1. Huluullammeemmokkihu lamu coyi maati?

MAGANU YIHOWA soqqamaanosi baxanno. Isi hundano ikko yannankera, hattono albillitte baxannonsa. Qoleno Yihowa taashsho baxanno. (Far. 33:5) Konni daafira huluullammeemmokkihu lamu coyi no: (1) Yihowa soqqamaasinesi miincanni woyite lowo geeshsha dadillanno. (2) Isi mannisi taashsho afiˈranno gede assanno. Kuri aante aantete fultanno birxichuwa giddo umitera ronsummo garinni, * Yihowa Muse widoonni Israeelete dagara uyino Seeri xintaminohu baxillu aanaati. Kuni Seeri, baalunku manni hakko iso gadadaammu taashsho afidhanno gede assanno. (Mar. 10:18) Muse Seeri Yihowa soqqamaasinesi daafira mageeshshi geeshsha hedannoro leellishanno.

2. Konni birxichira hiikkuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo?

² Muse Seeri 33 M.D. Kiristaanu songo xintantu yannara gumulamino. Ikkina Kiristaanu baxillu aana xintaminohunna taashsho heedhanno gede assanno seeri nookkiha heeˈranno yaateni? Deeˈni! Kiristaanaho haaro seera uyinoonni. Konni birxichira umo, kuni seeri maatiro ronseemmo. Hakkiinni aante noo xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo: Kuni seeri baxillu aana xintaminoho yineemmohu mayiraati? Kuni seeri taashsho heedhanno gede assannohu hiittoonniiti? Konni seeri garinni, silxaane noonsari woloota towaata hasiissannonsahu hiittoonniiti?

3. Galatiyu Sokka 6:2te kulloonnihu ‘Kiristoosi seeri’ maati?

³ Galatiyu Sokka 6:2 nabbawi. Kiristaanu harunsannohu ‘Kiristoosi Seeraati.’ Yesuusi harunsaanosira higge borreesse diuyino; ikkirono heeshshonsa giddo harunsitanno hajajo, biddishshanna xintu seera uyinonsa. Yesuusi rosiisino rosi baalunku ‘Kiristoosi Seeri’ widooti. Hanni konni seeri daafira lende ronso.

4-5. Yesuusi rosiisinohu hiittenne doogganniiti? Isi rosiisinohu mamarooti?

⁴ Yesuusi rosiisinohu hiittenne doogganniiti? Umihunni, isi manna coyiˈrinorinni rosiisino. Yesuusi coyiˈrino qaali wolqa afiˈrinoho; korkaatuno isi Maganu daafira halaale rosiisino, hagiirru noo heeshsho heeˈra dandiinanni gara kulino, hattono mannu oosora iillanno qarra baala tirtannoti Maganu Mangiste ikkitinota rosiisino. (Luq. 24:19) Yesuusi lawishsha ikkeno rosiisino. Isi heeˈrino heeshsho, harunsaanosi ma garinni heeˈra hasiissannonsaro leellishshannote.—Yoh. 13:15.

⁵ Yesuusi rosiisinohu mamarooti? Isi uullate aana soqqami yannara rosiisino. (Mat. 4:23) Yesuusi reyotenni kaihunni shiima yanna gedensaannino harunsaanosi rosiisino. Lawishshaho, isi 500 saˈanno rosaanosira leelle manna “rosaanoˈya asse” yee hajajinonsa. (Mat. 28:19, 20; 1 Qor. 15:6) Yesuusi Kiristaanu songora umo ikkino daafira, iimira haˈrihu gedensaannino harunsaanosira biddishsha aa diagurino. Lawishshaho, Kiristoosi 96 M.D. balla soqqamaasinchu Yohaannisi widoonni buuramino Kiristaana jawaachishino, hattono amaalino.—Qol. 1:18; Aju. 1:1.

