1, 2. a) ¿Jastal skʼulunej ja Jyoba bʼa skʼumajel ja kristyano? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

JA Jyoba jel sgusto wa skʼumanotik. Wa skʼulan bʼa oj jnatik ja jasa wa spensaran soka jasa wa skʼulani. Ja bʼa najate ya makunuk alumanik, anjelik soka Yunini, ja Kristo Jesús (Amós 3:7; Gál. 3:19; Apoc. 1:1). Ja bʼa jtyempotiki wa xya makunuk ja Yabʼali, ja Biblia, bʼa oj skʼumukotik.

² Yajni ja Jesús ti ajyi bʼa Luʼum, ja Jyoba skʼumankon man bʼa satkʼinal oxe ekʼele. La kiltik ja jas yala, jasa wa xnebʼatik sbʼaja jaw sok jasa oj jkʼuluktik ta wa xkʼanatik yajel el slekilal.

3. Jastalni wa xyala ja Marcos 1:9-11, ¿jasa yala ja Jyoba yajni yiʼaj jaʼ ja Jesús, sok jasa xchiktes ja yaljelik jaw?

³ (Kʼuman ja Marcos 1:9-11). Ja it jani ja sbʼajtanil ekʼele skʼumankon man satkʼinal. Yala: «Mero cunina ja hueni. Jel juntiro yaj huax cabya. Jel huaxa huaa qui gusto». ¡Janekʼto maʼ nikjiyi skʼujol ja Jesús yajni yabʼ ja skʼumal ja sTat bʼa aljiyabʼ wa xyajtaji sok wa sjipa skʼujol bʼa yeʼn! La jpaklaytik ja oxe jasunuk jel tʼilanik bʼa ya chiknajuk lek ja Jyoba: ja Jesús jani ja Yunini, jel syajtay sok lek yilunej.

4. Yajni ja Jesús yiʼaj jaʼ, ¿jastal kʼot ajkʼachbʼuk ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba?

⁴ «Mero cunina ja hueni». Soka yaljelik it, ja Jyoba sjeʼa ja Yunin jel skʼana, ja Jesús, ajkʼachbʼita ja jastal wa xyila sbʼaj soka sTati. Yajni ja Jesús ti ajyi bʼa satkʼinal jastal ikʼ ason, junxani yunin Dyos ajyi. Pe yajni yiʼaj jaʼi, jaxani tʼoji soka yip ja Dyosi. Ja bʼa jutsʼin jaw, ja Dyos xchiktes ja Jesús  jaxani ja Yunin bʼa stsaʼunej sok bʼa ayiʼoj ja smajlajel oj kumxuk bʼa satkʼinal bʼa oj kʼot Mandaranum sok Mero Olomal tʼojubʼal yuja Dyosi (Luc. 1:31-33; Heb. 1:8, 9; 2:17, TNM). Ja yuj, yajni ja Jesús yiʼaj jaʼ, ja sTati ayni yiʼoj lekil rasonik bʼa yaljel: «Ja huen mero cunina» (Luc. 3:22).

5. Jastalni ja Jyoba, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktiki?

⁵ «Jel juntiro yaj huax cabya». Jastalni ja Jyoba yala yabʼ ja Jesús jel syajtay sok stsatsankʼujolan, ja keʼntiki tʼilani oj cha jletik ja sjutsʼinil bʼa yaljel yabʼ ja tuki (Juan 5:20). Yajni june wa xcham skʼujol bʼa keʼntik wa sjeʼa wa syajtayotik sok wa xyala jel lek jkʼulantik bʼa jun jasunuk lek, jelni tsamal xkabʼtik. Ja bʼa kongregasyon soka bʼa jpamilyatiki wani skʼanawe oj jetik yile yajtanel sok oj jtsatsankʼujoluktik. Jachuk oj jkoltaytike yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje sok ajyel toj soka Jyoba. Mastoni tʼilan ja nantatalik a-stsatsankʼujoluk ja yuntikile, ayale yabʼ jel lek wane skʼulajel sok a-sjeʼeyi wa syajtaye. Ta skʼulane sok spetsanil skʼujole, ojni skoltaye ja yuntikile bʼa ayaʼe ja jasa mas lek bʼa yeʼnle.

6. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja bʼa Jesukristo?

⁶ «Jel huaxa huaa qui gusto [lek wa xyila, TNM]». Yajni yala ja iti, ja Jyoba sjeʼa skʼuʼunej lek ojni skʼuluk ja Jesús ja jasa wa skʼana ja yeʼn. Ta ja yeʼn jel sjipa skʼujol ja bʼa Yunini, ja keʼntiki wani xcha bʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jesús oj ya kʼot smeranil spetsanil ja jasa skʼapunej ja Jyoba (2 Cor. 1:20, TNM). Yajni wa xpensaraʼantik sbʼaja lekil sjejel ja Jesús yuja ajyi toji, masni pwesto wala ajyitik snebʼjel sbʼaja yeʼn sok snochjel ja jasa skʼulani. Ja Jyoba wa xcha sjipa skʼujol ja yaʼtijumiki, jastal jun ita tsome, mini oj yaʼekan snebʼjel sbʼaja Yunini (1 Ped. 2:21).

7. Jastalni wa xyala ja Mateo 17:1-5, ¿jas pilan ekʼele kʼumanikon ja Jyoba masan bʼa satkʼinal, sok jasa yala?

⁷ (Kʼuman ja Mateo 17:1-5). Ja bʼa xchabʼil ekʼele kʼumanikon man satkʼinal ja Jyoba ja yajni «stucbes sbaj» ja Jesús. Ja yeʼn slokunej ja Pedro, Santiago soka Juan bʼa amojtajuk man bʼa jun chaʼanil wits. Ja tiw yilawe jun nakʼsat jel chamyiljel. Ja sniʼ sat ja Jesús lijpi, jaxa skʼuʼi xlejtsʼixta. Anto chabʼ plantaʼal, bʼa jaʼ wa senyaʼan ja Moisés soka Elías, kʼe kʼumanuke soka Jesús sbʼaja xchamelal soka sakʼwelali. Anima ja oxwane jekabʼanumiki «jel juntiro ja suayelei», ekʼni el ja swayele yajni yilawe ja nakʼsat jel chamyiljeli (Luc. 9:29-32). Tsaʼan, musjiye el yuj jun ason bʼa jel xlijpi sok ti yabʼye ja skʼumal ja Dyosi. Jastalni skʼulan ja yajni yiʼaj jaʼ ja Jesús, ja Jyoba sjeʼa wa syajtay sok lek wa xyila ja Yunini yaljel yabʼ: «Ja iti, jaʼ ni ja cunin yaj ni huax caba. Jel gusto huax quila». Pe ja ekʼele it yalaxa: «Cʼuanic [ma maklayik, TNM]».

8. ¿Jastal koltaji ja Jesús soka snebʼumanik sbʼaja nakʼ satali?

⁸ Ja nakʼ satali sjeʼaxakan tʼusan ja slijpelal soka yip oj ajyukyuj ja Jesús yajni xkʼot mandaranum ja bʼa sGobyerno ja Dyosi. Jelni maʼ aji yip sok tsatsankʼujolaji ja Kristo bʼa oj kuchyuj ja wokolik soka syajal oj yiʼ ja oj chamuki. Cha ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoj ja snebʼumaniki sok yayi yip sbʼaja prebaʼik bʼa oj ajyuke toji, chomajkil sbʼaja jabʼilik bʼa tsatsal aʼtel oj skʼulukeʼi. Ja jekabʼanum Pedro staʼa tiʼal sbʼaja nakʼsat it junuk 30 jabʼil tsaʼan. Ja it wa sjeʼa wantoni xjul lek skʼujol (2 Ped. 1:16-18).

