Skip to content

Skip to table of contents

Hakarak hatene?

Hakarak hatene?

Iha tempu uluk, oinsá mak ema halo viajen ho ró?

IHA Paulo nia tempu, dala barak la iha ró ba pasajeiru. Atu bele halo viajen ho ró, ema tenke husu ema seluk kona-ba ró sasán nian neʼebé sei halo viajen ba fatin neʼebé nia hakarak no se ró neʼe hakarak tula pasajeiru. (Após 21:2, 3) Maski ró la bá kedas fatin neʼebé ema neʼe hakarak bá, maibé bainhira ró para iha portu oioin durante viajen, nia bele buka fali ró seluk neʼebé bele lori nia besik liu fatin neʼebé nia hakarak bá.​—Após 27:1-6.

Dala barak ró sira halo viajen ba fulan balu deʼit no sira la iha oráriu neʼebé metin. Baibain ró-naʼin sira demora halo viajen laʼós deʼit tanba klima la diʼak, maibé mós tanba fiar ba lulik. Porezemplu, se manu-metan halo lian iha laan nia tali, ka se sira haree ró neʼebé rahun ona iha tasi-ibun, sira sei la halo viajen. Ró-naʼin sira aproveita anin, tan neʼe kuandu anin mak diʼak, sira sei halo viajen. Bainhira ema neʼebé halo viajen hetan ró neʼebé nia bele saʼe, nia sei hein iha portu atu rona avizu katak ró neʼe lakleur tan sei halo viajen.

Lionel Casson neʼebé estuda kona-ba istória esplika katak iha Roma ema la presiza laʼo bá-mai hodi buka ró. Roma nia portu iha mota-ibun Tibre neʼebé besik sidade Ostia, no sidade neʼe nakonu ho edifísiu sira. Husi edifísiu sira-neʼe, edifísiu barak mak ró-naʼin sira-nian, katak ró sira neʼebé halo viajen ba portu oioin: Ró-naʼin sira husi Narbona [agora rai-Fransa] iha edifísiu ida, ró-naʼin sira husi Kartagu [agora rai-Tunízia] mós iha edifísiu ida, no seluk tan. Ema neʼebé buka ró atu halo viajen bele bá husu ró iha edifísiu hodi hatene ró atu bá neʼebé.

Viajen ho ró mak lalais, maski nuneʼe iha problema oioin. Dala balu, ró neʼebé Paulo saʼe durante ninia viajen nuʼudar misionáriu sai aat.​—2 Kor 11:25.