1, 2. Soka jas wa xyala ja bʼa 1 Pedro 4:7, 8, ¿jasa oj skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja wokoliki?

YAJNI wantik mojxel ja bʼa xchʼakulabʼil ja «stza‘anil kʼakʼu jumasa‘», bʼobʼta ojni ekujtik tsatsal wokolik (2 Tim. 3:1, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Jun sjejel, yajni chʼak ja votacioni, jel pekʼxi chikʼ sok tiroʼanel bʼa jun país ja bʼa Africa occidental. Mas ja wake ixawi, ja kermanotik wa xtaxye ja bʼa lugar jaw jel ja tiroʼaneli xiwelani sbʼaj oj miljuke. ¿Jasa koltajiye ja bʼa ekʼele jaw jel wokoli? Jujuntik ti wajye bʼa snaje tuk kermanotik bʼa mas seguro ay. Jun kermanotik xcholo: «Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, jelni lek kila yuja ay kamigoʼiki. Wa stsatsankʼujolan jbʼajtikon jpetsaniltikon».

² Yajni xkʼe ja «último huocol ja ba mas jel tzatzi», jelni oj katik tsʼakatal yuja ay kamigotik bʼa wa skʼanawotik (Apoc. 7:14). Ja yujil, jelni tʼilan ja wego aʼajyukujtik kamigotik bʼa ajyel kʼubʼansoke (kʼuman ja 1 Pedro 4:7, 8). Jelni oj jnebʼtik soka jas ekʼ sbʼaj ja Jeremías, bʼa jastal koltaji yuja yamigoʼik snajtil ja tyempo jaw masan ja bʼa xchʼakelal ja Jerusalén. * ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel yaʼaʼi?

3. a) ¿Jasa oj bʼobʼ piljuk yuj ajyi ja Jeremías? b) ¿Jastal sjipa skʼujol ja Jeremías ja bʼa stsijbʼanum, sok jasa slekil yila?

³ Bʼa junuk 40 jabʼil, ja Jeremías ajyi sakʼanil sok kristyano bʼa mi tojuke, tey ja sbesinoʼiki sok bʼobʼta jujuntik bʼa  spamilya ja bʼa xchonabʼ, Anatot (Jer. 11:21; 12:6). Pe mi spila sbʼaj. Yala yabʼ ja jastal ay xyabʼi ja stsʼijbʼanum jel sjipa skʼujol, ja Baruc, bʼa kanel tsʼijbʼunubʼal man jtyempotik (Jer. 8:21; 9:1; 20:14-18; 45:1). Yajni ja Baruc stsʼijbʼan spetsanil ja jastik ekʼel sbʼaj ja Jeremías ja bʼa janekʼ tyempo ajyiye lajani kʼotni skis sbʼaje sok syajtay sbʼaje mas (Jer. 20:1, 2; 26:7-11).

4. ¿Jasa yala ja Jyoba oj skʼuluk ja Jeremías, sok jas yuj ja cholal it mas och yamigoʼuk sbʼaje ja Jeremías soka Baruc?

⁴ Ja Jeremías mini tʼun xiw yaljel yabʼ ja israʼelenyoʼik ja jas oj ekʼ sbʼaj ja Jerusalén (Jer. 25:3). Bʼa jun ekʼele mas sleʼa modo bʼa sutxuk skʼujole ja kristyano, ja Jyoba yala yabʼ ja Jeremías a-stsʼijbʼuk ja srasonik bʼa jun royo (Jer. 36:1-4). Ja Jeremías sok ja Baruc aʼtijiye lajan jitsan jabʼil bʼa oj skʼuluke ja cholal ajiyile yuja Jyoba. Chikani lek, ja bʼa tyempo jaw, ja Jeremías soka Baruc jelni loʼilaniye bʼa stsatsankʼujolan sbʼaje ja bʼa skʼuʼajel yiʼoje.

5. ¿Jastal sjeʼa ja Baruc waj jun lekil yamigo ja Jeremías?