6-7. (a) Yesuusi rosiisino roso borreessinoonnihu hiikkooti? (b) Kiristoosi seera agadha dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁶ Yesuusi rosiisino roso borreessinoonnihu hiikkooti? Yesuusi uullate aana heeˈre rosiisino rosinna assino coyi giddo batinye shoolente Wongeeluwa giddo borreessinoonni. Giriikete Afiite Qullaawa Borro wido ikkitinoti wole maxaaffano Kiristoosi hedo afate kaaˈlitannonke. Korkaatuno tenne maxaaffa borreessitinori qullaawu ayyaaninni borreessitino; qoleno insa “Kiristoosi wodani” woy hedo noonsareeti.—1 Qor. 2:16.

⁷ Maa ronseemmo? Yesuusi rosiisino rosi heeshshonke baalate kaaˈlannoho. Konni daafira minenke, loosu basera, rosu minenna songote giddo aye coyeno assineemmo woyite  Kiristoosi seera harunsineemmo. Konne seera rosate, Giriikete Afiita Qullaawa Borro nabbawanna hiinca hasiissannonke. Tenne Borro giddo noohu xintu seeri, biddishshinna hajajo garinni heeˈneemmoha ikkiro, Kiristoosi seera agadhinanni heeˈnoommo yaate. Kiristoosi seera agadhineemmo woyite, Yihowara hajajammanni heeˈnoommo; korkaatuno Yesuusi rosiisino rosi baalu baxillaanchu Anninke Yihowa kulinosiho.—Yoh. 8:28.

8. Kiristoosi seerira xintu maati?

⁸ Safo sigiigino minira heeˈranno manni, masikkinna beˈe yiikkinni heeˈranno. Hatteente gede, mittu seeri danchu akati aana xintaminoha ikkiro, hakko seera agadhanno manni masikkinna beˈe yiikki heeˈranno. Kiristoosi seeri xintamino safo baalanka roortannote; hatti safo baxilleho. Kiristoosi seerira xintu baxilleho yineemmohu mayiraati?

9-10. Yesuusi baalanka coye baxillunni assannota leellishshanno lawishshuwa hiikkuriiti? Ninke isi lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁹ Umihunni, Yesuusi baalanka coye assinohu baxillunniiti. Mittu manchi mararannohanna shaqqado ikkiro, manna baxannoho yaate. Yesuusi mararannoha ikkino daafira manna rosiisino, dhiwantinore hursino, hudidhinore itisino, hattono reyitinore kayisino. (Mat. 14:14; 15:32-38; Maq. 6:34; Luq. 7:11-15) Hatto assa yannasinna wolqasi guddannoha ikkirono, umisi injo agure wolootu hasatto balaxisiisino. Duuchunkunni roore, isi heeshshosi mannu oosora sayise oye bayira baxillesi leellishino.—Yoh. 15:13.

¹⁰ Maa ronseemmo? Yesuusi lawishsha harunsine ninkeno uminke injo agurre wolu manni hasatto balaxisiinso. Qoleno isi lawishsha harunsine, soqqanshote qoqqowinkera heeˈranno manna godowinta mararreemmota leellinsho. Manna mararre dancha duduwo duduwankenna rosiisanke, Kiristoosi seera harunsineemmota leellishshanno.

11-12. (a) Yihowa ninke daafira lowo geeshsha hedannota leellishannori maati? (b) Ninke Yihowa gede baxille leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹¹ Layinkihunni, Yesuusi Annisi baxilli xawe leellanno gede assino. Yesuusi uullate aana soqqami yannara, Yihowa soqqamaanosi daafira mageeshshi geeshsha hedannoro leellishino. Lawishshaho, hanni Yesuusi rosiisino rosi giddo mito laˈno: Ninke mittu mittunku Maganu albaanni lowo waagi noonkereeti. (Mat. 10:31) Mittu ballehino geˈrechi maaro eˈˈe songo higiro, Yihowa anga fane haaˈrannosi. (Luq. 15:7, 10) Yihowa Beettosi ninkera wodo asse oye baxannonketa leellishino.—Yoh. 3:16.

