Skip to content

Skip to table of contents

SUTUDI-ARTIKEL 20

Toosutu den sama di taawan du ogii anga den di den be yonkuu

Toosutu den sama di taawan du ogii anga den di den be yonkuu

„A Gadu di e toosutu sama . . . e toosutu u te u de aini omen sowtu banowtu.”—2 KOR. 1:3, 4.

SINGI 134 A faantiwowtu di Gadu gi mma anga dda

SAN WI O LELI *

1-2. (a) Sowtu ageisitoli e soi taki libisama abi toosutu fanowdu? Fa a toli ya e soi taki u poi toosutu taawan? (b) Sowtu ogii e miti son pikin?

LIBISAMA e fii bun te taawan e toosutu den te wan sani pasa anga den. U poi toosutu taawan tu, a so Yehofa meke u. Meke u taki wan pikin e pee neen a kai pii en kini. San a o du? Ai kee go neen mma efuso en dda. Winsi a mma efuso a dda á poi deesi a soo, tokuso a pikin e fii bun te den e toosutu en. Kande den e diki en poti a den futu tapu, boo winta na a soo efuso poti deesi gi en. Fosi i denki a tapu en mofu, da a go pee fi en baka. Bakaten a soo o betee.

2 Ma son leisi moo gaan ogii e miti son pikin moo a kai di a sa kai pii en kini. Sama e tyai umanfasi a son pikin. Kande a wan leisi namo den du a ogii ya anga en. Taawan a omen yali den e du a sani ya anga en. Winsi a wan leisi namo sama du a sani ya anga wan pikin, tokuso a omen yali ai fii a bakapisi fu a sani ya. Den e sooto son wan fu den sama di du a gaan ogii ya. Ma son leisi ai gei enke a sama di du a sani ya e fika kookoo. Winsi den sitaafu a sama di du a sani ya, a pikin e fii den takuu bakapisi fu a sani di miti en omen yali langa, winsi a toon gaansama.

3. Enke fa 2 Korentesama 1:3, 4 e soi, da san Yehofa wani? Sowtu akisi wi o luku?

3 Efu sama be tyai umanfasi a wan baala efu sisa di a be yonkuu, neen ai fii den bakapisi fu a sani ya ete, da pe a sa fende yeepi? (Leisi 2 Korentesama 1:3, 4.) U sabi taki Yehofa wani den sama di e dini en fende toosutu, a wani den fii taki taawan lobi den tu. Neen meke wi o luku den dii akisi ya: (1) Saide den sama di taawan tyai umanfasi a den abi toosutu fanowdu? (2) Sama sa toosutu den? (3) Fa u sa toosutu den?

SAIDE DEN ABI TOOSUTU FANOWDU?

4-5. (a) Saide u mu holi a pakisei taki pikinnengee anga gaansama a ná aseefi? (b) Te wan sama di a pikin e fitoow tyai umanfasi neen, sowtu takuu bakapisi a sani ya sa abi winsi omen yali pasa?

4 Te wan sama tyai umanfasi a wan pikin, son leisi ai abi toosutu fanowdu ete winsi a toon gaansama. Saide? Fu man fusutan a toli ya bun, u mu holi a pakisei taki pikinnengee anga gaansama a ná aseefi. A fasi fa wan pikin e fii te wan sama du ogii anga en anga a fasi fa wan gaansama e fii, a ná aseefi. Wi o luku wantu sani di e soi saide ai moo hati wan pikin te sama du ogii anga en.

5 Wan pikin mu man fitoow den sama di e solugu en, a mu fii taki den lobi en. Te a pikin de bun anga den sama di e kiya en, te ai fii taki den lobi en, da a sani ya o yeepi en fu fitoow taa sama di lobi en tu (Ps. 22:9). Ma a tyali taki gaanse leisi den sama di e tyai umanfasi a pikinnengee, a koosube famii fu a pikin efuso wan mati fu a famii di den e fitoow. Te wan sama di a pikin e fitoow du a ogii ya anga en, ai taanga gi a pikin fu fitoow taa sama, winsi omen yali pasa.

6. Saide a wan gaan ogii te wan sama tyai umanfasi a wan pikin?

6 Pikinnengee á poi yeepi denseefi, neen meke a wan gaan ogii te sama tyai umanfasi a den. A sani ya e tyai omen takuu bakapisi gi a pikin. Wan pikin á doo peesi ete fu siibi anga man efu uman. Te wan sama tyai umanfasi a wan pikin, a sani ya e poli a fasi fa a pikin e denki fu sekisi. A sani ya e meke a pikin fii enke a á bun. Ai taanga gi en fu fitoow sama tu.

