Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 20

Tlen kinyolseuis akin yokinnajnauiltijkej

Tlen kinyolseuis akin yokinnajnauiltijkej

“ToTajtsin Dios [...] nochipa techyoltlalijtikaj. Dios techyoltlalia ipan nochi on tlen tikijyouiyaj” (2 COR. 1:3, 4).

TLAKUIKAJLI 134 Jehová yomitsinmaktilij mokoneuan

TLEN TIKITASKEJ *

1, 2. a) ¿Tlenon techititia ika tinochimej noneki matechyolseuikan niman ika tinochimej tiuelij titeyolseuiyaj? b) ¿Kenon tlajyouiyaj sekimej kokonej?

TINOCHIMEJ noneki matechyolseuikan niman tinochimej tiuelij titeyolseuiyaj. Matiknemilikan yejuin, ijkuak se konetl uejuetsi niman nokokoua pampa nauiltijtinemi, peua choka niman kontejtemoua itaj noso inan. Yejuamej xuelij kipajtiaj, san ika, kema uelij kiyolseuiyaj. Kitlajtoltiaj tlenon kipiya, kipopouiliaj ixayo, kinapalouaj niman kualtsin kinotsaj, niman kanaj kichipauiliaj niman kitlaliliaj itlaj kampa onokoko. Konetl nimantsin nokajkaua niman kanaj oksejpa onnauiltia. Ika yolik, pajtis kampa onokoko.

2 San ika, nemij sekimej kokonej akin más tlajyouiyaj. Sekimej kinnajnauiltiaj, uelis san sejpa noso miyek xiuitl ijkon kinchiuiliaj. Maski san kenon, nochi yejon kichiua melak xkuajli manomachilikan. Kemantika, nomati akinomej ijkon kichiuaj niman kintsakuaj, san ika, sekimej xkinchiuiliaj ken kinamiki. Niman maski akin tenajnauiltia nimantsin kitsakuaj, akin okinajnauiltijkej ok tlajyouiya maski iueyi.

3. a) Ken kijtoua 2 Corintios 1:3, 4, ¿tlenon kineki Jehová? b) ¿Tlenon tiknankiliskej?

3 ¿Tlenon uelis kipaleuis se tokniuj akin okinajnauiltijkej ijkuak konetl katka niman ok tlajyouijtika? (Xpoua 2 Corintios 1:3, 4). Kuajli nesi ika Jehová kineki makintlasojtlakan niman makinyolseuikan iborreguitos. Ika yejon, matiknankilikan yejuin: ¿Tleka noneki makinyolseuikan akin okinnajnauiltijkej ijkuak kokonej katkaj? ¿Akinon uelis kinyolseuis? Niman ¿kenon uelis tikinyolseuiskej?

¿TLEKA NONEKI MAKINYOLSEUIKAN?

4, 5. a) ¿Tleka noneki tikilnamikiskej ika kokonej xijkon tlanemiliaj ken akin iuejueyimej? b) ¿Tlenon panoua ijkuak kinkajkayauaj kokonej niman ijkon kinnajnauiltiskej?

4 Sekimej akin okinnajnauiltijkej ijkuak kokonej katkaj ok noneki makinyolseuikan maski yopanok miyek xiuitl. Tla tiknekij tikasikamatiskej tleka ijkon panoua, kachtopa noneki tikilnamikiskej ika kokonej xijkon tlanemiliaj ken akin iuejueyimej niman ika ijkuak kinnajnauiltiaj melak kimijtlakoua. Matikitakan tleka.

5 Kokonej noneki kuajli tlaneltokaskej intech akin kintlajpiyaj. Pampa ijkon kichiuaj, nemij ika inyojlo niman tlaneltokaj intech akin kintlasojtlaj (Sal. 22:9). Teajman tikijtoskej ika miyekej kokonej kinnajnauiltiaj inchan, niman akin kinnajnauiltiaj sa no yejuamej inchanejkauan niman akin imiuan nouikaj. ¿Tlenon panoua ijkuak kinkajkayauaj kokonej niman ijkon kinnajnauiltiskej? Aman yejuamej ouijtika kimachiliaj tlaneltokaskej intech oksekimej, maski panoua miyek xiuitl.

6. ¿Tleka melak xkuajli niman teijtlako ijkuak yakaj kinajnauiltiaj?