¹² Maa ronseemmo? Yihowa gede baxille leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? (Efe. 5:1, 2) Mittu mittunku ammanate rodiinke muxxe ikkinota dideˈneemmo; hattono ‘ballehino geˈrechi’ Yihowawa higanno woyite anga fanne haaˈneemmo. (Far. 119:176) Yannankenna wolqanke qooffantummokkinni roduuwanke banxeemmota leellinsheemmo; hakko iso qarru iillannonsa yannara kaaˈlineemmonsa. (1 Yoh. 3:17) Wolootaho baxille leellinsheemmoha ikkiro, Kiristoosi seera agadhinanni heeˈnoommo.

13-14. (a) Yohaannisi 13:34, 35 yitanno garinni Yesuusi harunsaanosi mayyee hajajino? Tenne hajajo haarote yinoonnihu mayiraati? (b) Haaro hajajo wonsha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹³ Sayikkihunni, Yesuusi harunsaanosi uminsa horo woy injo agurte wolootaho baxille leellishshanno gede hajajino. (Yohaannisi 13:34, 35 nabbawi.) Yesuusi uyinoti tini hajajo haarote; korkaatuno Muse Seeri Israeele togoo baxille leellishshanno gede dihajajanno. Yesuusi hajajo garinni, ammanate roduuwanke isi ninke baxino garinni baxa hasiissannonke. Tini hajajo, meessi horo agurre wolootaho baxille leellisha hasiissannota kultanno. * Ammanate roduuwanke  uminkenni nafa roorsine baxa hasiissannonke. Roduuwinkera noonke baxilli, Yesuusi ninkera assinonte gede insara heeshshonke nafa sayinse uyineemmo gede assannonke.

¹⁴ Maa ronseemmo? Haaro hajajo wonsha dandiineemmohu hiittoonniiti? Uminke injo agurre roduuwanke kaaˈlineeti. Roduuwinkera heeshshonke sayise aa calla ikkikkinni, shiimmaadda coye assineno kaaˈlineemmonsa. Lawishshaho, geerra roduuwanke gambooshsheho haaˈre haˈrate, roduuwinke koffi yitannokki gede mito baxisannonke coye agurate, woy loosiˈneemmo looso agurre dano iillitinonsare kaaˈlate sharrammeemmo; hatto assineemmoha ikkiro, Kiristoosi seera wonshinanni heeˈnoommo. Qoleno songote giddo baalunku roduuwinke massukki harshammi yite heedhanno gede kaaˈlinanni heeˈnoommo.

15-17. (a) Yesuusi assinori isi taashsho baxannota leellishannohu hiittoonniiti? (b) Kiristoosi seera wonsha dandiineemmohu ma garinniiti?

¹⁵ Qullaawu Maxaafi giddo “taashsho” yaanno qaale horoonsiˈnoonnihu Maganu albaanni gara ikkino coye mallaandikki assa kulateeti. Kiristoosi seeri taashsho heedhanno gede assannohu hiittoonniiti?

¹⁶ Umihunni, hanni Yesuusi assinori isi taashsho baxannota leellishannohu hiittoonniitiro laˈno. Yesuusi waro Yihudunniri ammaˈnote murrooti, Ayihudete wido ikkinokki manna gibbanno, insa gede ammaˈnote roso rosinokki manna mishshanno, hattono meento diayirrissanno. Yesuusi kayinni horonta dimallaadino. Ayihudete wido ikkinokki manni ammanatenni isiwa shiqqi yiita, Yesuusi harunsitannosi gede fajjinonsa. (Mat. 8:5-10, 13) Isi, kuni buxichoho kuni dureessaho yiikki mannu baalunkura mallaadikkinni farciˈrino. (Mat. 11:5; Luq. 19:2, 9) Yesuusi meento horonta woffi diassino woy dimiicino. Hatteentenni isi meento baalanka, wole agurina mannu woffi asse laˈˈannore nafa ayirrisino, hattono mararino.—Luq. 7:37-39, 44-50.

