Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

IREN ONOP 25

Koapworopworki Siohwa ni Omw Mi nan Pwunod Laud

Koapworopworki Siohwa ni Omw Mi nan Pwunod Laud

“I mihmi nan apwal [“pwunod,” NW] laud.”​—1 SAM. 1:15.

KOUL 30 Semei, Ei Koht oh Kompoakepahi

AUDEPEN ONOP *

1. Dahme kahrehda kitail anahne rong sapwellimen Sises kaweid?

NAN sapwellime kokohp me pid imwin rahn akan, Sises mahsanih: “Kumwail kanahieng pein kumwail pwe mohngiongimwail en dehr nohn kedirepwki . . . pwunod en mour.” (Luk 21:34) Kitail anahne rong kaweid wet. Dahme kahrehda? Rahnpwukat, kitail anahne dadaur pahn soangen kapwunod kan me koaros kin ahneki.

2. Soangen pwunod laud dah kan me riatail Kristian kan kin lelohng?

2 Ekei pak, kitail kin anahne dadaur pahn kapwunod laud tohto ni ahnsou tehieu. Karasepe, emen Sounkadehde me ede John, * me kohwahki soumwahu laud (multiple sclerosis), uhdahn nsensuwedkihla eh pwoudo kohkohsang ih mwurin ara pwopwoudki sounpar 19. Mwuhr, nah serepein riemeno pil uhdihsang ara papah Siohwa. Pwopwoud ehu, Bob oh Linda, pil lelohng kahpwal kei me weksang ahn John ko. Ira koaros sohla doadoahk, oh mwuhr ira sohla kak mi imwarao pwehki ira sohla kak pwain. Patehng mepwukat, toahkte kan padahkihong Linda me e ahneki soumwahu en mohngiong me kakete kemehla ih, oh pil ehu soangen soumwahu tepidahr kauwehla koasoandi en paliwereo me kin pere ih sang soumwahu.

3. Nin duwen me Pilipai 4:6, 7 kasalehda, dahme kitail kak kamehlele?

3 Kitail kak kamehlele me Sounkapikpatail oh Samatail limpoak, Siohwa, ketin wehwehki atail pepehm kan ni atail mi nan pwunod laud. Oh e ketin kupwurki sewese kitail en dadaur pahn kahpwal kan me kitail kin lelohng. (Wadek Pilipai 4:6, 7.) Mahsen en Koht kasalehda karasaras tohto duwen kahpwal kan me sapwellime ladu kan kin ahneki. E pil kawehwehda ia duwen Siohwa eh ketin sewese irail nan irair kapwunod pwukat. Kitail pahn koasoiapene ekei karasaras.

ELAISA​—“ARAMAS EMEN ME AHNEKI PEPEHM ME DUWEHTE KITAIL”

4. Soangen kahpwal dah kan me Elaisa lelohng, oh ia eh madamadau duwen Siohwa?

4 Elaisa kin papah Siohwa erein ahnsou apwal oh kin lelohng kahpwal laud. Nanmwarki Eihap, emen nanmwarki salelepek nan poadopoad en Israel, pwoudikihda Sesepel, lih suwed men me kin kaudokiong Paal. Ira koaros kin kangoange kaudok en Paal nan sahpwo pwon oh kemehla sapwellimen Siohwa soukohp tohto. Elaisa pitla oh tangasang wasao. E pil pitsang duhpek laud ehu pwehki eh koapworopworki Siohwa. (1 Nan. 17:2-4, 14-16) Patehng met, Elaisa koapworopworki Siohwa ni ahnsou me e pelianda soukohp oh tohnkaudok en Paal ko. E kangoange mehn Israel ko en papah Siohwa. (1 Nan. 18:21-24, 36-38) Pak tohto Elaisa pein kilang ia duwen Siohwa eh ketin pere oh sewese ih erein ahnsou apwal ko.

Siohwa ketin poaronehla tohnleng men pwehn sewese Elaisa en pwurehng kehlailda (Menlau kilang parakrap 5-6) *

5-6. Nin duwen me 1 Nanmwarki 19:1-4 kasalehda, ia ahn Elaisa pepehm, oh ia duwen Siohwa eh ketin kasalehda me e ketin poakohng Elaisa?

