Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 25

Ma titlaneltokakan itech Jehová ijkuak timotekipachoaj

Ma titlaneltokakan itech Jehová ijkuak timotekipachoaj

“Sapanoa nimoyolkokoa” (1 SAM. 1:15).

TLAKUIKALI 30 Noyolikni, noTajtsin uan noDios

XIKILNAMIKTO *

1. ¿Tleka moneki ma tikkakikan tlen Jesús otechnejmachti?

IJKUAK Jesús okijto tlen panoskia itlamian tonalmej, okijto: “Ximotlachilikah; amo xiktlakuawakah nomoyolo ika tlan amo kuali, [...] iwa amo xikkawilikah manomechtekipacho tlan onka itech nin tlaltíkpaktli” noso amo ma timotekipachojtokan nion ma techtekipacho tlen ika timopanoltiskej (Luc. 21:34). ¿Tleka moneki ma tikkakikan tlen Jesús otechnejmachti? Porque axkan noijki tikixnamikij ouijkayotl uan titlajyouiaj ken oksekimej.

2. ¿Ken otlajyouijkej tokniuan?

2 Ualeua techtekipachoa miak tlamantli. Ma tikitakan tlen okinpanok sekimej tokniuan. Se tokni itoka John * kipia esclerosis multiple. * Isiua okikajte maski yokipiayaj diecinueve xiuitl omonamiktijkej, ik non, sapanoa otlajyoui. Satepan ome ichpochuan ayakmo okitekichiuilijkej Jehová. Tokni Bob uan Linda noijki otlajyouijkej. Ayakmo okipixkej tekitl uan satepan ayakmo okipiayaj kanin chantiskej. Noijki tlapajtijkej okiluijkej Linda okipiaya se kokolistli itech iyolo uan uelis ixpoliuiskia. Noijki okiluijkej okipiaya artritis.

3. Ijkon ken kijtoa Filipenses 4:6, 7, ¿tlen moneki tikneltokaskej?

3 Ma tikneltokakan Jehová akin otechchijchi uan techtlasojtla ken se teta, kajsikamati tlen tikmachiliaj ijkuak titlajyouiaj uan kineki techpaleuis (xiktlajtolti Filipenses 4:6, 7). Biblia techititia itekipanojkauan toTajtsin Dios otlaxikojkej ijkuak otlajyouijkej uan techititia ken okinpaleui Jehová. Ma tikitakan tlen okinpanok.

ELÍAS “OKATKA SE TLAKATL KEMI TEJWAH”

4. ¿Tlen okixnamik Elías uan akin itech otlaneltokaya?

4 Ijkuak okatka Elías opanotoka miak tlamantli amo kuali, ik non, sapanoa otlajyoui. Tekiua tlen okipiaya altepetl Israel tlen omotokayotiaya Acab, amo okatka yolmelajki. Ye omonamikti iuan Jezabel akin okiueyichiuaya Baal uan amo okatka yolkuali. Yejuan ome okichijkej itech nochi altepetl ma kiueyichiuakan Baal. Noijki okinmiktijkej miakej profetas tlen okitekichiuiliayaj Jehová pero Elías ocholo. Noijki opanok se apistli uan Elías omomakixti porque otlaneltokak itech Jehová (1 Rey. 17:2-4, 14-16). Noijki okilui Jehová ma kipaleui ijkuak okinmixnamik akinmej okiueyichiuayaj Baal uan okinmilui israelitas ma kitekichiuilikan akin melauak toTajtsin Dios (1 Rey. 18:21-24, 36-38). Elías okitak miak uelta Jehová okimalui uan okipaleui ijkuak okixnamik ouijkayotl.

