Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 28

Matiktekichiuilijtokan Jehová maski xok techkauiliskej

Matiktekichiuilijtokan Jehová maski xok techkauiliskej

“Xuelis tikajkauaskej ika tikijtoskej on tlajtlamach yejuan yotikitakej niman yotikakej” (HECH. 4:19, 20).

TLAKUIKAJLI 122 Nochipa matikojtitokan

TLEN TIKITASKEJ *

1, 2. a) ¿Tleka xkipiya ika techmojkatlachialtis tla kemantika tekiuajkej xok techkauiliaj matikueyichiuakan Jehová? b) ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

IPAN xiuitl 2018, ipantsin 223,000 tenojnotskej chantiyaj kampa tekiuajkej xkinkauiliayaj makiueyichiuakan Jehová. Yejuin xtechmojkatlachialtia, pampa ken yotikitakej ipan tlamachtijli tlen youajpanok, akin tikchiuaj ken Cristo tikmatstokej ika techtlaueltokaskej (2 Tim. 3:12). Maski san kanon matichantikan, tekiuajkej uelis xok techkauiliskej matiktekichiuilikan Jehová.

2 Tla tekiuajkej xok techkauiliaj matikueyichiuakan Jehová, kanaj uelis totlajtoltiskej: “¿Kijtosneki ika Jehová xok techselia? ¿Kijtosneki ika xok tikueyichiuaskej Jehová? ¿Kipiya ika nonchantis kampa uelis niktekichiuilis toTajtsin?”. Ipan yejuin tlamachtijli, tikinnankiliskej yejuin. Tikitaskej kenon uelis tiktekichiuilijtoskej Jehová maski xok techkauiliskej, niman noijki tikitaskej tlenon xkipiya ika tikchiuaskej.

TLA TECHTLAUELTOKAJ, ¿KIJTOSNEKI IKA JEHOVÁ XOK TECHSELIA?

3. Ken kijtoua 2 Corintios 11:23-27, ¿tlenon okixnamik apóstol Pablo, niman tlenon techmachtia tlen okichiuj?

3 Tla xok techkauiliaj matikueyichiuakan toTajtsin, kanaj uelis tiknemiliskej ika Jehová xok techselia. San ika, yejon xmelauak. Matitlanemilikan itech apóstol Pablo. Kuajli tikmatstokej ika Jehová kiseliaya. Pablo okimijkuilo 14 cartas tlen onka ipan Biblia niman okitlapejpenijkej ken apóstol akin miyekan ontenojnotsaskia. Maski ijkon, melak okitlaueltokakej (xpoua 2 Corintios 11:23-27). Tlen ipan onochiuj techmachtia ika Jehová kitekauilia makintlaueltokakan itekipanojkauan akin melajkanemij.

4. ¿Tleka techtlaueltokaj?

4 Jesús okijto tleka miyekej techtlaueltokaskiaj. Okijto ika techtlaueltokaskiaj pampa xtikchiuaj ken kichiuaj tlaltikpakchanejkej (Juan 15:18, 19). Kuakon, ijkuak techtlaueltokaskej, xkijtosneki tla Jehová xok techselia. Kijtosneki ika tikchiujtokej tlen kuajli.

TLA TECHTLAUELTOKAJ, ¿KIJTOSNEKI IKA XOK TIKUEYICHIUASKEJ JEHOVÁ?

5. ¿Ueliskej tlaltikpakchanejkej kichiuaskej maka sa matikueyichiuakan Jehová? Xkijto tleka ijkon titlanankilia.

5 Tlaltikpakchanejkej xueliskej kichiuaskej maka sa matikueyichiuakan toTajtsin akin nochi ueli kichiua. Miyekej itlauelikniuan Jehová ijkon yokiyejyekojkej kichiuaskej, san ika, xouelkej. Matitlanemilikan itech tlen opanok ijkuak onochiuj ika okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli. Tekiuajkej itech miyek países melak okitlaueltokakej ikalpan toTajtsin. Xsan alemanes nazis okichiujkej maka sa makiueyichiuakan toTajtsin, noijki ijkon okichiujkej akin tlayekanayaj Australia, Canadá niman okseki países. Maski ijkon, ika itlateochiualis Jehová opanok itlaj tlen melak temojkatlachialti. Ipan 1939, ijkuak opeuj guerra, nemiyaj 72,475 tenojnotskej ipan nochi tlaltikpaktli. San ika, sakin ijkuak otlan guerra ipan 1945 melak yomiyekiyakaj tenojnotskej, aman nemiyaj 156,299 tenojnotskej.