6 Kokonej xuelij nopaleuiyaj sa no yejuamej, niman melak xkuajli niman teijtlako ijkuak yakaj kinnajnauiltia. Melak kimijtlakoua kokonej ijkuak kinchiualtiaj makichiuakan sexo, pampa kinpoloua noskaltiskej niman ijkon noyektlaliskej niman uelis nonamiktiskej niman notekaskej iuan yakaj. Ijkuak kinnajnauiltiaj, ijtlakaui tlen kinemiliaj itech sexo, xok kuajli noitaj niman xok kinekij yakaj makinnisiui.

7. a) ¿Tleka akin tenajnauiltia nimantsin ueli kikajkayaua se konetl, niman kenon kikajkayaua? b) ¿Tlenon uelis panos iuan se konetl tla ijkon kikajkayauaj?

7 Kokonej xikuajli kimatij tlenon uelis kimijtlakos (1 Cor. 13:11). Ika yejon, akin tenajnauiltia nimantsin ueli kikajkayaua se konetl. Tlen ika kikajkayaua melak kitlajyouiltia, uelis kijlis ika yejua kipiya tlajtlakojli, ika xakaj kipiya ika kijlis tlen panoua, ika xakaj kikakis nion xakaj kineltokilis tla kijtoua tlen opanok, noso ika ijkon kichiuilia pampa kitlasojtla. Panos miyek xiuitl, niman konetl kinemilijtos ika yemelak tlen kijliaya. Konetl noskaltijtias niman nochipa kinemilis ika tsokuiltik, ika xtlaj ika tepaleui niman ika xkinamiki yakaj makitlasojtla.

8. ¿Tleka uelis kuajli tikmatstoskej ika Jehová uelis kinyolseuis akin melak yotlajyouijkej?

8 Itech nochi tlen yotikitakej, xtechmojkatlachialtia ika ijkuak yakaj kinajnauiltiaj uejkaui tlajyouiya. Melak xkuajli ijkuak yakaj kinajnauiltiaj. Pampa aman melak miyekej akin tenajnauiltiaj, kuajli tikitaj ika tinemij sa itlamiyan tonaltin, tlaltikpakchanejkej xtetlasojtlaj nion xteikneliaj, niman “xkuajkualtin tlakamej niman tlakajkayajkej” más ijtlakaujtiuj inyojlo (2 Tim. 3:1-5, 13). Tlen kichiua Satanás melak xkuajli, niman teajman ika tlakamej kichiuaj tlen Satanás kuelita. San ika, Jehová melak kojtik xijkon ken Satanás, nion ken akin kichiuaj tlen Satanás kineki. Noijki, toTajtsin kuajli kimati tlen Satanás kichiua. Ika yejon, uelis kuajli tikmatstoskej ika yejua kimati kenon titlajyouiyaj niman ika uelis techyolseuis. Melak techyolpaktia ika tiktekichiuiliaj se toTajtsin akin “techiknelijtikaj niman nochipa techyoltlalijtikaj”, yejua “techyoltlalia ipan nochi on tlen tikijyouiyaj, para tejuamej no uelis tikinyoltlaliskej on yejuan kipiyaj tlajyouilistli. Niman tikinyoltlaliskej sano  ika on teyoltlalijli yejuan Dios ika techyoltlalia” (2 Cor. 1:3, 4). ¿Akinon kikui Jehová niman ijkon techyolseuis?

¿AKINON UELIS KINYOLSEUIS?

9. Ijkon ken okijkuilo tekiuaj David ipan Salmo 27:10, ¿kenon kinpaleuis Jehová akin intajuan xokintlajpixkej?

9 Akin intajuan xokintlajpixkej niman ijkon maka yakaj makinnajnauilti noso akin san no inchanejkauan okinnajnauiltijkej, melak noneki makinyolseuikan. Tekiuaj David kimatstoya ika Jehová yejua akin uelis melak kuajli techyolseuis (xpoua Salmo 27:10). Yejuin tekiuaj kineltokaya ika toTajtsin kintlajpiya ika tlasojtlalistli akin inchanejkauan kintlalkauiyaj. ¿Kenon kintlajpiya? Ika itekipanojkauan akin yolmelajkanemij. Tokniuan akin touan nosentlaliaj ipan tlanechikojli yejuamej tochanejkauan. Matiknemilikan yejuin, Jesús okijto ika akin kiueyichiuayaj toTajtsin ken yejua, yejua kimitaya ken ikniuan tlakamej, ken ikniuan siuamej niman ken inan (Mat. 12:48-50).

10. ¿Kenon kitaya Pablo itekiyo ken tlayekanketl?