¹⁷ Maa ronseemmo? Manna mallaandeemmokkiha ikkiro, hattono micconsa woy ammaˈnonsa ikkitutano ikkituro dancha duduwo macciishsha hasiˈranno manni baalaho sabbankeemmoha ikkiro Yesuusi lawishsha harunsinanni heeˈnoommo. Kiristaana ikkino labballi meyata ayirrisannoha ikkiro, Yesuusi lawishsha harunsanni no. Hatto assineemmoha ikkiro, Kiristoosi seera wonshinanni heeˈnoommo.

18-19. Yesuusi taashshote daafira maa rosiisino? Ninke tennenni maa ronseemmo?

¹⁸ Layinkihunni, hanni Yesuusi taashshote daafira rosiisinore laˈno. Yesuusi rosaanosira manna mallaaddannokki gede kulannoha xintu seera rosiisinonsa. Lawishshaho, Yesuusi mannu assankera hasiˈneemmore ninkeno insara assineemmo gede rosiisino. (Mat. 7:12) Ninke baalunku mannu mallaadannonketa dibanxeemmo. Konni daafira manna mallaada dihasiissannonke. Taashshineemmore ikkinummoro, mannuno ninkera taashshankera dandaanno. Ikkollana mannu taashsha agure ninkera halaale gorsiˈrirona? Yesuusi, “Maganu hashsha barra Isiwa higge raartannorira roorse halaalu yoo” yaannota kule harunsaanosi Yihowa addaxxitanno gede rosiisinonsa. (Luq. 18:6, 7) Yesuusi coyiˈrinori aane noore addaxxineemmo gede assannonke: Taashsho baxanno Maganinke tenne goofimarchu yannara iillannonke fonqolo afino, qoleno yannasira taashsho afiˈneemmo gede assannonke.—2 Tes. 1:6.

¹⁹ Maa ronseemmo? Yesuusi rosiisinoha xintu seera harunsineemmoha ikkiro, mannaho taashsho noo coye assineemmo. Qoleno tenne Sheexaanu alame aana mannu gara ikkinokkire assinonkeha ikkiro, Yihowa barrunni mitto barra halaale fushshasi gattannokkita afanke sheshifachishshannonke.

20-21. (a) Silxaane noonsari woloota ma garinni towaata hasiissannonsa? (b) Minaannuwu uminsa injo agurte baxille leellisha dandiitannohu hiittoonniiti? Annuwu oosonsa ma garinni towaata hasiissannonsa?

²⁰ Kiristoosi seeri garinni, silxaane noonsari manna towaata hasiissannonsahu hiittoonniiti? Kiristoosi seerira xintu baxille ikkino daafira, silxaane noonsari insa anga noo mannira baxillenna ayirrinye leellisha hasiissannonsa. Qoleno, Kiristoosi baalanka coye baxillunni assinammora hasiˈrannota qaaga hasiissannonsa.

²¹ Maatete giddo. ‘Kiristoosi beetekiristaane [“songo,” NW] baxinonte gede’ minaannuwuno minaamuwansa baxa hasiissannonsa. (Efe. 5:25, 28, 29) Minaanni Yesuusi gede umisi injo agure minaamasira baxille leellisha hasiissannosi. Mitu labballi lophitinohu manna ayirrisanna baxa rosantinokki budi giddo ikkiro, togoo baxille leellisha qarra ikkitansara dandiitanno. Insara togooha busha akata qeela shota ikka hooggunsarono, Kiristoosi seera wonshate konne akata qeeˈla hasiissannonsa. Mittu minaanni umisi qiniite agure minaamasira baxille leellishannoha ikkiro, ise ayirrissannosi. Oososi godowinta baxanno anni, coyiˈranno coyinnino ikko assannorinni insa digawajjanno. (Efe. 4:31) Hatteentenni isi baxannonsatanna naadannonsata leellishanno; hatto assasi oososi massukkinni heedhanno gede assitanno. Togoo anna oososi baxxannosi, hattono addaxxitannosi.

