Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 44

Matikintejtemokan akin melak kuajli imiuan touikaskej

Matikintejtemokan akin melak kuajli imiuan touikaskej

“Se akin melauak kuajli iuan touikaj nochipa techtlasojtla” (PROV. 17:17TNM).

TLAKUIKAJLI 101 San sekan matitekitikan

TLEN TIKITASKEJ *

Nonekis matikinpiyakan amigos ipan ueyi tlajyouilistli. (Xkita párrafo 2). *

1, 2. Itech tlen kijtoua 1 Pedro 4:7, 8, ¿tlenon techpaleuis matikixnamikikan tlen ouijtika?

PAMPA tinemij ipan sa ika tlami itlamiyan tonaltin, kanaj tikixnamikij tlen melak ouijtika (2 Tim. 3:1). Matikitakan tlen onochiuj ipan se país tlen onka África. Sakin ijkuak yokitlapejpenijkaj tekiuaj, miyekej opeujkej teixnamikij niman teuisokij. Ipantsin chikuasen metstli, tokniuan akin ompa nemiyaj melak xkuajli tlen inpan nochiujtoya. ¿Tlenon okinpaleui? Sekimej onopaleuitoj inchan oksekimej tokniuan akin chantiyaj kampa xmás onkatka tlauejli. Se tokniuj okijto: “Ipan yejon tonajli, onipak ika nikinpiaya amigos. Toyolchikauayaj se iuan okse”.

2 Ipan “on temojtij tlajyouilistli” noso ueyi tlajyouilistli, melak tipakiskej ika tikinpiyaj amigos akin techtlasojtlaj (Apoc. 7:14). Ika yejon, noneki ika aman melak kuajli matouikakan imiuan tokniuan (xpoua 1 Pedro 4:7, 8). Miyek tiuelij itech tlen ipan onochiuj Jeremías, iamigos okipaleuijkej ijkuak ipopoliuiskia Jerusalén. * ¿Kenon noijki uelis ijkon tikchiuaskej?

MATIUELIKAN ITECH JEREMÍAS

3. a) ¿Tlenon kixnamiktoya Jeremías tlen ueliskia kichiuas maka yakaj iuan manouika? b) ¿Tlenon okichiuj Jeremías ika tlen kimachiliaya, niman kenon otlamito?

3 Jeremías onen intsajlan akin xyolmelaujkanemiyaj kanaj 40 xiuitl, sekimej katkaj ivecinos niman kanaj sekimej katkaj ichanejkauan akin ualeuayaj Anatot, kampa ualeuaya Jeremías (Jer. 11:21; 12:6). Jeremías okitejtemo akinon ueliskia iuan nouikas, okijli isecretario, Baruc, nochi tlen kimachiliaya. Baruc okijkuilo yejon niman hasta tejuamej uelis tikpouaskej (Jer. 8:21; 9:1; 20:14-18; 45:1). Tikmatstokej ika pampa san sekan nemiyaj ijkuak Baruc kijkuilojtoya nochi tlen ipan nochiujtoya Jeremías, okichiuj ika melak manotlasojtlakan niman manotlakaitakan (Jer. 20:1, 2; 26:7-11).

4. ¿Tlenon okijlikej Jeremías makichiua, niman tleka yejuin okichiuj ika Jeremías niman Baruc melak kuajli manouikakan?

4 Jeremías xonomojti kimijlis israelitas tlenon ipan nochiuaskia Jerusalén (Jer. 25:3). Pampa Jehová melak kinekiya ika tlaltikpakchanejkej manoyolkuepakan, okijli Jeremías makijkuilo ipan se tlajkuilolamatl tlen yokijtoka kichiuas (Jer. 36:1-4). Pampa kanaj Jeremías niman Baruc ouejkaujkej seki metstin ika okichiujkej yejuin tekitl, tikmatstokej ika yejuamej melak otlajtlajtokej niman ijkon onoyolchikaujkej.

5. ¿Tleka tikmatstokej ika Baruc melak kuajli onouikak iuan Jeremías?

