Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

ISIHLOKO SE-10

Khuyini Engivimbela Bona Ngibhajadiswe?

Khuyini Engivimbela Bona Ngibhajadiswe?

“UFlebhe nesikhulu behlela emanzini, wasibhabhadisa.”—IZE. 8:38.

INGOMA 52 UmKrestu Uzinikela KuZimu

OKUZOKUCOCWA NGAKHO *

1. U-Adamu no-Eva balahlani begodu umphumela waba yini?

NGUBANI onelungelo lokutjho bona khuyini elungileko nengakalungi? U-Adamu no-Eva nabadla emthini wokwazi okuhle nokumbi batjengisa ukuthi abamthembi uJehova neenkambiso zakhe. Bakhetha ukuzibekela iinkambiso zokuthi khuyini elungileko nengakalungi. (Gen. 3:22) Akhusuqale ukuthi balahlekelwa kangangani. Balahla ubuhlobo babo noJehova, balahla ithuba lokuphila ngokungapheliko begodu badlulisela isono nokufa ebantwaneni babo. (Rom. 5:12) Umphumela wendlela abakhetha ngayo waba lisizi lodwa.

2-3. (a) Khuyini eyenziwa sikhulu sesigodlweni seTopiya uFlebhe nakasitjhumayezako? (b) Ngiziphi iimbusiso esizifumanako nasibhajadiswako begodu ngimiphi imibuzo esizoyiphendula?

2 Akhumadanise indlela u-Adamu no-Eva abaziphatha ngayo nalokho okwenziwa sikhulu sesigodlweni seTopiya nasitjhunyayezwa nguFlebhe. Isikhulwesi sathokoza khulu ngalokho uJehova noJesu abasenzele khona kangangobana sabhajadiswa khonokho. (IzE. 8:34-38) Nathi nasizinikela kuZimu njengesikhulwesa sibhajadiswa, sitjengisa uJehova noJesu bona sithokoza khulu ngalokho abasenzele khona. Sitjengisa uJehova ukuthi siyamthemba begodu siqale kuye bona abeke iinkambiso zokuthi khuyini elungileko nengakalungi.

3 Akhucabange ngeembusiso esizifumanako nasilotjha uJehova. Esinye sazo kukuthi uJehova uzosipha zoke izinto ezalahlwa ngu-Adamu no-Eva kuhlanganise nokuphila okungapheliko. Ngebanga lokuthi sinokukholwa kuJesu Krestu, uJehova usilibalela imitjhaphwethu begodu usipha unembeza ohlanzekileko. (Mat. 20:28; IzE. 10:43) Ukungezelela kilokho, siba malunga womndeni kaJehova weensebenzi azithandako begodu ezinengomuso elihle. (Jwa. 10:14-16; Rom. 8:20, 21) Nokho, naphezu kweembusiswezi abanye abafunde ngoJehova bayazaza ukulandela isibonelo sesikhulu seTopiya. Khuyini ekungenzeka iyabavimba bona babhajadiswe? Bangazihlula njani iintjhijilwezo?

IINTJHIJILO EZIVIMBELA ABANYE BONA BABHAJADISWE

4-5. Ngiziphi iintjhijilo umfowethu osesemutjha u-Avery nodadwethu osesemutjha uHannah abaqalana nazo?

4 Ukungazithembi. Ababelethi baka-Avery baboFakazi bakaJehova begodu ubabakhe waziwa ngokuthi ngubaba onethando begodu mdala olisizo. Nanyana kunjalo, u-Avery bekadosela emuva nakuziwa endabeni yokubhajadiswa. Kubayini? Uthi: “Bengingacabangi ukuthi ngingaziphatha kuhle njengobaba.” U-Avery bekazinyaza ukuthi angakghona ukutlhogomela izabelo ebekungenzeka azifumane ngelinye ilanga. Ungezelela uthi: “Bengisaba nangicabanga ngokuthi bazongibawa bona ngithandaze tjhatjhalazi, ngibeke iinkulumo namkha ngidosephambili esiqhemeni sabayokutjhumayela.”

5 UHannah oneminyaka eli-18, watlhaga khulu ngebanga lokungazithembi. Wakhuliswa babelethi abalotjha uJehova. Nanyana kunjalo, bekazaza ukuthi angaphila ngeenkambiso zakaJehova. Kubayini? UHannah bekaziqalela phasi khulu. Ngezinye iinkhathi ubujamo bakhe bebuba bumbi kangangokuthi bekazilimaza ngabomu emzimbeni. Uthi: “Akhenge ngitjele muntu ngalokho ebengikwenza ngitjho nababelethi bami begodu bengicabanga ukuthi uJehova angeze angithande ngebanga lokuzilimaza emzimbenami.”

