Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

20 YATICHÄWI

¿Kunjamsa abusat uñjasirinakar chuymachtʼsna?

¿Kunjamsa abusat uñjasirinakar chuymachtʼsna?

Taqe kunan chuymachtʼasiri Diosajja, [...] taqe llakinakasanwa chuymachistu(2 COR. 1:3, 4).

CANCIÓN 134 Diosajj awk taykaruw wawanak confiyi

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1, 2. 1) Jaqenakajj chuymachtʼatäñ muniri, yaqhanakar chuymachtʼiri ukhamätanwa sasajj ¿kunatsa sistanjja? 2) ¿Kuna jan walinakansa yaqhep wawanakajj uñjasipjje?

JAQENAKAJJ chuymachtʼatäñ muniri, yaqhanakar chuymachtʼiri ukhamätanwa. Sañäni, mä wawajj anatkasin qonqorip qʼararasi ukhajja, jachtʼasisaw papituparu, jan ukajj mamitaparu awisasir sari. Jupanakajj janis usuchjasitap jakayapkchejja, chuymachtʼapjjewa. “¿Kunjamatsa uk lurasta?” sasaw jisktʼapjjaraki. Jachanakap pichartʼasajj qhomanttʼasaw munasiñamp chuymachtʼapjje, qonqoripsa qolltʼapjjewa chʼoqanttʼapjjarakiwa. Awk taykan ukham luratapatjja, wawajj janiw jachjjeti, awisajj anatiriw kuttʼjje. Tiempompejja, qʼararat qonqoripajj jakjjewa.

2 Ukampis awisajja, wawanakajj jukʼamp jan walinakanwa uñjasipjje. Yaqhepajj mä kuti abusata (abuso sexual), jan ukajj walja maranak abusataw uñjasipjje. Ukhaman uñjasisajj sinti jan walinakanwa jikjjatasipjje, walja maranak pasatatsa amtasipkakiwa. Abusirinakat yaqheparojj carcelaruw jistʼantasi, yaqheparojj janjamakiw kunas luraskiti. Awisajj ukjpachas abusirirojj carcelar jistʼantaskchejja, abusatanakajj jilïrëjjasinsa llakisisipkakiwa.

3. 1) Kunjamtï 2 Corintios 1:3, 4 textojj siskejja ¿kunsa Jehová Diosajj muni? 2) ¿Kuna jisktʼanakarus aka yatichäwin qhanañchañäni?

3 Mä cristianotï wawäkasin abusat uñjasiwaychejja, ¿kunas jan sinti llakisiñapatak yanaptʼaspa? (2 Corintios 1:3, 4 liytʼañataki). Jehová Diosajja, servirinakapajj munasiñampi uñjatäpjjaspa, chuymachtʼatäpjjaspa ukwa muni. Aka yatichäwinjja, aka kimsa jisktʼanakaruw qhanañchaskañäni: ¿Kunatsa abusatanakajj chuymachtʼatäñ munapjje? ¿Khitis jupanakar chuymachtʼaspa? ¿Kunjamsa jiwasajj jupanakar chuymachtʼsna?

¿KUNATSA ABUSATANAKAJJ CHUYMACHTʼATÄÑ MUNAPJJE?

4, 5. 1) Wawanakajj janiw jilïr jaqenakjamäpkiti sasin amtañajj ¿kunatsa wali wakiskiri? 2) ¿Abusat wawanakajj yaqhanakar confiyasipkakispati?

4 Wawäkasin abusat uñjasiwayapki ukanakat yaqhepajja, jilïrëjjasas chuymachtʼatäñ munasipkakiwa. ¿Kunatsa ukhamäpacha? Akwa amtañasa: wawanakajj janiw jilïr jaqenakjamäpkiti. Jupanakar abusasi ukhajja, jilïr jaqenakat sipansa yaqha jan walinakanwa uñjasipjje. Uk jichhajj mä qhawqha yatjjatañäni.