⁵ Yajni kʼot ja sjutsʼinil oj xchiktes ja jas tsʼijbʼunubʼal bʼa royo, ja Jeremías sjipa skʼujol ja aʼtel it ja bʼa yamigo Baruc (Jer. 36:5, 6). Ja Baruc mi xiwi sok skʼulan ja aʼtel it jel xiwela sbʼaji. ¿Wan maʼ xpensaraʼantik janekʼto gustoʼaxi ja Jeremías yajni ja yamigo waj ja bʼa spatyoʼil ja templo sok skʼuman ja royo ja bʼa stiʼ sat ja chonabʼi? (Jer. 36:8-10). Yajni ja olomalik bʼa Judá yabʼye ja jas skʼulunej ja Baruc, yalawe yabʼ akʼumajukyile ja royo (Jer. 36:14, 15). Anto, spensaraʼane oj xchol-e yabʼ ja mandaranum Jehoiaquim ja jas yalunej ja Jeremías. Pe snaʼawe syajulal ja Baruc, yalawe yabʼ jun jasunuk jel  tʼilan oj skʼuluk: «Kaʼaxik sok nakʼabʼajik, ja weʼn soka Jeremías; sok mokni maʼ snaʼ bʼayexa» (Jer. 36:16-19).

6. ¿Jasa skʼulan ja Jeremías sok ja Baruc yajni iljiye kontra?

⁶ Yajni ja mandaranum Jehoiaquim yabʼ ja jas stsʼijbʼunej ja Jeremías, jel tajki bʼa stsikaniʼel ja royo sok sjeka yamuman ja aluman sok ja stsʼijbʼanumi. Pe ja Jeremías mi xiwi. Cha yiʼaj pilan royo, yayi ja Baruc sok yalyabʼ a-stsʼijbʼuk ja srason ja Jyoba. Jachuk ja Baruc stsʼijbʼan «spetsanil ja yaljelik bʼa royo stsika bʼa yoj kʼakʼ ja mandaranum Jehoiaquim bʼa Judá» (Jer. 36:26-28, 32).

7. ¿Jasa ekʼ sbʼaje ja Jeremías sok ja Baruc yajni aʼtijiye lajan?

⁷ Yajni ja kristyano wa x-ekʼ sbʼaje wokol lajan, mas wa x-och yamigoʼuk sbʼaje. Ja yuj, yajni ja Jeremías sok ja Baruc stsʼijbʼane yajkʼachil ekʼele ja royo bʼa stsikaʼel ja mandaranum Jehoiaquim jel malo, mastoni tsatsbʼi ja jastal wa xyila sbʼaje. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja chabʼ tojil winike it?

8. ¿Jasa oj yaʼ wokolanukotik bʼa ajyelkujtik meran kamigotik, sok jas yuj mok el jganatik?

⁸ Yujkʼa ay maʼ syajbʼesnejotik, bʼobʼta wokol oj kabʼtik sjamjel ja jkʼujoltik soka tuki (Prov. 18:19, 24). Chomajkil, bʼobʼta oj kabʼtik lajansok mey jtyempotik sok kiptik bʼa oj jleʼ kamigotik bʼa oj jipjkʼujoltik soke. Pe mok el jganatik. Yujkʼa wa xkʼanatik oj skoltayotik ja kermanotik ja yajni x-eljul ja wokoliki, tʼilan oj jkʼultik pwersa oj kaltik yabʼye ja wego ja jas wa xpensaraʼantik soka jastal ayotik xkabʼtiki. Ja it jel tʼilan bʼa ajyelkujtik meran kamigotik (1 Ped. 1:22).

9. a) ¿Jastal sjeʼa ja Jesús sjipa skʼujol bʼa yamigoʼik? b) ¿Jastal wa xkoltani loʼilanel jaman lek bʼa mas kʼubʼan oj kil jbʼajtik soka kamigotiki? Aʼa jun sjejel.