6. ¿Kenon uelis techpaleuis ijkuak techtlaueltokaskej? Xkijto se neskayotl.

6 Ijkuak techtlaueltokaj, xtomojtiaj, yej techpaleuiya más matiktekichiuilikan Jehová. Matikitakan tlen ipan onochiuj se tokniuj iuan isiuauj akin kipiayaj se inkoneuj pitentsin niman chantiyaj kampa tekiuajkej xok kitekauiliayaj makiueyichiuakan toTajtsin. Yejuin tokniuan xonomojtijkej, yejuamej onochiujkej precursores regulares. Ika yejon, isiuauj okikauj itekiyo kampa kuajli kitlaxtlauiliayaj. Teueuentsin okijto ika pampa tekiuaj xok kinkauiliaya matenojnotsakan, miyekej kinekiyaj okseki kimatiskej itech iteixpantijkauan Jehová. Kuakon, nimantsin ueliya kinmachtiaya oksekimej. Pampa xok kinkauiliayaj matenojnotsakan, yejon noijki okinpaleui oksekimej. Se tlayekanketl akin noijki ualeuaya ipan yejon país okijto ika miyekej akin xok kitekichiuiliayaj Jehová oksejpa opeujkej yauej tlanechikoltin niman oksejpa opeujkej tenojnotsaj.

7. a) ¿Tlenon tiuelij itech Levítico 26:36, 37? b) ¿Tlenon tikchiuas tla xok techkauiliaj matikueyichiuakan Jehová?

7 Ijkuak totlauelikniuan xok techkauiliaj matikueyichiuakan Jehová, kinekij matomojtikan niman ijkon maka sa matiktekichiuilikan Jehová. Kanaj techtlajtolchijchiuiliskej, kintitlaniskej policías matlatejtemotij tochan, texchiualtiskej matiuiyan imixpan tekiuajkej noso hasta ueliskej kintsakuaskej sekimej tokniuan. Kinekij matomojtikan ijkuak tikitaskej kenon kintsakuaj sekimej tokniuan. Tla tokauiliaj matechmojti tlen kichiuaj, kanaj xok tiknekiskej tikueyichiuaskej Jehová. San ika, xtiknekij tikchiuaskej ken akin noteneuaj ipan Levítico 26:36, 37 (xpoua). Tejuamej xtomojtiskej, nochipa tiknektoskej tiktekichiuiliskej toTajtsin ken yeuejkaui niman xkeman tiknekiskej tijkauaskej toTajtsin. Melak titlaneltokaj itech Jehová niman xkeman tomojtiskej (Is. 28:16). Tiktlajtlaniliaj Jehová matechyekana. Ika itlapaleuilis tikmatstokej ika nion tekiuajkej akin melak kojtikej xueliskej kichiuaskej maka sa matiktekichiuilikan toTajtsin (Heb. 13:6).

¿KIPIYA IKA OKSEKAN NONCHANTIS?

8, 9. a) ¿Tlenon noneki tiktlapejpeniskej toseselti noso akin kinyekanaj inchanejkauan? b) ¿Tlenon techpaleuis matiktlapejpenikan tlen kuajli?

8 Tla xok techkauiliaj matikueyichiuakan Jehová, kanaj totlajtoltiskej tla nonekis tonchantiskej kampa kema matechkauilikan. Xakaj uelis kitlapejpenis yejuin topampa. Sekimej tokniuan kanaj kinpaleuis tla nomachtiaj tlen okichiujkej tokniuan akin onenkej ipan kachtopa siglo ijkuak okintlaueltokakej. Sakin ika sekimej xkuajkualtin tlakamej okitemojmotlakej Esteban, inomachtijkauan Jesús akin nemiyaj Jerusalén oyajkej oksekan itech Judea niman Samaria, niman sekimej hasta oyajkej Fenicia, Chipre niman Antioquía (Mat. 10:23; Hech. 8:1; 11:19). San ika, oksekimej tokniuan kanaj kitaskej ika Pablo onokauj kampa kintlaueltokayaj. Maski ueliskia itlaj ipan nochiuaskia, Pablo otenojnots niman okinyolchikauj tokniuan akin chantiyaj kampa kintlaueltokayaj (Hech. 14:19-23).