5 Wawanakajja, khitinakatï jupanakar uñjapki, uywapkaraki ukanakamp suma uñjatäña, jupanakar confiyañwa munapjje. Ukaw wawanakarojj jan kunar ajjsarañatakisa, jupanakar munasipki ukanakar confiyañatakis yanaptʼi (Sal. 22:9). Ukampis walja wawanakajja, familiaranakapana, familian amigonakapan abusataw uñjasipjje. Wawajj khitirutï confiyki ukan abusat uñjasi ukhajja, walja maranak qhepatsa, yaqhanakar confiyañajj jupatak wali chʼamäjjaspawa.

6. ¿Kunatsa wawanakar abusañajj sinti jan walipuni?

6 Wawanakajj janiw jan walinakat jarkʼaqasirjamäpkiti, jupanakar abusañajj sinti jan walipuniwa. Chacha warmjam ikthapiñataki janïr wakichtʼatäpkipan wawanakar abusañajj sinti jan walinakanwa wawar uñjasiyi. Janis kunatak sirvkaspa, yaqhanakajj janis jupar munasipkaspa, chacha pura jan ukajj warmi pura ikthapiñajj walikïskaspasa, chacha warmjam ikthapiñajj janis walïkaspa ukhamwa wawar amuyayi, janirakiw yaqhanakarus confiyjjeti.

7. 1) ¿Kunatsa abusirinakajj wawanakar facilak engañjapjje? 2) ¿Kunjamsa abusirinakajj wawanakar engañjapjje? 3) ¿Kunanak amuyasas abusat wawajj jilsuspa?

7 Wawanakajj janiw jilïr jaqenakjam amuyapkiti, janirakiw kuna jan walinakansa uñjasipjjaspa uksa amuyasipkiti (1 Cor. 13:11). Ukatwa abusirinakajj wawanakar facilak engañjapjje. Jan waltʼayir aka kʼarinakwa jupanakar sapjje: “Jumaw abusatäñatak juchanïtajja”, “janiw khitirus arsütati”, “arsüta ukhajj janiw istʼañsa ni creyiñsa munapkätamti” sasa. “Mä wawampi mä jilïr jaqempejj munasiñat chacha warmjam ikthapisipkaspawa” sasaw sapjjaraki. Wawajja, uka arunakajj cheqäkaspas ukhamwa jilïr jaqëjjasas amuyaskakispa. “Yaqhanakampi ukhamarak Diosampi sum apasiñatakejj janiw askïkti, janiw kunatakis sirvkti” sasin amuyasaw jilsuspa. “Munasiñampi uñjatäñatakisa chuymachtʼatäñatakis janiw askïkti” sasaw amuyarakispa.

8. Jehová Diosajj llakitanakar chuymachtʼaspawa sasin ¿kunatsa confiytanjja?

8 Taqe ukanak yatiñajja, kunatsa abusat wawanakajj jan walinakan walja tiempo uñjasipjje uk amuyañatakiw yanaptʼistu. Wawanakar abusañajj wali jachʼa juchawa. Waljanir abusat uñjañajja, qhepa urunakankataswa uñachtʼayistu. Jichhürunakanjja jaqenakajj ‘pachpa familiapar jan munasirinaka’ ukhamäpjjewa. ‘Jan wali jaqenakasa engañjir jaqenakasa jan walit jukʼampi jan waliruw sarasipkiʼ (Rom. 1:31; 2 Tim. 3:1-5, 13). Cheqas Supayan trampanakapajj jan walinakanwa jaqenakar uñjasiyi, waljanirakiw Supayan munañaparjam sarnaqapjje, ukajj wali llakkañawa. Ukampis Jehová Diosajja, Supayata ukhamarak jan wali jaqenakat sipansa, jukʼamp chʼamaniwa. Kuna jan walinaksa Supayajj luraski uksa uñjaskarakiwa. Ukatwa akham sas confiysna: “Kuna llakinakantï uñjasktan uk Diosajj uñjaskiwa, chuymachtʼarakistaspawa” sasa. Jehová Diosajj ‘taqe kunan chuymachtʼasiri Diosawa, jupaw taqe llakinakasan chuymachistu, ukhamat kunayman llakinakan uñjasirinakar chuymachañasataki, kunjamtï Diosajj chuymachkistu ukhama’. Ukham Diosar serviñajj wali kusiskañawa (2 Cor. 1:3, 4). Ukampis ¿khiti toqes Jehová Diosajj chuymachtʼistu?

