1. Dartu iillannonke woyitira qixxaawa hasiissannonkehu mayiraati?

YESUUSI shinasira albaanni noo hashsha, rosaanosi ikka hasidhannore baala gimbanninsata coyiˈrino. (Yoh. 17:14) Hatte yannanni kayise halaalu magansiˈra baxannokki manni, ammanantinota Yihowa Farciˈraasine xiiwanni keeshshino. (2 Xim. 3:12) Alamete goofimarchi gambisanni haˈranno woyite, diinnanke albinni roore gibbannonketa anfoommo.—Mat. 24:9.

2-3. (a) Waajja gawajjitanno yineemmohu mayiraati? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

² Dartu iillannonke woyitira xaanni qixxaawa dandiineemmohu hiittoonniiti? Albillitte iillankera dandaanno qarra baala heda hasiissannonke yaa diˈˈikkino. Hatto assinummoro, waajjanna yaaddo wolqa huntankera dandiitanno. Albillitte iillankera dandaanno qarra hendanni yaandeemmoha ikkiro, hexxo mudhine xa nafa Yihowara soqqama agurrammora dandiineemmo. (Law. 12:25; 17:22) ‘Diininke Daawuloosi’ ninke gawajjate wolqaataamo uduunnicho asse horoonsiˈrannoti waajjate. (1 Phe. 5:8, 9) Ikkina albillitte iillannonke darte dandee saˈˈate xa maa assa dandiineemmo?

³ Konni birxichira, Yihowa ledo noonke jaalooma kaajjishiˈra dandiineemmo garanna xaanni hatto assa hasiissannonkehu mayiraatiro ronseemmo. Qoleno albinni roore worbuulle ikkate maa assa dandiineemmoro laˈneemmo. Hakkiinni, mannu giwannonketa dandiine heeˈneemmo gara ronseemmo.

4. Ibiraawoota 13:5, 6 kultanno garinni maa addaxxa hasiissannonke? Mayira?

⁴ Yihowa baxannonketanna horo tuge agurannonkekkita addaxxino. (Ibiraawoota 13:5, 6 nabbawi.) Lowo diri albaanni  qixxaabbinote mitte Agarooshshu Shaera togo yitanno hedo no: “Magano seekke afino manchi, qarru barra Iso addaxxanno.” Addanko, darte dandee saˈˈate Yihowa baxanna woˈmunni woˈma iso addaxxa hasiissannonke; hattono Yihowa baxannonketa huluullama dihasiissannonke.—Mat. 22:36-38; Yai. 5:11.

5. Yihowa baxannoheta huwatate mayi kaaˈlannohe?

⁵ Albinni roore Yihowawa shiqate mixiˈne Qullaawa Maxaafa barru baala nabbambo. (Yai. 4:8) Nabbambeemmo woyite Yihowa akatta lawishshaho, baxillesi, maarosinna shaqqillesi huwanto. Isi coyiˈrinonna assinori daafira nabbambeemmo woyite, mageeshshi geeshsha baxannonkero wodanchate woˈnaallo. (Ful. 34:6) Mitootaho horonta baxille leellinshe egenninoonninsakki daafira, Maganu baxannonsata ammana qarra ikkitansara dandiitanno. Aterano hatto lawannoheha ikkiro, barru baala Yihowa maaronna shaqqille leellishinohe gara borreessiˈri. (Far. 78:38, 39; Rom. 8:32) Yihowa ate umikkira assinohere hedittoronna Qaalisi giddo nabbawoottore hiincittoro, isi assinoheha batinye coye huwatattora dandaatto. Yihowa assinoherira galatattosiha ikkiro, isi ledo noohe jaaloomi lexxanni haˈranno.—Far. 116:1, 2.

6. Faarso 94:17-19 kultanno garinni, huuccattotenni wodanikkita Yihowara hasaapha kaaˈlitannohehu hiittoonniiti?

⁶ Ganyine huuccatto assiˈno. Hanni annisi anga cuˈmiˈre noo qaaqqo hedi. Kuni qaaqqi iillinosiha danchano ikko busha coye annisira waajjikkinni hasaaphanno. Atino barru baala giddokkita Yihowara huuccattotenni kuˈlattoha ikkiro, isi ledo noohe jaaloomi hakko anninna qaaqqi gedeeha ikkara dandaanno. (Faarso 94:17-19 nabbawi.) Huuccatto assiˈratto woyite, ‘wodanikkira noore coˈo assite’ Yihowara hasaaphi, hattono waajjishinoherenna yaachishinohere baala isira kuˈli. (Erq. 2:19) Tini maaho kaaˈlitannohe? Hatto assittoro, ‘mannu hedora aleenni ikkinoha Maganu keere’ afiˈratto. (Fil. 4:6, 7) Konni garinni huucciˈrattoha ikkiro, albinni roore Yihowawa shiqatto.—Rom. 8:38, 39.

