Känändre nekänti

Indice yete känändre

KUKWE JA TÖTIKARA 34

¿Sribi mada mikadre ni kisete ye nikwe kadre ngäbiti ño?

¿Sribi mada mikadre ni kisete ye nikwe kadre ngäbiti ño?

“Munta Ngöbö tarere, käkwe ni jen Ngöbökwe die mikani abti kä nüke mtare munta die mike janknu, ye abko Ngöbökwe ñan käikwitadrekä jabti” (HEB. 6:10).

KANTIKO 38 Jehová mä dimikai

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *

1-3. ¿Ñobätä ja mräkätre aune ja ngwaitre ruäre ie sribi köbö täte Ngöbö kräke ye tä nemen?

ROBERT aune Mary Jo ie törö niaratre nämäne sribi misionero nuainne kä jutobiti kä 21 te, akwa rün aune meye kwetre ye namani bren. Tätre niere: “Nunta niaratre ngübare yebätä käta juto nunbätä. Akwa ñan rababa nuäre nun kräke, ñobätä ñan aune kä te nun nämä ye nämä tuin kwin nunye aune nun rababara nuäre nüne kä yekänti”.

2 Ja mräkätre mada William aune muko kwe Terrie, tätre niere: “Nun nämä bren yebätä nun ñaka juainta sribi Ngöbökwe nuainne rababa gare nunye ngwane, nunkwe ja muaiba. Nun töi nämä sribi Jehovakwe nuainbätä juta madate ye ñaka rababara nunkwe”.

3 Alexéi tä mike gare: “Sukursal te ti nämä sribire ye nitre ja mikaka nun rüere tö nämä dikai ye nämä gare nunye. Aune ye erere nuainba kwetre ye rababa tare krubäte nunye aune nunkwe kämikakaba Betelte”.

4. ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

4 Ñan ja mräkätre aune ja ngwaitre ye aibe tä ja tuin kukwe ye erere ben. Kukwe ye erere ben nitre kwati sribikä Betelte aune ja mräkätre aune ja ngwaitre mada sribikä köbö täte Ngöbö kräke tätre ja tuin. * Sribi nuainta kwetre ye tare krubäte kwetre, yebätä ñaka tä nemen nuäre niaratre kräke tuametrekäre raba ruin nie. ¿Dre raba niaratre dimike? ¿Ni raba niaratre dimike ño? Kukwe ngwantarita ye rabadre gare nie ye ütiäte krubäte, ñobätä ñan aune nane nikwe ja tuadre kukwe ye erere ben ngwane, kukwe ye rabadrera gare nie.

SRIBI MADA BIANDRE NIE NGWANE DRE RABA NI DIMIKE

Ja mräkätre aune ja ngwaitre nämäne sribire köbö täte Ngöbö kräke, ¿ye ñobätä ñaka raba nemen nuäre niaratre kräke sribi ye tuanmetrekäre? (Párrafo 5 mikadre ñärärä) *

5. Sribi mada Ngöbökwe bianta nie ye ngwane, ¿jata nemen ruin ño nie?

5 Nita sribire Betelte o nita sribi mada nuainne köbö täte Ngöbö kräke ngwane, nita nemen nitre tarere aune kä ye tä nemen tare nikwe arato. Ye medenbätä, kukwe ruärebätä sribi ye tä nemen nie ye ngwane, ni brukwä tä nötöte ye kwrere jata nemen ruin nie. Metrere nitre tä ja mike kukwe drieta nikwe ye rüere yebätä nikwe kämikaninkä kä yekänti, aisete nita nemen ja mräkätre aune ja ngwaitre uliere aune nita nemen töibikaire (Mat. 10:23; 2 Cor. 11:28, 29). Ne madakäre, nita sribi Ngöbökwe kömike ye ngwane, nita ja tuin kukwe ne erere ben, ñodre, nitre ñaka nüne ni erere o nita nüketa ja käite ngwane, kukwe ye erere tä nemen bare nibätä arato. Robert aune Mary Jo tä mike gare: “Nitre nünanka nun kwrere känti nun rababata akwa kä ye rababa tuinta jene nunye aune ja rababa ruin jene nunye kukwe driere nun kukwei ye arabebiti. Nun ñaka nünanka yete rababa ruin nunye”. Ne madakäre, ngwian ñaka raba nemen nie kukwe yebe ni raba ja tuin raba ruin nie. Yebätä nikwe dre nuaindre ye ñaka raba nemen gare nie aune ni raba nemen di nekä. ¿Dre raba ni dimike ja tuin kukwe yebe?

