Ochan ta banti te bintik yichʼoje

Baan ta sleojiʼbal

ARTIKULO YUʼUN ESTUDIO 28

Abatinukotik ta stojol Jehová manchukme makal te kaʼteltike

Abatinukotik ta stojol Jehová manchukme makal te kaʼteltike

«Ma xhuʼ ya quihquitaycotic yalel te bintic quilojcotic soc te bintic caʼiyejcotic» (HECH. 4:19, 20).

KʼAYOJIL sjj-S 122 ¡Mantengámonos firmes, inmovibles!

¿BIN YA KILBEYTIK SKʼOPLAL? *

1, 2. 1) ¿Bin yuʼun ma chajpuk ya kaʼiytik-a te ya yichʼ makel te kaʼteltike? 2) ¿Bin ya jnoptik ta artikulo ini?

TA JAʼBIL 2018, kʼaxem ta 223,000 publikadoretik ayik ta kuxinel-a te banti yichʼoj makel te kaʼteltik ya jpastik ta stojol te Diose. Pero ma chajpuk ya kaʼiytik-a, jich bitʼil la kiltikix ta yan artikulo, te j-abatotik yuʼun Dios jnaʼojtik te ya kichʼtik utsʼinele (2 Tim. 3:12). Chikan banti kuxinemotik, kʼalal ma naʼbil kuʼuntik-ae te j-aʼtel patanetik ya xjuʼ ya skomotik ta yichʼel ta mukʼ te Jehová.

2 Teme ya yichʼ makel yuʼun ajwalil te kaʼteltike, yaniwan jojkʼoybey jbatik ini: «¿Yabal skʼan ya yal te ma lek ya yilotikix Dios teme ya kichʼtik kontrainele? ¿Yabal xlaj skʼoplal te ya kichʼtik ta mukʼ te Jehovae? ¿Yabal skʼan ya xboon ta kuxinel ta yan lugar swenta libre ya x-abatinon ta stojol te Diose?». Ta artikulo ini, ya kakʼbeytik sujtib te jojkʼoyeletik ini. Jaʼnix jich ya kiltik bin-utʼil ma jkejchantik te abatinel ta stojol te Jehová manchukme makal te kaʼteltike sok ya kiltik bintik pejtsʼetik ya skʼan ya jkanantay jbatik yuʼun.

¿YABAL SKʼAN YA YAL TE MA LEK YA YILOTIKIX DIOS TEME YA KICHʼTIK KONTRAINELE?

3. 1) Jich bitʼil ya yal 2 Corintios 11:23-27, ¿bintik kʼax ta skuxlejal te jpuk-kʼop Pabloe? 2) ¿Bin ya yakʼ kiltik te bin kʼax ta stojole?

3 Teme ya yichʼ makel te kaʼteltike, yaniwan xjuʼ ya jnoptik te maba lek ya yilotikix te Diose. Pero ma jichuk. Jnop kaʼiytik te bin kʼax ta stojol te jpuk-kʼop Pablo. Lek ilbil yuʼun te Jehovae, melel akʼbot jun tʼujbil majtʼanil, la stsʼibay 14 kartaetik te ayik ta Eskrituras Griegas Kristianas sok akʼbot yaʼtel ta jpuk-kʼop yuʼun nasionetik. Manchukme jich-abi, la sta tulan kontrainel (kʼopona 2 Corintios 11:23-27). Te bin kʼax ta stojole, ya yakʼ kiltik te aynix ya yakʼ kʼaxuk kontrainel ta jtojoltik te Jehovae.

4. ¿Bin yuʼun ya spʼajotik te balumilale?

4 Te Jesús la scholbey skʼoplal bin yuʼun te ya jtatik kontrainele. La yal te ya kichʼtik pʼajel ta skaj te maba jun ayotik sok te balumilale (Juan 15:18, 19). Te kontrainel ma skʼan ya yal te ma lek ya yilotikix te Diose. Ta melel, jaʼ ya skʼan ya yal te yakotik ta spasel te bin leke.

¿YABAL SLAJINBEY SKʼOPLAL TE YICHʼEL TA MUKʼ JEHOVÁ TE KONTRAINELE?

5. ¿Yabal xjuʼ yuʼun te ants winiketik slajinbeyel skʼoplal te yichʼel ta mukʼ Jehovae? Ala jun ejemplo.