6. Khuyini eyabamba uVanessa bona abhajadiswe?

6 Ukugandelelwa bangani. UVanessa oneminyaka ema-22 uthi: “Benginomngani engimthanda khulu begodu besele sazana iminyaka epheze ibe litjhumi.” Nokho umngani kaVanessa lo bekangavumelani nesiqunto sakhe sokubhajadiswa. Kwamzwisa ubuhlungu khulu lokho uVanessa, unaba uthi: “Anginabangani abanengi begodu bengitshwenyekile ngokuthi nangingalisa umngani enginaye lo ngizamfumanaphi omunye.”

7. Khuyini udadwethu osesemutjha u-Makayla ebekayisaba begodu kubayini?

7 Ukusaba ukwenza isono. UMakayla bekaneminyaka emi-5 umnakwabo nakasuswako. Nje-ke, nakakhulako wazibonela ngewakhe indlela ababelethi bakhe ebebalimele ngayo ngebanga lezenzo zomnakwabo. Uthi: “Bengisaba ukuthi nangingabhajadiswa ngizokwenza isono, ngisuswe begodu lokho bekuzokungezelela ubuhlungu bababelethi bami.”

8. Khuyini umfowethu osesemutjha u-Miles ebekayisaba?

8 Ukusaba ukuphikiswa. Uyise nosingamma kaMiles boFakazi bakaJehova kodwana unina ombelethako akasinguFakazi. UMiles uthi: “Ngikhuliswe ngumma bengaba neminyaka eli-18, nokho bengisaba ukumtjela ukuthi ngifuna ukubhajadiswa. Phela ngayibona indlela asilingeka ngayo ubaba nakaba nguFakazi. Nje-ke, bengisaba ukuthi uzokulwa nami.”

UNGAZIHLULA NJANI IINTJHIJILO?

9. Khuyini engenzeka nawufunda ngethando nokubekezela kwakaJehova?

9 U-Adamu no-Eva bakhetha ukungalotjhi uJehova ngombana bahluleka ukuqinisa ithando labo ngaye. Nanyana kunjalo, uJehova wabavumela bona baphile isikhathi eside ngokwaneleko bebabe nabantwana begodu bazibekele iinqophiso zokuthi bazobakhulisa njani abantwanabo. Imiphumela yesiqunto saka-Adamu no-Eva sokufuna ukuzilawula satjengisa ubudlhadlha babo. Indodanabo elizibulo yabulala umnakwabo begodu ngokukhamba kwesikhathi inturhu nokungacabangeli abanye kwazala iphasi. (Gen. 4:8; 6:11-13) Nokho uJehova wenza indlela yokusindisa boke abantwana baka-Adamu no-Eva abafuna ukumlotjha. (Jwa. 6:38-40, 57, 58) Ithando lakho ngoJehova lizokukhula nawufunda ngendlela athanda ngayo abantu nangendlela abekezela ngayo. Uzokufuna ukulahla indlela eyakhethwa ngu-Adamu no-Eva bewuzinikele kuJehova.

10. Kubayini ukucabangisisa ngomTlolo weRhubo 19:8 kungakusiza ulotjhe uJehova?

10 Ragela phambili ufunda ngoJehova. Nawukhulisa ilwazi lakho ngoJehova nesibindi sokuthi ungamlotjha sizokuqina. U-Avery esikhulume ngaye ekuthomeni uthi: “Ngathoma ukuba nesibindi ngemva kokufunda nokucabangisisa ngesithembiso esisemtlolweni weRhubo 19:8.” (Ufunde.) U-Avery nakabona indlela uJehova azalisa ngayo isithembisweso indlela amthanda ngayo yakhula. Ithando alisenzi sibe nesibindi kwaphela kodwana lisisiza bona silotjhe uJehova begodu sisabe ukwenza izinto ezingekhe zimthabise. UHannah ekukhulunywe ngaye ekuthomeni uthi: “Esifundweni sami seBhayibheli ngafunda ukuthi nangizilimazako ngizwisa noJehova ubuhlungu.” (1 Pit. 5:7) UHannah waba ‘mumenzi welizwi lakaZimu.’ (Jak. 1:22) Umphumela waba yini? Uthi: “Nangibona indlela ukulalela uJehova okwangizuzisa ngayo ithando lami ngaye lakhula. Nje anginakho nokuncani ukuzaza ngokuthi uJehova uzokuhlala anginqophisa.” UHannah wakghona ukuhlula umraro wokuzilimaza. Wazinikela kuJehova bewabhajadiswa.