Ni rökradre Jehová ken aune tö ngwandre ie ye ütiäte krubäte (Párrafo 6 aune 7 mikadre ñärärä) *

6. ¿Ni raba nemen ño käre Jehová ken?

6 Ni tädre käre Jehová ken (Sant. 4:8). ¿Nikwe nuaindre ño? Nikwe tö ngwandre ie, ñobätä ñan aune niara abokän “orasion Kukwe Nuaka” (Sal. 65:2). “Munkwe ja brukwä ye mika gare ie” nieta Salmo 62:8. Nita jondron ribere Jehovai yebiti ta niara raba jondron bien nie o ni ñaka töbike abokän erere raba nuainne ni kräke (Efes. 3:20). Nita kukwe ribere ie orasionte ye ñan aibe tä nuainne ni kräke. Kukwe ükatekäre ni kräke niara raba kukwe ngüba ñaka nikwe o ni ñaka töbike abokän erere niara raba nuainne ni kräke.

7. a) ¿Dre käkwe ni dimikai nemen käre Jehová ken? b) Kukwe nieta Hebreos 6:10-12 ye erere, ¿nikwe Jehová mikai täte metre jankunu ye köböire dre rabai bare?

7 Nikwe ñäkäi Bibliabätä aune töbikaitaribätä yekwe ni dimikai käre nemen Jehová ken. Ja mräkä iti käkwe sribi misionero nuainbare, tä niere: “Ngöbö mikadre täte ni mräkäbe ye nuaindre jankunu aune ja tötikadre käre gätä kräke, ni nämäne sribi Ngöbökwe nuainne ngwane ni nämäne nuainne ye erere nikwe nuaindre käre”. Ne madakäre, konkrekasion mrä te nita nemen yebe nikwe kukwe driedre käre. Nire nire tä Ngöbö mike täte metre ye ñaka niena sribi nuainne nämäne nuainne käne ye erere, ye Jehová ñaka käi kwitekä jabiti (ñäkädre Hebreos 6:10-12 yebätä).

8. Kukwe nieta 1 Juan 2:15-17, ¿ye raba ni dimike ño ja töi mike nüne jondron braibebiti?

8 Ja töi mikadre nüne jondron braibebiti. Satana tä kä ne gobraine ye köböite töbikakwe tä nemen ni kisete yei nikwe ñaka kukwe ja üaire tuanemetre nete jakän (Mat. 13:22). Ngwian tädre nikwe ne kwe nikwe nünandre kwin ye ja ketamuko, ni mräkätre o nitre mada käkwe niedre nie töi kwinbiti, akwa nikwe ñaka kukwei mikadre täte (ñäkädre 1 Juan 2:15-17 yebätä). Jehovakwe “ni die mikadi” kukwe jökräbätä, ñodre, ni töi mikai jäme kwe, ni dimikai kwe kukwe ja üairebiti aune nita dre dre ribere jai ye biain kwe nie tä käbämike yei nikwe tö ngwandre (Heb. 4:16; 13:5, 6).

9. Kukwe nieta Proverbios 22:3, 7 ye erere, ¿nikwe ñaka rürübän ütiä mikadre ngwarbe jabiti ye ñobätä ütiäte krubäte aune dre käkwe ni dimikai kukwe kwin den jai?

9 Nikwe ñaka rürübän ütiä mikadre ngwarbe jabiti (ñäkädre Proverbios 22:3, 7 yebätä). * Ni rikadreta ja käite ngwane tribe kiakia tä nemen ngwandre nie yebätä ni raba ngwian kitekä krubäte aune ni raba rürübän ütiä mike jabiti. Aisete, jondron meden ni ñaka ribere jai ye nikwe ñaka kärädre ütiädre. Kukwe ñaka nuäre ben nita nemen ja tuin ye ngwane, nita nemen töbike krubäte, ni mräkä tä bren ye ni raba ngübare ño aune nikwe ngwian kitaikä nuäi bätä nikwe ngwian käräi nuäi ye ñaka tä nemen nuäre ni kräke. Ye medenbätä, nikwe “blita[dre] Ngöböbe jakrä amne, kukwe jökrä mik[adre] gare ie” ye raba ni dimike kukwe kwin den nuaindre jai. Niarakwe kä jäme kwe ye biain nie ni töi aune ni brukwä kriemikara bätä ni dimikai kwe töbike kwin ja käne (Filip. 4:6, 7; 1 Ped. 5:7).

10. ¿Dre raba ni dimike ja ketamuko mada känene?