5 Wadek 1 Nanmwarki 19:1-4. Ahpw Elaisa masepwehkada ni ahnsou me Lih Nanmwarki Sesepel men kemehla ih. Eri e tangala wasakis nan Peersepa. E inenen nsensuwedla me kahrehda e “lemehda en mehla.” Dahme kahrehiong ih en ahneki soangen pepehmo? Elaisa aramas soh unsek men, “aramas emen me ahneki pepehm me duwehte kitail.” (Seims 5:17) Ele e uhdahn pwunodada oh pil pwangada. E mwomwen me Elaisa medewe me sohte katepen eh nannanti en kehlailki kaudok min, oh sohte mehkot nan Israel mwahula, oh ih kelehpw me kin papahte Siohwa. (1 Nan. 18:3, 4, 13; 19:10, 14) Ele kitail pwuriamweikihla me soukohp lelepek menet ahneki soangen pepehm pwukat. Ahpw Siohwa ketin mwahngih ahn Elaisa pepehm kan.

6 Siohwa sohte ketin lipwoarehda Elaisa pwehki e kasalehda eh pepehm kan. Ahpw e ketin sewese Elaisa en pwurehng kehlailda. (1 Nan. 19:5-7) Mwuhr, Siohwa ni kadek ketin kapwungala ahn Elaisa madamadau sang ni eh ketin kasalehiong ih Sapwellime kehl lapalap. Siohwa eri ketin padahkihong ih me mihete meh 7,000 nan Israel me sohte kin kaudokiong Paal. (1 Nan. 19:11-18) Ni eh ketikihong Elaisa mehn kataman pwukat, Siohwa ketin kasalehda me E ketin poakohng ih.

IA DUWEN SIOHWA EH PAHN KETIN SEWESE KITAIL

7. Mehn kangoang dah me kitail alehdi sang mwomwen Siohwa eh ketin sewese Elaisa?

7 Ke mi nan irair kapwunod ehu? Ia uwen kansenamwahu en ese me Siohwa ketin mwahngih ahn Elaisa pepehm kan! Met kin kamehlelehiong kitail me e pil kin ketin mwahngih atail kapwunod kan. E ketin mwahngih dahme kitail kak wia oh sohte kak wia, oh e pil ketin mwahngih atail madamadau oh pepehm. (Mel. 103:14; 139:3, 4) Ma kitail alasang Elaisa oh koapworopworki Siohwa, e pahn ketin sewese kitail nan kahpwal kan me kin kapwunode kitail.​—Mel. 55:22.

8. Ia duwen Siohwa eh pahn ketin seweseiuk en dadaur pahn omw kapwunod kan?

8 Pwunod kak kahrehiong uhk en medewe me omw irairo sohte pahn wekila, oh kahrehiong uhk en mworusala. Ma met wiawi, tamataman me Siohwa pahn ketin seweseiuk nan omw pwunod kan. Ia duwen eh pahn ketin seweseiuk? E ketin lukeiuk en patohwanohng ih omw kahpwal oh pepehm kan. Oh e pahn ketin sapeng omw pekipek en sawas kan. (Mel. 5:3; 1 Pit. 5:7) Eri ken kalapw kapakapkihong Siohwa omw kahpwal kan. E sohte pahn ketin mahseniong uhk ni ahl me e ketin mahseniong Elaisa, ahpw e pahn ketin doadoahngki sapwellime Mahsen, Paipel, oh sapwellime pwihn pwehn mahseniong uhk. Koasoipen Paipel kan me ke wadek kak kansenamwahwihiukala oh kihong uhk koapworopwor. Patehng met, riomw Kristian kan kak kangoangeiuk.​—Rom 15:4; Ipru 10:24, 25.

9. Ia duwen kompoakepatail men eh kak sewese kitail?

9 Siohwa ketin mahsanihong Elaisa en kihong Elisa ekei eh pwukoa ko. Ni ahl wet, Siohwa ketikihong Elaisa kompoakepah mwahu men me kak sewese ih en dadaurete ni ahnsou me e kin nsensuwedla laud. Duwehte met, ni atail kin ehukihong kompoakepatail men atail pepehm kan, e kak sewese kitail en dadaurete pahn atail kapwunod kan. (2 Nan. 2:2; Lep. Pad. 17:17) Ma ke pehm me sohte emen me ke kak koasoiaiong omw kahpwal oh pepehm kan, kapakap ong Siohwa pwe en ketin seweseiuk diarada emen Kristian koahiek me kak kangoangeiuk.

10. Ia duwen dahme wiawihong Elaisa eh kihong kitail koapworopwor me kitail pil kak dadaur, oh ia duwen inou me kileldi nan Aiseia 40:28, 29 eh kak sewese kitail?