Jehová okiualtitlanki se ángel ma kiyolchikauaki Elías. (Xikita párrafo 5 uan 6). *

5. Ijkon ken kijtoa 1 Reyes 19:1-4, ¿ken omomachili Elías?

5 (Xiktlajtolti 1 Reyes 19:1-4). Pero ijkuak Jezabel okijto kimiktiskia, Elías sapanoa omomojti. Ik non, ocholo uan oyajki Beer-seba. Sapanoa omoyolkoko uan okinekiaya mikis. ¿Tleka ijkon omomachili? Porque ye noijki okipiaya tlajtlakoli uan “okatka se tlakatl kemi tejwah” (Sant. 5:17). Xamo sapanoa omotekipacho uan osotlauak. Xamo omokuayejyekoaya amitlaj ipati nochi tlen okichi ijkuak okinpaleui israelitas ma kiueyichiuakan Jehová. Porque israelitas amitlaj okichijkej uan Elías omokuayejyekoaya san ye okitekichiuiliaya Jehová (1 Rey. 18:3, 4, 13; 19:10, 14). Xamo techtlajtlachialtia ken omomachili Elías pero Jehová okajsikamatki.

6. ¿Ken okiteititi Jehová okitlasojtlaya Elías?

6 Ijkuak Elías okilui toTajtsin Dios ken omomachiliaya amo okajuak uan okiyolchika (1 Rey. 19:5-7). Jehová ika tlasojtlalistli okipaleui Elías amo ijkon ma mokuayejyeko uan okititi okipiaya sapanoa miak chikaualistli. Noijki okilui ok okatkaj siete mil israelitas tlen amo okiueyichiuayaj Baal (1 Rey. 19:11-18). Jehová okitemo ken kititis Elías okitlasojtlaya.

¿KEN TECHPALEUIS JEHOVÁ?

7. ¿Tleka techyolseuia ijkuak timokuayejyekoaj ken Jehová okipaleui Elías?

7 ¿Itlaj sapanoa techtekipachoa? Techyolchikaua ijkuak tikitaj Jehová okajsikamatki Elías. Noijki techyolseuia tikmatiskej Jehová techajsikamati ijkuak timotekipachoaj. Kimati tlen amo uelis tikchiuaskej, tlen timokuayejyekoaj uan tlen tikmachiliaj (Sal. 103:14; 139:3, 4). Ma tikiluikan Jehová ma techpaleui ma tikixnamikikan tlen techtlajyouiltia, ye techpaleuis ken okipaleui Elías (Sal. 55:22).

8. ¿Ken techpaleuis Jehová ijkuak titlajyouiskej?

8 Xamo ijkuak timotekipachoaj amo kuali timokuayejyekoaj uan timoyolkokoaj. Tla ijkon techpanoa, ma tikilnamikikan Jehová techpaleuis. Pero ¿ken techpaleuis? Ye techiluia ma tikiluikan tlen techtekipachoa uan kijtoa technankilis ijkuak tiktlatlaujtiskej (Sal. 5:3; 1 Ped. 5:7). Ik non, nochipa ma tikiluikan tlen techtekipachoa, maski amo techtlapouis ijkon ken okichi ijkuak okipaleui Elías, ye techpaleuis ika iTlajtol uan ialtepe. Ijkuak tiktlajtoltiskej tlen okinpanok itekipanojkauan Jehová, techyolseuis uan tikchiaskej tlen satepan kichiuas. Noijki techyolchikauaskej tokniuan (Rom. 15:4; Heb. 10:24, 25).

9. ¿Ken uelis techyolchikauas se toyolikni tlen kipia chikauak itlaneltokilis?

9 Jehová okilui Elías ma kimaka Eliseo seki tekitl tlen ye okichiuaya. Ijkon okimakak se iyolikni tlen kipaleuiskia ijkuak moyolkokoskia. Tla tejuan noijki tikpiaj se toyolikni, techpaleuis ijkuak titlajyouiskej (2 Rey. 2:2; Prov. 17:17). Pero ¿tla timokuayejyekoaj amo tikpiaj akin tikiluiskej tlen techtekipachoa? Ma tikiluikan Jehová ma techpaleui ma tikinmajsikan tokniuan tlen kipiaj chikauak intlaneltokilis uan yejuan techyolchikauaskej ijkuak itlaj techtekipachos.

10. (1) ¿Ken techpaleuia tlen okipanok Elías? (2) ¿Ken techpaleuia tlen kijtoa Isaías 40:28, 29?