10 Matikitakan kenon yeuejkaui nochiuaya yejuin. Apóstol Pablo katka se tlayekanketl akin melak tekitki katka niman akin yolmelajki katka. ToTajtsin hasta okichiuj makimijli tokniuan ika makichiuakan ken Cristo ijkon ken yejua kichiuaya (1 Cor. 11:1). Yejua okijkuilo kenon kitaya itekiyo ken tlayekanketl: “Yej otitochijkej yolselikej, ken sen nantli kinmiskaltia ikoneuan ikan miyek tetlajsojtlalistli” (1 Tes. 2:7). Aman, tlayekankej noijki tenotsaj ika tlasojtlalistli ijkuak teyolseuiyaj ika Biblia.

Miyekej tokniuan siuamej akin chikauak intlaneltok melak kuajli teyolseuiyaj. (Xkita párrafo 11). *

11. ¿Tlenon kiteititia ika xsan tlayekankej ueliskej teyolseuiskej?

11 Xsan tlayekankej ueliskej kinyolseuiskej akin okinnajnauiltijkej. Tinochimej noneki tikchiuaskej yejuin: “Xmoyoltlalikan cada se inuan oksekimej” (1 Tes. 4:18). Tokniuan siuamej akin chikauak intlaneltok ueliskej kinpaleuiskej oksekimej tokniuan siuamej akin noneki makinyolseuikan. San matikonnemilikan yejuin, Jehová noita ken se nantli akin kiyolseuiya ikonetsin (Is. 66:13). Biblia technojnotsa itech miyekej siuamej akin okinpaleuijkej akin melak najmantoyaj (Job 42:11). Jehová kuelita kitas ika tokniuan siuamej kinpaleuiyaj oksekimej tokniuan siuamej akin noyolkokouaj. Kemantika, tlayekankej uelis kitlajtoltiskej se tokniuj akin chikauak itlaneltok tla uelis kipaleuis okse tokniuj siuatl akin tlajyouijtika. *

¿KENON UELIS TIKINYOLSEUISKEJ?

12. ¿Tlenon xkipiya ika tikchiuaskej ijkuak tikpaleuiskej se tokniuj?

12 Ijkuak tikpaleuiskej se tokniuj maka matiktlajtoltikan tlen yejua xkineki kijtos (1 Tes. 4:11). Kuakon, ¿tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon uelis titeyolseuiskej? Matikitakan makuijli tlemach tlen Biblia kijtoua.

13. a) Ken kijtoua 1 Reyes 19:5-8, ¿tlenon okichiuj iiluikaktekitkauj Jehová ipampa Elías? b) ¿Kenon uelis tikchiuaskej ken yejon iluikaktekitketl?

13 Kuajli matitepaleuikan. Ijkuak teotlajtoketl Elías ononek cholos pampa kinekiyaj kimiktiskej, melak onajman hasta okinek mikis. Kuakon, Jehová okuajtitlan se iluikaktekitketl akin kojtik niman ijkon makiyolchikaua. Yejuin iluikaktekitketl okimakak Elías tlakuajli totonki niman okijli matlakua (xpoua 1 Reyes 19:5-8). Yejuin techmachtia ika kemantika uelis tikpaleuiskej se tokniuj akin tlajyouiya maski tla xmiyek tikchiuaj ipampa. Uelis tikmakaskej itlaj tlen kikuas, uelis tiktlayokoliskej itlaj pitentsin noso uelis tikijkuilouiliskej se amatsintli, yejuin kichiuas makimatsto ika tiktlasojtlaj niman ika tiknekij tikpaleuiskej. Tla tikmachiliaj ika xtiuelij iuan titlajtouaj itech tlen ipan onochiuj noso tlen kiyolkokoua, kuakon uelis tikchiuaskej tlen yotikteneujkej.

14. ¿Tlenon okse tiuelij itech tlen ipan onochiuj Elías?