7. (a) Saide a makiliki gi ogii-ati sama fu koli pikinnengee? Fa den e koli pikinnengee? (b) San den lei ya sa du anga wan pikin?

7 Wan pikin á poi denki enke wan gaansama, neen meke a ná ala yuu den e sabi efu wan sani bun efuso fowtu. Den á sabi fa fu koti pasi gi ogii tu (1 Kor. 13:11). Neen meke ogii-ati sama sa koli den makiliki. Den sama di e du a gaan ogii ya e koli den pikin fu biibi omen lei. Kande den e taigi a pikin taki neen seefi du meke a sani ya miti en. Kande den e taigi en taki a á mu taigi sama. Den e taigi en tu taki winsi a taki, nawan sama o biibi efuso yeepi en. Kande den e taigi a pikin taki a wan kowownu sani fu wan gaansama anga wan pikinnengee di lobi denseefi siibi anga denseefi. Den sowtu lei ya e buuya a pikin. Son leisi a baka omen yali fosi a pikin e fusutan taki ala den sani ya a be lei. Kande sowan pikin e si enke a á bun, sama á poi lobi en. Kande ai fii enke nawan sama e booko den ede anga en.

8. Saide u sa biibi taki Yehofa o toosutu den sama di taawan du ogii anga den?

8 Den sani ya e yeepi u fu fusutan saide den sama di taawan tyai umanfasi a den e fii den takuu bakapisi ete, winsi den toon gaansama. A sani ya a wan gaan ogii. Na ala se fu goontapu sama e du a ogii ya anga pikinnengee. A sani ya e soi kiin taki wi e libi aini den lasiti dei tuu. Beibel be taki aini den lasiti dei sama „ná o lobi taawan”. A be taki tu taki „ogiiman anga bidiigiman o kon moo ogii” (2 Tim. 3:1-5, 13). Saatan e koli sama fu du ogii-ati sani anga taawan. A wan tyali sani taki sama e holibaka gi Saatan. Ma u sabi taki Yehofa abi makiti moo Saatan anga ala den bakaman fi en. Ai si ala den sani di Saatan e du fu koli sama. A sabi fa wi e fii te den sowtu ogii ya miti u. Neen meke u sa biibi taki a o toosutu u. Ai bigi gi u taki wi e dini „a Gadu di e toosutu sama, di e toosutu u te u de aini omen sowtu banowtu. Na a toosutu di Gadu e toosutu u meke useefi poi toosutu taawan winsi sowtu banowtu e miti den” (2 Kor. 1:3, 4). Sama Yehofa e koboloiki fu toosutu taawan?

SAMA SA TOOSUTU DEN?

9. Enke fa Kownu David sikiifi a Psalm 27:10, da san Yehofa e du te a si mma anga dda nai luku den pikin fu den bun?

9 Son leisi sama e tyai umanfasi a wan pikin, fu di a pikin mma anga dda á kibii en. Son leisi a famii efuso taa sama di den pikin e fitoow e du a ogii ya anga den. Den pikin di a sani ya miti, moo abi toosutu fanowdu. A psalm sikiifiman David be sabi taki Yehofa na a moo bun sama di sa toosutu u. (Leisi Psalm 27:10.) David be e biibi taki winsi u famii du ogii anga u, Yehofa o de enke wan Dda gi u. Fa Yehofa e du a sani ya? Ai koboloiki den sama di e dini en anga den hii ati. Den baala anga sisa aini a kemeente de enke u famii. Yesesi be e kai den taa sama di be e dini Yehofa en baala, en sisa anga en mma.—Mat. 12:48-50.

10. Fa Pawlesi be e du en wooko enke owluman?

10 Wi o luku wantu toli di e soi fa a kemeente sa libi anga denseefi enke famii. Apostel Pawlesi a be wan owluman di be e du en wooko bun. U sa waka neen baka. A be gi u taanga-sikin fu waka neen baka enke fa a waka a Yesesi baka (1 Kor. 11:1). Luku san Pawlesi be taki fu a wooko di a be e du enke owluman. Pawlesi be taki: „U soi switifasi gi u leti enke fa wan mma e solugu en pikin di de a bobi fu di a lobi en” (1 Tes. 2:7). Leti enke Pawlesi, a so owluman aini a ten ya sa taki switi anga sama te den e koboloiki Beibel fu toosutu den.