5 Te ants winiketik ma xjuʼ yuʼunik slajinbeyel skʼoplal te yichʼel ta mukʼ te Dios te bayal yuʼele. Bayal machʼatik spasojik tulan ta slajinbeyel skʼoplal, pero ma juʼem yuʼunik. Jnop kaʼiytik te bin kʼot ta pasel ta Segunda Guerra Mundial. Bayal ajwaliletik yuʼun nasionetik la yutsʼinik ta jkʼaxel te lum yuʼun te Diose. Ma jaʼuknax te nasietik ta Alemania la smakik te kaʼteltike, jaʼnix jich la spasik te ajwaliletik ta Australia, Canadá sok yantikxan. Manchukme jich-abi, ta swenta te bendision yuʼun Jehová ay bin kʼot ta pasel te chajpnax-ae. Ta 1939 kʼalal jajch te guerra, ay 72,475 ta tul publikadoretik ta swolol Balumilal. Te informeetik ya yakʼ ta ilel te kʼalal lajix-a te guerra ta 1945, te yajtalul te publikadoretik toy moel ta 156,299 ta tul.

6. ¿Bintik lek ya xjuʼ ya xlokʼ kʼalal ya kichʼtik kontrainele? Ala jun ejemplo.

6 Kʼalal ya kichʼtik kontrainel, maba ya xiwotik, melel jaʼ ya xjuʼ ya stijxan koʼtantik ta abatinel ta stojol te Jehová. Kiltik te bin kʼax ta stojol jtul ermano sok yinam te ay jtul chʼin kerem yuʼunik te kuxulik ta jun nasion banti makbil yuʼun ajwalil te kaʼteltike. Te ermanoetik-abi maba la yakʼ sbaik ta tsalel yuʼun te xiwele, te bin la spasike jaʼ te ochik ta prekursor regular. Ta swenta-abi, te yinam te ermanoe la yijkʼitay jun aʼtelil te lek tojbile. Te ermano la yal te ta skaj te la yichʼ makel te kaʼteltike, bayal ants winiketik la skʼan la snaʼbeyik skʼoplal te Testigoetike. Jaʼ yuʼun maba wokol la yaʼiyik te ya sjachik kursoetik yuʼun Biblia. Jaʼnix jich ay machʼatik tijbot yoʼtanik yuʼun te la yichʼ makel te kaʼteltike. Jtul ansiano ta nasion-abi la yal te bayal te machʼatik skomoj sbaik ta abatinel ta stojol Jehová, chaʼjajchik ta bael ta tsoblejetik sok ta scholel skʼop Dios.

7. 1) ¿Bin ya yakʼ jnoptik te bin ya yal Levítico 26:36, 37? 2) ¿Bin ya apas te jaʼat teme ay ya yichʼ makel te kaʼteltike?

7 Kʼalal ya smak kaʼteltik te jkontrataktike, jaʼ ya skʼanik te yakuk xiwotik ta spasbeyel yaʼtel te Jehovae. Ayniwan ya spukik ta alel te bin ma smeleliluk, ya stikunik polisiaetik swenta ya x-ochik ta jnatik, ya kichʼtik ikʼel bael ta tribunaletik o ayniwan chaʼoxtul ya kichʼtik otsesel ta karsel. Jaʼ ya skʼanik te yakuk xiwotik kʼalal ya kiltik te ya yichʼik chukel chaʼoxtul ermanoetike. Teme ya jxiʼtik te bintik ya spasike, jich kʼoem te joʼotiknix yakotik ta smakel te kaʼteltik ta stojol te Jehovae. Ma jkʼan jich ya xkʼootik bitʼil te ants winiketik ya yalbey skʼoplal te Levítico 26:36, 37 (kʼopona). Ma xkakʼtik te ya yakʼ pejkʼajuk te kaʼteltik ta stojol Jehová te xiwel o te ya kijkʼitaytike. Smukʼulinej koʼtantik ta lek te Jehová sok maba ya kakʼ stsalotik te xiwele (Is. 28:16). Ya jkʼanbeytik te Jehová te ya stojobtesotike. Jnaʼojtik te ta swenta te koltayel yuʼun Jehová, ni jaʼuk te ajwaliletik te bayal yipik ya xjuʼ ya skomotik ta abatinel ta stojol (Heb. 13:6).

