Ir al contenido

Ir al índice

11 YACHAQANA

Jehová Diosta uyarina

Jehová Diosta uyarina

‘Kaymin Wawayqa, payta uyariychej’ (MAT. 17:5).

89 TAKIY Kasukojta bendecin Jehová

¿IMATÁ KAYPI YACHAKUSUN? *

1, 2. 1) ¿Pikunanejtataj Jehová Dios runaswan parlasqa? 2) ¿Imatataj qhepan parrafospi yachakusunchej?

JEHOVÁ DIOSQA noqanchejwan parlarispa mayta kusikun. Ñaupa tiempopi, runaswan parlarqa profetasnejta, angelesnejta, Jesucristonejta ima (Amós 3:7; Gál. 3:19; Apo. 1:1). Kay tiempopitaj, Jehová Diosqa Biblianejta parlawanchej. Ajinamanta yuyasqasninta, munaynintapis rejsichinawanchejpaj.

2 Jesús kay jallpʼapi kashajtin, Jehová Diosqa cielomantapacha kinsa kutita parlamorqa. Qhepan parrafospitaj, imatachus Jehová Dios chay kutispi nisqanta yachakusunchej. Chantá yachakullasuntaj, nisqasninmanta imatachus yachakuyta atisqanchejta, imaynatachus yanapawasqanchejtapis. 

“QANMIN MUNASQA WAWAY KANKI”

3. Marcos 1:9-11 nisqanman jina, ¿imatataj Jehová Dios Jesusman bautizakushajtin nerqa?

3 (Marcos 1:9-11 leey). Jehová Diosqa, Jesús bautizakushajtin ñaupaj kutipi cielomantapacha parlamorqa. Diosqa Jesusman nerqa: “Qanmin munasqa Waway kanki. Qantaqa allinpaj qhawayki”, nispa. Jesusqa chayta uyarispa maytachá kusikorqa. Imajtinchus Jehovapuni nimorqa, Jesús Wawan kasqanta, payta munakusqanta, allinpaj qhawasqanta ima. Kunantaj imaraykuchus chaykunata nisqanta yachakusun.

4. ¿Imaraykutaj Jehová Dios Jesusta “Waway kanki” nispa nerqa?

4 “Waway kanki”. Jesusqa manaraj jallpʼaman jamushaspa, cielopi uj ángel karqa, nisunman Diospa wawasninmanta ujnin karqa. Chanta, ¿imajtintaj Jehová Dios, Jesús bautizakushajtin “Waway kanki” nispa nerqa? Imajtinchus chay kutipi, Jehová Diosqa atiyninta Jesusman qorqa. Ajinamanta payta ajllarqa, cieloman kutipuspa Reytaj, Kuraj kaj Sacerdotetaj kananpaj. Chayrayku Jehová Diosqa, Jesusta ‘qanmin Waway kanki’ nispa nerqa (Luc. 1:31-33; 3:22; Heb. 1:8, 9; 2:17).

Allinta ruwanki niwajtinchej, kallpachariwajtinchejtaj may kusisqa kanchej (5 parrafota qhawariy). *

5. ¿Imatataj Jehová Dios jina ruwasunman?

5 “Munasqa Waway kanki”. Jehová Diosqa Jesusman chayta nispa, payta mayta kallpacharqa. Noqanchejpis wajkunata kallpachanapaj, tukuy atisqanchejta ruwana (Juan 5:20). Pillapis munakuwasqanchejrayku “allinta ruwanki” niwajtinchejqa, sonqonchej qhallallarin. Congregacionmanta hermanosninchejpis, familianchejpis, munakuywan kallpacharinanchejta necesitanku. Paykunata kallpachasunchej chayqa, creeyninku aswan sinchʼi kanqa, Jehová Diostapis tukuy sonqo sirvillanqankupuni. Tatasqa wawasninkuta sonqomantapacha kallpachananku tiyan. Paykunata munakusqankutataj, ruwasqankuwan rikuchinanku tiyan. Ajinamanta wawasninkoqa, ñaupajllamanpuni renqanku.

6. ¿Jesucristopi atienekusunmanchu?

6 “Qantaqa allinpaj qhawayki”. Jehová Diosqa chayta nispa, Jesuspi atienekusqanta nisharqa. Payqa yacharqa Wawan paypa munayninta juntʼanantapuni. Noqanchejpis, Jesús Diospa nisqasninta juntʼananpi atienekusunman (2 Cor. 1:20). Jesuspa kausayninpi tʼukurispaqa, astawan paymanta yachakuyta munasunchej, pay jinataj ruwayta munasunchej. Jehová Diosqa Jesús jina ruwayta atisqanchejpi atienekun (1 Ped. 2:21).