5 Ijkuak ononek manoteijli tlen onoijkuilojka ipan yejon tlajkuilolamatl, Jeremías okijli iamigo Baruc yejua makiteijli (Jer. 36:5, 6). Ika yolchikaualistli, Baruc ijkon okichiuj maski ueliskia ipan nochiuaskia tlen xkuajli. ¿Uelis tikonnemiliskej kenon Jeremías melak oyolpak ijkuak okimat ika Baruc oyajka ikiyauatenko teopan niman okipouato tlajkuilolamatl imixpan nochimej? (Jer. 36:8-10). Ijkuak akin tlayekanayaj Judá okimatkej tlen Baruc okichiujka, okinauatijkej Baruc makinpouili yejon tlajkuilolamatl (Jer. 36:14, 15). Yejuamej okijtokej ika kijliskiaj tekiuaj Jehoiaquim tlen Jeremías okijtoka. San ika, noijki okijlikej Baruc: “[¡]Tejua niman Jeremías xmiyanatij, niman maka [x]kauilikan yakaj ma kimati kanon nennemij!” (Jer. 36:16-19). ¡Yejon melak kinpaleuiskia!

6. ¿Tlenon okichiujkej Jeremías niman Baruc ijkuak okintlaueltokakej?

6 Ijkuak tekiuaj Jehoiaquim okikak tlen Jeremías okijkuilojka, melak okualan hasta okitlati yejon tlajkuilolamatl niman otlanauati makitsakuakan teotlajtoketl Jeremías iuan isecretario. San ika, Jeremías xonomojti. Okajsik okse tlajkuilolamatl, okimakak Baruc niman okijlijtia tlen Jehová kichiuaskia. Kuakon, Baruc okijkuilo “nochi on tlinon tlajkuilolnestikatka ipan on amatlajkuilojli mimiltik” tlen tekiuaj Jehoiaquim okitlatijka (Jer. 36:26-28, 32).

7. ¿Kanaj tlenon inpan onochiuj Jeremías niman Baruc ijkuak san sekan otekitkej?

7 Miyekpa, akin san sekan kixnamikij itlaj, kichiua melak kuajli manouikakan. Kuakon, ijkuak Jeremías niman Baruc oksejpa san sekan okijkuilojkej tlajkuilolamatl tlen okitlatijka tekiuaj Jehoiaquim, uelis tikijtoskej ika yejon okinpaleui melak kuajli manouikakan. ¿Tlenon tiuelij intech yejuin tlakamej?

MELAJKI MATITLAJTOKAN

8. ¿Tleka ueliskia kichiuas ouijtika matikitakan tikinpiyaskej amigos, niman tleka xnoneki tosiaujkauaskej?

8 Tla yakaj yotexchiuili itlaj tlen xkuajli, kanaj tikmachiliskej ouijtika tikteijliskej tlen topan nochiua (Prov. 18:19, 24). Noijki, kanaj tikmachiliskej ika xtikpiyaj tiempo nion chikaualistli tlen noneki niman ijkon tikinpiyaskej amigos. San ika, maka matosiaujkauakan. Tla tiknekij ika tokniuan matechpaleuikan ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika, noneki ika aman matiuelikan matikimijlikan tlen tiknemiliaj niman tlen tikmachiliaj. Yejuin tlen techpaleuis matikinpiyakan akin yemelak amigos (1 Ped. 1:22).

9. a) ¿Kenon okiteititi Jesús ika tlaneltokaya intech iamigos? b) ¿Tleka tikijtouaj ika tla kuajli titenotsaj techpaleuiya kuajli matouikakan imiuan oksekimej? Xkijto se neskayotl.