¿YABAL SKʼAN YA XBOON TA KUXINEL TA YAN LUGAR?

8, 9. 1) ¿Bin ya skʼan ya sta ta nopel te j-abat yuʼun Dios o te jolol ta familiae? 2) ¿Bin ya skoltayotik ta stael ta nopel ta lek te bin ya jpastike?

8 Teme ay ya yichʼ makel te kaʼteltike, yaniwan jnoptik teme ya skʼan ya xbootik ta kuxinel ta yan nasion swenta libre ya kichʼtik ta mukʼ te Jehovae. Pero joʼotiknix ya jtatik ta nopel, ma yanuk machʼa ya sta ta nopel ta jwentatik. Ay ermanoetik te ya xkoltayotik te ya yilik te bin la spasik te jchʼuunjeletik ta sbabial siglo te kʼalal la yichʼik nutsele. Ta patil bael te kʼalal chʼojot ta ton yuʼun jkontrainwanejetik te Estebane, te jnopojeletik ta Jerusalén bajtʼik ta kuxinel ta bayal lugaretik yuʼun Judea sok Samaria, jaʼnix jich bajtʼik ta Fenicia, Chipre sok Antioquía (Mat. 10:23; Hech. 8:1; 11:19). Pero ay yantik ermanoetik, jaʼniwan ya yilik bin la spas te jpuk-kʼop Pablo te maba lokʼ bael, tey jil-a manchukme bayal kontrainel. La slokʼes sba ta yoʼtan swenta ya schol te lek yachʼil kʼop sok te ya skoltay te ermanoetik ta lumetik banti ay tulan kontrainele (Hech. 14:19-23).

9 ¿Bin ya jnoptik ta swenta te j-abatetik yuʼun Dios te ya yal te Bibliae? Ya yakʼ jnoptik te jaʼ ay ta swenta te jolol ta jujun familia snopel te bin ya spase. Te kʼalal ya snope, nail ya skʼan ya skʼopon te Jehová sok ya yil ta lek bin yilel ay te sfamiliae, jich bitʼil te bin lek o ma lek ya xlokʼ-a teme ya xbajtʼik ta yan lugare. Jich yuʼun, spisil j-abat yuʼun Dios jaʼ «ya scuch stuquel te yihcatse» (Gál. 6:5). Te joʼotike maʼyuk bin ya skʼan ya kaltik ta swenta te bin ya staik ta nopel spasele.

¿BIN-UTʼIL YA X-ABATINOTIK TA STOJOL JEHOVÁ TE KʼALAL MAKBIL TE KAʼTELTIKE?

10. ¿Bintik ya xbajtʼ yakʼ jnaʼtik te sukursal sok te ansianoetike?

10 ¿Bin-utʼil ya kichʼtik ta mukʼ Jehová te kʼalal makbil te kaʼteltike? Te sukursal ya yalbey sok ya yakʼbey snaʼ te ansianoetik bin-utʼil ya kichʼtik akʼbeyel te weʼelil ta swenta te skʼop Dios, te bitʼil ya yichʼ pasel te tsoblejetik soknix te scholel skʼop Diose. ¿Jaxan teme ma xjuʼ ya xkʼoponotik tal yuʼun sukursal te ansianoetike? Te ansianoetik ya stuuntesik te Biblia sok te publikasionetik swenta ya yakʼ jnaʼtik bin ya jpastik yuʼun ma xkijkʼitaytik te abatinel ta stojol te Diose (Mat. 28:19, 20; Hech. 5:29; Heb. 10:24, 25).

11. 1) ¿Bin yuʼun jnaʼojtik ta lek te maba ya xlaj te weʼelil ta swenta te skʼop Diose? 2) ¿Bin ya xjuʼ ya jpastik swenta ya jkanantaytik?