¿KHITIS ABUSATANAR CHUYMACHTʼASPA?

9. Kuntï David reyejj Salmo 27:10 texton qellqkäna ukarjamajja, ¿kunsa Jehová Diosajj familiapan jan sum uñjatanakampejj lurani?

9 Khitinakatï awk taykapan abusatäñat jan jarkʼaqata, jan ukajj familiapan abusat uñjasiwayapki ukanakaw jukʼamp chuymachtʼatäñ munapjjaspa. David reyejja, ‘Jehová Diosaw chuymachtʼistaspaʼ sasaw confiyäna (Salmo 27:10 liytʼañataki). ‘Khitinakatï familiapamp jan waltʼayata uñjasiwayapki ukanakarojja, Diosaw munasiñampi uñjaski’ sasaw confiyarakïna. ¿Kunjamsa Diosajj jupanakar chuymachtʼi? Jupat jan jitheqtir servirinakap toqew chuymachtʼi. Jilat kullakanakajj familiasäkaspas ukhamawa. Jesusajja, “khititejj alajjpachankir Awkijan munañap lurki ukaw jilajasa, kullakajasa, mamajasa” sasaw säna (Mat. 12:48-50).

10. Jilïr irpirjamajj kuna lurañanïkäntï uka toqetjja, ¿Pablojj kamsänsa?

10 ¿Jilat kullakanakajj familiasäkaspasa ukhamawa sasin kunatsa sissna? Apóstol Pablojja, wali trabajtʼiri, Diosat jan jitheqtas serviri, wali yateqaskaya ukham jilïr irpirïnwa. Cristianonakarusa, Diosan amuytʼayatäsajj akham sänwa: “Nayat yateqasipjjeta, kunjamtï nayajj Cristot yateqaskta ukhama” sasa (1 Cor. 11:1). Mä kutejja, jilïr irpirjamajj kuna lurañanïkäntï uka toqet akham sänwa: “Jumanak taypinkkasajj wali munasiñampiw uñjapjjayäsmajja, kunjamtï mä taykajj wawanakapar wali munasiñamp uñjki manqʼaykaraki ukhama” sasa (1 Tes. 2:7). Jichhürunakanjja, ukhamarakiw jilïr irpirinakajj llakitanakar Bibliamp chuymachtʼasajj wali munasiñampi parltʼapjje.

Diosar taqe chuyma confiyiri kullakanakajj sum chuymachtʼañwa yatipjje. (Párrafo 11). *

11. Janiw jilïr irpirinakakejj llakitanakar chuymachtʼapjjañapäkiti sasajj ¿kunatsa sistanjja?

11 Janiw jilïr irpirinakakejj abusatanakar chuymachtʼapjjañapäkiti. Jan ukasti “maynit maynikam chuymachtʼasisipkakim” siski uka ewjjtʼar taqeniw istʼañasa (1 Tes. 4:18). Diosar taqe chuyma confiyiri kullakanakajj llakitäpki uka kullakanakar yanaptʼapjjaspawa. Cheqas Jehová Diosajja, ‘kunjamatejj mä taykajj wawapar chuymachkejja, ukhamarakiw nayajj jumanakar chuymachapjjäma’ sasaw sistu (Is. 66:13). Nayrajj kunjamsa warminakajj llakitanakar chuymachtʼapjjerïna ukajj Biblian qellqatawa (Job 42:11). Kullakanakajj llakit kullakanakar chuymachtʼapjje ukhajja, Jehová Diosajj wal kusisi. Awisajj jilïr irpirinakawa, Diosar taqe chuyma confiyir kullakanakarojj llakit mä kullakar yanaptʼañapatak jupa saparuk sapjjaspa. *

¿KUNJAMSA ABUSATANAKAR CHUYMACHTʼSNA?