9. ¿Jas rasonik jel xmakuni yayi ja snebʼumanik ja Jesús?

⁹ «Cʼuanic [ma maklayik, TNM]». Ja Jyoba sjeʼakan jaman lek wani skʼana oj jmaklaytik sok oj jkʼuʼuktik ja jastik wa xyala ja Yunini. Yajni ja Jesús ti ajyi bʼa Luʼumi, yala jitsan jastik junuk jel ay stʼilanil bʼa oj jmaklaytik. Jun sjejel, sjeʼayi ja snebʼumaniki a-xchol-e ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi sok tikʼanxta ya julyi skʼujol aʼajyuke kʼelan jakan (Mat. 24:42; 28:19, 20). Chomajkil, mi yaʼakan yaljel yabʼye a-skʼujoluke ja janekʼ wa xbʼobʼyujile sok stsatsankʼujolan bʼa mok el sganaʼe (Luc. 13:24). Cha staʼa yile tiʼal ja stʼilanil oj syajtay sbʼaje, aʼajyuke tsoman sok a-skʼuʼuke ja smandariki (Juan 15:10, 12, 13). ¡Jelni xmakuni ja rasonik yayi ja snebʼumanik ja Jesús! Ja rasonik jaw jelni xmakuni ja wego jastalni ja bʼa tyempo jaw.

10, 11. ¿Jastal wa xjeʼatik wa xmaklaytik ja Jesús?

¹⁰ Ja Jesús yala: «Spetzanil ja maʼ huas scʼana oj scʼuuc ja smeranili, huan ni smaclaye ja jas huax cala» (Juan 18:37). Wa xjeʼatik wa xmaklaytik ja skʼumal yajni wa xnochotik ja rason it: «Sbej oj caa jbajtic pasensia. Ta ay cʼa maʼ ay jas huas scʼulan quitic, sbej oj cʼul perdonar jbajtic» (Col. 3:13; Luc. 17:3, 4). Cha wa xjeʼatik wa xmaklaytik ja yajni kongana wa xcholotik anima ayotik bʼa lekil tyempo ma bʼa tyempoʼik jel wokol (2 Tim. 4:2).

¹¹ Ja Jesús yala ja xchejiki wani smaklaye ja skʼumal ja yeʼn (Juan 10:27). Wa xjeʼatik wa xmaklaytik ja jastik wa xyala yajni wa xkʼuʼantik sok mi kechanuk smaklajel. Mok katikan a-xchʼay jsatik ja jastik ‹wa xkʼankʼuni bʼa jsakʼaniltiki› (Luc. 21:34, TNM). Mas lek, ja la kiltik mas ay stʼilanil skʼuʼajel ja smandarik ja Jesús, anima ja yajni wan ekʼel jbʼajtik wokoliki. Jitsan jmoj-aljeltik wan ekʼel sbʼaje wokolik bʼa jel tsats, jastal ja wa x-ixtajaliye yuja matik wa xyilawotik  kontra, tuk jelxelxa spobreʼile sok tuk wa x-ekʼ sbʼaje desgrasyaʼik. Pe chikan jastik x-ekʼ sbʼaje, tojni aye soka Jyoba. Spetsanil ja yeʼnle, wa x-ajiyile ja skʼapjelal it yuja Jesús: «Ja maʼ huas scʼuan ja jmandari, [...] meran ni yaj huax yabyona. Ja jTati yaj huax cho yab ja maʼ yaj huax yabyon ja queni» (Juan 14:21).

12. ¿Jas tuk modo wa xbʼobʼ jetik wa xmaklaytik ja Jesús?