“PAYTA UYARIYCHEJ”

7. 1) Mateo 17:1-5 nisqanman jina, ¿maykʼajtaj Jehová Dios watejmanta cielomantapacha parlamusqa? 2) ¿Imatataj Jehová Dios chay kutipi nisqa?

7 (Mateo 17:1-5 leey). Jehová Diosqa cielomantapacha parlamullarqataj, maypachachus Jesús “uj jina rijchʼayniyojman” tukorqa, chaypacha. Chay kutipi, Jesusqa Pedrota, Santiagota, Juantawan uj jatun orqoman pusarqa. Chaypi kashajtinkuñataj, Jesusqa paykunaj ñaupaqenkupi waj jina rijchʼayniyojman tukorqa. Uyanqa inti jina lliphipirerqa, ropantaj kʼanchay jina yurajman tukorqa. Jinallapi paykunaqa, Moisestawan Eliastawan rikorqanku. Paykunaqa Jesuswan parlasharqanku, pay wañuchisqa kananmanta, kausarichisqa kananmantawan. Chaypacha kinsantin apostolesqa “puñuywan atipachikorqanku”. Chaywanpis Jesuspa jatun kʼanchayninta rikushajtinku, allin rijchʼarisqas kasharqanku (Luc. 9:29-32). Chantá ujllata kʼancharishaj phuyu paykunata pʼampaykorqa. Diostaj phuyu ukhumanta nimorqa: “Kaymin munasqa Wawayqa, pitachus allinpaj qhawani”, nispa. Jehová Diosqa Jesús bautizakushajtin kikillantataj nerqa. Jinapis chay qhepa kutipi, Jehovaqa kaytawan nerqa: “Payta uyariychej”, nispa.

8. Jesús uj jina rijchʼayniyojman tukusqan, ¿Jesusta, discipulosnintawan yanapasqachu?

8 Jesús uj jina rijchʼayniyojman tukusqanqa, Diospa Gobiernonpi Rey kaspaña jatunchasqa, atiyniyojtaj kananta rikucherqa. Chay kutipi imachus kasqanqa, Jesusta maytapunichá ñakʼariyta aguantananpaj kallpacharqa. Imajtinchus payqa yacharqa, mayta ñakʼarichispa wañuchinankuta. Jesús uj jina rijchʼayniyojman tukusqanqa, maytachá discipulosninpa creeyninkuta kallpacharqa. Ajinamanta paykuna jamoj pruebasta aguantanankupaj, runasman willamunankupajpis. Apóstol Pedroqa Jesuspa jatun kayninta rikusqanta mana qonqarqachu. Chayrayku 30 watasninman jina, Jesuspa jatun kayninmanta parlallarqapuni (2 Ped. 1:16-18).

9. ¿Imastataj Jesús discipulosninman nisqa?

9 “Payta uyariychej”. Jehová Diosqa chayta nispa, Wawanta uyarinanchejta, kasukunanchejtataj nisharqa. Jesusqa kay jallpʼapi kashaspa, discipulosninman yachacherqa imaynatachus sumaj willaykunata willamunankuta. Kutin kutitataj rijchʼarisqallapuni kanankuta nerqa (Mat. 24:42; 28:19, 20). Paykunata nillarqataj mayta kallpachakunallankutapuni, nitaj saykʼupunankuta (Luc. 13:24). Chantapis discipulosninman sapa kuti nerqa: ‘Purajmanta munanakuychej, ujchasqa kaychej, kamachiykunasniytapis kasukuychej’, nispa (Juan 15:10, 12, 13). Jesuspa nisqanqa, maytapuni discipulosninta yanaparqa. Noqanchejtapis mayta yanapallawasunmantaj.

10, 11. ¿Imasta ruwaspataj Jesusta kasukusunman?

10 Jesús nerqa: ‘Cheqa kajmanta kajqa parlasqayta kasun’, nispa (Juan 18:37). Jesustaqa kasukusunman ‘ujkuna ujkunawan aguantanakuspa, tukuy sonqotaj perdonanakuspa’ (Col. 3:13; Luc. 17:3, 4). Jesusta kasukullasunmantaj Diospa palabranta sonqo kʼajaywan “allin tiempopi, mana allin tiempopipis” willaspa (2 Tim. 4:2).