10 Siohwa ketin sewese Elaisa en dadaur pahn eh kapwunod kan oh papah ni lelepek erein sounpar tohto. Dahme wiawihong Elaisa kin kihong kitail koapworopwor. Ekei pak ele kitail kin ahneki pwunod laud me kahrehiong paliwaratail oh atail madamadau en uhdahn pwangada. Ahpw ma kitail kin koapworopworki Siohwa, e pahn ketikihong kitail kehl me kitail anahne pwehn pousehlahte papah ih.​—Wadek Aiseia 40:28, 29.

ANA, DEPIT, OH SOUNMELKAHKAO KIN KOAPWOROPWORKI SIOHWA

11-13. Ia duwen pwunod laud eh kamwakid sapwellimen Koht ladu lelepek silimen mahso?

11 Mie irail teikan nan Paipel me pil ahneki pwunod laud. Karasepe, Ana ahneki pwunod laud pwehki e namenengki eh sohte kak naineki seri oh lih me iang pwoudiki eh pwoudo kin kapailoke ih. (1 Sam. 1:2, 6) Pwunod laud me Ana ahneki kahrehiong ih en kin nsensuwed laud, sengiseng oh sohla men mwenge.​—1 Sam. 1:7, 10.

12 Ekei pak Nanmwarki Depit kin toutoukihla eh pwunod. Medewehla kahpwal kan me e ahneki. E nsensuwedkihla laud eh wiahda sapwung tohto. (Mel. 40:12) Nah pwutako Apsalom me e kin poakohng pelianda ih oh mwuhr kamakamala. (2 Sam. 15:13, 14; 18:33) Oh emen kompoakepahn Depit keren ko pangala ih. (2 Sam. 16:23–17:2; Mel. 55:12-14) Melkahka tohto me Depit ntingihedi kin kasalehda eh pepehm en mworus oh pil eh kin uhdahn likih Siohwa.​—Mel. 38:5-10; 94:17-19.

Dahme sewese sounmelkahkao en pwurehng papah Siohwa ni peren? (Menlau kilang parakrap 13-15) *

13 Mwuhr emen sounmelkahka tepida peirinki mwomwen mour en aramas suwed kan. Ele e wia emen kadaudok en Asap mehn Lipaio, oh e kin papah nan tehnpas en Koht. Sounmelkahka menet ahneki pwunod laud me kahrehiong ih en sohla peren oh sohla itarki eh pwukoa doadoahko. E pil tepida medewe me kapai kan me kohsang eh papah Koht sohte itar.​—Mel. 73:2-5, 7, 12-14, 16, 17, 21.

14-15. Dahme kitail sukuhlkihsang mehn kahlemeng siluh ko nan Paipel duwen en sohpeiong Siohwa oh peki sawas?

14 Sapwellimen Siohwa ladu silimen ko koaros kin koapworopworki me Siohwa pahn ketikihong irail sawas. Irail kin kapakapkihong Siohwa arail kapwunod kan. Irail kin kasalehiong ih ni sansal ia kahrepen arail pwunod laud. Oh re kin pousehlahte kohla kaudok nan sapwellimen Siohwa tehnpas sarawio.​—1 Sam. 1:9, 10; Mel. 55:22; 73:17; 122:1.

15 Ni limpoak, Siohwa ketin sapeng emenemen irail. Ana meleileidi oh nsenamwahula. (1 Sam. 1:18) Depit ntingihedi: “Apwal tohto kin lelohng aramas mwahu men, ahpw KAUN-O kin ketin doarehsang nan eh apwal akan koaros.” (Mel. 34:19) Oh sounmelkahkao mwuhr esehda me Siohwa ketin ‘kolokolete peho,’ oh kin ketin kaweid ih ni limpoak. E koulki: “A duwen ngehi, ia uwen kesempwal en ei karanih Koht, pwe I en diar silepei rehn KAUN-O Koht, Wasa Lapalahpie.” (Mel. 73:23, 24, 28) Dahme kitail sukuhlkihsang mehn kahlemeng pwukat? Ekei pak, kitail pahn toutoukihla kahpwal kan me kin kahrehiong kitail pwunod laud. Ahpw kitail kak dadaur ma kitail doudouloale ia duwen Siohwa eh ketin sewese meteikan. Kitail en pil koapworopworki ih ni kapakap, oh peikiong ih sang ni atail wia dahme e ketin kupwurki kitail en wia.​—Mel. 143:1, 4-8.