9 ¿Tlenon tiuelij itech nochi yejuin? Ika akin kinyekanaj inchanejkauan noneki yejuamej kitlapejpeniskej tlenon kichiuaskej. San ika, kachtopa noneki kinotsaskej Jehová niman kuajli tlanemiliskej itech inchanejkauan, noneki kinemiliskej kenon kinpaleuis niman kenon kimijtlakos tla oksekan onchantij. Itech yejuin, toseselti noneki tikitaskej tlenon tikchiuaskej (Gál. 6:5). Xkipiya ika tikintejteneuaskej oksekimej ipampa tlen kichiuaj.

KENON TIKTEKICHIUILISKEJ JEHOVÁ IJKUAK XOK TECHKAUILISKEJ

10. ¿Tlenon techijliskej tlayekankej niman tokniuan akin nemij sucursal?

10 ¿Kenon ok uelis tikueyichiujtoskej Jehová ijkuak xok techkauiliskej? Tokniuan akin nemij sucursal kimijliskej tlayekankej tlenon kichiuaskej, kimijliskej kenon kiseliskej amatlajkuiloltin, kenon kichiuaskej tlanechikoltin niman kenon tenojnotsaskej. ¿Niman tla tokniuan akin nemij sucursal xuelij kiminotsaj tlayekankej? Kuakon, tlayekankej techijliskej tlenon tikchiuaskej, nopaleuiskej ika Biblia niman ika toamatlajkuiloluan, ijkon ok uelis tiktekichiuilijtoskej toTajtsin (Mat. 28:19, 20; Hech. 5:29; Heb. 10:24, 25).

11. ¿Tleka uelis kuajli tikmatstoskej ika ikalpan Jehová nochipa techmakas tlen ika tikchikauaskej totlaneltokil, niman tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon tikintlajpiyaskej toamatlajkuiloluan?

11 Jehová yokijto ika itekipanojkauan nochipa kipiyaskej tlen ika kichikauaskej intlaneltokil (Is. 65:13, 14; Luc. 12:42-44). Kuakon, uelis kuajli tikmatstoskej ika ikalpan toTajtsin kichiuas nochi tlen uelis niman ijkon techmakas tlen techpaleuis matimelajkanemikan. San ika, tejuamej noijki uelis itlaj tikchiuaskej. Ijkuak xok techkauiliskej matikueyichiuakan Jehová, matiktejtemokan kanon uelis kuajli tikiyanaskej Biblia niman okseki amatlajkuiloltin. Kuajli matikitakan maka tikejyeuaskej yejuin tlen melak ueyi kijtosneki kampa ueliskej nimantsin kinextiskej, maski tla yejuin onka ipan amatl noso tla tikpiyaj ipan tocelular noso okse aparato. Tinochimej noneki itlaj tikchiuaskej niman ijkon chikaujtos totlaneltokil.

Ika itlapaleuilis Jehová, xtomojtiskej tosentlaliskej. (Xkita párrafo 12). *

12. ¿Kenon tlayekankej uelis kichiuaskej tlanechikoltin niman ijkon maka yakaj makimati ika tosentlalijtokej?

12 ¿Tlenon panos ika tlanechikoltin? Tlayekankej kuajli kitaskej tlenon kichiuaskej niman ijkon maka yakaj makimati ika tosentlalijtokej. Kanaj techijliskej san tiajachijtsitsintin matosentlalikan, niman kanaj kipatlatiaskej kampa tosentlaliskej noso kipatlatiaskej hora. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon titepaleuiskej kuajli manomachilikan akin touan nosentlaliskej? Uelis san yoliktsin titlajtoskej ijkuak tajsiskej niman ijkuak tiuajkisaskej, niman kanaj nonekis totlajpiyaskej itech ken totlakentiaj.

Nochipa titenojnotsaskej maski xok techkauiliskej. (Xkita párrafo 13). *

13. ¿Tlenon tiuelij itech tokniuan akin ualeuayaj antigua Unión Soviética?