Den sisa di abi ondoofeni sabi toosutu taawan (Luku paragraaf 11) *

11. Saide u sa taki a ná owluman wawan sa toosutu taawan?

11 A owluman wawan sa toosutu sama di taawan tyai umanfasi a den? Nono. Na ala u Yehofa gi a wooko fu „toosutu makandaa” (1 Tes. 4:18). Sisa di abi ondoofeni sa toosutu den sisa di abi toosutu fanowdu. Yehofa taki a o toosutu wi enke fa wan mma e toosutu en pikin (Yes. 66:13). Beibel e taki fu wantu uman di be e toosutu taawan te sani be miti den (Yopu 42:11). Yehofa e piisii te a si fa Kelesten sisa e toosutu den sisa di booko-saka. Son leisi den owluman e akisi wan sisa di abi ondoofeni efu a sa yeepi wan sisa di abi toosutu fanowdu. *

FA U SA TOOSUTU DEN?

12. San wi á mu du te wi e toosutu sama?

12 U mu luku bun fu u ná akisi a sama sani di o meke a fii wan fasi (1 Tes. 4:11). Fa u sa yeepi den sama di abi toosutu fanowdu? Meke u luku feifi sani di Beibel e soi taki u sa du fu toosutu sama.

13. Enke fa 1 Kownu 19:5-8 e soi, da san a engel fu Yehofa du gi Eliya? Fa u sa waka na a engel ya baka?

13 Yeepi a sama anga san a abi fanowdu. Di polofeiti Eliya be e kibii gi den sama di be e suku fu kii en, a be booko-saka te neen a be wani dede. Ma Yehofa sende wan engel fu toosutu en. A engel gi Eliya den sani di a be abi fanowdu. A gi en nyanyan neen a gi en taanga-sikin fu a nyan. (Leisi 1 Kownu 19:5-8.) A toli ya e leli u taki winsi a wan pikin sani u du gi wan sama di abi yeepi fanowdu, a abi wini. Kande u sa go luku en, boli wan sani tyai gi en efuso yeepi en anga taa sani. Den sowtu sani ya e soi a sama di booko-saka taki wi e booko wi ede anga en. A wan fasi fu soi en taki u lobi en tu. Efu ai taanga gi i fu taki anga wan sama di booko-saka, i sa du wan fu den sani ya fu soi taki yu e booko yu ede anga en.

14. San a toli fu Eliya e leli u?

14 Meke mati anga a sama di e fii booko-saka. A mu man fii taki a sa fitoow i. A toli fu Eliya e leli u wan taa sani tu. Yehofa du wan wonduu fu gi Eliya a kaakiti di a be abi fanowdu fu waka go te a Horeb Mongo. Na a mongo ya Yehofa be meke wan kuudei anga a foluku fi en. Kande di Eliya be doo a mongo ya, a á be e feele so moo. Kande a be e fii taki pe te a doo de, den sama di be wani kii en á be o poi fende en fu du ogii anga en. San a toli ya e leli u? Efu u wani yeepi wan sama di taawan du ogii anga en, u mu meke moiti fosi fu yeepi en fu a á feele taki ogii o miti en baka. Te owluman wani gi wan sisa di e fii booko-saka taanga-sikin, den mu holi a pakisei taki son sama e fii moo bun te den go taki anga en a osu, moo enke den kai en go a wan se na a komakandaa peesi. Taawan na a komakandaa peesi ai wani den taki anga en.

Wi o man toosutu taawan te wi e aliki bun, te wi e begi anga den anga te wi e taki sani di e toosutu den (Luku paragraaf 15-20) *

15-16. San a wani taki fu aliki bun?

15 I mu e aliki bun. Beibel e taigi u kiin taki: „I mu gaw fu aliki, ma yu á mu gaw fu taki” (Yak. 1:19). Yu e aliki bun te taa sama e taki? Kande wi e si enke a te u sidon pii e luku a sama duun, da na aliki wi e aliki bun. Ma wan sama di e aliki bun, á mu sidon pii namo. Di Eliya be e taigi Yehofa fa a be e fii, Yehofa be e aliki en. Neen meke a be fusutan taki Eliya be e feele, a be e fii enke neen wawan de. A be e fii enke ala den sani di a be du a fu soso. Yehofa poti pakisei na ala den booko-ede fi en. A sani ya e soi taki a be aliki Eliya bun.—1 Kow. 19:9-11, 15-18.

16 Fa u sa soi taki wi e booko wi ede anga wan baala efuso sisa te wi e aliki en? Kande u sa taki wantu sani di e soi taki wi e booko wi ede anga en. Kande u sa taki: „Ai hati mi taki a sani ya miti i. A á fiti fu sama du a sani ya anga wan pikin!” Kande i sa poti wan efuso tu akisi di o yeepi i fu fusutan bun fa a sama e fii. Te yu e poti den sowtu akisi de, a sama e si taki yu e booko yu ede anga en tuutuu. A o si tu taki yu e meke moiti fu fusutan en bun.—1 Kor. 13:4, 7.

