Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 29

“Xuiyan niman xkinmachtikan tlaltikpakchanejkej”

“Xuiyan niman xkinmachtikan tlaltikpakchanejkej”

“Xuiyan niman xkinmachtikan tlaltikpakchanejkej ipan nochi kalpamej” (MAT. 28:19, TNM).

TLAKUIKAJLI 60 Kijtosneki nemilistli

TLEN TIKITASKEJ *

1, 2. a) Itech tlen otlanauati Jesús ipan Mateo 28:18-20, ¿tlenon noneki kichiuaskej akin nemij ipan ikalpan Jehová? b) ¿Tlenon tiknankiliskej ipan yejuin tlamachtijli?

SAKIN ika oyoliuj, Jesús okimijli inomachtijkauan manosentlalikan ipan se tepetl tlen onkatka Galilea niman ijkon ompa kimitaskia. Xkonnemili kenon yolpakiyaj ijkuak nochimej ompa yonosentlalijkaj (Mat. 28:16). Kanaj ijkuakon Jesús “okinnotitij más de makuijli ciento tokniuan” (1 Cor. 15:6). ¿Tleka Jesús okimijli inomachtijkauan ompa manosentlalikan? Pampa kinekiya kinmakas se kualtsin tekitl, yejua okimijli: “Xuiyan niman xkinmachtikan tlaltikpakchanejkej ipan nochi kalpamej” (xpoua Mateo 28:18-20, TNM). *

2 Inomachtijkauan Jesús akin okikakej yejuin onenkej ipan ikalpan toTajtsin ipan kachtopa siglo. Yejuamej nonekiya kinmachtiskej tlaltikpakchanejkej niman kichiuaskej manochiuakan inomachtijkauan Cristo. * Ipan yejuin tonajli, melak timiyekej akin tinemij ipan ikalpan toTajtsin niman ok tikchiujtokej yejon tekitl. Ipan yejuin tlamachtijli, tiknankilijtoskej naui tlajtoltilistin: ¿Tleka melak noneki matitemachtikan? ¿Kenon uelis tikchiuaskej yejuin tekitl? ¿Tinochimej titlapaleuiyaj manochiua yejuin tekitl? Niman ¿tleka melak noneki maka matosiaujkauakan ijkuak tikchiuaskej yejuin tekitl?

¿TLEKA MELAK NONEKI MATITEMACHTIKAN?

3. Ken kijtoua Juan 14:6 niman 17:3, ¿tleka melak noneki matitemachtikan?

3 ¿Tleka melak noneki matitemachtikan? Pampa san akin nochiuaj inomachtijkauan Cristo uelij nouikaj iuan toTajtsin. Noijki, akin kichiuaj ken Cristo ika inyojlo nemij, niman ika tlayekapan uelis kipiyaskej se nemilistli “yejuan para nochipa” (xpoua Juan 14:6; 17:3). Tikitaj ika Jesús yotechmakak se ueyi tekitl, san ika, xsan tejuamej tikchiuaj. Apóstol Pablo okijtoka ika yejua niman oksekimej tokniuan tekitiyaj iuan toTajtsin (1 Cor. 3:9). Kema, maski tejuamej titlajtlakolejkej, Jehová niman Jesús techmakatokej se tlateochiualistli pampa techmakaj yejuin tekitl.

4. ¿Tlenon tiuelij itech Iván niman isiuatsin Matilde?