⁹ Ja Jesús sjeʼa sjipa skʼujol ja bʼa yamigoʼiki yajni loʼilani jaman lek soka yeʼnleʼi (Juan 15:15). Oj bʼobʼ jnochtikyi ja smodo ta ja keʼntik wa xcha kalatik yabʼ ja tuk ja jgustoʼiltiki, ja jchamkʼujoltiki soka ja jtristeʼiltiki. Cha tʼilan oj jmaklaytik lek ja yajni ay maʼ wa skʼumanotiki, pes jachuk wa xbʼobʼ kiltik junxta ja jas wa xpensaraʼantik, ja jastal wa xkabʼ ayotik sok ja jkʼelsatiki. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Cindy, jun kermanatik bʼa 29 sjabʼil. Kʼe yamigaʼuk jun precursora bʼa masxa ja 60 sjabʼil sbʼiʼil Marie-Louise. Spetsanil ja bʼa skʼakʼuʼil jueves bʼa saʼan sakbʼel, wa x-elye lajan ja bʼa xcholjeli sok tuktukil  ja sloʼile. Ja Cindy yala: «Jel xkiʼaj gusto juntiro loʼilanel soka kamigoʼik bʼa jastik tʼilan, pes jachuk wa skoltayon bʼa mas oj jnaʼ sbʼaje sok oj kabʼye stojol». Yajni wala loʼilanitik jaman lek, mas wa x-och kamigoʼuk jbʼajtik. Ja yuj, la jnochtik ja smodo ja Cindy sok la jkʼujoluktik keʼntik bʼajtan bʼa ochel loʼil jaman lek sok kʼunxta (Prov. 27:9).

10. Jastalni wa xyala ja Proverbios 27:17, ¿jas oj bʼobʼ ekʼuk yajni wa xcholtisok lajan ja kermanotik?

¹⁰ Junxta jastal ekʼyujile ja Jeremías soka Baruc, yajni wa xcholotisok lajan ja kermanotik sok wa xkilatik ja lekil smodo yiʼoje, wa xnebʼatik bʼa yeʼnle sok mas wa x-och kamigoʼuktik (kʼuman ja Proverbios 27:17). Jun sjejel, ta eltik xcholjel sok jun kermanotik, sok wa xkilatik jastal wa xcholo ja skʼuʼajel yiʼoji sok mini tʼun xiwi ma wa xcholo sok spetsanil skʼujol ja bʼa jastik skʼapunej ja Jyoba, mas wa xkʼot jyajtaytik.

11, 12. Aʼa jun sjejel bʼa jastal mas kʼubʼan wa xya ajyuk ja yaʼtijumik Dyos ja elel xcholjel lajani.

¹¹ La kiltik chabʼ jasunuk bʼa wa sjeʼa jastal mas kʼubʼan wa xya ajyuk ja yaʼtijumik Dyos ja elel xcholjel lajani. Ja Adeline jun kermanatik bʼa 23 sjabʼil bʼa yala yabʼ ja yamiga oj wajuke lajan xcholjel bʼa jun lugar bʼa mini xcholxi tikʼan. Ja Adeline wa xcholo: «Wa xkʼana oj kabʼtikon mas stsamalil ja xcholjeli. Jchawaniltikon wa xkʼana oj jtultikon mas kiptikon bʼa yaʼteltajel mas kongana ja Jyoba». ¿Jastal koltajiye elel xcholjel lajan? Ja Adeline sjakʼa: «Kada ochkʼaʼuj, wala ochtikon loʼil sbʼaja jastal wajkujtikon, jastal jel stsatsankʼujolanotikon ja jastal loʼilanitikon soka kristyano sok jastal kilunejtikon ja stojwanel ja Jyoba. Jchawaniltikon jel xkʼulantikon gusto loʼilanel bʼa jastik jel chaʼanyabʼal, sok jachuk kʼot jnaʼ jbʼajtikon mas».

¹² Ja Laïla soka Marianne, chabʼ kermanatik soltera bʼa Francia wajye xcholjel  joʼe semana bʼa Bangui, ja skapital bʼa jel ja kristyano bʼa chonabʼ Centroafricana. Ja Laïla wa xjul skʼujol: «Ja Marianne sok ja keʼn ajyikujtikon jujuntik wokolik, pe stsʼakatal yuja jaman lek wa xkala jbʼajtikon ja jasunuki sok sjejel meran yajtanel mas och kamigaʼuk jbʼajtikon. Mastoni och jkis ja yajni kila wego kʼajyi ja bʼa lugari, ja janekʼto yajtanel yiʼoj soka kristyano ja bʼa país sok ja gustoʼil bʼa kongana xcholjeli». Pe mi yajnaluk oj wajkotik bʼa pilan país bʼa oj kabʼtik ja slekilal it. Ja ekʼeleʼik wala eltik xcholjel soka kermanotik bʼa territorio bʼa jkongregasyontiki wani xbʼobʼ jnaʼ jbʼajtik mas sok jachuk mas kʼubʼan wala ajyitik soka kamigotiki.