10 Nikwe ja ketadre kwin ja ketamuko nikwe yebe aune ni mräkätre ben. Ja ruin ño nie aune dre nemen bare nibätä ye nikwe niedre ja ketamuko nikwe ie, metrere kukwe ye erere ben niaratre ja tuanina ngwane ni raba blite bentre. Ye käkwe ni dimikai ja töi mike jäme (Ecl. 4:9, 10). Ni nämäne sribire Ngöbö kräke yekänti ja ketamuko namani nikwe ye ni ñaka käi kwitekä jabiti, akwa konkrekasion te nita nemen yete nikwe ja ketamuko mada känändre. Yekäre nikwe ja ketadre ja mräkätre aune ja ngwaitre mada yebe. Nita sribire Jehová kräke ye köböire niarakwe kukwe kwin keta kabre mikanina nemen bare ni kräke ye nikwe niedre ietre ne kwe käta juto nibätä ye jutuadre ietre. Sribi köbö täte Ngöbö kräke ye käi juto nibätä ye ñaka raba nüke gare ja mräkätre aune ja ngwaitre ruäre ie akwa nita kukwe kwin bämike ye raba ja mräkätre aune ja ngwaitre mada töi mike kukwe kwin yebätä aune raba nemen ja ketamuko nikwe. Akwa nikwe ja ngübadrebiti ne kwe nikwe dre nuainbare ye ñan aibätä nikwe nitre mada ye töi mikadre aune nikwe ñaka ja töi mikadre kukwe ngwarbe yebätä arato.

11. Nita ja mäkäninte ngwane, ¿ni raba nüne ño kä jutobiti jankunu jabe?

11 Ni muko namani bren yebätä sribi köbö täte Ngöbö kräke namani nie ngwane, nikwe ñaka ngite kitadre ni muko yebiti. Aune ni nämäne bren yebätä sribi ye namani nie ngwane ja ñaka rabadre ruin ngite nie aune nikwe ñaka ja ngwani metre ni muko ie ye nikwe ñaka nütüdre. Ni abokän “ni itibe kwrere” aune nikwe ja ngübadi kwärikwäri kä jökrä ngwane ye nikwe käbämikani Jehovai ye nikwe ngwandre törö jai (Mat. 19:5, 6). Ne madakäre, ni ñaka monso ngüba nütüre akwa rabadre nikwe ngwane, nikwe mikadre gare kwin monso nikwe ie niara bäri ütiäte ni kräke sribi Ngöbökwe nämäne ni kisete ye kräke. Jondron ütiäte bianta ye kwrere Jehovakwe mä biani nunye ye nikwe niedre käre ie (Sal. 127:3-5). Ni nämäne sribire köbö täte Ngöbö kräke ye ngwane, kukwe kwin namani bare nibätä ye nikwe niedre ie, ye raba niara töi mike sribire köbö täte Ngöbö kräke nikwe nuainbare erere.

¿NI RABA JA MRÄKÄTRE MADA DIMIKE ÑO?

12. a) Ja mräkätre aune ja ngwaitre sribikä köbö täte Ngöbö kräke, ¿ye ni raba dimike ño ne kwe sribi ye nuaindre jankunu kwetre? b) ¿Ni raba niaratre dimike ño sribi mada biani ietre ye nuainne kwin?

12 Konkrekasion keta kabre tä, arato ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati tärä akwa ruäre tä ja di ngwen ne kwe ja mräkätre aune ja ngwaitre nämäne sribire köbö täte Ngöbö kräke ye rabadre sribi ye nuainne jankunu. Ñodre, tätre kukwe kwin niere nitre sribikä köbö täte yei ne kwe sribi ye nuaindre jankunu kwetre, tätre ngwian bien ietre o tätre dre dre ribere jai ye tä bien ietre o tätre ja töi mike mräkä ngübare kräketre. Ja mräkätre aune ja ngwaitre tätre ja di ngwen nitre sribikä köbö täte dimike ye tä nemen ütiäte krubäte (Gál. 6:2). Ja mräkätre aune ja ngwaitre ruäre sribikä köbö täte Ngöbö kräke rükadre konkrekasion nikwe yete ngwane, ¿ni raba dre nuainne? Niaratre ñaka sribi nuainbare kwin o ja mikani ngite kwetre yebätä sribi ye dianinkä kän ye nikwe ñaka nütüdre. * Ñakare aune nikwe niaratre dimikadre ne kwe ja rabadre ruin kwin ietre. Nikwe niaratre kadre ngäbiti kä jutobiti aune ja di ngwani kwetre sribikäre köbö täte Ngöbö kräke akwa nengwane tätre bren yebätä ñaka raba sribire krubäte Ngöbö kräke nämänentre nuainne käne ye erere, akwa yebiti ta nikwe kukwe kwin niedre ietre. Nikwe ja di ngwandre niaratre mike gare jai. Niaratre tötikani, kukwe namani gare ietre aune kukwe kwin namani kwetre yebätä nikwe ja kitadre.