11. Khuyini eyenziwa nguVanessa bona abe nabangani abalungileko begodu sifundani kilokhu?

11 Khetha abangani ngokuhlakanipha. UVanessa ekhekwakhulunywa ngaye phambilini, walemuka ukuthi umnganakhe umkhandela bona alotjhe uJehova. Ngebangelo wabuqeda ubungani ebebanabo. UVanessa wenza okukhulu kunalokho, walinga ngakho koke bona abe nabangani abatjha ebandleni. Uthi into eyamsizako sibonelo sakaNowa nomndenakhe. Nakanabako uthi: “Bebaphila nabantu ebabangathandi uJehova, nanyana kunjalo bebanetjhebiswano elihle lomndeni.” Ngemva kokubhajadiswa, uVanessa waba liphayona. Uthi: “Lokhu kungisize bona ngibe nabangani abalungileko ingasi ebandleni lami kwaphela kodwana nemabandleni amanye.” Nawe ungaba nabangani abalungileko nawuragela phambili nokuzibandakanya emsebenzini esiwabelwe nguJehova.—Mat. 24:14.

12. Ngiliphi ivalo u-Adamu no-Eva ebebanganalo begodu waba yini umphumela?

12 Funda ukuba nevalo elifaneleko. Kesinye isikhathi ukuba nevalo kuyasiza. Isibonelo salokho kukuthi kufuze sisabe ukuzwisa uJehova ubuhlungu. (Rhu. 111:10) Nakhibe u-Adamu no-Eva baba nevalo elinjalo bengekhe bahlubuka kuJehova, yeke amehlwabo avuleka begodu batjheja ukuthi sebazizoni. Izinto ebebangakghona ukuzidlulisela ebantwaneni babo bekusisono nokufa kwaphela. Ngebanga lokuthi bebazwisisa ukuthi badelele umthetho kaJehova baphathwa ziinhloni ngombana bebakhamba hlubule, yeke bazenzela izambatho.—Gen. 3:7, 21.

13-14. (a) Ngokuya ngokomTlolo woku-1 kaPitrosi 3:21 kubayini kungakafuzi bona sisabe ukufa? (b) Ngimaphi amabanga asenza sithande uJehova?

13 Kutlhogeka bona sibe nevalo lokwenza izinto ezingathabisi uZimu. Nanyana kunjalo akukafuzi bona sisabe ukufa. UJehova usenzele indlela yokufumana ukuphila okungapheliko. Nange kwenzeka senze isono, uJehova uzimisele ukusilibalela nasiphenduka ngokusuka ehliziyweni. Uzosilibalela ngebanga lokukholelwa kwethu emhlatjelweni wesihlengo. Indlela eqakatheke ukuzidlula zoke yokutjengisa ukukholwa kuzinikela kuZimu besibhajadiswe.—Funda yoku-1 kaPitrosi 3:21.

14 Sinamabanga amanengi asenza sithande uJehova. Asimthandi ngebanga lokuthi usenzela izinto ezihle nesizithabelako kwaphela, kunalokho simthanda ngombana usifundisa iqiniso ngaye nangeminqophwakhe. (Jwa. 8:31, 32) Usinikele ibandla lobuKrestu bona lisinqophise belisisekele. Godu usisiza bona sikghone ukukghodlhelela imiraro esiqalana nayo begodu usinikela ithemba lokuphila ngokungapheliko epharadesi. (Rhu. 68:20; IsAm. 21:3, 4) Nasicabangisisa ngezinto uJehova asenzele zona ezitjengisa ukuthi uyasithanda, ithando lethu ngaye liyakhula begodu sifunda ukuba nevalo elifaneleko. Lokho kusenza sisabe ukuzwisa uJehova ubuhlungu.

15. UMakayla walihlula njani ivalo ebekanalo?

15 UMakayla esikhulume ngaye ekuthomeni khenge asasaba ukuzinikela kuJehova ngebanga lokuthi uzokwenza isono bese asuswe. Wazwisisa indlela uJehova alibalela ngayo. Uthi: “Ngalemuka bona soke sinesono begodu sizoyenza imitjhapho. Nanyana kunjalo ngazwisisa ukuthi uJehova uyasithanda begodu ngebanga lesihlengo uzosilibalela.” Ithando lamenza wazinikela kuJehova bewabhajadiswa.

16. UMiles wasizwa yini bona aqalane nokusaba ukuphikiswa?

16 UMiles obekasaba ukuthi ummakhe uzokuphikisa isiqunto sakhe sokubhajadiswa, wafumana isizo kumbonisi wesigodi. UMiles uthi: “Umbonisi lo naye wakhulela emndenini onombelethi munye onguFakazi. Wangisiza ngacabanga ngokuthi ngingamsiza njani umma bona azwisise ukuthi ngizikhethele mina ukubhajadiswa nokuthi akusingubaba ongigandelelako.” Nanyana kunjalo, unina akhenge asithabele isiqunto sakheso. Lokho kwabangela bona uMiles akhambe ekhabo kodwana akhenge atjhugulule umkhumbulo malungana nesiqunto sakhe. Nakaragako uthi: “Ukufunda ngezinto ezihle engizenzelwe nguJehova kwayithinta ihliziywami. Nangicabangisisa kuhle ngomhlatjelo kaJesu wesihlengo, ngayibona kuhle indlela uJehova angithanda ngayo. Umcabango loyo ngiwo owangenza bona nginikele ukuphila kwami kuJehova bengibhajadiswe.”