4 Melak teyolpakti ijkuak titepaleuiyaj ika oksekimej manochiuakan inomachtijkauan Jesús. Matikitakan tlen ipan onochiuj tokniuj Iván niman isiuatsin, Matilde, akin chantij Colombia. Yejuamej okinojnotskej se telpochtli itoka Davier, akin okimijli: “Nikneki ninopatlas, san ika, xniueli”. Yejuin telpochtli boxeador katka niman kikuiya drogas niman melak tlauaniya. Noijki chantiya iuan inovia Érika. Iván kijtoua: “Opeuj tikontlajpalouaj hasta kampa chantiya. Uejka katka. Nonekiya tiaskej ipan bicicleta niman ompa melak tlasokiyo katka. Ijkuak Érika opeuj kita ika Davier inopatlatoya, noijki opeuj nomachtia Biblia”. Oajsik tonajli ijkuak yejuin telpochtli okikajkauj drogas, xok tlauaniya niman xok boxeador katka, noijki ononamikti iuan Érika. Matilde kijtoua: “Ijkuak Davier niman Érika onoapolaktijkej ipan 2016, otikilnamijkej ika Davier kijtouaya: ‘Nikneki ninopatlas, san ika, xniueli’. Xotikxikojkej niman opeuj tichokaj”. Tikitaj ika melak teyolpakti ijkuak yakaj tikpaleuiyaj manochiua inomachtijkauj Cristo.

¿KENON UELIS TIKCHIUASKEJ YEJUIN TEKITL?

5. ¿Tlenon kachtopa noneki tikchiuaskej niman ijkon titemachtiskej?

5 Kachtopa noneki tikintejtemoskej akin kinekij kixmatiskej Jehová (Mat. 10:11). Tikteititiaj ika yemelak tiiteixpantijkauan Jehová tla tikinnojnotsaj nochimej akin tikinnextiaj. Niman tikteititiaj ika yemelak tikchiuaj ken Cristo ijkuak tiktlakamatij tlen yejua otechnauati.

6. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon tlaltikpakchanejkej kinekiskej techkakiskej?

6 Sekimej melak kinekij nomachtiskej itech Biblia, san ika, oksekimej kanaj xkinekij techkakiskej. Kuakon, noneki tikchiuaskej makinekikan matechkakikan. Niman tla tiknekij matechkakikan, noneki kuajli tikmatiskej tlenon tikijtoskej. Matiknemilikan itech tlenon uelis tikinnojnotsaskej niman ijkon kinekiskej techkakiskej. Sakin, matiknemilikan kenon uelis tikimijliskej yejon tlen yotiknemilijkej.

7. ¿Kenon uelis tipeuaskej tonojnotsaskej iuan yakaj, niman tleka tiknemilia ika melak noneki matitekakikan niman matitetlakaitakan?

7 Kanaj uelis tajsiskej niman tikijliskej: “Nikuelitaskia nikmatis tlenon tiknemilia itech yejuin. Pampa timiyekej tikixnamikij tlauejli, ¿tiknemilia ika noneki makalaki se tekiuaj akin nochiuiyan matlayekana niman ijkon matlayektlali?”. Niman sakin uelis titlajtoskej itech Daniel 2:44. Noso uelis tikteijliskej: “¿Tejua tlenon tikijtoskia ika noneki tikchiuaskej niman ijkon kokonej matetlakaitakan?”. Niman sakin uelis titlajtoskej itech Deuteronomio 6:6, 7. Maski san itech tlenon titlajtoskej, matitlanemilikan intech tlaltikpakchanejkej. Matiknemilikan kenon melak kinpaleuis tla uelij tlen Biblia temachtia. Ijkuak imiuan tonojnotstoskej, melak noneki matikinkakikan niman matikintlakaitakan. Tla ijkon tikchiuaj, kuajli tikimasikamatiskej niman kinekiskej techkakiskej.

8. ¿Tleka noneki miyekpa tikomintlajpaloskej akin kuajli otechkakej?

8 Yakaj kinekis touan nomachtis Biblia tla miyekpa tikontlajpalouaj niman tla xtosiaujkauaj. ¿Tleka? Pampa kemantika xnemi ichan noso kemantika xuelis touan tlajtlajtos. Noijki, kanaj nonekis miyekpa tikontaskej niman ijkon kuajli matechixmati. Sakin, kanaj kinekis touan nomachtis. Matikilnamikikan, tla tiknekij manoskalti tlen tiktokaj, noneki miyekpa tikatekiskej. Noijki ijkon, tla miyekpa yakaj tiknojnotsaj itech Biblia, yejua uelis kitlasojtlas Jehová niman Jesús.