KOAPWOROPWORKI SIOHWA OH PWEIDA

Nin tapio, emen sister kin men katohre pein ih, ahpw soahng kan wekila ni eh rapahki ahl akan en sewese meteikan (Menlau kilang parakrap 16-17)

16-17. (a) Dahme kahrehda kitail en dehr katohre kitail sang Siohwa oh sapwellime ladu kan? (b) Ia duwen atail kak pwurehng kehlailda?

16 Mehn kahlemeng siluh pwukat padahkihong kitail pil ehu mehn kasukuhl kesempwal—kitail en dehr katohre kitail sang Siohwa oh sapwellime aramas akan. (Lep. Pad. 18:1) Nancy, me ahneki pwunod laud ahnsou me eh pwoudo kohkohsang ih, nda: “Mie ahnsou tohto me I uhdahn sohte men kilang de koasoiong emen. Ahpw ni ei kin kalaudehla ei katohreiehsang meteikan, ei nsensuwed pil kin laudla.” Soahng kan wekila ni ahnsou me Nancy kin rapahki ahl akan pwehn sewese meteikan me ahneki kahpwal. E nda: “I kin rong ni meteikan ar koasoiahda arail kahpwal kan. I tehkada me ni ei kin medemedewehte irail oh arail kahpwal kan, I sohla nohn kin medemedewe pein ngehi oh ei kahpwal.”

17 Kitail kak pwurehng kehlailda sang ni atail kin towehda mihting kan en mwomwohdiso. Ni atail kin iang mihting kan, kitail kin patohwanohng Siohwa ahnsou mwahu en ketin ‘kansenamwahwihkitailla oh ketin sewesekitailda.’ (Mel. 86:17) E kin ketin kakehlakahda kitail wasao sang ni eh ketin doadoahngki sapwellime manaman, sapwellime Mahsen, oh sapwellime aramas akan. Mihting kan kin kihong kitail ahnsou mwahu en perenki “kangoange emenemen.” (Rom 1:11, 12) Sister men me ede Sophia nda: “Siohwa oh riatail Kristian kan kin sewese ie en dadaurete. Dahme keieu kesempwal ong ie iei atail mihting kan en mwomwohdiso. I diarada me ni ei kin doadoahk laud nan kalohk oh pil nan mwomwohdiso, met kin kamwahwihala ei kak dadaur pahn ei kapwunod kan.”

18. Ma kitail kin mworusala, dahme Siohwa kak ketikihong kitail?

18 Ni atail kin mworusala, kitail en tamataman me Siohwa sohte ihte ketin inoukihda en ketikihsang kapwunod kan ni ahnsou kohkohdo, ahpw e pil pahn ketin sewese kitail dadaur pahn kapwunod kan ahnsou wet. E ketikihong kitail “ineng” oh kehl en powehdi pepehm en mworus oh sohte koapworopwor.​—Pil. 2:13.

19. Inou dahieu me Rom 8:37-39 kihda ong kitail?

19 Wadek Rom 8:37-39. Wahnpoaron Pohl kamehlelehiong kitail me sohte mehkot kak katohre kitail sang sapwellimen Koht limpoak. Ia duwen atail kak sewese riatail Kristian kan me kin nannanti nan arail kapwunod kan? Kitail pahn tehkpene nan iren onop en mwuhr ia duwen atail kak alasang Siohwa ni atail kasalehda limpoak oh sewese riatail Kristian kan ni ahnsoun arail pwunod laud.

KOUL 44 Pekipek en me Aktikitik Men

^ par. 5 Pwunod laud de pwunodki mehkot ahnsou werei kak keper ong paliwaratail oh pil atail pepehm kan. Ia duwen Siohwa eh kak ketin sewese kitail? Kitail pahn koasoiapene ia duwen Siohwa eh ketin sewese Elaisa en dadaur pahn eh kapwunod kan. Kitail pahn sukuhlkihsang mehn kahlemeng teikan en Paipel ong dahme kitail anahne wia pwehn ale sawas sang rehn Siohwa ni atail mi nan pwunod laud.

^ par. 2 Ekei eden aramas akan nan iren onop wet kaidehn uhdahn adarail.

^ par. 53 WEHWEHN KILEL: Ni kadek, sapwellimen Siohwa tohnlengo pangenda Elaisa sang meir oh kihong kene pilawa oh nime pihl.

^ par. 55 WEHWEHN KILEL: Sounmelkahka men me ele wia kadaudok en Asap perenki ntingihada melkahka kan oh koul rehn ienge mehn Lipai kan.