17. Saide wi á mu „gaw fu taki”?

17 Yu á mu „gaw fu taki”. Te a sama e taki yu á mu koti en mofu fu di i wani soi en san a sa du efuso fu di i wani yeepi en kengi a fasi fa ai denki. I mu abi pasensi. Di Eliya taigi Yehofa fa a be e fii, den sani di a taki be e soi taki a be e booko en ede tuutuu. Baka di Yehofa gi Eliya taanga-sikin, Eliya taigi en ete wan leisi fa ai fii. A taigi en denseefi sani (1 Kow. 19:9, 10, 13, 14). San a toli ya e leli u? Son leisi te wan sani e fooseli wan sama kande a o taki a toli anga wi omen leisi. U mu abi pasensi fu aliki en, leti enke Yehofa. Wi á mu suku fu losi a polobelema fi en, ma u mu meke moiti fu fusutan fa ai fii. U mu soi taki wi e booko wi ede anga en.—1 Peit. 3:8.

18. Fa wi e toosutu sama di e fii booko-saka te wi e begi anga den?

18 Begi anga a sama. Son leisi te wan sama e fii booko-saka a nai man begi. Kande a sama e fii enke a á bun sai fu begi Yehofa. Efu u wani toosutu a sama, u sa begi anga en. U mu kai en nen te wi e begi. U sa taigi Yehofa aini a begi taki u lobi a sama. U sa taigi Yehofa tu taki a kemeente lobi a sama di booko-saka. U sa akisi Yehofa tu fu a yeepi a sama fu a á booko en ede tumisi. Den sowtu begi ya e toosutu a sama.—Yak. 5:16.

19. San o yeepi u fu taki sani di e toosutu taawan?

19 Taki sani di o toosutu a sama. I mu denki fosi i taki. Efi yu á denki fosi i taki i sa taki sani di o hati a sama. Efi i taki sani di e toosutu en a o fii bun (Odo 12:18). Neen meke a bun fu begi Yehofa fu yeepi i fu taki sani di o toosutu a sama. Holi a pakisei taki a moo bun sani di u sa koboloiki fu toosutu sama na a Wowtu fu Gadu.—Heb. 4:12.

20. Fa son baala anga sisa e fii fu di sama be tyai umanfasi a den di den be yonkuu? San u mu yeepi den fu fusutan?

20 Son baala anga sisa e fii enke den kaba a soso fu di sama be tyai umanfasi a den di den be yonkuu. Son leisi den e fii enke den á bun, nawan sama lobi den. Ma a sani ya a ná tuu! Neen meke a bun fu soi den aini Beibel taki Yehofa lobi den. (Luku a faki „ Wi e fende toosutu aini a Wowtu fu Gadu.”) Pakisei fa wan engel be gi Daniyeli taanga-sikin di a be e fii booko-saka. Yehofa soi Daniyeli kiin taki a lobi en (Dan. 10:2, 11, 19). A sani ya e soi taki Yehofa e booko en ede anga den baala anga sisa te sani e moo den!

21. San o pasa anga ala den sama di á fika den ogii di den e du? Ma san u mu du nownow?

21 Te wi e toosutu taawan, wi e membee den taki Yehofa lobi den. Wi á mu feegete fu membee den tu taki Yehofa e kuutu sani a wan letifasi. Nawan ogii e kibii gi Yehofa. Yehofa o sitaafu ala den sama di e tyai umanfasi a pikinnengee, efu den á soi taki a sani di den du e hati den (Num. 14:18). Ma fosi a ten de doo, meke u du ala san u man fu soi den sama di taawan du ogii anga den, taki u lobi den. Dyonson Yehofa o puu ala den ogii di Saatan anga a goontapu fi en e du anga sama. A sabi di u sabi a sani ya e gi u taanga-sikin. Noiti moo wi o membee den ogii di e miti wi aini a goontapu fu Saatan ya.—Yes. 65:17.

SINGI 109 Lobi taawan anga i hii ati

^ paragraaf 5 Te wan sama tyai umanfasi a wan pikin, son leisi te a pikin bigi seefi ai fii a bakapisi fu a ogii di a sama du anga en. A artikel ya o yeepi u fu fusutan saide den sama di a ogii ya miti abi toosutu fanowdu. Wi o luku sama sa yeepi den tu. Baka dati wi o luku wantu sani di u sa du fu yeepi den.

^ paragraaf 11 Te den tyai umanfasi a wan sama, na a sama seefi mu luku efu a o suku yeepi a dataa.

^ paragraaf 76 SAN WI E SI A DEN FOWTOW: Wan sisa di abi ondoofeni e toosutu wan sisa di booko-saka.

^ paragraaf 78 SAN WI E SI A DEN FOWTOW: Tu owluman go toosutu a sisa di fii booko-saka. A kai a sisa di abi ondoofeni fu sidon anga en.