9 Jesús okiteititi ika tlaneltokaya intech iamigos pampa kuajli imiuan tlajtlajtouaya (Juan 15:15). Tejuamej noijki uelis ijkon tikchiuaskej tla tikteijliaj tlen techyolpaktia, tlen techajmana niman tlen techyolkokoua. Noijki, noneki kuajli tijkakiskej akin touan tlajtlajtos, pampa ijkon kanaj tikitaskej ika yejua noijki tlanemilia niman kimachilia ken tejuamej, niman kanaj noijki tikitaskej ika kineki kichiuas itekiyo toTajtsin ken tejuamej. Matikitakan tlen ipan onochiuj Cindy, se tokniuj akin kipiya 29 xiuitl. Opeuj nouika iuan Marie-Louise, se precursora akin kipiya ipantsin 60 xiuitl. Nochi jueves ika kualkan, san sekan ontenojnotsaj niman tlajtouaj itech miyek tlemach. Cindy kijtoua: “Nikuelita nitlajtlajtos iuan noamigos pampa yejon nechpaleuiya más manikimixmati niman manikimasikamati”. Ijkuak sekimej kuajli nonojnotsaj, melak kuajli nouikaj. Kuakon, matikchiuakan ken Cindy niman tejuamej kachtopa itlaj matikchiuakan niman ijkon tonojnotsaskej imiuan tokniuan (Prov. 27:9).

SAN SEKAN MATIKCHIUAKAN ITLAJ

Akin kuajli nouikaj san sekan tenojnotsaj. (Xkita párrafo 10).

10. Itech ken kijtoua Proverbios 27:17, ¿tlenon uelis panos ijkuak san sekan itlaj tikchiuaj imiuan tokniuan?

10 Ijkon ken ipan onochiuj Jeremías niman Baruc, ijkuak san sekan itlaj tikchiuaj imiuan tokniuan niman tikitaj inkualneskayouan, miyek tlemach tiuelij intech niman más kuajli imiuan touikaj (xpoua Proverbios 27:17). Se neskayotl, tla tontenojnotsaj iuan se tokniuj niman tla tijkakij kenon kuajli kitetomilia tlen tikneltokaj niman kenon melak kuajli tlajtoua itech Jehová niman itech tlen yejua kichiuas, kanaj yejon kichiuas melak matiktlasojtlakan.

11, 12. Xkijto tlenon panoua ijkuak titenojnotsaj imiuan tokniuan.

11 Matikitakan ome neskayotl kampa techititia ika melak kuajli touikaj imiuan tokniuan ijkuak imiuan titenojnotsaj. Adeline, se tokniuj akin kipiya 23 xiuitl, okitlajtlanili iamiga, Candice, san sekan mauiyan kampa xmiyekpa notenojnotsa. Adeline kijtoua: “Tiknekiyaj toyolchikauaskej niman más tiyolpakiskej ijkuak titenojnotsaskej. Tiomemej tiknekiyaj tikchikauaskej totlaneltokil”. ¿Kenon okinpaleui san sekan tenojnotsaskej? Adeline technankilia: “Ijkuak tlamiya tonajli, titlajtlajtouayaj itech kenon tomachiliayaj, kenon otechyolchikaujka ken otonojnotskej imiuan tlaltikpakchanejkej niman kenon otikitakej ika Jehová otechyekanka. Tiomemej tikuelitayaj ijkon tonojnotsaskej, niman melak kuajli otoixmatkej”.

12 Laïla niman Marianne, omemej tokniuan siuamej akin xinonamiktiaj niman akin ualeuaj Francia, otenojnotsatoj Bangui, icapital República Centroafricana. Laïla kilnamiki: “Marianne niman nejua otikpixkej seki tlauejli, san ika, pampa kuajli tonojnotsayaj niman melak totlasojtlayaj, más kuajli otouikakej. Opeuj melak niktlakaita ijkuak onikitak ika yejua nochipa tlapaleuiaya maski san tlenon panouaya, yejua kintlasojtlaya tlaltikpakchanejkej niman melak kiyolpaktiaya tenojnotsas”. Xnoneki tiaskej okse país niman ijkon uelis tikmachiliskej yejon. Ijkuak titenojnotsaj iuan se tokniuj kampa tenojnotsa totlanechikol, uelis melak tikixmatiskej tokniuj niman melak iuan touikaskej.