10 Jehová okipaleui Elías okachi kuali ma momachili uan ma kitekichiuili miak xiuitl. Tlen okipanok nin profeta techpaleuia. Xamo ualeua tejuan noijki sapanoa timotekipachoaj, ik non, timosotlauaj uan timoyolkokoaj. Pero tla titlaneltokaj itech Jehová, ye techpaleuis ma titlaxikokan uan ma tiktekichiuilikan (xiktlajtolti Isaías 40:28, 29).

ANA, DAVID UAN SE SALMISTA OTLANELTOKAKEJ ITECH JEHOVÁ

11-13. ¿Tlen okinpanok eyi itekipanojkauan toTajtsin Dios?

11 ITlajtol toTajtsin Dios techiluia oksekimej itekipanojkauan Jehová noijki otlajyouijkej. Ijkon okipanok Ana. Inamik tlen omotokayotiaya Elqaná, okipiaya okse isiua. Nin siuatl sapanoa okipinauiaya Ana porque amo okinpiaya ikoneuan (1 Sam. 1:2, 6). Sapanoa omotekipachoaya, ik non, san ochokaya uan ayakmo otlakuaya (1 Sam. 1:7, 10).

12 Noijki tekiua David sapanoa otlajyoui. Ma tikitakan tlen okipanok. Sapanoa omoyolkokoaya porque okichi miak tlamantli amo kuali (Sal. 40:12). Ye sapanoa okitlasojtlaya ikone tlen omotokayotiaya Absalón akin okinekiaya ipatka tlanauatis, ik non, satepan Absalón omikik (2 Sam. 15:13, 14; 18:33). Noijki David okipiaya se iyolikni pero satepan okikajkaya (2 Sam. 16:23-17:2; Sal. 55:12-14). Miakej salmos tlen okinmijkuilo David kiteititiaj ken omoyolkokoaya pero noijki kiteititiaj ken otlaneltokaya itech Jehová (Sal. 38:5-10; 94:17-19).

¿Tlen okipaleui salmista ma yolpaki ijkuak okitekichiuili Jehová? (Xikinmita párrafos 13 a 15). *

13 Satepan noijki omoyolkoko se salmista tlen otekipanoaya itech teokali tlen okatka ompa Jerusalén. Nin salmista xamo okatka se ixui levita Asaf. Sapanoa omotekipachoaya uan ayakmo oyolpakiaya. Noijki satepan ayakmo okipatioitaya tlen okinmakaya toTajtsin Dios akinmej okitekichiuiliayaj (Sal. 73:2-5, 7, 12-14, 16, 17, 21).

14, 15. ¿Tlen techmachtia tlen okinpanok ninmej eyi itekipanojkauan Jehová?

14 Ninmej eyi itekipanojkauan Jehová okitlatlaujtijkej ma kinpaleui. Omoyolseuijkej ijkuak okiluijkej Jehová tlen okimachiliayaj. Okiluijkej tleka otlajyouiayaj uan nochipa oyayaj kanin okiueyichiuayaj toTajtsin Dios (1 Sam. 1:9, 10; Sal. 55:22; 73:17; 122:1).

15 Jehová okinnankili porque ye teiknomati. Ana ayakmo omotekipachoaya (1 Sam. 1:18). David okijkuilo: “Akin yolmelauak kipia miak ouijkayotl pero Jehová kimakixtia” (Sal. 34:19). Salmista okimachili Jehová okikitskijtoka ika iyekma porque okipaleui uan okilui tlen omonekiaya kichiuas. Ik non, otlakuikak: “Nimotokis itech toTajtsin Dios non okachi kuali. Nimopaleuia itech toTeko Jehová akin Ueyititok” (Sal. 73:23, 24, 28). ¿Tlen techmachtia tlen okinpanok? Ualeua timotekipachoskej porque techpanos miak tlamantli amo kuali. Pero uelis tikixnamikiskej ouijkayotl tla timokuayejyekoaj ken Jehová okinpaleui akinmej okitekichiuilijkej, noijki tla tiktlatlaujtiskej uan tiktlakamatiskej (Sal. 143:1, 4-8).