13. ¿Ja mräkä ie sribi mada bianta ye ni raba dimike ño?

13 Kenanbe, ja mräkä ye raba ja di ribere ne kwe ju, karo, sribi o jondron mada ribeta kwe jai yebätä raba ruin nie. Dre dre tä nemen bare mantre jetebe ye mikadre gare ie, ñodre, impuesto ütiä biandre o seguro ye ükate raba ño kwe jai ye niedre ie raba ruin nie. Akwa niara töi mikadre nüke gare jai ye tä ribere bäri jai aune ñan rabadre tuin bobre jerekäbe nie. O niara tä ulire mräkä krütani kän yebätä raba ruin nie. * Aune ñaka blite kukwe yebätä, akwa tä ulire ja ketamuko kwe yebätä raba ruin nie. Kukwe ben niara tä ja tuin aune töi rabadreta jäme ye ñaka raba nemen bare bengwairebe ie.

14. ¿Nitre kukwe driekä käkwe meri Testiko dimikani ño sribi mada mikani kisete ye nuainkäre?

14 Nita niara dimike aune nita kukwe kwin bämike ye raba niara dimike ja tuin kukwe mrä yebe. Meri Testiko iti käkwe sribibare köbö täte kä kwati krubäte te Ngöbö kräke juta madate, tä niere: “Ti nämä yekänti mantre jetebe ti nämä nitre tötike Bibliabätä. Akwa sribi mada bianba tie ye ngwane, ñaka rababa nuäre ti kräke metrere ñäkäkäre texto keteitibätä o video mikakäre tuare kukwe driekänti. Konkrekasion mrä te ti nämä yete ja mräkätre aune ja ngwaitre nämä ye nämä ti nübaire nitre tuinbiti aune nitre tötike Bibliabätä jabe. Nitre kukwe driekä nämä kukwe driere kä jutobiti aune kä jürä ñaka nämä bätätre bätä nitre ja tötikaka Bibliabätä ye nämä nirien kukwe ja üairebiti ye ti nämä tuin yekwe ti dimikaba töbike metre ja käne. Tikwe blita kömikadre ño nitre ben ye rababa gare tie. Kukwe jökrä yebätä, kä rababata juto tibätä”.

NIKWE NÄNDRE JA KÄNE

Nita nüketa ja käite ye ngwane, nikwe ja di ngwandre kukwe driere bäri (Párrafo 15 aune 16 mikadre ñärärä) *

15. ¿Sribi mada bianta nie ye käi raba nemen ño juto nibätä?

15 Sribi mada bianta nie ye raba kä mike juto nibätä. Sribi mada mikadre ni kisete ye ngwane ni ñaka rabadre nütüre ni ñaka niena ütiäte. Jehová tä ni dimike ño yebätä nikwe töbikadre aune nikwe kukwe driedre jankunu. Nitre kristiano siklo kena “ye nikani kukwe kwin driere kä ngöi jökrä tibien nitre ie” ye erere nikwe ja ngwandre (Hech. 8:1, 4NGT). Nikwe kukwe driedi jankunu ye köböire kukwe kwin rabai bare ni kräke. Ñodre, juta madate nitre prekursor nämäne ye dianinkä mento juta yete aune nitre kukwe driekä ribe nämäne niaratre kukweibiti yekänti nikanintre. Sö nikani braibe ta ngwane, nitre braibe nämäne ja ükökrö ye ririabare jötrö kä yekänti.

16. ¿Dre köböire kä rabai juto nibätä sribi mada ye nuainbätä?

16 Jehová kä juto bökänkä ye nämäne Nehemías dimike niebare kwe nitre judío ie (Neh. 8:10). Juta te ni nämäne sribire köbö täte Ngöbö kräke ye nämäne tare nikwe akwa ye ñan ai köböire kä tädre juto nibätä, ñakare aune nita ja kete kwin Jehovabe ye tä kä mike juto nibätä. Ye medenbätä, nikwe nändre jankunu Ngöbö nikwe yebe aune niarakwe ni mikai töbätä, ni jie ngwain kwe aune ni dimikai kwe yei nikwe tö ngwandre. Sribi Ngöbökwe nuain nämäne nikwe ye abokän nikwe nuainbare ja brukwä tätebiti nitre dimikakäre yebätä juta ye namani tare nikwe ye nikwe ngwandre törö jai. Ye erere arato, sribi mada biani nie ye nikwe nuaindi ja brukwä tätebiti ngwane, Jehovakwe ni dimikai käi ngwen juto jabätä arato (Ecl. 7:10).

