ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 25
La jipjkʼujoltik bʼa Jyoba yajni chamkʼujol aytik
«Jel wan yijel wokol» (1 SAM. 1:15).
TSʼEBʼOJ 30 Ja jTat, ja jDyos sok Kamigo
JA JAS OJ PAKLAXUK *
1. ¿Jas yuj tʼilan oj kistik ja rason yaʼakan ja Jesús?
YAJNI ja Jesús yalaxakan ja jas oj ekʼuk ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼu, yala: «Mi lom jaʼ oj huaj acʼujolex ja hua vidaex ba mundo. Ta mi xa huaa cuidadoex soc ja jahui, oj chʼuybuc ja hua cʼujolexi», wa xkʼan kaltik, ja chamkʼujolik bʼa jsakʼaniltik bʼa kʼakʼu kʼakʼu (Luc. 21:34). Ja kʼuʼumanotik Dyosi, ¿jas yuj tʼilan oj kistik ja rason yaʼakani? Yujni ja bʼa jtyempotik junxta wantik yijel wokol jastal ja tuk kristyano.
2. ¿Jastik wokol wa x-ekʼ sbʼaje ja jmoj-aljeltik?
2 Ayni ekʼele, jel xcham jkʼujoltik jitsan wokol wa x-ekʼ jbʼajtik bʼa junta tyempo. La kiltik ja sjejelik it. Jun Taʼumantiʼ sbʼiʼil John, * bʼa ayiʼoj ja chamel sbʼiʼil esclerosis múltiple, jelni triste kan yajni ajikan yuja xcheʼumi bʼa ayxa 19 jabʼil ja nupanele. Tsaʼan, ja chabʼ yakʼixuki yaʼawekan yaʼteltajel ja Jyoba. Jun nupanum, ja Bob sok ja Linda, tuk ja wokolik ekʼ sbʼaje. Xchawanile chʼay ja yaʼtele, mas tsaʼan cha jachuk ja snaje. Chomajkil, ja Linda aljiyabʼ ayiʼoj jun chamel bʼa skʼujol bʼa bʼobʼta ojni miljukyuj sok cha yamji jun chamel ja bʼa wa xkoltajiyuj bʼa lek oj ajyuk ja skwerpo.
3. Jastalni wa xyala ja Filipenses 4:6, 7, ¿jasa wa xkʼuʼantik lek?
3 Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba, ja jKʼulumantik sok ja jTatik jel xyajtani, wa xyabʼ stojol ja wokolik wa x-ekʼ jbʼajtiki. Sok wani skʼana oj skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja wokolik (kʼuman ja Filipenses 4:6, 7). Ja bʼa Yabʼali, wa xtaʼatik jitsan loʼil bʼa wa xcholo ja wokolik ekʼ sbʼaje ja yaʼtijumiki bʼa tʼilan kuchyujile sok wa xyala kabʼtik jastal koltajiye yuja Jyoba. La kiltik jujuntik sjejel.
JA ELÍAS, «JUN WINIK JASTAL KE‘NTIK»
4. ¿Jastik wokol stʼaspun ja Elías, sok jasa skʼuʼan lek bʼa Jyoba?
4 Ja Elías yaʼteltay ja Jyoba bʼa jun tyempo jel wokol sok stʼaspun ekʼeleʼik jel tsats. Ja Acab, june ja mandaranum mi toj ajyi bʼa Israel, nupani soka Jezabel, jun ixuk jel malo bʼa wa xyaʼteltay ja dyos Baal. Xchawanile sbʼutʼuwe el ja país stoyjel ja Baal sok smilawe jitsan yalumanik ja Jyoba. Pe ja Elías bʼobʼyuj spakjel ajnel. Chomajkil, kan sakʼan ja bʼa tsatsal waʼin ajyi stsʼakatal yuja sjipa skʼujol bʼa Jyoba (1 Rey. 17:2-4, 14-16). Cha sleʼa skoltajel bʼa Jyoba ja yajni yala yabʼ ja matik wa stoyowe ja Baal sok ja yalumanik mi lekuk ja jas wane skʼulajel, sok stsatsankʼujolan ja israʼelenyoʼik bʼa ayaʼteltaye ja Dyos smeranili (1 Rey. 18:21-24, 36-38). Ja Elías yila jitsan preba bʼa wani talnajel yuja Jyoba sok wani koltajel ja bʼa tyempo jel wokoli.
Ja Jyoba sjeka jun anjel bʼa oj skoltay ja Elías bʼa oj cha ajyuk yip. (Kʼela ja parrapoʼik 5 sok 6). *
5, 6. Jastalni wa xyala ja 1 Reyes 19:1-4, ¿jastal yabʼ ay ja Elías, sok jasa skʼulan ja Jyoba bʼa sjejelyi janekʼto wa syajtay?