7. Maganu Mangiste abbitanno atooti woˈmannota ammana kaaˈlitannohehu hiittoonniiti?

⁷ Maganu Mangistesi widoonni atoote abbeemmo yee eino qaali woˈmannota addaxxino. (Kir. 23:19) Maganu eino qaale wonshannota huluullamattoha ikkiro, Sheexaanunna miillasi shabbarsitahera dandiitanno. (Law. 24:10; Ibi. 2:15) Maganu Mangistera noonke ammana xaanni kaajjishiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Yihowa Mangistesi widoonni abbeemmo yee qaale eino coyenna isi qaalesi wonshannota huluullammeemmokkihu mayiraatiro haja assite xiinxalli. Tini kaaˈlitannohehu hiittoonniiti? Hanni ammanasinni kainohunni lamala diro usuraminohu Istenilii Joonisi yinanni rodii lawishsha laˈno. * Kuni rodii kaajjenna ammaname heeˈranno gede kaaˈlinosiri maati? Isi togo yiino: “Maganu Mangiste daafira nooe egenno ammanaˈya  kaajjishshino, hattono Mangistesi abbitanno atooti woˈmasi gattannokkita buuxaˈyanna hili geeshsha nafa huluullama hoogaˈya, kaajje uurreemmo gede kaaˈlitinoe.” Atino Maganu eino qaali woˈmannota addaxxakki, albinni roore Yihowawa shiqatto gedenna waajjite sheke yaattokki gede kaaˈlitannohe.—Law. 3:25, 26.

8. Gambooshsheho noonke lao maa leellishshanno? Xawisi.

⁸ Gambooshshe ganyine haˈno. Gambooshshu albinni roore Yihowawa shinqeemmo gede kaaˈlannonke. Gambooshsheho noonke lao, albillitte iillannonke darte dandiine saˈneemmoronna teˈee leellishshanno. (Ibi. 10:24, 25) Hatto yineemmohu mayiraati? Xa shiimu coyi gambooshshe hosiisannonkeha ikkiro, heeshshonke qarru giddo tunge gambooshshe assiˈneemmo yanna dagganno woyite hiitto ikkineemmo? Xaa yannara gambooshshe hosa hoogate murciˈnummoro, gibbannonkeri gamba yineemmota hoolate woˈnaaltanno woyite hexxo mudhine gamba yaa diagurreemmo. Gambooshsheho noonke baxilli lexxanno gede assiˈneemmo yanna xaati. Gambooshshe haˈra banxeemmoha ikkiro, gashshaano nafa gamba yineemmota hoolate woˈnaalturo, mannaho ikkikkinni Maganoho hajajammeemmo.—Soq. 5:29.

9. Qummeeshshuwa wodanaho wodhineemmoha ikkiro albillitte iillannonke dartira qixxaambanni heeˈnoommo yineemmohu mayiraati?

⁹ Banxeemmo qummeeshshuwa wodanaho wodhino. (Mat. 13:52) Surrenke guuta ikka hooggurono, Yihowa wolqaataamu ayyaanisinni wodanaho wodhinoommo qummeeshshuwa qaangeemmo gede kaaˈlannonke. (Yoh. 14:26) Mittu Soojjaati Jarmanera callichosi usurroonni rodii togo yiino: “Hatte yannara wodanaho wodhoommota lowo xibbe ikkitanno qummeeshshuwa qaagaˈya baasa hagiirsiissinoe. Calliˈya noommoha ikkirono, babbaxxinoha Qullaawu Maxaafi roso hiinca dandoommo.” Kuni rodiinke wodanaho wodhino qummeeshshuwa, Yihowawa shiqanno gede hattono ammanamenna kaajje heeˈranno gede kaaˈlitinosi.