11 Te Jehová jamal yaloj te spisil-ora ya yakʼbey te j-abatetik yuʼun te sweʼelik ta swenta te skʼope (Is. 65:13, 14; Luc. 12:42-44). Jich yuʼun jnaʼojtik ta lek te organisasion yuʼun ya spas tulan swenta ya yakʼbotik te bintik ya skoltayotik yuʼun jun koʼtan ya kakʼ jbatik. Pero jaʼnix jich ay bin ya xjuʼ ya jpastik. Kʼalal ya yichʼ makel te kaʼteltike, jletik jun lekil lugar banti ya xjuʼ ya jnakʼtik te Biblia sok te publikasionetike. Ya skʼan te manchuk ya kakʼtik jilel informasion te mukʼ skʼoplal te banti ora ta taele, chikan teme pasbil imprimir o ta elektroniko. Jpisiltik ay bintik ya skʼan ya jpastik swenta ayuk yip te schʼuunel koʼtantike.

Ta swenta te koltayel yuʼun Jehová, ma xiwotik ta spasel te tsoblejetike. (Ilawil te parrafo 12). *

12. ¿Bin-utʼil ya xjuʼ ya schajpan tsoblejetik te ansianoetik te maba ya snaʼik te ants winiketike?

12 ¿Bin ya xkʼot ta pasel ta swenta te tsoblejetike? Te ansianoetik ya schajpanik ta lek swenta maba ya snaʼik te ants winiketike. Yaniwan kichʼtik albeyel te ya jtsojb jbatik ta chʼin grupoetik sok yaniwan yichʼ jelulanel te lugar sok te yoraile. ¿Bin-utʼil ya xjuʼ ya xkoltaywanotik swenta ma sta swokolik te machʼatik ya xkʼotik ta tsobleje? Jaʼ te ma tulan ya xkʼopojotik kʼalal ya xkʼootik ta tsoblej sok te kʼalal ya sujtotike, jaʼnix jich yaniwan xjuʼ ma jichuk ya jlap jkʼuʼ jpakʼtik te bitʼil ya xbootik ta tsobleje.

Manchukme ya yichʼ makel te kaʼteltike, maba ya kijkʼitaytik scholel te skʼop Diose. (Ilawil te parrafo 13). *

13. ¿Bin ya jnoptik ta stojol te ermanoetik ta namey Unión Soviética?

13 ¿Bin ya xkʼot ta pasel ta swenta te scholel skʼop Diose? Yanyantik te bintik ya xkʼot ta pasel ta jujun lugar. Pero jich bitʼil kʼux ta koʼtantik te Jehová sok ya jmulantik yalbeyel skʼoplal te Wentainel yuʼune, ya jletik bintik-utʼil ya jcholbeytik te skʼope (Luc. 8:1; Hech. 4:29). Te historiadora Emily Baran sbiile, jich la yal ta swenta te scholel skʼop Dios yuʼun te testigoetik yuʼun Jehová ta namey Unión Soviética: «Kʼalal te ajwalil la yalbey te jchʼuunjeletik te ma xjuʼ ya scholbeyik yantik te bin schʼuunejike, te Testigoetik kajik ta scholbeyel skʼop Dios te spatxujkik, te sjoʼtakik ta aʼtel sok te yamigotakik. Kʼalal ikʼotik bael ta kampoetik yuʼun aʼtel ta skaj te la scholik skʼop Diose, la spasik tulan ta snojptesel te machʼatik ayik ta karsele». Te kermanotaktik ta namey Unión Soviética maba la yijkʼitayik scholel skʼop Dios manchukme yichʼoj makel-a te kaʼteltike. Jichukme ya jpastik-euk teme ay kʼot yorail ya yichʼ makel te kaʼteltik ta jlumaltike.

PEJTSʼETIK TE YA SKʼAN YA JKANANTAY JBATIK YUʼUNE

Ya skʼan ya jnaʼtik bin-ora ma skʼan ya xkʼopojotik. (Ilawil te parrafo 14). *

14. ¿Bin pejtsʼ ma stsalotik teme ya jpas ta jkuxlejaltik te bin ya yal te Salmo 39:1?

14 Jtsajtaytik te bintik ya kalbeytik te yantike. Kʼalal makal te kaʼteltike, ya skʼan ya jnaʼtik bin-ora ma xjuʼ ya xkʼopojotik (Ecl. 3:7). Ma skʼan ya kakʼtik ta naʼel te bintik ma xjuʼ ta alele, jich bitʼil sbiil te ermanoetik, te banti ya jtsob jbatike, te bin-utʼil ya jcholtik skʼop Diose sok bin-utʼil ya jtatik te weʼelil ta swenta te skʼop Diose. Spisil ini ma skʼan ya kakʼbeytik snaʼ te j-aʼtel patanetik ni jaʼuk te kamigotaktik o jfamiliatik ta jnasiontik o te ayik ta yantik nasione. Teme ya kakʼtik ta naʼele, ya xjuʼ ya kakʼbeytik sta swokol te kermanotaktike (kʼopona Salmo 39:1).