12. ¿Kunsa mä cristianor yanaptʼasajj jan lurañasäki?

12 Mä cristianor yanaptʼasajja, kuntï jan parlañ munki uka toqenakat janiw jisktʼañasäkiti (1 Tes. 4:11). Ukhamajj ¿kunsa jupanakar chuymachtʼañatak lursna? Kunjamsa Bibliarjam yanaptʼsna uk phesqa toqet yatjjatañäni.

13. 1) 1 Reyes 19:5-8 textorjamajja, ¿kunsa mä angelajj Eliasar yanaptʼañatak luräna? 2) ¿Kuntï angelajj lurkäna ukat kunsa yateqsna?

13 Yanaptʼañäni. Elías profetajj jan jiwayatäñatak escapkäna ukhajja, llakimp aynachtʼasajj jiwañakwa munjjäna. Uk uñjasajja, Jehová Diosajj wali chʼamani mä angelaruw jupar chʼamañchtʼañapatak khitäna. Angelasti, ‘manqtʼasim’ sasaw Eliasar juntʼu manqʼa churäna (1 Reyes 19:5-8 liytʼañataki). ¿Kunsa ukajj yatichistu? Kunanakatï abusatar llakisiyki uka toqet parlañajj jiwasatak chʼamakïchi ukhajja, jupar manqʼa wajjtʼasa, mä regalo churasa, jan ukajj chʼamañchtʼkir arunakani mä nota qellqtʼasaw jupar munasitassa, jupat llakisitassa uñachtʼaysna. Ukanaka, jan ukajj yaqha ukhamanak lurañajj llakitar wal yanaptʼaspa.

14. ¿Kunsa Eliasan sarnaqäwipat yateqasiraksna?

14 Sum jikjjatasiñapataki, jan ajjsarañapatak yanaptʼañäni. Eliasat parltʼaskakiñäni. Jehová Diosajj mä milagro toqew Horeb qollur puriñapatak chʼam churäna. Markapampejja, ukanwa Diosajj walja maranak nayrajj mä pacto luräna. Uka jaya cheqanjja, ‘jiwayapjjetaniwa’ sasin janiw Eliasajj ajjsarjjpachänti. ¿Kunsa ukat yateqaraksna? Jiwasatï abusat uñjasiwayapki ukanakar yanaptʼañ munstanjja, nayraqatajj jan ajjsarañapatakiw yanaptʼañasa. Sañäni, abusat uñjasiwayapki ukanakatjja, janiw taqenejj mä igualak jikjjatasipkiti. Inas mä kullakajj sum jikjjatasiñatakisa jan ajjsarañatakis utapan juntʼüma umtʼasis parlañ munchispa, yaqha kullakasti Tantachasiñ Utanwa parlañ munarakispa ukwa jilïr irpirinakajj amuyapjjañapa.

Llakitanakar pacienciamp istʼañasa, Diosar taqe chuyma mayisiñasa, suma arunakamp parltʼañasa, mä qolljamaw llakitar yanaptʼaspa. (Párrafos 15-20). *

15, 16. ¿Kunjamsa maynir suma istʼatas uñachtʼaytanjja?