11 Jesús nillarqataj: ‘Ovejasneyqa parlasqayta uyarinku’, nispa (Juan 10:27). Jesustaqa uyarinchej mana nisqasninta yachaspallachu, manaqa nisqanta kasukuspa. Ama saqenachu ‘kay kausaypa llakiykunasnin’ musphachinawanchejta (Luc. 21:34). Astawanpis llakiykunapi rikukuspapis, Jesuspa kamachiykunasninta kasukunapuni. May chhika hermanos manchayta sufrishanku. Wakenqa qhatiykachasqa kashanku. Wakintaj mikhunamanta manchay pisisqas kashanku. Wakintajrí terremotos kasqanrayku chayri waj jatun llakiykunarayku sufrishanku. Chay jinapi rikukuspapis, paykunaqa Jehová Diosta tukuy sonqo sirvishallankupuni. Jesusqa paykunaman nin: “Pichus kamachisqasniyta japʼikuspa kasukojmin munakuwajqa. Noqata munakuwajtataj Tatay munakonqa”, nispa (Juan 14:21).

Runasman Diosmanta willamuspaqa, mana waj imaspi musphasunchu (12 parrafota qhawariy). *

12. ¿Imaynatataj Jesusta uyarillasunmantaj?

12 Jesusta uyarillasunmantaj, Diospa llajtanta ñaupajman pusajkunata kasukuspa (Heb. 13:7, 17). Kay watasllapi, Diospa llajtanpi ashkha imas waj jinasmanta ruwakushan. Diospa llajtanta ñaupajman pusajkunaqa, waj jinamanta predicayta yuyaychawanchej, chaypajtaj mosoj yanapasta qowanchej. Chaupi semanapi tantakuykunapis waj jinamanta ruwakushan. Tantakuna Wasistapis waj jinamanta ruwakushan, allinchakushantaj. Maytapuni kusikunchej Diospa llajtan munakuywan pusawasqanchejmanta. Paykunata kasukojtinchej, Jehová Diosqa maytapuni bendeciwasunchej.

13. ¿Jesusta uyariy allinninchejpajchu kasqa?

13 Tukuy imapi Jesusta uyareyqa allinninchejpaj. Jesusqa discipulosninman nerqa, yachachisqan paykunata kallpachananta. Jesús nerqa: “Kausayniykichejpajtaj samarikuyta tarinkichej. Imaraykuchus yugoyqa llampʼulla, qʼepiypis chhallalla”, nispa (Mat. 11:28-30). Diospa Palabran, tawantin evangeliospis, mayta kallpachawanchej. Chantapis Diospa ñanninman watejmanta churawanchej, yachayniyojmantaj tukuchiwanchej (Sal. 19:7; 23:3). Chantachá Jesús nerqa: “Diospa palabranta uyarispa kasukojkunamin aswan kusisqaqa kanku”, nispa (Luc. 11:28).

DIOSQA SUTINTA JATUNCHANQAPUNI

14. Juan 12:27, 28 nisqanman jina, ¿maykʼajtaj Jehová Dios watejmanta cielomantapacha parlamullasqataj?

14 (Juan 12:27, 28 leey). Juan libroqa niwanchej, Jehová Dios ujtawan cielomantapacha parlamusqanta. Jesusqa wañuchinanku qayllata, Pascuata ruwananpaj Jerusalenpi kasharqa. Chaypacha Jesusqa Diosman nerqa: “May llakisqa kashani”, nispa. Chantá nillarqataj: “Tatáy, sutiykita jatunchay”, nispa. Diostaj cielomanta nimorqa: “Jatunchaniña, watejmanta jatunchallasajtaj”, nispa.

15. 1) ¿Imamantataj Jesús llakikusqa? 2) ¿Diospa nisqan Jesusta kallpachasqachu?

15 Jesusqa Jehová Diosta wañupunan horakama mana kasukojtin, Diospa sutin chʼichichasqa kananmanta phutikorqa. Payqa yacharqa seqʼosqa kananta, wañuchisqa kanantataj (Mat. 26:38). Chaywanpis Jesusqa Tatanpa sutinta jatunchayta munarqa. Paytaqa qhasimanta nerqanku Diospa contranpi parlasqanta. Chayrayku Jesusqa wañuyninwan Diospa sutinta chʼichichananmanta manchachikorqa. Jehová Dios sutinta jatunchananta nisqantaj, Jesusta maytachá sonqocharqa, kallpacharqataj ñakʼariykunata aguantananpaj. Chay kutipi imatachus Jehová Dios nisqantaqa Jesusllachá entienderqa. Chaywanpis Jehová Diosqa chayta qhelqacherqa, noqanchejpis kallpachasqas kananchejpaj (Juan 12:29, 30).

