Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

ISIHLOKO SAMA-27

Zilungiselele Nje Ukuqalana Nokuhlunguphazwa

Zilungiselele Nje Ukuqalana Nokuhlunguphazwa

“Boke abafisa ukuphila ngokuzinikela kuZimu njengabafundi bakaKrestu Jesu nabo bazokuhlunguphazwa.”—2 THIM. 3:12.

INGOMA 129 Asikghodlheleleni

OKUZOKUCOCWA NGAKHO *

1. Kubayini kufuze sizilungiselele ukuhlunguphazwa?

NGOBUSUKU bayo bamaswaphela iKosethu uJesu yathi boke abakhetha ukuba bafundi bayo bazokuhloywa. (Jwa. 17:14) Bekube kunamhlanjesi abantu bakaJehova bahlunguphazwa babantu abaphikisana nokulotjha kweqiniso. (2 Thim. 3:12) Njengombana imihla esiphila kiyo le iya ngekupheleni, amanabethu azosihlunguphaza khulu.—Mat. 24:9.

2-3. (a) Khuyini ekufuze siyazi ngevalo? (b) Sizokufunda ngani esihlokwenesi?

2 Alo, singazilungiselela njani njenganje bona sikghone ukukghodlhelela nasihlunguphazwako? Akutlhogeki bona sicabange ngezinto ezimbi ezingasivelela ngombana nasingenza njalo sizokuba nevalo kangangokuthi singalisa ukulotjha uJehova. (IzA. 12:25; 17:22) ‘Inaba lethu uDeveli,’ lisebenzisa ivalo bona lisithusele. (1 Pit. 5:8, 9) Khuyini esingayenza njenganje bona sizilungiselele ukukghodlhelela lokha nasihlunguphazwako?

3 Esihlokwenesi sizokufunda ngezinto ezingasisiza bona siqinise itjhebiswano lethu noJehova nokuthi kubayini kuqakathekile ukuthi senze njalo kusesenje. Sizokubuye sifunde ngokuthi khuyini esingayenza bona sibe nesibindi. Emaswapheleni sizokufunda ngokuthi singenzani lokha abantu nabasihloyako.

UNGABUQINISA NJANI UBUHLOBO BAKHO NOJEHOVA?

4. Ngokuya ngokomTlolo wamaHebheru 13:5, 6, khuyini ekufuze siqiniseke ngayo begodu kubayini?

4 Qiniseka ngokuthi uJehova uyakuthanda begodu angeze akulahla. (Funda amaHebheru 13:5, 6.) Eminyakeni edlulileko isiThala sathi: “Umuntu owazi uZimu kuhle uzokuthembela kuye khulu nakaqalene neenlingo.” Liqiniso lelo. Nasizakuphumelela lokha nasihlunguphazwako kufanele sithande uJehova besimthembe ngokuzeleko. Kufanele siqiniseke ngokuthi uyasithanda.—Mat. 22:36-38; Jak. 5:11.

5. Khuyini ezokusiza ubone ukuthi uJehova uyakuthanda?

5 Funda iBhayibheli qobe langa ngomnqopho wokukhulisa itjhebiswano lakho noJehova. (Jak. 4:8) Njengombana ufunda tjheja ubuntu bakaJehova obukarisako. Nawufunda ngalokho akutjhoko nakwenzako linga ukuzwisisa ukuthi ukuthanda kangangani. (Eks. 34:6) Kungaba budisi kabanye ukukholelwa bona uZimu uyabathanda ngombana akunamuntu okhe wabathanda. Nange uzizwa njalo, qobe langa linga ukutlola phasi izinto uJehova akwenzele zona ezitjengisa isirhawu nomusakhe. (Rhu. 78:38, 39; Rom. 8:32) Nawucabanga ngepilwakho begodu ucabangisisa ngalokho okufunda eliZwini lakaZimu kungenzeka utlole izinto ezinengi uJehova akwenzele zona. Yeke nawuthokoza ngezinto uJehova akwenzela zona ubuhlobo bakho naye buzokuqina.—Rhu. 116:1, 2.

6. Ngokuya ngokomTlolo weRhubo 94:17-19, umthandazo ungakusiza njani?

6 Thandaza qobe. Akhucabange ngomsanyana ogugwe nguyise, ngebanga lokuthi uyazi ukuthi uyise uyamthanda uzizwa avikelekile kangangokuthi ukhuluma ngokutjhaphulukileko noyise ngakho koke okwenzekileko elangenelo. Nawe ungaba nobuhlobo obufunako noJehova nange ukhuluma naye ngokusuka ehliziyweni qobe langa. (Funda iRhubo 94:17-19.) “Thulula ihliziywakho njengamanzi” kuJehova begodu umtjele ngazo zoke izinto ezikwenza ube nevalo nezikutshwenyako. (IsiL. 2:19) Uzokuba yini umphumela? IBhayibheli ithi uzokuba ‘nokuthula kwakaZimu okudlula koke ukuzwisisa.’ (Flp. 4:6, 7) Nawuragela phambili uthandaza ubuhlobo bakho noJehova buzokuqina.—Rom. 8:38, 39.