MATITLANEMILIKAN ITECH TLEN TEPALEUIJ NIMAN MATITETLAPOPOLUIKAN

13. ¿Tlenon ueliskia panos ijkuak itlaj tikchiuaj imiuan tokniuan?

13 Kemantika, ijkuak tikchiuaj itlaj iuan tokniuan, xsan tikitaj tlen kuajli intech, noijki tikitaj tlen xkuajli. Ijkuak ijkon panos, ¿tlenon uelis techpaleuis? Oksejpa matitlanemilikan itech Jeremías. ¿Tlenon okipaleui makita tlen kuajli intech oksekimej niman maka makita tlen xkuajli kichiuayaj?

14. ¿Tlenon okasikamat Jeremías itech Jehová, niman kenon okipaleui yejuin?

14 Jeremías kanaj okimijkuilo amoxtin 1 niman 2 Reyes, niman noijki on amoxtli Jeremías. Pampa okichiuj yejuin tekitl, tikmatstokej ika okasikamat ika Jehová kimiknelia tlaltikpakchanejkej. Matikonnemilikan yejuin, Jeremías okimat ika ijkuak tekiuaj Acab onoyolkuep itech tlen xkuajli okichiujka, Jehová okijto ika Acab xkitaskia ijkuak kinmiktiskiaj ichanejkauan (1 Rey. 21:27-29). Noijki, okimat ika maski Manasés más okipijpinaujtijka Jehová xijkon ken Acab, Jehová okitlapopolui ijkuak onoyolkuep (2 Rey. 21:16, 17; 2 Crón. 33:10-13). Yejuin kanaj melak okipaleui Jeremías noijki makimijyoui niman makimikneli iamigos ken Jehová kichiuaya (Sal. 103:8, 9).

15. ¿Kenon Jeremías okichiuj ken Jehová ijkuak Baruc opeuj tlanemilia itech okseki tlemach?

15 Matitlanemilikan itech tlen okichiuj Jeremías ijkuak iamigo Baruc opeuj tlanemilia itech okseki tlemach. Jeremías xokinemili ika Baruc xok ueliskia noyektlalis, ika tlasojtlalistli okipaleui ijkuak okimelajkaijli tlen Jehová kinekiya kijlis (Jer. 45:1-5). ¿Tlenon tiuelij itech yejuin?

Akin kuajli nouikaj notlapopoluiaj. (Xkita párrafo 16).

16. Ken kijtoua Proverbios 17:9, ¿tlenon noneki tikchiuaskej tla tiknekij kuajli touikaskej iuan yakaj?

16 Maka matokajkayauakan, xuelis tikchiaskej ika tokniuan nochi kuajli makichiuakan. Ika yejon, matokojtilijtokan más kuajli imiuan touikaskej. Tla se toamigo kichiua itlaj tlen xkuajli, kanaj nonekis iuan titlajtlajtoskej, san ika, noneki tikchiuaskej ika tlasojtlalistli, niman tlen tikijliskej makisa itech Biblia (Sal. 141:5). Niman tla texchiuilia itlaj tlen xkuajli, noneki tiktlapopoluiskej. Tla yotiktlapopoluijkej, matokojtilikan maka sakin tikilnamiktiskej (xpoua Proverbios 17:9). Melak noneki ika ipan yejuin tonaltin tlen melak ouijtika matikitakan tlen kuajli kichiuaj tokniuan niman maka matikitakan tlen xkuajli kichiuaj. Tla ijkon tikchiuaj, melak kuajli imiuan touikaskej, niman ipan ueyi tlajyouilistli nonekis matikinpiyakan yejon amigos.

MELAUAK MATITETLASOJTLAKAN

17. ¿Tleka uelis tikijtoskej ika Jeremías okiteititi ika katka se kuajli amigo maski ijkuak panotoya tlen ouijtika?