13 ¿Niman ok uelis titenojnotsaskej? Miyekan ouijtika yes niman oksekan xmás. San ika, pampa tiktlasojtlaj Jehová niman melak tikuelitaj titlajtoskej itech iTekiuajyo, tiknextiskej kenon titenojnotsaskej (Luc. 8:1; Hech. 4:29). Se ixtlamatki itoka Emily Baran okijto kenon tenojnotsayaj iteixpantijkauan Jehová akin ualeuayaj antigua Unión Soviética: “Ijkuak tekiuajkej okimijlikej iteixpantijkauan Jehová ika xueliskiaj tenojnotsaskej, yejuamej kinnojnotsayaj iminvecinos, akin imiuan tekitiyaj niman iminamigos. Ijkuak okinuikakej campos de concentración pampa ijkon kichiuayaj, yejuamej kinnojnotsayaj akin noijki ompa tsauktoyaj”. Tokniuan akin ualeuayaj antigua Unión Soviética nochipa otenojnotskej maski xkinkauiliayaj. Tejuamej noijki ijkon matikchiuakan tla kemantika xok techkauiliaj matitenojnotsakan kampa tichantij.

TLEN XKIPIYA IKA TIKCHIUASKEJ

Noneki tikmatstoskej kemanon xtitlajtoskej. (Xkita párrafo 14). *

14. ¿Tlenon xtikchiuaskej tla tiktlakamatij tlen kijtoua Salmo 39:1?

14 Maka nochi matikteijlikan tlen tikmatstokej. Ijkuak xok techkauiliskej matikueyichiuakan toTajtsin, kipiya ika tikmatiskej kemanon xtinauatiskej (Ecl. 3:7). Noneki tiktlajpiyaskej tlen ueyi kijtosneki: intoka tokniuan, kanon tosentlaliaj, kenon titenojnotsaj niman kenon tikinseliaj amatlajkuiloltin. Nochi yejon xkipiya ika tikimijliskej tekiuajkej nion toamigos noso tochanejkauan akin chantij topaís noso akin chantij okseki países. Tla xtotlajpiyaj, uelis tikchiuaskej ika itlaj makinchiuilikan tokniuan (xpoua Salmo 39:1).

15. ¿Tlenon kiyejyekos Satanás, niman tlenon noneki tikchiuaskej?

15 Maka matijkauilikan matechxelokan tlaueltin tlen xuejueyimej. Satanás kimatstok ika tla se familia noxexeloua, “on familia xuelis nemis” (Mar. 3:24, 25). Ika yejon, nochipa kiyejyekos techxelos. Kichia ika sa no tejuamej matoixnamikikan niman maka yejua matikixnamikikan.

16. ¿Tlenon okichiuj tokniuj Gertrud Poetzinger?

16 Hasta tokniuan akin chikauak intlaneltokil noneki notlajpiyaskej maka texexeloskej. Matikitakan tlen inpan onochiuj tokniuan Gertrud Poetzinger niman Elfriede Löhr. Yejuin omemej tokniuan tlapejpeniltin, nemiyaj ipan se campo de concentración nazi imiuan oksekimej tokniuan siuamej. Gertrud opeuj kinexikolita Elfriede pampa kintemakaya tlamachtiltin tlen melak kinyolchikauaya oksekimej tokniuan. Sakin, tokniuj Gertrud opinauj niman okitlajtlanili Jehová makipaleui. Okijkuilo: “Noneki tikseliskej ika oksekimej melak uelij itlaj kichiuaj xijkon ken tejuamej noso kinmakaj okseki tekitl”. ¿Tlenon okipaleui maka sa makinexikolita? Otlanemili itech ikualneskayouan tokniuj Elfriede niman okitak tlenon kuajli kichiuaya. Ijkon, oksejpa ouel iuan nouika. Tokniuj Gertrud niman Elfriede otlajxikojkej ipan campo de concentración niman omelajkanenkej itech Jehová hasta ijkuak otlan innemilis ipan yejuin tlaltikpaktli. Tla tokojtiliaj xtikpiyaskej tlauejli imiuan tokniuan, xitlaj uelis techxelos (Col. 3:13, 14).

17. ¿Tleka kipiya ika tikchiuaskej tlen techijliskej?