5 (Kʼuman ja 1 Reyes 19:1-4). Pe jelni xiw ja Elías ja yajni alji yabʼ oj miljuk yuj ja ixawal Jezabel. Ja yuj waj man bʼa Beer-seba. Jelni el sgana bʼa yala mas lek axa chamuk. ¿Jas yuj? Yujni «jun winik jastal ke‘ntik» bʼa ayiʼoj mulal (Sant. 5:17, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Bʼobʼta jelni aji chamskʼujol yuja jel tʼenan soka jel kʼumbʼel ay xyabʼi. Lajansok spensaraʼan spetsanil ja jas skʼulan ja bʼa sakal stoyjeli mi makuni, ja bʼa Israel mini tʼun tojbʼi sok kechantani yeʼn ja maʼ wan yaʼteltajel ja Jyoba (1 Rey. 18:3, 4, 13; 19:10, 14). Bʼobʼta cham xkabʼtik ja jastal yabʼ sbʼaj ja aluman toj it, pe ja Jyoba yabʼni stojol.
6 Ja Dyos mini yutaj ja Elías yuja yala jastal ay xyabʼi, ja jasa skʼulani skoltay bʼa oj cha ajyuk yip (1 Rey. 19:5-7). Tsaʼan, tsamalxta stojo soka janekʼto yip sjeʼayi. Chomajkil, aljiyabʼ wanto xkan 7,000 israʼelenyoʼik bʼa mi wanuke yaʼteltajel ja Baal (1 Rey. 19:11-18). Ja Elías jejiyi bʼa tuktukil modo bʼa wani xyajtaji yuja Jyoba.
JASTAL OJ SKOLTAYOTIK JA JYOBA
7. Spensarajel jastal koltaji ja Elías yuja Jyoba, ¿jas yuj wa xya ajyukotik laman?
7 ¿Wan maʼ ekʼel jbʼajtik wokol bʼa jel xya cham jkʼujoltik? Snajel ja Jyoba wa xyabʼ stojol ja jastal xyabʼ ay ja Elías, wa xya kulan jkʼujoltik. Sok laman wa xya ajyukotik snajel wa yabʼyotik stojol ja jastal jel chamkʼujol ayotik. Wa snaʼa ja janekʼ wa xlajxikujtik skʼulajel cha jachuk ja jas wa xpensaraʼantiki soka jastal ayotik xkabʼtik (Sal. 103:14; 139:3, 4). Ta wa xleʼa jkoltajeltik bʼa Jyoba jastalni skʼulan ja Elías, ojni skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja wokolik wa xya cham jkʼujoltiki (Sal. 55:22).
8. ¿Jastal oj skoltayotik ja Jyoba bʼa oj kuchkujtik ja wokolik?
8 Ja jastal jel tʼenan ayotik xkabʼtiki wani xbʼobʼ ya el jganatik sok wa xya jpensaraʼuktik jastik mi lekuk. Ta jach ekʼ jbʼajtik, la ka juljkʼujoltik ja Jyoba ojni skoltayotik. ¿Jastal? Ja yeʼn wa slokowotik bʼa oj kaltik yabʼ ja cham jkʼujoltiki sok wa xya jkʼuʼuktik ojni yakitik ja jas wa xkʼanatikyi (Sal. 5:3; 1 Ped. 5:7). Ja yuj, la kaltik yabʼ tikʼan ja jwokoltiki. Anima mi yeʼn mero oj skʼumukotik jastal skʼulanyi ja Elías, jani oj ya makunuk ja Yabʼal sok ja xchonabʼi bʼa oj skʼumukotik. Ja loʼilik oj jkʼumuktik ja bʼa Biblia ojni ya kulan jkʼujoltik sok jun smajlajel. Sok ojni skoltayotik ja jmoj-aljeltik (Rom. 15:4; Heb. 10:24, 25).
9. ¿Jastal oj bʼobʼ skoltayotik ja kamigotik bʼa wa xjipa jkʼujoltik?
9 Ja Jyoba yala yabʼ ja Elías aya ekʼyi tʼunuk ja Eliseo ja yaʼtel yiʼoji. Jachuk, ajiyi jun yamigo bʼa oj bʼobʼ koltajuk ja yajni x-el sgana. Jastalni jaw, ta ja keʼntik ay kiʼojtik jun kamigotik bʼa wa xjipa jkʼujoltik, ojni skoltayotik ja yajni wanotik yijel wokoli (2 Rey. 2:2; Prov. 17:17). ¿Pe jaxa ta wa xpensaraʼantik mey kamigotik bʼa oj jcholtik yabʼ ja jwokoltiki? Anto, la jkʼantikyi ja Jyoba a-skoltayotik bʼa oj jtatik jun jmoj-aljeltik takʼanxa bʼa oj stsatsankʼujolukotik ja yajni wa xmakunikujtiki.