14 Matikinpaleuikan kuajli manomachilikan akin okinnajnauiltijkej. Oksejpa matikitakan tlen ipan onochiuj Elías. Jehová okimakak kojtilistli niman ijkon uejka nejnemis hasta ajsis kampa tepetl Horeb, kampa yeuejkaui Jehová onotlajtolkaujka iuan ikalpan. Ompa, Elías kanaj okimachili ika xok yakaj ueliskia itlaj kichiuilis, pampa akin kinekiyaj kimiktiskej uejka nemiyaj. ¿Tlenon okse tiuelij? Ika tla tiknekij tikinpaleuiskej akin yokinnajnauiltijkej, kachtopa noneki tikinpaleuiskej kuajli manomachilikan. Se neskayotl, tlayekankej nochipa noneki kilnamikiskej ika xsan noijki ken titlanemiliaj. Se tokniuj siuatl kanaj más kuajli nomachilis kijtos tlen kajmana tla nemi ichan, san ika, kanaj okse tokniuj siuatl kinekis kinnotsas tlayekankej ipan Kajli kampa Tosentlaliaj.

Uelis titeyolseuiskej tla titekakij niman xtosiaujkauaj, tla tikijliaj toTajtsin tlen kisa ipan toyojlo niman tla kuajli tiktlapejpeniaj tlajtoltin tlen mateyolseuikan. (Xkimita párrafos 15-20). *

15, 16. ¿Tlenon kijtosneki kuajli titekakis?

15 Kuajli matitekakikan. Biblia techijlia matikchiuakan yejuin: “Cada se de nemejuamej noneki nemis listo para nentlakakiskej” (Sant. 1:19). ¿Tikmatstokej tlenon kijtosneki kuajli titekakis? Uelis tiknemiliskej ika kuajli titekakis kijtosneki san ompa titlamatstoskej, san tiktlajtlataskej akin technojnotstika niman xtlaj tikijtoskej. San ika, xsan yejon kijtosneki. Matikitakan tlenon okichiuj Jehová ijkuak Elías kinojnotstoya. Ijkuak Elías okijli toTajtsin nochi tlen kajmanaya, toTajtsin kuajli okikak. Jehová okasikamat ika iteotlajtokauj nomojtiaya, ika san iselti nomachiliaya niman ika kinemiliaya ika xtlaj ika tlapaleuiaya nochi tlen okichiujka. Ika tlasojtlalistli, Jehová okipaleui maka sa manajmana. Ijkon okiteititi ika kuajli kikaktoya tlen Elías kijlitoya (1 Rey. 19:9-11, 15-18).

16 ¿Kenon uelis tikititiskej ika tiktlasojtlaj niman tikikneliaj akin okinajnauiltijkej ijkuak techijlis tlen kimachilia? Kemantika, tla kuajli tiknemiliaj tlen tikijliskej, uelis kichiuas makasikamati tlen tejuamej tikmachiliaj. Uelis tikijliskej: “Melak nechyolkokoua tlen mopan onochiuj. Xakaj kipiya ika ijkon kichiuilis se konetl”. Niman tla tiknekij tikmatiskej ika kuajli otikasikamatkej tlen otechijli, kanaj uelis tikijliskej: “Ijkuak otikijto yejuin, onikasikamat ika..., ¿yejon tlen tikijtosnekiya?”. Tla ijkon tikijliaj, yejua kasikamatis ika kuajli tikaktokej niman ika tikyejyekouaj tikasikamatiskej (1 Cor. 13:4, 7).

17. ¿Tleka noneki maka matosiaujkauakan niman maka nimantsin matitlajtokan?

17 Noneki matotlajpiyakan maka nimantsin titlajtoskej. Maka matiktlajtolkotonakan yakaj niman ijkon tikyektlaliskej noso tikijliskej itlaj makichiua. Maka matosiaujkauakan. Ijkuak Elías iuan nojnotstoya Jehová, okijli nochi tlen kajmanaya. Niman sakin ika Jehová okichikauili itlaneltok, Elías oksejpa okijli Jehová tlen kajmanaya (1 Rey. 19:9, 10, 13, 14). Yejuin techititia ika sekimej akin noyolkokouaj noneki miyekpa kijtoskej tlen kimachiliaj. Ijkuak ijkon panos, noneki tikinkakiskej niman, ijkon ken kichiua Jehová, xkipiya ika tosiaujkauaskej. Maka matikijlikan kenon kiyektlalis itlaj, matikititikan ika tikikneliaj niman tiktlasojtlaj (1 Ped. 3:8).

18. ¿Kenon toteoyouan uelis kinyolseuis akin tlajyouiyaj?