¹² Tuk modo wa xjeʼatik wa xmaklaytik ja Jesús jani aʼtel soke lajan ja matik stʼojunej bʼa oj stojotiki (Heb. 13:7, 17). Ja bʼa tsaʼanikxta jabʼili, ja xchonabʼ ja Dyosi jel jastik stukbʼesnej. Jujuntik sjejel, yaʼunejkitik yajkʼachil modoʼik sok yamkʼabʼalik ja bʼa xcholjeli. Cha stukbʼesnej ja jastal wa xkʼulaxi ja tsomjelik bʼa yoj semana. Sok stukbʼesnej ja jastal yajel kʼeʼuk, stojbʼesel sok stalnajel ja Naʼitsik bʼa Tsomjeli. ¿Anke jelni xkaʼatik tsʼakatal yuja pensaraʼubʼal lek sok yuja yajxta wala tojitiki? Ja Jyoba ojni ya koʼ jlekilaltik yuja wa xkʼujolantik skʼuʼajel ja tojelal wa xyaʼakitik ja xchonabʼi.

13. ¿Jastal wa xkatik el slekilal smaklajel ja Jesús?

¹³ Smaklajel spetsanil ja jasa sjeʼa ja Jesús jelni wa xkatik el slekilal. Ja Jesús skʼapayi ja snebʼumanik ja jastik sjeʼa jelni oj ajuk kulan skʼujole. Yala: «¡Jel oj liquicuc oj huajuc ja hua hualtzilexi! [...] Ja mandar huax caa ja queni, mi tʼilan montón cargauc. Jel tzamal oja huabyex» (Mat. 11:28-30). Ja Yabʼal ja Dyos, chomajkil ja chane loʼil sbʼaja sakʼanil soka yaʼtel ja Jesús, jel xlikiki xya wajkotik sok wa xya biboʼaxukotik (Sal. 19:7; 23:3). Ja Jesús yala: «Mas to jel lec huax yila ja maʼ huax yab ja yabal ja Diosi soc ja maʼ huas scʼuani» (Luc. 11:28).

14, 15. a) Jastalni wa xyala ja Juan 12:27, 28, ¿jas yoxil ekʼele kʼumanikon ja Jyoba masan bʼa satkʼinal? b) ¿Jas yuj aji kulan skʼujol sok tsatsankʼujolaji ja Jesús ja yaljelik bʼa Jyoba?

¹⁴ (Kʼuman ja Juan 12:27, 28 *). Ja Evangelio bʼa Juan wa xcholo ja yoxil ekʼele kʼumanikon ja Jyoba masan bʼa satkʼinal. Jujuntik kʼakʼu bʼajtanto yuj oj chamuk ja Jesús tey bʼa Jerusalén bʼa  skʼulajel ja tsaʼanxta Pascua. Tsaʼan ja yajni yala chamkʼujol ayi, skʼanayi ja Dyos bʼa jun orasyon: «Tatey. toyo ja wabʼi‘ili». Anto, ja Jyoba ti sjakʼakon: «Jtoyota. oj cha jtoy pilan majke».

¹⁵ Ja Jesús jelni chamkʼujol ajyi spensarajel ja niwan cholal yiʼoj bʼa ajyel toj soka Jyoba. Wa snaʼa ojni makʼjuk sok oj miljuk (Mat. 26:38). Pe ja jasa mas tʼilan wa xyabʼi jani atoyjuk ja sbʼiʼil ja sTati. Leji smul wa xkʼumani sbʼaj kistal ja Dyosi, sok chamskʼujol ja xchamelali oj ya kuxbʼuk ja lekil smodo ja Dyosi. Pe ja jastik yala ja Jyoba jelni maʼ aji sjip skʼujol ja Jesús. Ja yeʼn wani xbʼobʼ skʼuʼuk lek ja sbʼiʼil ja Jyoba ojni toyxuk. Jelni maʼ aji kulan skʼujol sok tsatsankʼujolaji yuja yaljelik jaw bʼa oj kuchyuj ja wokolik oj yiʼi. Anima bʼobʼta kechanta yeʼn ja Jesús ja maʼ yabʼ stojol ja jasa yala ja sTati, ja Jyoba skʼelani lek bʼa akan tsʼijbʼunubʼal bʼa oj katik el slekilal jpetsaniltik (Juan 12:29, 30).