10. a) ¿Jasa smajlajel wa xyaʼakitik ja jas ekʼ sbʼaj ja Elías? b) Yajni wa xkʼumantik ja Isaías 40:28, 29, ¿jastal wa skoltayotik ja kʼapjelal it?
10 Ja Jyoba skoltay ja Elías bʼa oj kuchyuj ja jastal jel tʼenan ay xyabʼi sok bʼa oj yaʼteltay toj lek jitsan jabʼil. Ja jasa ekʼ sbʼaj ja aluman it wani xyaʼakitik jun smajlajel. Bʼobʼta oj ekʼ jbʼajtik wokolik bʼa jel kʼumbʼel oj yaʼotikan sok ja jastal wa xkabʼ ayotiki. Pe ta wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba, yeʼnani oj ya ja kiptik bʼa mi oj katikan yaʼteltajel (kʼuman ja Isaías 40:28, 29).
JA ANA, JA DAVID SOK JUN SALMISTA SJIPA SKʼUJOLE BʼA JYOBA
11-13. Ja bʼa najate, ¿jasa ekʼ sbʼaje oxwane yaʼtijum Dyos?
11 Ja bʼa Biblia, wa xtaʼatik tuk kristyano bʼa jel yiʼaje wokol. Jun sjejel, ja Ana tʼilani kuchyuj ja kʼixwel bʼa mi xbʼobʼ untikanuki sok ja jastal jel xkʼulaji burlar yuja pilan xcheʼum ja statam, ja Elqaná (1 Sam. 1:2, 6). Jelni chamkʼujol ajyi, ja yuj jel okʼi sok mixa x-och waʼin xyabʼi (1 Sam. 1:7, 10).
12 Ja mandaranum David cha ekʼ sbʼaj wokolik jel tsats. La kiltik jujuntik. Jelni triste ajyi yuja jitsan ekʼele skʼojchin yok (Sal. 40:12). Cha tʼilani kuchyuj ja iji spatik yuja ja skerem Absalón, bʼa chamni yuja jas mi lek skʼulani (2 Sam. 15:13, 14; 18:33). Cha june ja bʼa mero yamigo chʼaykʼujolaji yuj (2 Sam. 16:23-17:2; Sal. 55:12-14). Jitsan ja bʼa salmoʼik stsʼijbʼani xchiktes ja jastal jel elel sgana, pe cha wa sjeʼa ja jastal jel sjipa skʼujol bʼa Jyoba (Sal. 38:5-10; 94:17-19).
¿Jasa koltaji ja salmista bʼa gustoxta oj cha yaʼteltay ja Jyoba? (Kʼela ja parrapoʼik 13 man 15). *
13 Tyempo tsaʼan, jun salmista bʼa bʼobʼta jani june ja yintil ja levita Asaf sok ti aʼtiji ja bʼa ‹tsamal stemplo ja Dyos› cha jelni el sgana. Och skʼan ja sakʼanil ja matik malo, yuja jaw jelni tristeʼaxi sok mixani xyabʼ stsamalil ja sakʼanil. Cha ochni skʼul dudar ja janekʼto chaʼanyabʼalil yiʼoj ja wa x-aji koʼ slekilal ja yaʼtijumik ja Dyos (Sal. 73:2-5, 7, 12-14, 16, 17, 21).
14, 15. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa oxe sjejel it?
14 Ja oxwane yaʼtijum Dyos it sleʼawe skoltajel bʼa Jyoba. Bʼa orasyon chʼak yal-e ja jastal wa xyabʼ aye. Xcholowe jaman lek jas yuj ja jel chamkʼujol aye. Sok mini yaʼawekan wajel ja bʼa lugar wa xyaweyi stoyjel ja Jyoba (1 Sam. 1:9, 10; Sal. 55:22; 73:17; 122:1).
15 Ja jDyostik bʼa jel snaʼa jyajulaltik sjakʼa ja yorasyon ja yaʼtijumik jaw. Ja Ana ajyini lamanil ja bʼa skʼujoli soka bʼa spensari (1 Sam. 1:18). Ja David stsʼijbʼan: «Jel jitsan ja swokol ja maʼ toji, pe bʼa yibʼanal ja jastik it yeʼn wa skoltay ja Jyoba» (Sal. 34:19). Sok jaxa ja salmista yabʼ jastal ja Jyoba yamjiyi ‹ja bʼa stojol skʼabʼi› sok toji yuj ja tsamal srasoniki. Tsʼebʼani: «Mojxel soka Jyoba jelni leka. Bʼa sbʼiʼil ja Kajwal Dyos Jyoba jipunej jkʼujol» (Sal. 73:23, 24, 28). ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa sjejelik it? Ayni ekʼele, ojni cham jkʼujoltik yuja smul ja wokolik. Pe ojni kuchkujtik ta wa xpensaraʼantik jastal koltajiye ja tuk yuja Jyoba, wa xkatikyi orasyon sok wa xkʼuʼantikyi yibʼanal ja smandarik (Sal. 143:1, 4-8).