18 Matikchiuakan teoyotl imiuan akin tlajyouiyaj, niman matikijtokan tlen kisa ipan toyojlo. Akin melak najmana kanaj kimachilia ika xuelis kichiuas teoyotl. Kanaj kinemilia ika xkinamiki kinotsas Jehová. Tla tiknekij tikpaleuiskej, iuan matikchiuakan teoyotl niman matijkuikan itoka. Matikijlikan Jehová ika tejuamej niman noijki tlanechikojli melak tiktlasojtlaj yejon tokniuj. Niman matiktlajtlanilikan Jehová makipaleui maka melak matlajyoui tokniuj akin melak tlasojti. Tla ijkon tikchiuaj teoyotl, uelis melak titeyolseuiskej (Sant. 5:16).

19. ¿Tlenon techpaleuis matikmatikan kenon titeyolseuiskej?

19 Matiktlapejpenikan tlajtoltin tlen mateyolseuikan. Matiknemilikan kachtopa tlenon tikijtoskej. Tla xtiknemiliaj tlen tikijtouaj, uelis titeyolkokoskej, san ika, tla tikijtouaj tlen kuajli, uelis titeyolseuiskej (Prov. 12:18). Kuakon, matiktlajtlanilikan Jehová matechpaleui matikijtokan tlen mateyolseui niman tlen makichiua kuajli manomachili akin noyolkokoua. Matikilnamikikan ika tlajtoltin tlen melak teyolseuiyaj tikinnextiaj ipan Biblia, pampa ualeuaj itech Jehová (Heb. 4:12).

20. Ipampa tlen xkuajli inpan onochiuj, ¿tlenon kinemiliaj akin okinnajnauiltijkej, niman tlenon tiknekij tikimilnamiktiskej?

20 Ipampa tlen xkuajli inpan onochiuj, sekimej kanaj kinemiliaj ika tsokuiltikej niman ika xakaj kintlasojtla. Hasta kanaj kinemiliaj ika xkinamiki makintlasojtlakan. Yejuin itlaj tlen xmelauak. Kuakon, matijkuikan Biblia niman matikimilnamiktikan ika Jehová melak kinpatiojkaita (xkita recuadro “ Textos tlen onka ipan Biblia tlen teyolseuiyaj”). Matikitakan tlenon opanok ijkuak teotlajtoketl Daniel okimachili ika xok kojtik katka niman melak najmanaya. ToTajtsin okititlan se iluikaktekitketl niman ijkon kasikamachiltis Daniel ika melak tlasojti niman ika toTajtsin kitlasojtlaya (Dan. 10:2, 11, 19). Jehová noijki ijkon kinpatiojkaita yejuin tokniuan akin melak najmanaj.

21. ¿Tlenon inpan nochiuas akin tenajnauiltiaj niman xnoyolkuepaj, niman tlenon tiknekij tikchiuaskej ipan yejuin tonaltin?

21 Ijkuak tikinyolseuiyaj oksekimej, tikimilnamiktiaj ika toTajtsin kintlasojtla. Niman maka keman matikilkauakan ika toTajtsin noijki kichiua tlen melajki. Yejua kita ijkuak yakaj kinajnauiltiaj. ToTajtsin nochi kita, niman yejua kintlajtlakolmakas akin tenajnauiltiaj niman xnoyolkuepaj (Núm. 14:18). Ipan yejuin tonaltin, tiknekij tikchiuaskej nochi tlen tiueliskej niman ijkon tikimititiskej akin okinajnauiltijkej ika tikintlasojtlaj. Satanás niman akin kinyekana melak yotetlajyouiltijkej, san ika, techyolseuiya tikmatiskej ika Jehová kinpaleuis akin yokintlajyouiltijkej. Sa achijtsin poliui niman yejuin tlen techyolkokoua xok tikilnamikiskej (Is. 65:17).

TLAKUIKAJLI 109 Matitetlasojtlakan ika nochi toyojlo

^ párr. 5 Akin okinnajnauiltijkej ijkuak kokonej katkaj kanaj ok tlajyouiyaj maski yopanok miyek xiuitl. Yejuin tlamachtijli techpaleuis tikasikamatiskej tleka ijkon panoua. Tikitaskej akinon uelis kinyolseuis niman kenon uelis tikinyolseuiskej.

^ párr. 11 Tla yakaj yokinajnauiltijkej, yejua kitlapejpenis tla konitas tepajtiketl niman ijkon makipaleui.

^ párr. 76 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se tokniuj siuatl akin chikauak itlaneltok kiyolseuiya okse akin noyolkokoua.

^ párr. 78 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Omemej tlayekankej kontlajpalouaj tokniuj siuatl akin melak najmana, niman yejua okinots okse tokniuj siuatl akin chikauak itlaneltok niman ijkon ompa manemi.