MA TITLANELTOKAKAN ITECH JEHOVÁ UAN KUALI TIYETOSKEJ

Se tokni okinekiaya iselti yetos pero kuali omomachili ijkuak opejki kinpaleuia oksekimej. (Xikita párrafo 16 uan 17).

16. ¿Tleka amo ma tikkauakan Jehová nion itekipanojkauan?

16 Noijki tlen okinpanok ninmej eyi itekipanojkauan Jehová techiluia amo keman ma tikkauakan noijki amo ma tikinkauakan tokniuan (Prov. 18:1). Tokni Nancy sapanoa otlajyoui ijkuak inamik okikajte. Ye okijto: “Ouejka amo oniknekiaya ikaj iuan nimotlapouis nion ikaj nikitas. Pero okachi onimoyolkokoaya ijkuak noselti onikatka”. Okachi kuali omomachili ijkuak opejki kinpaleuia akinmej otlajyouiayaj. Ye okijto: “Onikinkakiaya ijkuak onechiluiayaj ken omomachiliayaj. Onikitak kuali onimomachiliaya ijkuak onimochijchikauaya nikinmajsikamatis oksekimej uan ayakmo san notech onimotekipachoaya”.

17. ¿Tlen techpaleuis ma titlaxikokan?

17 Okachi titlaxikoskej tla timonechikoaj. Tla ijkon tikchiuaskej, okachi tikkauiliskej Jehová ma techpaleui uan ma techyolseui (Sal. 86:17). Ompa Jehová techyolchikaua ika iespíritu santo, iTlajtol uan tokniuan. Ijkuak timonechikoaj uelis tikinyolchikauaskej tokniuan uan yejuan noijki techyolchikauaskej (Rom. 1:11, 12). Se tokni tlen itoka Sofía, okijto: “Jehová uan tokniuan onechpaleuijkej. Sapanoa nikpatioita nimonechikos. Yonikitak ijkuak okachi nitetlapouia uan nikinpaleuia tokniuan, okachi amo oui nikita nikixnamikis ouijkayotl uan tlen nechtekipachoa”.

18. ¿Tlen uelis kichiuas Jehová ijkuak timoyolkokoaj?

18 Tla timoyolkokoaj, amo ma tikilkauakan Jehová yokijto kipojpolos nochi tlen techtlajyouiltia uan noijki axkan kineki techpaleuis. Ye techpaleuia amo ma timoyolkokokan uan amo ma timosotlauakan (Filip. 2:13).

19. ¿Tlen techiluia Romanos 8:37-39?

19 (Xiktlajtolti Romanos 8:37-39). Tlatitlanil Pablo okijto amikaj uelis techxelos itech itlasojtlalis toTajtsin Dios. Pero ¿ken tikinpaleuiskej tokniuan tla motekipachoaj uan tlajyouiaj? Itech okse tlamachtil tikitaskej ken tikinmiknomatiskej uan tikinpaleuiskej ijkon ken kichiua Jehová.

TLAKUIKALI 44 Ximotlatlaujti ijkuak timoyolkokoa

^ párr. 5 Ijkuak sapanoa titlajyouiaj noso uejkika titlajyouiaj, uelis timoxijxikoskej uan timoyolkokoskej. ¿Ken uelis techpaleuis Jehová? Itech nin tlamachtil tikitaskej ken okipaleui Elías. Noijki tikitaskej tlen okinpanok eyi itekipanojkauan Jehová uan tlen moneki tikchiuaskej para noijki ma techpaleui.

^ párr. 2 Itech nin tlamachtil otikinpatilijkej intoka.

^ párr. 2 Nin kokolistli kijtlakoa tosistema nervioso. Ualeua ayakmo kuali titlachiaj, ayakmo kuali titlajtoaj, itlaj ayakmo tikajsikamatij uan amo kuali tinejnemij.

^ párr. 56 FOTO: Iángel Jehová yolik okijxiti Elías, okitlamakak uan okimakak atl.

^ párr. 58 FOTO: Xamo okatka se ixui levita Asaf tlen kinmijkuiloa salmos uan yolpaki ijkuak tlakuika iuan oksekimej levitas.