BAMBELELA ESIQUNTWENI SAKHO

17. Ngiliphi ithuba soke esinalo?

17 Lokha u-Eva nakadla isithelo e-Edeni walahla uYise. Ngokuhlanganyela no-Eva ekudleni isithelo, u-Adamu watjengisa ukuthi akathokozi ngezinto ezihle uJehova amenzele zona. Soke sinethuba lokutjengisa ukuthi asifani no-Adamu no-Eva. Thina siyathokoza ngakho koke uJehova asenzela khona. Nasibhajadiswako sitjengisa uJehova ukuthi siyakholelwa bona nguye kwaphela onamandla wokubeka iinkambiso zokuthi khuyini elungileko nengakalungi. Okhunye, sitjengisa ukuthi siyamthanda besiyamthemba uBabethu.

18. Ungaphumelela njani ekulotjheni uJehova?

18 Ngemva kokubhajadiswa kufuze siragele phambili nokwenza intando kaJehova singenzi okufunwa ngithi. Iingidi zabantu ezilotjha uZimu zenza intandwakhe. Nawe ungaba njengabo ngokuragela phambili ngokufunda nokuzwisisa iliZwi lakaZimu, ngokuhlangana qobe nabafowenu nabodadwenu nangokutjela abanye ngalokho okufundileko ngoBabethu onethando. (Heb. 10:24, 25) Lokha nawuthatha iinqunto lalela iinqophiso ezivela eBhayibhelini nehlanganweni kaJehova. (Isa. 30:21) Nawenza njalo koke okwenzako kuzokuphumelela.—IzA. 16:3, 20.

19. Khuyini okufuze uyitjheje begodu kubayini?

19 Nawutjheja indlela ozuza ngayo ngokulandela iinqophiso zakaJehova, ithando onalo ngaye neenkambiso zakhe lizokukhula. Nawenza njalo akunalitho elingalethwa nguSathana elizokwenza bona ulise ukulotjha uJehova. Akhuzicabange useminyakeni eyikulungwana, nawuqala emuva esiquntweni owasithathako sokubhajadiswa uzokubona ukuthi bekusiqunto esiphuma phambili okhe wasithatha.

INGOMA 28 Ungaba Mngani KaJehova

^ isig. 5 Ayikho into eqakatheke khulu epilweni ukudlula ukuthatha isiqunto sokuthi uzokubhajadiswa namkha awa. Kubayini isiquntweso siqakatheke kangaka? Isihlokwesi sizokuphendula umbuzo loyo begodu sizokusiza nalabo abafuna ukubhajadiswa bahlule iintjhijilo ekungenzeka zibavimbela bona babhajadiswe.

^ isig. 56 IHLATHULULO YEENTHOMBE: Isibindi: Umfowethu osesemutjha usaba ukuphendula esifundweni.

^ isig. 58 IHLATHULULO YEENTHOMBE: Abangani: Udade osesemutjha onomngani ongakalungi uphathwa ziinhloni nakabona abanye aboFakazi.

^ isig. 60 IHLATHULULO YEENTHOMBE: Ukwenza isono: Nakabona umnakwabo akhamba ekhaya ngebanga lokususwa, umntazanyana ubethwa livalo lokuthi naye angenza isono.

^ isig. 62 IHLATHULULO YEENTHOMBE: Ukuphikiswa: Umsanyana usaba ukuthandaza ngebanga lokuthi unina ongasinguFakazi umqale kumbi.

^ isig. 65 IHLATHULULO YEENTHOMBE: Isibindi: Umfowethu osesemutjha uthuthukisa indlela alungiselela ngayo.

^ isig. 67 IHLATHULULO YEENTHOMBE: Abangani: Udade osesemutjha uba nesibindi, uthoma ukuzikhakhazisa ngokuba nguFakazi.

^ isig. 69 IHLATHULULO YEENTHOMBE: Ukwenza isono: Umntazanyana ukhetha ukukhulisa ithando analo ngoJehova begodu uyabhajadiswa.

^ isig. 71 IHLATHULULO YEENTHOMBE: Ukuphikiswa: Umsanyana uba nesibindi sokuhlathululela unina ngalokho akukholelwako.