15 Sum istʼapjjañäni. Bibliajj akham sistuwa: “Sapa maynis istʼañatakejj jankʼakïñapawa, janiw jan amuytʼasisajj parlañapäkiti” sasa (Sant. 1:19). ¿Suma istʼirïtanti? Inas akham amuystan: “Sum istʼañatakejja, maynejj parlaski ukhajj janiw maysar uñtañasäkiti, ni parlañasäkisa” sasa. Ukampis janiw ukak lurañasäkiti. Jehová Diosajj kunjamsa Eliasar istʼäna uk amuytʼañäni. Eliasajj taqe llakinakap Jupar yatiyäna ukhajja, Diosajj sumwa istʼäna. Ajjsarayasitapsa, sapak jikjjatasitapsa, kuntï lurkäna ukajj janis kunatak sirvkaspa ukham amuyasitapsa, Jehová Diosajj amuyänwa. Munasiñampiw jan sint llakisiñapatak yanaptʼarakïna. Ukhamatwa Diosajj jupar istʼaskatap uñachtʼayäna (1 Rey. 19:9-11, 15-18).

16 Abusat uñjasiwayki ukar istʼkasajja, ¿kunjamsa jupar munasitassa, jupat khuyaptʼayasitassa uñachtʼaysna? Awisajja, wali amuyump arsutasaw kunjamsa jupar istʼasajj jikjjatastan uk uñachtʼayaspa. Inas jupar akham sissna: “Kuntï lurawayapktam ukajj janipuniw walïkiti, mä wawar ukham lurañajj sinti jan walipuniwa” sasa. Kuntï jupajj siskistu uk sumti amuyasktan janicha uk yatiñatakejja, inas akham sissna: “Kuntï siskista ukat akwa amuytjja,... ¿ukhamäskapuniti?” sasa. Ukham sasinjja, jupar sum istʼatasa, munasitasa, sum amuyañatak chʼamachasitaswa uñachtʼaytanjja (1 Cor. 13:4, 7).

17. ¿Kunatsa llakitanakarojj pacienciamp istʼañasa?

17 Janiw jan amuytʼasisajj jankʼak parlañasäkiti. Llakitajj parlaski ukhajja, amuyunakap cheqañchañasa ewjjtʼañas janiw walïkiti, antisas pacienciampiw jupar istʼañasa. Eliasajj kunjamas jikjjatasïna uk Diosar säna uka qhepatjja, jan kun imtʼasaw Diosar taqe llakinakap yatiyäna. Diosajj jupar confiyañapatak yanaptʼäna uka qhepatsa, Eliasajj llakinakapat parlaskakïnwa (1 Rey. 19:9, 10, 13, 14). ¿Kunsa ukat yateqsna? Llakitanakajja, kunjamas jikjjatasipjje uka toqet walja kuti parlañwa munapjjaspa. Ukhamäni ukhajja, Jehová Diosat yateqasisaw jupanakar pacienciampi istʼañasa. Kunjamsa llakinakap askichapjjaspa uk sañat sipansa, jupanakar munasitasa khuyaptʼayasitaswa uñachtʼayañasa (1 Ped. 3:8).

18. ¿Kunjamsa Diosar mayisitasajj llakitanakar chuymachtʼaspa?

18 Llakitanakamp chikaw Diosar taqe chuyma mayisiñasa. Llakitanakatakejja, Diosar mayisiñajj chʼamakïspawa. Diosar mayisiñatakejj janis askïkaspa ukhamwa amuyasipjjaspa. Yanaptʼañ munstan ukhajja, jupanakamp chikaw Diosar mayisiñasa, sutipsa oracionan aytañasarakiwa. Jilat kullakanakajj qhawqsa munasipjje, qhawqsa jiwasas jupar munastan ukwa oracionan sañasa. ‘Wali munat servirimar jan sint llakisiñapatak yanaptʼam’ sasaw Diosar ruwtʼañasaraki. Ukham lurañajja, llakitarojj wal chuymachtʼaspa (Sant. 5:16).

19. ¿Kunjamsa llakitanakar chuymachtʼañatakejj wakichtʼassna?