15. ¿Bin ya spas tulan ta spasel te Satanás sok bin-utʼil ma xkakʼ jbatik ta tsalel yuʼun te pejtsʼ ya stuuntese?

15 Mame kakʼ spitotik te kʼopetik te maʼyuk swentaile. Te Satanás snaʼoj te ma xjuʼ ya xjalaj te na teme ya skontrain sbaike (Mar. 3:24, 25). Jaʼ yuʼun ya spas tulan yuʼun ya spitotik. Te Satanás, jaʼ ya skʼan te talel kʼaxel ya jkontrain jbatik, ma jaʼuk te jaʼ ya jkontraintike.

16. ¿Bin lekil ejemplo la yakʼ ta ilel te ermana Gertrud Poetzinger?

16 Jaʼnix jich te machʼatik yijubenix te schʼuunel yoʼtanike, ya skʼan ya skanantay sbaik ta swenta te pejtsʼ ini. Kiltik te bin kʼax ta stojol te Gertrud Poetzinger sok te Elfriede Löhr. Te chaʼtul ermanaetik ini te tsabilik yuʼun ya xbajtʼik ta chʼulchan, la yichʼik chukel ta jun campo de concentración nazi sok yantik ermanaetik. Te ermana Gertrud jajch sbikʼtal yoʼtan ta stojol te Elfriede ta skaj te ya skʼases tʼujbil diskursoetik ta stojol te yantik ermanaetik te chukulike. Ta patil bael, ma lek la yaʼiy sba yuʼun, jich yuʼun la skʼanbey koltayel te Jehová. Jich la yal: «Ya skʼan ya xkʼot ta koʼtantik te ay machʼatik bayalxan bintik ya snaʼik spasel o bayal aʼtelil ya spasik te bitʼil joʼotike». ¿Bin-utʼil la slokʼes te sbikʼtal yoʼtane? Jaʼ bajtʼ ta yoʼtan yilel te slekil talel sok slekil yoʼtan te Elfriede. Jich lek la yil sbaik yan buelta. Ta schebalik pajal kujch yuʼunik kʼalal ayik ta campo de concentración sok jun yoʼtan abatinik ta stojol Jehová jaʼto kʼalal lajike. Teme ya jpastik tulan te jun koʼtantik sok te kermanotaktike, maba ya jpit jbatik ta stojolik (Col. 3:13, 14).

17. ¿Bin yuʼun ya skʼan ya jchʼuuntik te bintik ya kichʼtik albeyele?

17 Jchʼuuntik te bintik ya kichʼtik albeyele. Teme ya jchʼuuntik spasel te bin ya yalbotik te ermanoetik te jun yoʼtan ya x-aʼtejik ta jtojoltike, ma jtatik wokolil (1 Ped. 5:5). Kiltik jun ejemplo. Ta jun nasion te banti makal te kaʼteltike, la yichʼik albeyel te ermanoetik te manchuk ya yijkʼitayik publikasionetik kʼalal ya scholik te skʼop Diose. Pero jtul prekursor la skuy te jaʼ ya snaʼxan te bin ya skʼan pasele, jich yuʼun maba la schʼuun te bin la yichʼ alele. ¿Bin kʼot ta pasel? Ta jun buelta, kʼalal laj yoʼtanik ta scholel skʼop Dios, te j-aʼteletik yuʼun ajwalil bayal bintik la sjojkʼoybeyik te prekursor sok te yantik ermanoetike. Jich yilel te la yichʼik tʼunel sok la stsobik tal spisil te publikasionetik la yichʼ pukele. ¿Bin ya jnoptik yuʼun? Jaʼ te ya skʼan ya jchʼuuntik spasel te bintik ya kichʼtik albeyele, manchukme ya jkuytik te jaʼ ya jnaʼtikxan spasel ta leke. Te Jehová spisil-ora ya yakʼbotik bendision teme ya jchʼuunbeytik skʼop te ermanoetik te yakʼbeyoj yaʼtelik swenta ya stojobtesotik (Heb. 13:7, 17).