Jehová Diosqa sutinta jatunchanqa, llajtantataj salvanqa (16 parrafota qhawariy). *

16. ¿Imastaj Jesusta jina llakichiwasunman?

16 Ichá noqanchejpis Jesús jinallataj llakikusunman, Diospa sutin chʼichichasqa kananmanta. Ichapis runasqa Jesusta jina qhasillamanta ñakʼarichiwanchej. Chantapis ichá mayta llakikusunman, runasta testigosmanta llullasta parlajta uyarispa. Imaraykuchus yuyasunman Diospa sutinta, llajtantapis pisipaj qhawachisqankuta. Chaywanpis mana anchata llakikunanchejchu tiyan. Astawanpis imatachus Jehová Dios Jesusman nisqanta yuyarikusunman. Chayqa mayta sonqochawasunchej. Jehová Diosqa sutinta jatunchanqapuni. Payqa Satanasta, sajra runaspa ruwasqasninkutapis Gobiernonnejta qʼalata chinkarpachenqa. Ajinamanta payta kasukoj kamachisnin sumajta kausakonqanku (Sal. 94:22, 23; Isa. 65:17). Bibliaqa niwanchej: “Diostaj sonqo tiyaykuyta qosonqachej, mayqentachus runas mana entiendeyta atinkuchu, chayta. Ajinamanta payqa sonqoykichejta, yuyayniykichejtawan, Cristo Jesusnejta waqaychanqa”, nispa (Fili. 4:6, 7). Chayqa juntʼakonqapuni.

DIOSPA NISQASNINTA UYARIY ¿YANAPAWASUNMANCHU?

17. Isaías 30:21 nisqanta yachaspa, ¿imaynatataj Jehová Dios kay tiempopi parlawanchej?

17 Kay tiempopipis, Jehová Diosqa parlashallawanchejtaj (Isaías 30:21 leey). Chaywanpis payqa, mana cielomantapachachu parlamuwanchej. Diosqa Biblianejta parlawanchej, kamachiykunatapis qowanchej. Chantapis Diosqa ‘allin mayordomonejta’ atiyninwan mikhunata jina qoshawanchej. Chaykunataj kanku publicaciones, videos, grabaciones ima (Luc. 12:42). Chay chhika publicacionesqa creeyninchejta kallpachan.

18. ¿Imapajtaj Jehová Diospa nisqasnin yanapawanchej?

18 Imatachus Jehová Dios cielomantapacha Jesusman nisqanta ama qonqanachu. Chay palabrasqa Bibliapi qhelqasqa kashan. Chaytaj yanapawanchej Jehová Diospa makinpi kashasqanchejpi atienekunapaj. Chantapis rikuchiwanchej Jehová Dios Satanaspa ruwasqasninta, runaspa sajra ruwasqasnintapis chinkachinanta. Chayrayku Jehová Diosta uyarinapuni. Chayta ruwasunchej chayqa, ima llakiytapis kay tiempopi, aswan qhepamanpis aguantayta atillasun. Bibliaqa yuyarichiwanchej: “Qankunaqa sinchʼita sayanaykichej kanqa. Ajinamanta Diospa munayninta ruwaytawan, imatachus qonanta nisqanta japʼinaykichejpaj”, nispa (Heb. 10:36).

4 TAKIY Jehová Diosmin Michiwajniy

^ párr. 5 Jesús kay jallpʼapi kashajtin, Jehová Diosqa kinsa kutita cielomantapacha parlamorqa. Uj kutipi, Jesuspa yachachisqasninta nerqa: ‘Wawayta uyariychej’, nispa. Kay tiempopitaj, Jehová Diosqa Biblianejta, Jesuspa yachachisqannejta, llajtannejta ima parlawanchej. Chayrayku yachakusunchej, Jehová Diosta, Jesustapis uyareyqa allinninchejpaj kasqanta.

^ párr. 53 DIBUJO: Uj anciano qhawashan, uj siervo ministerial salonta lliphuchaysikushasqanta, literaturapi trabajashasqanta ima. Paña lado fotopitaj, chaykunata ruwasqanmanta “allinta ruwanki” nishan.

^ párr. 55 DIBUJO: Sierra Leona suyumanta uj qhariwarmi, uj pescadorta tantakuyman jamunanpaj invitarishanku.

^ párr. 57 DIBUJO: Maypichus hermanosta mana tantakojta saqenkuchu chay suyupi, hermanosqa uj wasipi tantakushanku. Mana reparachikunankupajtaj, mana reunionman rinankupaj jinachu vistisqa kashanku.