19 Suma arunakamp chuymachtʼañäni. Janïr parlkasajj sumwa amuytʼasiñasa. Jan amuytʼasis parlat arunakajj maynir usuchjaspawa, suma arunakasti mä qolljamaw yanaptʼarakispa (Prov. 12:18). Ukhamajja, “llakitanakar suma arunakampi, chuymachtʼir arunakamp parlañatak yanaptʼita” sasaw Diosar mayisiñasa. Niyakejjay Bibliajj Diosan arupächejja, ukanwa jukʼamp chuymachtʼir arunak jikjjatsna (Heb. 4:12).

20. ¿Kunsa abusat uñjasiwayapki ukanakajj amuyapjjaspa, ukat kunsa jupanakar amtayañasa?

20 Abusat uñjasiwayapki ukanakajja, “jaqe masijampi ukhamarak Diosampi sum apasiñatakejj janiw askïkti, janiw nayarojj khitis munaskituti” sasaw amuyapjjaspa. “Janiw munasitäñatakejj askïkti” sasaw amuyapjjarakispa. Ukampis ukajj janiw cheqäkiti. Ukhamajja, Jehová Diosatak qhawqha valoranïpjjesa ukwa jupanakar Bibliampi amtayañasa (“ Chuymachtʼkir Bibliat apstʼat textonaka” sat recuadro uñjjattʼäta). Daniel profetajj wali llakita, jan chʼamani uñjasïna ukhajja, kunjamsa Diosajj yanaptʼäna uk amtañäni. Diosajj qhawqsa profetapar munasïna, Jupatak qhawqha valoranïnsa uk yatiñapwa munäna, ukatwa jupar chʼamañchtʼañatakejj mä angelap khitäna (Dan. 10:2, 11, 19). Jichhürunakanjja, Diosajj ukhamarakiw llakitäpki uka jilat kullakanakar wali valoranit uñji.

21. 1) ¿Kunas jan arrepentisiri abusirinakampejj pasani? 2) ¿Uka uru puriniñapkamajj kun lurañatakis chʼamachasiñasa?

21 Mayninakar chuymachtʼasajja, Jehová Diosajj qhawqha munasirisa ukwa jupanakar amtayasktanjja. Diosajj taqe kun cheqapar uñjirïtapsa janirakiw armañasäkiti. Khitinakas abusat uñjasiwayapjje uk Diosajj sum yati. Jupajj taqe kunwa uñji, jan arrepentisir abusirinakarojj castiganiwa (Núm. 14:18). Uka uru puriniñapkamajj abusatanakar munasiñampi uñjañatak chʼamachasipjjañäni. Supayampi, akapachampi jan waltʼayat uñjasiwayapki ukanakan llakinakapjja, niyaw Jehová Diosajj chhaqtayjjani. Mä jukʼa tiempotjja, janiw khitis uka jan walinakat mayamp amtasjjaniti (Is. 65:17).

CANCIÓN 109 Chuymatpach wal munasipjjañäni

^ Párrafo 5 Wawäkasin abusat uñjasiwayapki ukanakajja, walja maranak qhepat llakitäsipkakispawa. Aka yatichäwinjja, kunatsa llakitäsipkakispa, khitis jupanakar chuymachtʼaspa, kunjamsa jupanakar chuymachtʼasispa ukanakatwa yatjjataskañäni.

^ Párrafo 11 Doctoranakamp yanaptʼayasiniti janicha ukjja, abusat uñjasiwayapki ukanakajj sapa mayniw amtjjañapa.

^ Párrafo 76 DIBUJONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Diosar taqe chuyma confiyiri mä kullakaw wali llakit kullakar chuymachtʼaski.

^ Párrafo 78 DIBUJONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Pä jilïr irpirinakaw llakit mä kullakar visittʼasipki, kullakajj Diosar taqe chuyma confiyiri kullakaruw jupamp chikäñapatak invittʼatayna.