16. ¿Jas yuj ay ekʼele wa xbʼobʼ chamjkʼujoltik oj kuxbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba?

¹⁶ Jastalni ja Jesús, bʼobʼta ja keʼntiki wa xcham jkʼujoltik oj kuxbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba. Bʼobʼta wa xkʼulajikitik ja jastik bʼa mi tojuki, jastalni ekʼ sbʼaj ja yeʼn. Ma bʼobʼta wa xcham jkʼujoltik ja abʼalik wa spukuwe bʼa keʼntik ja matik wa xyilawotik kontra. Bʼobʼta wa xpensarantik janekʼto  oj ya kuxbʼuk ja lekil smodo ja Dyosi soka bʼa xchonabʼi. Pe mokni jel chamjkʼujoltik. Ja bʼa ekʼeleʼik jastal jaw, jelni oj skoltayotik ja jasa aljiyabʼ ja Jesús yuja Jyoba. Ja Jyoba tolabida oj stoy ja sbʼiʼili. Oj ya makunuk ja sGobyerno bʼa stojbʼesel chikan jas wokol oj ajukyi ja yaʼtijumik toji yuja Satanás soka sluʼumkʼinali (Sal. 94:22, 23; Is. 65:17). Wani xkʼuʼantik lek oj kʼot smeranil ja yaljelik it: «Ja lamanil bʼa Dyos bʼa masto ekʼel yuj yibʼanal ja yabʼjel stojoli oj snol jawa kʼujolexi soka yipalil jawa pensarex yuj Kristo Jesús» (Filip. 4:6, 7, TNM).

17. Spensarajel sbʼaja jasa wa xyala ja Isaías 30:21, ¿jastal wa skʼumanotik ja Jyoba ja bʼa jtyempotiki?

¹⁷ Ja bʼa jtyempotiki, ja Jyoba wani skʼumanotik (kʼuman ja Isaías 30:21). Anima mi xkabʼtik oj kʼumanukon masan bʼa satkʼinal, pe wa xya makunuk ja Yabʼal, ja Biblia, bʼa yaljelkabʼtik jas oj jkʼuluktik. Chomajkil, ja yipi wa sjutbʼin ja «smayordomo» toj ayi bʼa yajelkitik ja waʼelal jakel bʼa Dyosi, jastal ja juʼunik kʼulubʼal imprimir, ja elel bʼa Internet, bʼa bideo soka bʼa smaklajeli (Luc. 12:42). ¿Anke jelni aʼay ja waʼelal wa x-ajikitiki?

18. ¿Jas yuj ja jastik yala ja Jyoba wa xya kʼiʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik soka jastal mi la xiwtiki?

¹⁸ Mokni chʼay jkʼujoltik ja jasa yala ja Jyoba yajni ti ajyi bʼa Luʼum ja Yunini. Ja jastik yala ja Jyoba, kanel tsʼijbʼunubʼal bʼa Biblia, aya jipjkʼujoltik tini naka ay bʼa yibʼ skʼabʼ sok oj stojbʼes chikan jas wokol xyakitik ja Satanás soka sluʼumkʼinal jel malo. La waj jkʼujoltik smaklajel ja skʼumal ja Jyoba. Ta jkʼulantik, oj kuchkujtik chikan jas wokol xjak ja wego soka bʼa tyempo jakumto. Ja Biblia wa xya juljkʼujoltik: «Aa hua pasensiaexi porque huan ni scʼana pasensia jastal jahui ba oj bob jcʼultic ja jas huas scʼana Diosi. Ta jach cʼa huax cʼulantic, oj ni jcʼultic recibir spetzanil ja jas yalunej ni oj yaa quitic ja Diosi» (Heb. 10:36).