17. ¿Sribi meden nuainta nikwe kä nengwane yebätä ni raba dre ngwen törö jai?

17 Jehová mikata täte ye abokän nuadi kärekäre, akwa sribi nuainta nikwe ye abokän ñaka nuadi kärekäre ye nikwe ngwandre törö jai. Sribi nuainta nikwe nengwane ye ñan arabe nikwe nuaindi kä mrä yete raba ruin nie. Alexéi yebätä blitani käne kukwe ja tötikara nekänti, dre dre tä nemen bare kä nengwane ye tä niara mike juto kukwe ja känenkäre ye kräke ruin ie. Tä niere: “Jehová aune kä bä nuäre ye metre ti kräke, akwa ye ñaka nämä ja ken ti nämä nütüre. Akwa nengwane, Jehová tä ti ngwärekri aune kä bä nuäre ye tä ja ken ye kwrere ti kräke” (Hech. 2:25). Sribi mada biandre nie akwa yebiti ta nikwe nändre jankunu Jehovabe. Niara ñaka ni tuainmetre jire; ñakare aune niarakwe ni dimikai ne kwe ni raba dre nuainne ye ererebätä nikwe ja di ngwandre nuainne, ni tädre medente erere (Is. 41:13).

KANTIKO 90 Ani ja dimike kwärikwäri

^ párr. 5 Ja mräkätre aune ja ngwaitre sribikä köbö täte Ngöbö kräke, ye ruäre ngwane sribi nuainta kwetre ye ñaka raba nuainne jankunu o sribi mada bianta nuaindre ietre. Niaratre tä ja tuin kukwe ño ben aune dre raba niaratre dimike ja tuakäre kukwe yebe, ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti. Ja mräkätre aune ja ngwaitre raba niaratre dimike ño ye nikwe mikai gare jai arato. Aune nikwe ja tuadre kukwe ye erere ben ngwane, kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye raba ni dimike krubäte ye nikwe mikai gare jai.

^ párr. 4 Ne madakäre, ja mräkätre kwati niena umbre ye tä sribi nuainta kwetre Jehová kräke ye mikete ja mräkätre bäri bati ye kisete. “Ja mräkätre umbre, munta ja ngwen metre ye ütiäte Jehová kräke” tä dianinkä Ni Mikaka Mokre septiembre 2018 aune ¿Kukwe mada rabadre ni kisete akwa ni raba ja töi mike ño jäme? tä dianinkä Ni Mikaka Mokre octubre 2018 yebätä ye mä raba mike ñärärä.

^ párr. 9 Proverbios 22:3, 7: “Ni töbätä ie kukwe tare ye tuin aune tä kämikekä; akwa ni tö ñaka abokän tä kukwe ye nuainne jankunu aune kukwe tare tä nemen barebätä... Ni jondron bökäne krubäte ye tä nitre bobre ye gobraine aune nire tä ngwian bretaire ye abokän tä klabore ni ngwian bretaikä yei”.

^ párr. 12 Konkrekasion meden te ja mräkä ye nämäne yete nitre umbre ji ngwanka rabadre kukwe tike jötrö ngwarbe ne kwe ja mräkä ye rabadre kädekani prekursor, ni umbre ji ngwanka o ni sribikä konkrekasionte.

^ párr. 13 Kukwe kädekateta jatäri Ayuda para quienes están de duelo”, ¡Despertad! número 3 kä 2018 yebätä mikadre ñärärä (kukwe 2, kukwe 3, kukwe 4).

^ párr. 58 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ja mräkä aune muko kwe tä sribi misionero nuainne ye nebe ietre aune muare kwärä tä ja tuaita niere ja mräkätre aune ja ngwaitre konkrekasionte ie.

^ párr. 60 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Tätre ja käite akwa Jehovakwe niaratre dimikadre ja tuin kukweta kisete yebe yekäre tätre orare jankunu.

^ párr. 62 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Jehovata niaratre dimike ye köböire tätre sribi köbö täte kain ngäbiti. Niaratre nämäne sribi misionero nuainne juta madate ye köböire blita namani gare ietre kukwe madabiti yebiti tätre nitre juta madate tä nüke niaratre käite yei kukwe driere.