal jaw, bʼobʼel skoltay jitsan kristyano bʼa ayabʼye stojol ja Dyos wani skʼana ja kristyano bʼa leki aʼajyuke sakʼan tolabida ja bʼa Kʼachinubʼ bʼa Luʼumi.

Sok jun yal chʼin skʼulajel bʼa lek, jastal sjekjel jun karta bʼa wa stsatsankʼujolani, jelni oj bʼobʼ koltanuk. (Kʼela ja parrapoʼik 16 sok 17).

16, 17. Yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja jas wa xyala ja Proverbios 3:27, ¿jastik modo wa xbʼobʼ jetik wa xkabʼtik syajal ja tuk? Aʼa jun sjejel.

16 Xchanil, la jpensaraʼuktik bʼa tuktukil modo jastal oj jetik mi la jelxitik. Jun sjejel, ta jkʼumantik jun kristyano ja bʼa xcholjel bʼa latsan ay, oj bʼobʼ kʼantikyi perdon sok skʼapjel jbʼajtik bʼa oj kumxukotik ja yajni ojxa bʼobʼyuji. Ma wa skʼana skoltajel sok jun yaʼtel ma mi xbʼobʼ eluk ja bʼa snaji sok ay jas wa skʼana oj manxukyi, bʼobʼta ojni bʼobʼ jkʼap jbʼajtik skʼulajel (kʼuman ja Proverbios 3:27).

17 La kiltik ja slekilal wa xyiʼajan ja yajni ay jas wa xkʼulaxi bʼa lek bʼa jani wa xnikwani ja yabʼjel syajal. Yajni jun jmoj-aljeltik ixuk yabʼ jun pamilya cham ja yal yalatse ja kʼakʼu pojki, skʼulan jun jasunuk bʼa lajansok mi jel chaʼanyabʼal: stsʼijbʼan jun karta bʼa ayiʼoj jujuntik pensarik bʼa Biblia bʼa jel stsatsankʼujolani. ¿Jastal yabʼ ja pamilya jaw? Ja nanali stsʼijbʼanyi ja jmoj-aljeltik jaw: «Ja eke mini xnaʼa jas oj jkʼuluk. Mini waxa naʼa janekʼto skoltayotikon jawa karta. Mini xnaʼa jastal oj kawi tsʼakatal soka janekʼto ya kulan jkʼujoltikoni. Ja eke jkʼuman junuk 20 ekʼele jawa karta. Jelni cham xkila ja kʼunxta, ja tsamalxta soka jastal yaʼa kulan jkʼujoltikon. Jitsan tsʼakatal». Ojni kiltik ja slekilal jastal jaw ta wankʼa xkabʼtik syajal ja matik wan ekʼel sbʼaje wokoli sok ay jas wa xkʼulantik bʼa skoltajele.

MOK JELXUKOTIK SBʼAJA JASTAL WA XKILATIK JA XCHOLJELI

18. Jastalni wa xyala ja 1 Corintios 3:6, 7, ¿jastal mi oj jelxukotik sbʼaja jastal wa xkilatik ja xcholjeli?

18 Mini xkʼanatik oj jelxukotik sbʼaja jastal wa xkilatik ja xcholjeli. Anima wala koltanitik bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Dyos ja kristyano, mini keʼnukotik ja mas tʼilani (kʼuman ja 1 Corintios 3:6, 7). Yeʼnani ja Jyoba ja maʼ wa spayajan ja kristyano (Juan 6:44). Sok yeʼnani wa stsaʼawe ta oj skis-e ma miyuk ja lekil rasoni (Mat. 13:4-8). La juljkʼujoltik mini spetsaniluk ja kristyano skisawe ja rason xcholo ja Jesús, anima yeʼn waj ja lekil jeʼuman ja bʼa tyempo jaw. Ja yuj mokni el jganatik yajni jitsan kristyano mi smaklaye ja lekil rasoni.

19. ¿Jastik slekilal oj kiltik ta wa xkabʼtik syajal ja tuk ja bʼa xcholjeli?

19 Ojni kiltik jitsan slekilal ja bʼa xcholjeli ta wa xkabʼtik syajal ja tuk. Masni oj kabʼtik stsamalil, oj kabʼtik ja sgustoʼil bʼa yajel sok ojni jkoltaytike bʼa masni pasil oj skis-e ja lekil rason «ja maʼ tʼujpinubal nii ba oj sbajuque ja sacʼanil jau mi ni nunca huax chʼaqui» (Hech. 13:48). Ja yuj, yajni «ayto ki‘ojtik skʼakʼu‘il» la «jkʼultik ja bʼa leki [...] bʼa spetzanile‘» (Gál. 6:10, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Anto, oj kabʼtik ja gustoʼil bʼa yajelyi stoyjel ja jTatik tey bʼa satkʼinal, ja Jyoba (Mat. 5:16).

TSʼEBʼOJ 64 La koltanukotik ja bʼa jachʼwanel

^ par. 5 Ja yabʼjel syajal masni wa xya xkabʼtik stsamalil ja bʼa xcholjeli sok masni tikʼan wa xkatik el slekilal. ¿Jas yuj? Ja bʼa artikulo it, oj kiltik ja sjejel bʼa Jesús sok chane jasunuk bʼa oj skoltayotik sjejel wa xkabʼtik syajal ja matik wa xtaʼatik ja bʼa xcholjeli.

^ par. 5 YALJEL JEL TʼILAN: Ja yaljel stalna syajulal wa stojolan «snajel syajulal ja maʼ wan ekʼel sbʼaj wokoli ma ja maʼ ixtalanubʼali». Ja yabʼjel jastal jaw wa xnikji ja kristyano bʼa skʼulajel ja jasa wa xbʼobʼ yuj bʼa oj koltanuk.

^ par. 8 Kʼela ja artikulo «Siga la Regla de Oro en su ministerio», ja bʼa La Atalaya bʼa 15 bʼa mayo bʼa 2014.