18. ¿Bin yuʼun ma skʼan ya kakʼtik mantaliletik te ma puersaukixe?

18 Mame kakʼtik mantaliletik te ma puersaukixe. Teme jich ya spas te ansianoetike, yakikme ta yakʼbeyel yijkats kʼoem te yantike. Te ermano Juraj Kaminský la scholbey skʼoplal te bin kʼot ta pasel kʼalal la yichʼ makel te kaʼteltik ta namey Checoslovaquia: «Kʼalal la yichʼik chukel te ermanoetik te ya xwentainwanik soknix bayal ansianoetik, te machʼatik swentainojik te kongregasionetik sok sirkuitoetik, kaj yakʼik mantaliletik ta swenta te bin ya skʼan ya spasik te publikadoretike. La spasik listaetik ta swenta te bintik ya skʼan ya spasik sok te bin maʼuke». Te Jehová maba yakʼojbotik kaʼteltik ta stael ta nopel te bin ya skʼan ya spasik te yantike. Te machʼa ya yakʼ mantaliletik te ma puersaukixe, ma skanantay te ermanoetike, jaʼ ajwalil ya skʼan ya xkʼot yuʼun te schʼuunel yoʼtan te yantike (2 Cor. 1:24).

MAME AYUK BIN-ORA YA JKEJCHANTIK TE ABATINEL TA STOJOL JEHOVÁ

19. Jich bitʼil ya yal 2 Crónicas 32:7, 8, ¿bin yuʼun ma skʼan ya xiwotik manchukme te Satanás ya spas tulan te ya skontrainotike?

19 Te mukʼul jkontratik Satanás, mame skom sba ta skontrainel te j-abatetik yuʼun Jehová te jun yoʼtanike (1 Ped. 5:8; Apoc. 2:10). Te Satanás sok te machʼatik ya xtʼunot yuʼune, yame spasik tulan ta smakel te kaʼteltike. Pero maʼyuk rason yuʼun ya xiwotik (Deut. 7:21). Te Jehová sjokinejotik sok spisil-ora ya skoltayotik manchukme ya yichʼ makel te kaʼteltike (kʼopona 2 Crónicas 32:7, 8).

20. ¿Bin ya awakʼ ta awoʼtan spasel te jaʼate?

20 Akʼa jtʼunbeytik te slekil talel la yakʼik ta ilel te ermanoetik ta sbabial siglo te maba xiwik te jich la yalbeyik te ajwaliletike: «Nopa awaʼiyic teme ha toj ta pasel ta stojol Dios teme ya jchʼuhuncotic spasel te bin yac awalic te haʼexe o teme ha ya jchʼuhuncotic spasel bin ya yal te Diose, como ma xhuʼ ya quihquitaycotic yalel te bintic quilojcotic soc te bintic caʼiyejcotic» (Hech. 4:19, 20).

KʼAYOJIL 73 Akʼbotik yip koʼtantik

^ parr. 5 ¿Bin ya jpastik teme ya yichʼ makel yuʼun ajwalil te kaʼteltike? Te artikulo ini ya yakʼ jnaʼtik bintik ya xjuʼ ya jpastik sok bintik ma skʼan ya jpastik swenta maʼyuk bin-ora ya kijkʼitaytik te abatinel ta stojol te Dios kuʼuntike.

^ parr. 59 TE BIN YA XCHIKNAJ TA FOTO: Ta spisil te fotoetik ya xchiknaj Testigoetik te ya x-abatinik ta lugaretik banti makbil te kaʼteltike. Jun chʼin grupo stsoboj sbaik ta almasen yuʼun jtul ermano.

^ parr. 61 TE BIN YA XCHIKNAJ TA FOTO: Jtul ermana te ay ta kʼexen kʼabal, yak ta aʼiyej sok jtul ants, ya sle bin-utʼil ya scholbey yaʼiy te smelelil kʼope.

^ parr. 63 TE BIN YA XCHIKNAJ TA FOTO: Jtul ermano te bayal bin yak ta jojkʼoybeyel yuʼun te polisiaetik, maʼyuk bin ya yakʼ ta naʼel ta swenta te skongregasion