10. Faarso wodanaho wodhate woˈnaala hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁰ Ayyaanaamittete faarso wodanaho wodhino, hattono faarsino. Phaawuloosinna Sillaasi Filiphisiyusi katamira usurantu yannara, wodanaho wodhitinota ayyaanaamittete faarso faarsitino. (Soq. 16:25) Sooviyeeti Yuneenete gashshooti yannara roduuwanke Sayibeeriya gadachine haaˈne haˈninsa yannara insa kaajjitanno gede kaaˈlinonsari maati? Rodoo Maariya Fedeni hakkawarita qaagge togo yitino:  “Faarsote maxaafi giddo noota qaangeemmo faarso baala faarsinoommo.” Ise ‘Tini faarso ninke baalanka jawaachishshinonke, hattono Yihowawa shinqeemmo gede kaaˈlitinonke’ yite coyidhino. Atino baxatto faarso faarsatto woyite jawaante afiˈrattoti dihuluullissannote. Hakko daafira, faarso wodanaho wodhate xaanni woˈnaallo!—“ Worba Assie” yitanno saaxine lai.

11-12. (a) Umi Saamueeli 17:37, 45-47 kultanno garinni Daawiti worba ikkanno gede kaaˈlinosiri maati? (b) Daawiti lawishshinni hiikkonne kaajja roso ronseemmo?

¹¹ Iillannonke darte dandee heeˈrate, worbuulle ikka hasiissannonke. Ani worba diˈˈikkoommo yite hedattoha ikkiro maa assa dandaatto? Addu worbimma afiˈneemmohu geeshshinkenni, wolqankenni woy dandoonkenni ikkinokkita deˈooti. Hanni wedellichu Daawiti Gooliyaadi ledo gereerami woyite ikkinore hedi. Jigeessa mancho Gooliyaadi laˈne Daawiti laˈnanni woyite, isi shiimiccohonna gari dhuka diafiˈrinoho; qoleno Daawitira olu uduunni dinosi yaa dandiinanni. Isira bise nafa dinosi. Ikkirono Daawiti worbaho. Daawiti hakkonni booˈnaleessu manchi Gooliyaadiwa witiitanni mare gane karino.

¹² Daawiti worba ikkanno gede kaaˈlinosiri maati? Isi Yihowa ledosi noota addaxxino. (1 Saamueeli 17:37, 45-47 nabbawi.) Daawiti, isonooto jigeessu manchi Gooliyaadi ledo diheewisiisino. Hatteentenni Yihowa albaanni Gooliyaadi bukicho ikkinota huwatino. Tenne xaggenni maa ronseemmo? Yihowa ledonke noota addaxxankenna giwannonke manni Woˈmanka Dandaanno Magani albaanni bukicho ikkinota huwatanke worbuulle ikkineemmo gede kaaˈlitannonke. (2 Dud. 20:15; Far. 16:8) Ikkina dartu iillankera albaanni xaanni worbimmanke lexxitanno gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

13. Albinni roore worbuulle ikkate mayi kaaˈlannonke? Xawisi.

¹³ Xa Maganu Mangisteha dancha duduwo faajjetenni sabbankeemmoha ikkiro, worbimmanke lexxitanno. Hatto yineemmohu mayiraati? Korkaatuno sabbaka Yihowa addaxxa ronseemmo gedenna manna waajjineemmokki gede kaaˈlitannonke. (Law. 29:25) Ispoorte loosa hirrenke kaajjishshannonte gede, minunni mine haˈne, gudumaaleho, farciˈrate fulloommokki woyite, hattono daddalu basera sabbakanke albinni roore worbuulle ikkineemmo gede kaaˈlitannonke. Xa worbimmatenni farciˈra rosanke, gashshaano sabbakate loosonke  hooltanno woyite nafa farciˈra agurreemmokki gede kaaˈlitannonke.—1 Tes. 2:1, 2.

14-15. Naansii Yuweninna Vaalentiina Garnoviskaya lawishshinni maa ronseemmo?

¹⁴ Worbuulle ikkinota leellishinori lame ammanamino roduuwi lawishshinni lowore ronseemmo. Rodoo Naansii Yuweni hojja harancho (1.5 m) ikkiturono, hawa gede bashshi diyitannote. * Ise Maganu Mangisteha dancha duduwo sabbaka hoolliserono sabbaka diagurtino. Hakko daafira, Chayinaho 20 saˈˈanno diro usurroonnise. Qortannoseri ise gobbansara noohu wolu manninni roore “mokkookkate” yitinose.

¹⁵ Vaalentiina Garnoviskaya yinanni rodoono Sooviyeeti Yuneenete gashshooti yannara sase higge xaphoomunni 21 meddi yaanno diro usurantino. * Mayira? Ise sabbakate lowo geeshsha murcidhino daafira qortannoseri “gobba huntino finqilaati” yitinose. Kuri ammanamino roduuwi worbuulle ikkanno gede kaaˈlinonsari maati? Insa Yihowa ledonsa noota addaxxino.