¿TINOCHIMEJ TITLAPALEUIYAJ MANOCHIUA YEJUIN TEKITL?

Tinochimej akin tiiteixpantijkauan Jehová titlapaleuiyaj ika miyekej touan manomachtikan. (Xkimita párrafos 9 niman 10). *

9, 10. ¿Tleka tikijtouaj ika tinochimej titlapaleuiyaj ika oksekimej touan manomachtikan?

9 Tinochimej akin titenojnotsaj titlapaleuiyaj ika oksekimej touan manomachtikan. Uelis tikijtoskej ika tejuamej tikchiuaj ken akin kitejtemouaj se konetl akin yopoliuj. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Matikitakan itlaj tlen melauak opanok ijkuak opoliujka se konetl akin kipiaya yeyi xiuitl. Kanaj 500 tlaltikpakchanejkej onopaleuijkej niman ijkon kitejtemoskej. Kuakon, ijkuak yopanoka 20 horas ika yopoliujka yejon konetl, se tlakatl akin teuan tlapaleuijtinemiya okinexti yejon konetl kampa tokayaj. Yejuin tlakatl xokinek makijtokan ika yejua akin okinextijka yejon konetl, yejua okijto: “Otiknextijkej pampa timiyekej otopaleuijkej”.

10 Miyekej nomachiliaj ken yejuin konetl, kimachiliaj ika yopoliujkej. Kinekij ika yakaj makinpaleui pampa xkipiyaj se tlamachialistli (Efes. 2:12). Tinemij ipantsin 8 millones akin topaleuijtokej niman ijkon tikinnextiskej yejon tlaltikpakchanejkej. Kanaj tejuamej xtiknextiaj akin kinektika nomachtis Biblia. San ika, oksekimej tokniuan kanaj kema kinextiaj akin kinektika nomachtis kampa tejuamej titenojnotsaj. Ijkuak se tokniuj kimachtia yakaj niman nochiua inomachtijkauj Cristo, kinamiki tinochimej matiyolpakikan.

11. Maski tla xakaj tikmachtijtokej itech Biblia, ¿kenon uelis titlapaleuiskej ika oksekimej manochiuakan inomachtijkauan Cristo?

11 Maski tla xakaj tikmachtijtokej itech Biblia, uelis titlapaleuiskej ika oksekimej manochiuakan inomachtijkauan Cristo. ¿Kenon? Ijkuak yakaj kemach ika sejpa uajlauj totlanechikol, uelis tiktlajpaloskej niman tikchiuaskej kuajli manomachili. Ijkon, yejua kitas ika tejuamej yemelak tikchiuaj ken Cristo pampa titetlasojtlaj (Juan 13:34, 35). Tla titlanankiliaj, maski tla xmiyek tikijtouaj, uelis kichiuas ika akin yauj tlanechikojli makimati kenon tlanankilis ika nochi iyojlo niman ika tetlakaitalistli. Noijki uelis titenojnotsaskej iuan se tokniuj akin kemach peua tenojnotsa niman tikpaleuiskej makikui Biblia niman ijkon kintlanemililtis akin kinnojnotsas. Tla ijkon tikchiuaj, tikititijtoskej matemachti ken Cristo (Luc. 10:25-28).

12. ¿Tlenon techititia ika tinochimej uelis tikinpaleuiskej oksekimej manochiuakan inomachtijkauan Cristo?

12 Maka matiknemilikan ika xuelis tikinpaleuiskej oksekimej manochiuakan inomachtijkauan Cristo tla xtiuelij tikchiuaj miyek tlemach. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Matikitakan tlenon yokichiuj Faustina, akin chanti Bolivia. Yejua xkixmatiya letra ijkuak opeuj iuan nomachtia tokniuan, san ika, aman yokixmat maski san achijtsin. Faustina yonoapolakti, niman kuelita temachtis itech Biblia. Yejua kinpiya makuijli akin kinmachtia nochi semanas. Maski Faustina xijkon ueli tlaamapoua ken akin kinmachtia, yokinpaleui 6 tlaltikpakchanejkej manoapolaktikan (Luc. 10:21).