LA JIPJKʼUJOLTIK BʼA JYOBA SOK LEK OJ WAJKUJTIK
Ja ajyi, jun jmoj-aljeltik ixuk wa skʼana stuchʼil oj ajyuk, pe tojbʼini ja yajni sleʼa oj skoltay ja tuk. (Kʼela ja parrapoʼik 16 sok 17).
16, 17. a) ¿Jas yuj mi lekuk ja jtuchʼil oj ajyukotiki? b) ¿Jastal oj cha bʼobʼ ajyuk kiptik?
16 Wa xcha jnebʼatik pilan jasunuk jel tʼilan ja bʼa oxe sjejel it: mokni katikan ja Jyoba cha mini ja yaʼtijumik (Prov. 18:1). Ja Nancy jelni yiʼaj wokol ja yajni jipjikan yuja statami. Wa xcholo: «Jitsan kʼakʼu mi xkʼana maʼ oj kil cha mini maʼ oj jkʼumuk. Pe yajni mas wa xpila bʼaj bʼa ajyel jtuchʼil, masni triste wala ajyiyon». Pe tukbʼi yabʼ yajni kʼe sleʼ tuktukil modo bʼa skoltajel ja matik ayiʼoje wokoli. Wa xyala: «Wa xmaklaye ja yajni wane xcholjel kabʼ ja jastal wa xyabʼ aye. Kila ja yajni wa xjeʼa lajansok keʼn wan ekʼel jbʼaj ja swokole, mixani jel triste wala ajyiyon».
17 Ojni cha ajyuk kiptik wajel ja bʼa tsomjelik. Yajni wala wajtik, wani xjeʼatikyi ja Jyoba wa xkʼana oj skoltayotik sok yajel kulan jkʼujoltik (Sal. 86:17). Ja bʼa tsomjelik, jani wa xya makunuk ja yip, ja Yabʼali sok ja yaʼtijumiki bʼa yajel kulan jkʼujoltik. Chomajkil, ja tiw wani xbʼobʼ ajuk kulan jkʼujoltik sok yajel kulan skʼujol ja tuk (Rom. 1:11, 12). Jun yaʼtijum Dyos sbʼiʼil Sofía yala: «Ja Jyoba sok ja jmoj-aljeltiki skoltayone bʼa oj kuchkuj. Ja tsomjelik jani ja mas tʼilan bʼa keʼn. Kilunej ja yajni mas wala elyon ja bʼa xcholjeli sok mas wa xkoltay ja kongregasyoni, masni pasil wa xkuchkuj ja wokolik sok ja chamkʼujolik».
18. ¿Jasa oj bʼobʼ yakitik ja Jyoba ja yajni elel jganatiki?
18 Yajni elel jganatik, la ka juljkʼujoltik ja Jyoba mini kechan wa skʼapa oj xchʼay bʼa tolabida ja wokol ja bʼa tyempo jakumi, cha wani skʼapa oj skoltayotik ja wego. Ja yeʼn wa xyakitik ja kʼankʼunel soka ipal bʼa oj jkʼuluktik ganar ja chamkʼujolik soka yajni mixa xnaʼa jas oj jkʼuluktiki (Filip. 2:13).
19. ¿Jasa wa xya jkʼuʼuktik lek ja Romanos 8: 37-39?
19 (Kʼuman ja Romanos 8:37-39). Ja jekabʼanum Pablo wani xya jkʼuʼuktik lek mini maʼ oj bʼobʼ spil-otik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyos. ¿Pe jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja jmoj-aljeltik bʼa wane skʼulajel luchar soka chamkʼujoliki? Ja bʼa artikulo jakumi, oj kiltik jastal oj jetik meran wa xnaʼatik syajal ja tuk sok skoltajele jastalni wa skʼulan ja Jyoba.
TSʼEBʼOJ 44 Ja yorasyon ja maʼ chamkʼujol ay
^ par. 5 Yajni jel wantik yijel wokol ma jach bʼa jitsan tyempo wani xbʼobʼ ya kokotik chamel sok cha wani la wokolanitik ja jastal ayotik xkabʼtiki. ¿Jastal wa xbʼobʼ skoltayotik ja Jyoba? Ja bʼa artikulo it, oj kiltik jastal skoltay ja Elías. Cha oj kiltik oxe sjejel bʼa Biblia bʼa oj sjekitik ja jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj skoltayotik.
^ par. 2 Ja bʼa artikulo it, tukbʼesnubʼal ja sbʼiʼile.