22. Umi Pheexiroosi 5:1-3 kultanno garinni, ‘geˈreewu’ ayeho? Konne geˈreewo ma garinni towaata hasiissanno?

²² Songote giddo. Cimeeyye ‘geˈreewu’ insaha ikkinokkita qaaga hasiissannonsa. (Yoh. 10:16; 1 Pheexiroosi 5:1-3 nabbawi.) “Maganu hoshshanna” “eeggo uyinoonniˈne” yitanno yaatto cimeeyye geˈreewu Yihowaha ikkinota qaagganno gede assitannonsa. Yihowa geˈreewosi baxillunninna shaqqillunni towaantara hasiˈranno. (1 Tes. 2:7, 8) Cimeeyye allaalaasine ikkitara uyi noonninsa looso baxillunni loossannoha ikkiro, Yihowa hagiidhanno. Qoleno roduuwu baxxannonsa, hattono ayirrissannonsa.

23-24. (a) Songote giddo mittu manchi shota ikkinokki cubbo loosiro cimeeyye maa assitanno? (b) Cimeeyye togoo hajo laˈanno woyite maa qaaga hasiissannonsa?

²³ Shota ikkinokki cubbo loonsanni woyite cimeeyye maa assitanno? Songote cimeeyye loossanno loosi, Maganu Israeelete uyino seera agarsiissanno danyootinna cimeeyye loossanno loosinni baxxinoho. Muse Seeri garinni, shoomantino labballi ayyaanaamittete hajo calla ikkikkinni gibbotenna jaddote ledo xaadooshshe afidhino hajono laˈanno. Kiristoosi seeri garinni kayinni cimeeyye mittu manchi cubbo loosanno woyite ayyaanaamittete hajo ledo xaadooshshe afiˈrinore calla laˈanno. Cimeeyye, Maganu uullate gashshaanora jaddotenna gibbote hajo laˈanno gede silxaane uyinonsata dideˈanno. Gashshaano mittu manchi jaddo loosiro woxe muranno gedenna usuramanno gede assite woy wolu garinni qorichishshara dandiitanno.—Rom. 13:1-4.

²⁴ Cimeeyye mittu songote miili shota ikkinokki cubbo loosiro hatte hajo laˈannohu hiittoonniiti? Insa Qullaawa Maxaafa horoonsidhe hatte hajo seekkite laˈu gedensaanni yoo yitanno. Cimeeyye Kiristoosi seerira xintu baxille ikkinota dideˈanno. Maganu hoshshara noonsa baxilli togo yite heddanno gede assannonsa: ‘Loonsoonni cubbi gawajjinota songote miilla kaaˈla dandiinannihu hiittoonniiti?’ Qoleno baxillu cubbo loosino manchi daafira togo yite heddanno gede assannonsa: ‘Maaro eino? Ayyaanaamittetenni hurre afiˈranno gede kaaˈla dandiineemmo?’

25. Aananno birxichira maa ronseemmo?

²⁵ Kiristoosi seerinni galleemmore ikkanke lowo geeshsha hagiirsiissannonke! Ninke mittu mittunku konne seera wonshate dandiinummore baala assineemmoha ikkiro, baalunku songote miilla massukkinni heedhanno, hattono banxanninsata huwattanno. Ikkollana heeˈnoommohu ‘bushu manni’ “bunshete aana bunshe ledanno” alameraati. (2 Xim. 3:13) Konni daafira, baqqi yine heeˈra hasiissannonke. Songo mittu manchi qaaqquulle bushiishiro Maganu taashsho leellisha dandiitannohu hiittoonniiti? Aananno birxichira tenne xaˈmora dawaro afiˈneemmo.