7. Kubayini kufanele uqiniseke ngokuthi iinthembiso zakaZimu zizokuzaliseka emBuswenakhe?

7 Qiniseka ngokuthi zoke iinthembiso zakaZimu zizokuzaliseka emBuswenakhe. (Num. 23:19) Nangabe awuzikholwa iinthembiso zakaZimu, kuzokuba lula khulu ngoSathana nalaba abamsebenzelako bona bakuthusele. (IzA. 24:10; Heb. 2:15) Alo khuyini ongayenza bona uqinise ukukholwa kwakho eenthembisweni zakaZimu njenganje? Ziphe isikhathi sokurhubhulula ngeenthembiso zakaZimu begodu ufune nokuthi kubayini ungaqiniseka ngokuthi zizokwenzeka. Kuzokusiza ngani ukwenza lokho? Akhucabange ngesibonelo sakamfowethu uStanley Jones owabotjhwa iminyaka eli-7 ngebanga lokukholwa kwakhe. * Khuyini eyamsiza wakghodlhelela? Wathi: “Ukukholwa kwami bekuqinile ngombana bengifundile ngomBuso kaZimu nalokho ozokukwenza begodu benginganakho nokuncani ukuzaza. Yeke akekho umuntu obekangangenza ngitjhiye uJehova.” Nange ukholelwa bona iinthembiso zakaZimu zizokwenzeka uzokutjhidela kuye begodu angekhe uvumele ivalo likulisise ukumlotjha.—IzA. 3:25, 26.

8. Indlela esizizwa ngayo ngokuya esifundweni itjengisani? Hlathulula.

8 Yiba khona qobe esifundweni. Ukuya esifundweni kusisiza sitjhidele kuJehova. Indlela esizizwa ngayo ngokuya esifundweni iveza ukuthi sizokuphumelela na nasihlunguphazwako esikhathini esizako. (Heb. 10:24, 25) Kubayini sitjho njalo? Nasivumela izinto ezincani bona zisivimbe singayi esifundweni nje, kuzokwenzekani ngomuso nakufuze sibeke ukuphila kwethu engozini bona sihlangane nabafowethu nabodadwethu? Ngakelinye ihlangothi nange singazimisela ukuya esifundweni nje angeze sivumele abantu abasiphikisako bona basikhandele ukuhlangana nabafowethu nabodadwethu. Yeke kufanele sithande ukuya esifundweni nje. Nasenza njalo ayikho into ezosikhandela bona silalele uZimu, ngitjho nanyana singaphikiswa namkha urhulumende abeke umthetho osikhandelako.—IzE. 5:29.

9. Nasizilungiselela ukuqalana nokutlhoriswa kubayini kuqakathekile ukubamba amavesi ngehloko?

9 Bamba amavesi owathandako ngehloko. (Mat. 13:52) Ngitjho nanyana ungaba mumuntu okhohlwa bulula uJehova angakusiza ngommoyakhe ocwengileko bona uwakhumbule amavesi lawo. (Jwa. 14:26) Umfowethu owabotjhwa e-East Germany begodu wavalelwa ayedwa uthi: “Ngesikhatheso besele nginamavesi amanengi khulu engiwabambe ngehloko, lokho kwaba sibusiso. Yeke qobe langa bengicabangisisa ngawo.” Imitlolo le yamsiza umfowethu lo bona ahlale atjhidelene noJehova ngesikhatheso begodu athembeke.

10. Kubayini kufanele sizazi iingoma zethu zokudumisa uJehova?

10 Funda iingoma zokudumisa uJehova begodu uzibambe ngehloko. Ngesikhathi uPowula noSilasi bavalelwe ejele eFilipi bavuma iingoma zokudumisa uZimu. Okutjho bona bebazazi kuhle iingomezo. (IzE. 16:25) Alo, abafowethu beSoviet Union ngesikhathi bathunjelwe eSiberia bakghona njani ukuhlala baqinile? Udadwethu uMariya Fedun nakakhumbula okwenzekako uthi: “Besivuma zoke iingoma ebesizazi eziseculweni lethu.” Uthi iingomezo zabakhuthaza boke begodu zabasiza bona bahlale batjhidelene noJehova. Alo, wena nawuvuma iingoma ozithandako zokudumisa uZimu zikwenza ube nokukholwa okuqinileko na? Kuyatjho bona kufanele ulwele ukuzibamba ngehloko iingomezo, thoma khona nje!—Funda ibhoksi elithi “ Ngipha Isibindi.”