13. ¿Tlenon kualtsin topan nochiuas tla tokojtiliaj titemachtiskej maski tikpiyaj miyek tekitl?

13 Miyekej tokniuan noneki melak tekitiskej, yejua ika, xkipiyaj tiempo niman ijkon kichiuaskej okseki tlemach. Maski ijkon, yejuamej temachtiaj itech Biblia, niman yejuin kichiua mayolpakikan. Matikitakan tlen ipan onochiuj Melanie, akin chanti Alaska. Yejuin tokniuj siuatl san iselti kiskaltiaya iichpokatsin akin kipiaya 8 xiuitl. Yejua mojmostla tekitiya niman setonalouaya ipan itekiyo. Noijki kitlajpiaya itaj akin kipiaya cáncer. Melanie san yejua katka iteixpantijkauj Jehová kampa chantiya. Yejua nochipa kinotsaya toTajtsin niman ijkon noyolchikauas ontenojnotsas maski melak seua katka, kinekiya kinextis yakaj niman ijkon kimachtis. Oajsik tonajli ijkuak okinexti Sara, yejua melak omojkatlachix ijkuak okimat ika toTajtsin kipiya itoka. Sakin, yejon siuatl okinek makimachtikan Biblia. Melanie kijtoua: “Nochi viernes ika teotlak, melak nisiaujtoya. San ika, nejua iuan noichpokatsin tikonmachtiayaj yejon siuatl, niman yejon melak techpaleuiaya. Melak tikuelitayaj ijkuak tomachtiayaj toamatlajkuiloluan niman ijkon tiknankiliskej tlen Sara techtlajtoltiaya, niman melak tiyolpakiyaj tikitaskej kenon nonisiuijtoya itech Jehová”. Sara otlaxiko ijkuak miyekej okitlauelitakej, yejua okikauj tlen kineltokaya niman onoapolakti.

¿TLEKA MELAK NONEKI MAKA MATOSIAUJKAUAKAN IJKUAK TIKCHIUASKEJ YEJUIN TEKITL?

14. a) ¿Tleka tikijtouaj ika titenojnotsaskej kentla tikimajsiskiaj michimej? b) ¿Tlenon techyolchikaua matikchiuakan tlen okijto Pablo ipan 2 Timoteo 4:1, 2?

14 Maski tla tikitaj ika xakaj kineki techkakis, maka matiknemilikan ika xakaj kinekis nomachtis. Matikilnamikikan ika Jesús okijto ika titenojnotsas kentla tikimajsis michimej. Akin michajsij melak uejkauij kinextiaj se michin. Miyekpa onmichajsij ika tlayoua noso ika kualkan, niman kemantika noneki uejka kontejtemoskej (Luc. 5:5). Noijki ijkon, sekimej tokniuan uejkauij ika kintejtemojtinemij akin ueliskej kinmachtiskej, niman kanaj miyekan yauej. Niman pampa ijkon kichiuaj, uelij kiminextiaj akin kinektokej techkakiskej. ¿Ueliskia tontenojnotsaskej ijkuak kema tikiminextiskej tlaltikpakchanejkej noso tiaskej kampa uelis tikiminextiskej? (Xpoua 2 Timoteo 4:1, 2).

Maka matosiaujkauakan ijkuak tikinpaleuiskej akin tikinmachtijtokej makichiuakan ken Cristo. (Xkimita párrafos 15 niman 16). *

15. ¿Tleka noneki maka matosiaujkauakan ijkuak yakaj tikmachtijtoskej?