16. Addu worbimma afiˈrate kaaˈlannonkehu qaru coyi maati?

¹⁶ Aleenni laˈnummonte gede, albinni roore worbuulle ikkate uminke wolqanna jawaante hexxa dihasiissannonke. Hatteentenni Yihowa ledonke nootanna ninkera gaaramannota ammana hasiissannonke. (Mar. 1:29, 30; Zak. 4:6) Addu worbimma afiˈrate kaaˈlannonkehu qaru coyi konneeti.

17-18. Yohaannisi 15:18-21 kultanno garinni, Yesuusi mayyee qorowisiisinonke? Xawisi.

¹⁷ Mannu ayirrisinkero tashshi yaannonke; ikkollana mannu giwinonke daafira calla ditidhinoommoreeti yine heda dihasiissannonke. Yesuusi togo yiino: “Ane Manchi Beettinni kainohunni mannu giwiˈnero, giddonsanni fushshe huniˈnero, mishiˈneronna suˈmaˈne bushatenni kayisiro baˈraadhinoonnireeti.” (Luq. 6:22) Yesuusi hatto yaasi mayyaate?

¹⁸ Yesuusi, Kiristaanu gimbanninsata baxanno yaanni nooha diˈˈikkino. Hatteentenni isi iillannonkere kule qorowisiisanni noonke. Ninke alamete wido diˈˈikkinoommo. Yesuusi rosiisino  rosi garinni heeˈneemmo, hattono isi duduwino sokka dudumbeemmo. Konninni kainohunni alame gibbannonke. (Yohaannisi 15:18-21 nabbawi.) Yihowa hagiirsiisa hasiˈneemmo. Annanke Yihowa banxeemmo daafira mannu giwinkero, tini ninke didhibbannonke.

19. Soqqamaasinete lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁹ Aye manchino coˈyirannori woy assannori, Yihowa Farciˈraasincho ikkakkinni saalatto gede assahera horo wodhitooti. (Mik. 4:5) Yesuusa shini gedensaanni soqqamaasinesi Yerusaalamete assitinore xiinxallanke, manna waajjineemmokki gede kaaˈlitannonke. Insa Yihudunniri ammaˈnote massagaano mageeshshi geeshsha gibbannonsaro affino. (Soq. 5:17, 18, 27, 28) Ikkollana insa barru baala qullaawu minira haˈra diagurtino, hattono Yesuusi rosaano ikkitinota leellishshino. (Soq. 5:42) Insa waajjite loosonsa diagurtino. Ninkeno loosu basera, rosu mine hattono olliinkera Yihowa Farciˈraasine ikkanke anfanni gede assanke, manna waajjineemmokki gede kaaˈlitannonke.—Soq. 4:29; Rom. 1:16.

20. Yesuusi soqqamaasine mannu giwinsarono hagiirraamma ikkitinohu mayiraati?

²⁰ Yesuusi soqqamaasine hagiirsiisinonsari maati? Insa gimboonninsahu mayiraatiro affino; qoleno Yihowa fajjo assansanni miincoonninsata ayirrinyu gede assite laˈino. (Luq. 6:23; Soq. 5:41) Soqqamaasinchu Pheexiroosi togo yee borreessino: “Dancha coye assatenni qarra adhitiniro nafa, baraadhinoonni.” (1 Phe. 2:19-21; 3:14) Mannu giwannonkehu gara ikkino coye assankenni ikkinota anfoommo daafira, tenne waajjine Yihowara soqqama diagurreemmo.

21-22. (a) Albillitte iillannohe dartira qixxaawate maa assate hedootto? (b) Aananno birxichira maa ronseemmo?

²¹ Dartu iillannonkehu woy gashshaano loosonke hooltannohu mamooteetiro dianfoommo. Ikkirono, xa Yihowa ledo noonke jaalooma kaajjishiˈneemmoha, worbimmanke lexxitanno gede assiˈneemmoha hattono mannu giwannonketa waajjinemmokkiha ikkiro, dartu iillannonke woyitira qixxaambanni heeˈnoommo. Xa qixxaawanke albillitte kaajjine uurrineemmo gede kaaˈlitannonke.

²² Ikkollana gashshaano loosonke hooltanno woyite maa assa hasiissannonke? Aananno birxichira, loosonke hoollanni woyite Yihowara soqqama agurreemmokki gede kaaˈlannonkeha xintu seera ronseemmo.