KHUYINI ENGAKUSIZA BONA UBE NESIBINDI?

11-12. (a) Ngokuya ngokomTlolo woku-1 kaSamyela 17:37, 45-47, kubayini uDavida aba nesibindi? (b) Khuyini esiyifunda kuDavida?

11 Nasizakukghona ukuqalana nokutlhoriswa kufanele sibe nesibindi. Alo, khuyini ongayenza nange unganaso isibindi? Ungalibali ukuthi ngitjho nanyana ungaba mfitjhani namkha ube mncani ngomzimba ungakghona ukuba nesibindi. Isibonelo salokho nguDavida, phela ngesikhathi azokuqalana noGoliyadi bekamncani. Nawuthi uqala uGoliyadi yena bekamude, lokho bekwenza uDavida abonakale amncani, abuthakathaka begodu angakahlomi ngokwaneleko. Phela uDavida bekangakaphathi nesabula, nanyana kunjalo bekanesibindi. UDavida waba nesibindi wagijimela kuGoliyadi itsitsirimba yendoda.

12 Khuyini eyenza uDavida waba nesibindi? Bekakholelwa ukuthi uJehova uyamsekela. (Funda yoku-1 kaSamyela 17:37, 45-47.) Akhenge abe nevalo nakabona ukuthi uGoliyadi mkhulu kangangani kuye. Kunokuthi aqale lokho wabona uGoliyadi angasililitho kuJehova. Khuyini esiyifundako endabeni le? Sizokuba nesibindi nange siqiniseka ukuthi uJehova uyasisekela begodu nabantu abajamelene nathi bancani khulu kuMninimandla woke uZimu. (2 Kron. 20:15; Rhu. 16:8) Alo khuyini engasisiza bona sibe nesibindi ngaphambi kokuthi siqalane neentjhijilo?

13. Khuyini engasisiza bona sibe nesibindi? Hlathulula.

13 Ukutjhumayela iindaba ezimnandi zomBuso kaZimu kungasisiza bona sibe nesibindi. Kubayini kunjalo? Ukutjhumayela kusifundisa ukuthi kufanele sithembe uJehova begodu singasabi abantu. (IzA. 29:25) Ukuzithabulula kuyawusiza umzimba bona uhlale uphilile, yeke ngendlela efanako nange sifuna ukuba nesibindi kufanele sitjhumayele iindaba ezimnandi. Kufuze sizitjhumayele umuzi ngomuzi, eendaweni eziphithizelako, ngokungakahlelwa ngitjho nemabhizinisini. Nange sinesibindi sokutjhumayela nje, kuyatjho bona nanyana urhulumende angathi silise ukutjhumayela angeze silise.—1 Thes. 2:1, 2.

14-15. Khuyini esingayifunda kuNancy Yuen noValentina Garnovskaya?

14 Kunabodadwethu ababili ababanesibindi ngendlela erarako, akhesibone ukuthi khuyini esingayifunda kibo. UNancy Yuen bekamfitjhani khulu (1.5 m) kodwana bekanesibindi. * Ngitjho nanyana bekagandelelwa bona alise ukutjhumayela akhenge avume ukulisa, lokho kwenza ukuthi abotjhwe iminyaka ema-20 eChina. Abantu egade bamtlhorisa bathi: “Enarheni le yoke nje siyathoma ukubona umuntu onekani kangaka.”

15 UValentina Garnovskaya wabotjhwa kathathu enarheni ebeyaziwa ngokuthi yiSoviet Union, iminyaka ayihlala ejele seyiyoke ima-21. * Kubayini ahlala ejele iminyaka engaka? Bekazimisele ukutjhumayela kangangokuthi abantu ebebamtlhorisa babe bathi “usilelesi esiyingozi khulu.” Khuyini eyenza abodade ababilaba baba nesibindi kangaka? Bebaqiniseka ukuthi uJehova uyabasekela.

16. Khuyini ekufanele siyenze nasizakuba nesibindi?

16 Njengombana khesayiphatha, ukuba nesibindi akutjho ukuthi kufanele sizithembe khulu mhlamunye ngebanga lokuthi sinamakghono athileko. Kunalokho kufanele siqiniseke ukuthi uJehova ungehlangothini lethu begodu uyasilwela. (Dut. 1:29, 30; Zak. 4:6) Lokho-ke kuzosenza bona sibe nesibindi samambala.

IZINTO ONGAZENZA NAWUHLOYWA BABANTU

17-18. Ngokuya ngokomTlolo kaJwanisi 15:18-21, ngisiphi isiyeleliso uJesu asinikela sona? Hlathulula.

17 Siyakuthanda ukuhlonitjhwa kodwana akukafuzi sicabange ukuthi asisililitho lokha abantu nabangasithandiko. UJesu wathi: “Niyathaba abantu nabanihloyako, baninina, banithuka begodu bahlambalaza ibizo lenu ngebanga leNdodana yomuntu.” (Luk. 6:22) Alo uJesu bekatjho ukuthini ngamezwi la?