15 ¿Tleka noneki maka matosiaujkauakan ijkuak yakaj tikmachtijtoskej? Matikitakan se, pampa xsan noneki tikpaleuiskej makixmati tlen temachtia Biblia niman makitlali ipan iyojlo. Noijki noneki tikpaleuiskej makixmati niman makitlasojtla Jehová, akin okichijchiuj Biblia. Niman xsan noneki tikititiskej tlenon kintlajtlanilia Jesús inomachtijkauan, noneki tikpaleuiskej makimati kenon yemelak kichiuas ken Cristo. Tla tikitaj ika nokojtilia kichiuas tlen kijtoua Biblia, noneki matikpaleuikan. Sekimej akin nomachtijtokej nimantsin kipatlaj ken tlanemiliaj niman kikajkauaj tlen xkuajli kichiuayaj, kemantika san panoua seki metstin. San ika, oksekimej más uejkauij.

16. ¿Tlenon tiuelij itech tlen ipan onochiuj Raúl?

16 Tlen ipan onochiuj se misionero ne Perú techititia ika melak kuajli tla xtosiaujkaujtiuetsij. Yejua kijtoua: “Yonikmachtijka Raúl ipan ome libros. San ika, sanken xkuajli nemiya. Melak kipiaya tlauejli iuan isiuauj, tlauijuikaltiaya niman inkoneuan xkitlakaitayaj. San ika, yejua miyekpa uajlaya tlanechikoltin, ika yejon, nikomintlajpalouaya. Ijkuak yopanoka yeyi xiuitl ika onikixmatka Raúl, yejua opeuj nopatla niman ouel onoapolakti”.

17. ¿Tlenon tikitaskej ipan okse tlamachtijli?

17 Jesús otechnauati: “Xuiyan niman xkinmachtikan tlaltikpakchanejkej ipan nochi kalpamej”. Ijkuak tontenojnotsaj, ken otechnauati Jesús, miyekpa tikinnextiaj akin xijkon tlanemiliaj ken tejuamej, sekimej techijliaj ika xnemij ipan se religión noso ika xkineltokaj tla nemi se toTajtsin. Ipan okse tlamachtijli, tikitaskej kenon uelis tikiminojnotsaskej yejuin tlaltikpakchanejkej.

TLAKUIKAJLI 68 Matiktokakan xinachtli itech Tekiuajyotl

^ párr. 5 Tinochimej akin tinemij ipan ikalpan toTajtsin tiknekij tikinpaleuiskej tlaltikpakchanejkej manomachtikan niman manochiuakan inomachtijkauan Cristo. Yejuin tlamachtijli techijlis tlenon techpaleuis kuajli matikchiuakan yejuin tekitl.

^ párr. 1 Mateo 28:18-20: “18 Jesús ononisiui niman okimijli: ‘Nochi tlanauatijkayotl yonechmakakej ipan iluikak niman ipan tlaltikpaktli. 19 Xuiyan niman xkinmachtikan tlaltikpakchanejkej ipan nochi kalpamej, xkinapolaktikan ipampa itoka toTajtsin niman ipampa Tekoneuj niman ipampa espíritu santo, 20 xkinmachtikan makitlakamatikan nochi tlajtlamach tlen yonimechnauati. Niman, ¡xkitakan!, mojmostla nemouan ninemi hasta ijkuak sa achijtsin poliuis ijkuak tlamis tlajtlamach ken nochiua ipan tlaltikpaktli’”.

^ párr. 2 TLEN NONEKI MATIKMATIKAN: Inomachtijkauan Cristo xsan nomachtiaj tlen yejua otemachti. Yejuamej ijkon kichiuaj ipan innemilis niman nokojtiliaj kichiuaskej ijkon ken Jesús (1 Ped. 2:21).

^ párr. 53 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se tlakatl nemi aeropuerto niman kikuitikisa se amatlajkuilojli pitentsin tlen tokniuan kitlaliaj ipan carritos. Sakin, kampa paxalojtinemi, yejuin tlakatl kimita oksekimej tokniuan akin nemij ipan carrito. Ijkuak uajnokuepa ichan sekimej tokniuan kinojnotsaj itech Biblia.

^ párr. 55 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Sa no yejua tlakatl kineki makimachtikan Biblia. Sakin, noapolaktia.