17 Matikchiuakan tlen techijliskej. Tla tikchiuaj tlen techijliaj tokniuan akin yokintekitlalijkej, xtikixnamikiskej tlauejli (1 Ped. 5:5). Matitlanemilikan itech yejuin. Ipan se país kampa xkitekauiliaj manoueyichiua Jehová, okimijlikej tokniuan maka makintemakakan amatlajkuiloltin ijkuak ontenojnotsaskiaj. San ika, se precursor okinemili ika yejua más tlamachilise katka niman xotetlakamat. ¿Tlenon opanok? Se tonajli ijkuak tenojnotstinemiyaj, policías okitlajtlajtoltijkej tokniuj niman noijki on oksekimej tokniuan. Nesi ika policías kinpijpixtinemiyaj niman kipiayaj nochi amatlajkuiloltin tlen tokniuan yokintemakakaj. ¿Tlenon techmachtia yejuin? Ika noneki tikchiuaskej tlen techijliaj maski tiknemiliskej ika tejuamej más titlamachilisejkej. Jehová nochipa techteochiuas tla tikinpaleuiyaj tokniuan akin yokintekitlali niman ijkon matechyekanakan (Heb. 13:7, 17).

18. ¿Tleka xkipiya ika tikintlaliskej tlanauatiltin tlen xok nonekij?

18 Maka matikintlalikan tlanauatiltin tlen xok nonekij. Ijkuak tlayekankej kintlaliaj tlanauatiltin, kichiuaj ika tokniuan maka kuajli manomachilikan. Tokniuj Juraj Kaminský okijto tlenon opanok ijkuak tokniuan akin chantiyaj antigua Checoslovaquia xok kinkauiliayaj makiueyichiuakan Jehová, yejua okijto: “Ijkuak okintsaujkaj miyekej tlayekankej, sekimej akin tlayekanayaj ipan tlanechikoltin niman ipan circuitos opeujkej kimijliaj tokniuan kenon nonekiya nemiskej. Okijkuilojkej ipan amamej tlenon kipiaya ika kichiuaskej niman tlenon xkichiuaskiaj”. Jehová xotechtekitlali niman ijkon matikijtokan tlenon kichiuaskej tokniuan. Akin kintlaliaj tlanauatiltin tlen xok nonekij xkintlajpiyaj tokniuan, yejuamej kentla kinekiskiaj kinnauatiskej tokniuan kenon tlaneltokaskej (2 Cor. 1:24).

NOCHIPA MATIKTEKICHIUILIKAN JEHOVÁ

19. Maski Satanás techixnamikis, ¿kenon 2 Crónicas 32:7, 8 techpaleuiya maka matomojtikan?

19 Akin melak techtlauelita, Satanás, xkikajkauas ika kintlaueltokas itekipanojkauan Jehová akin melajkanemij (1 Ped. 5:8; Apoc. 2:10). Satanás niman akin kipaleuiyaj kiyejyekoskej maka sa matikueyichiuakan toTajtsin. San ika, xkipiya ika tomojtiskej (Deut. 7:21). Jehová touan nemi niman nochipa techpaleuis maski xok techkauiliskej matikueyichiuakan (xpoua 2 Crónicas 32:7, 8).

20. ¿Tlenon tiknektika tikchiuas?

20 Matikchiuakan ijkon ken tokniuan akin onenkej ipan kachtopa siglo, yejuamej okimijlikej tekiuajkej: “Xkixtlalokan nemejuamej ixpan Dios. ¿Akinon kitocarouaj tiktlakamatiskej, nemejuamej noso Dios? Tejuamej tej, xuelis tikajkauaskej ika tikijtoskej on tlajtlamach yejuan yotikitakej niman yotikakej” (Hech. 4:19, 20).

TLAKUIKAJLI 73 Xtechyolchikaua Jehová

^ párr. 5 ¿Tlenon tikchiuaskej tla tekiuajkej xok techkauiliaj matikueyichiuakan Jehová? Yejuin tlamachtijli techijlis tlenon noneki tikchiuaskej niman tlenon xkipiya ika tikchiuaskej ijkuak ijkon panos. Niman yejuin techpaleuis nochipa matiktekichiuilijtokan toTajtsin.

^ párr. 59 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Ipan nochi tlaixkopinaltin nesij tokniuan akin nemij kampa tekiuajkej xkinkauiliaj makiueyichiuakan Jehová. Ipan yejuin tlaixkopinajli, sekimej tokniuan nosentlaliaj kampa se tokniuj tlayejyeua.

^ párr. 61 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Ijkuak se tokniuj tlajtlajtoua iuan se siuatl, tokniuj (ika toopochma) kitejtemoua kenon kinojnotsas itech toTajtsin.

^ párr. 63 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Policía kitlajtlajtoltijtika se tokniuj, san ika, tokniuj xitlaj kiteijlia itech tokniuan.