18 UJesu bekangatjho ukuthi amaKrestu azokuthanda ukuhloywa. Kunalokho bekasiyelelisa ngalokho okuzokwenzeka kithi. Phela asisiyingcenye yephasi. Kunalokho siphila ngeemfundiso zakaJesu begodu sitjhumayela umlayezo ebekawutjhumayela. Ngebanga lalokho iphasi liyasihloya. (Funda uJwanisi 15:18-21.) Sifuna ukuthabisa uJehova. Yeke asizwa ubuhlungu lokha abantu nabasihloyako ngebanga lokuthi sithanda uJehova.

19. Singasilingisa njani isibonelo sabapostoli?

19 Ungavumeli izinto ezenziwa babantu namkha abazikhulumako zikwenze ube neenhloni ngokuba nguFakazi kaJehova. (Mik. 4:5) Singafunda ukuhlula ukusaba abantu ngokucabangisisa ngokuthi khuyini eyenziwa bapostoli eJerusalema ngemva kokubulawa kwakaJesu. Phela bebazi kuhle ukuthi abarholi bamaJuda bebabahloye kwamambala. (IzE. 5:17, 18, 27, 28) Nanyana kunjalo, qobe langa bebaya ethempelini begodu bebatjengisa bona babafundi bakaJesu ngokuthi batjhumayele. (IzE. 5:42) Akhenge bavumele ivalo bona libakhandele. Nathi singakuhlula ukusaba abantu ngokubatjela ukuthi siboFakazi bakaJehova, kungaba sesikolweni, emsebenzini neemphakathini.—IzE. 4:29; Rom. 1:16.

20. Khuyini eyasiza abapostoli bona bahlale bathabile nanyana bebahloyiwe?

20 Kubayini abapostoli bebathabile? Kungombana bebazi bona bahloyelwani begodu bebakubona kusibusiso ukuhloywa ngebanga lokwenza intando kaJehova. (Luk. 6:23; IzE. 5:41) Kamva umpostoli uPitrosi watlola wathi: “Ngitjho nanyana ningatlhaga ngebanga lokulunga, niyathaba.” (1 Pit. 2:19-21; 3:14) Yeke nasizwisisa ukuthi sihloywa ngebanga lokwenza okulungileko, angeze salisa ukulotjha uJehova ngebanga lokuhloywa babantu.

UZOKUZUZA NAWULUNGISELELAKO

21-22. (a) Khuyini oqunte ukuyenza bona uzilungiselele ukuhlunguphazwa? (b) Esihlokweni esilandelako sizokufunda ngani?

21 Asazi bona ukulotjha kwethu kuzokuthinteka njani lokha abantu nabathoma ukusihlunguphaza namkha urhulumende nakathoma ukukhandela umsebenzethu. Nanyana kunjalo, singathoma kusesenje ukuzilungiselela ngokuqinisa itjhebiswano lethu noJehova, sifunde ukuba nesibindi begodu sizimisele ukujamelana nokuhloywa babantu. Ukuzilungiselelokho kuzosisiza bona siragele phambili silotjha uJehova.

22 Alo sizokubona senzeni nange urhulumende akhandela umsebenzethu wokutjhumayela? Esihlokweni esilandelako sizokufunda ngeenkambisolawulo ezingasisiza bona siragele phambili nokulotjha uJehova ngitjho nanyana umsebenzethu ukhandelwe.

INGOMA 118 ‘Sandisele Ukukholwa Kwethu’

^ isig. 5 Asifuni abantu basihloye. Nanyana kunjalo, soke sizokuqalana nokuhlunguphazwa. Yeke isihlokwesi sizosisiza sibe nesibindi nasihlunguphazwako.

^ isig. 7 Funda isiThala sakaDisemba 15, 1965, kk. 756-767 esifumaneka ngesiNgisi.

^ isig. 14 Funda isiThala sakaJulayi 15, 1979, kk. 4-7, esifumaneka ngesiNgisi. Qala nevidiyo ethi, Jehovah’s Name Will Be Made Known ku-JW Broadcasting®. Qala ngaphasi kwesithi, INTERVIEWS AND EXPERIENCES.

^ isig. 15 Funda iNcwadi Yonyaka yaboFakazi BakaJehova ka-2008, kk. 191-192.

^ isig. 67 IHLATHULULO YEENTHOMBE: Esifundweni sokukhulekela komndeni ababelethi basebenzisa amakarada bona basize abantwababo bazi imitlolo ngehloko.

^ isig. 70 IHLATHULULO YEENTHOMBE: Umndeni uphrakthisa iingoma zokudumisa uZimu nawuya esifundweni.