17 Teotlajtoketl Jeremías okiteititi ika yejua katka se kuajli amigo maski ijkuak panotoya tlen ouijtika. Matikitakan kenon okipaleui Ébed-mélec, akin tlayekanaya ipan ikal tekiuaj. Ébed-mélec okimakixtijka Jeremías itech se pozo tlen kipiaya sokitl kampa ueliskia mikis. San ika, sakin ika okimakixti, Ébed-mélec opeuj nomojtia pampa on tlayekankej ueliskiaj itlaj kichiuiliskej. Ijkuak Jeremías okimat yejuin, xsan ijkon ouajnokauj niman xokinemili ika iamigo kimatstoya tlenon kichiuas. Maski Jeremías tsauktoya, okichiuj tlen ouel niman ijkon makimati iamigo tlen Jehová yokijtoka kichiuas niman tlen kiyolseuiskia (Jer. 38:7-13; 39:15-18).

Akin kuajli nouikaj kinpaleuiyaj oksekimej imikniuan akin kinekij makinpaleuikan. (Xkita párrafo 18).

18. Itech tlen kijtoua Proverbios 17:17, ¿tlenon uelis tikchiuaskej ipampa se tokniuj akin tlajyouiya?

18 Aman, tokniuan kixnamikij miyek tlemach tlen melak ouijtika. Se neskayotl, miyekej tlajyouiyaj pampa tlaixpoliui kampa chantij. Tla ijkon nochiua, kanaj uelis tikinseliskej tochan yejuin tokniuan. Oksekimej kanaj uelis tepaleuiskej ika intomintsin. San ika, tinochimej uelis tiktlajtlaniliskej Jehová makinpaleui. Tla tikmatij ika se tokniuj najmana, kanaj xtikmatiskej tlenon tikijliskej noso tlenon tikchiuaskej. San ika, tinochimej uelis titlapaleuiskej. Uelis iuan tonojnotsaskej, uelis tijkakiskej ijkuak technojnotstos niman uelis tikteneuiliskej se tlaxelojli tlen tejuamej techyolchikaua (Is. 50:4). Melak kuajli tla tinemij imiuan toamigos ijkuak melak noneki (xpoua Proverbios 17:17TNM). *

19. ¿Kenon techpaleuiskej ika tlayekapan yejon amigos akin aman tikinpiyaj?

19 Noneki ika aman matokojtilikan melak kuajli imiuan touikaskej tokniuan. ¿Tleka? Pampa totlauelikniuan techtlajtolchijchiuiliskej niman kinekiskej techxeloskej, kiyejyekoskej maka sa matopaleuikan. San ika, xueliskej techxeloskej pampa melak totlasojtlaj. Xueliskej kichiuaskej ika ok maka matouikakan. Xsan touikaskej imiuan tokniuan hasta ijkuak kipopoloskej tlen xkuajli ipan tlaltikpaktli, tejuamej nochipa imiuan touikaskej.

TLAKUIKAJLI 24 Xuajlakan ipan itepeuj Jehová

^ párr. 5 Pampa tinemij ipan itlamiyan tonaltin, tinochimej noneki melak kuajli matouikakan imiuan tokniuan. Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej tlenon techmachtia tlen ipan onochiuj Jeremías niman kenon tla melak kuajli touikaj imiuan tokniuan techpaleuis ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika.

^ párr. 2 Amoxtli Jeremías techijlia tlenon opanok yeuejkaui, san ika, xonoijkuilojtia ijkon ken ouajnochiujtia.

^ párr. 18 Proverbios 17:17: “Se akin melauak kuajli iuan touikaj nochipa techtlasojtla, niman nochiua ken tokniuj ijkuak tikpiyaj tlajyouilistli”.

^ párr. 58 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINALTIN: Yejuin tlaixkopinajli kiteititia tlen ueliskia panos ipan ueyi tlajyouilistli. Sekimej tokniuan nomanauiyaj ijtik se cuarto kampa xueliskej kinnextiskej. Pampa san sekan nemij imiuan oksekimej tokniuan, noyolchikauaj ipan yejon tonaltin kampa panotika tlen ouijtika. On okseki yeyi tlaixkopinaltin kiteititiaj kenon yejon tokniuan melak kuajli onouikakej achto ika peuaskia ueyi tlajyouilistli.