13. ¿Jasa wa xbʼobʼ ekʼuk ja yajni wa xcholotik soka kermanotik?

¹³ Ay ekʼele, yajni wa xcholotik soka kermanotik, mini jata wa xkʼelatik ja lekil smodo, cha wa xkʼelatik ja spalta. ¿Jasa oj skoltayotik ja bʼa ekʼeleʼik it? La kumxukotik ja bʼa sjejel ja Jeremías. ¿Jasa koltajiyuj bʼa ja oj skʼel ja lekil smodo ja tuk sok yajel ekʼ chaʼan jas palta?

14. ¿Jasa snebʼa ja Jeremías bʼa Jyoba, sok jastal koltaji yuja it?

¹⁴ Ja Jeremías yeʼn stsʼijbʼan ja libro bʼa Biblia yiʼoj ja sbʼiʼili sok bʼobʼta cha jachuk ja 1 sok 2 bʼa Reyes. Ja yuj, stsʼakatal ja cholal it yila ja syajal skʼujol ja Jyoba sbʼaja kristyanoʼik mulanumi. Jun sjejel, snaʼa ja yajni ja mandaranum Acab snaʼa malaya soka jastik mi lek skʼuluneji, ja Jyoba yala mini oj yil ja jastal oj chʼayjuk snajel ja spamilya (1 Rey. 21:27-29). Chomajkil snaʼa, ama ja Manasés syajbʼes mas ja Jyoba yuja Acab, pe yajni snaʼa malaya ja Jyoba yaʼa perdon (2 Rey. 21:16, 17; 2 Crón. 33:10-13). Ja loʼilik it jelni koltaji ja Jeremías bʼa oj snoch ja spasensya sok ja syajalkʼujol ja Dyos ja bʼa jastal wa xyila ja yamigoʼiki (Sal. 103:8, 9).

15. ¿Jastal snocho ja Jeremías ja spasensya ja Jyoba yajni ja Baruc jom s-olom?

¹⁵ La jpensaraʼuktik ja jas skʼulan ja Jeremías yajni ja yamigo Baruc jom s-olom jun tyempo ja bʼa yaʼteli. Jaʼukto ma oj yakan ti xyila sbʼaja, ja Jeremías skoltay yajel ekʼyi jaman lek sok kʼunxta ja srason ja Jyoba (Jer. 45:1-5). ¿Jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja it?

16. Jastalni wa xchiktes ja Proverbios 17:9, ¿jasa oj jkʼuluktik bʼa mas kʼubʼan oj kil jbʼajtik soka kamigotiki?

¹⁶ Pe mini xbʼobʼ jmajlaytik yibʼanal toj a-skʼuluke ja kermanotik. Yuja jaw, la jkʼujoluktik bʼa yajel tsatsbʼuk mas ja jastal wa xkila jbʼajtik soka kamigotiki. Ta jun kamigotik wa x-ekʼ toj, bʼobʼta tʼilan oj loʼilanitik jaman lek sok kʼunxta yajelyi rason bʼa Biblia (Sal. 141:5). Sok ta syajbʼesotik, tʼilan oj katik perdon. Yajni kaʼatikta perdon, mokxa jchiktestik mas tsaʼan ja smuli (kʼuman ja Proverbios 17:9). Ja bʼa jtyempotik it jel wokoli, jel tʼilan ja oj waj jkʼujoltik skʼeljel ja slekil smodo ja kermanotik sok mi jaʼuk ja bʼa malo. Kechan jachuk, mas kʼubʼan oj kil jbʼajtik soka kamigotiki. Sok jelni tʼilan oj jkʼuluktik yujni oj makunukujtik lekil kamigotik ja bʼa niwan wokoli.

17. ¿Jastal sjeʼa ja Jeremías waj jun meran amigo ja bʼa yoj wokol?

¹⁷ Ja aluman Jeremías waj jun meran amigo ja bʼa yoj wokoli. Jun sjejel, la kiltik jastal skoltay ja Ébed-Mélec. Ja yeʼn waj jun aʼtijum jel tʼilan bʼa aʼtiji soka mandaranum bʼa skoltay ja Jeremías mi  oj chamuk bʼa yojol jun kʼeʼen bʼutʼel lokok. Pe tsaʼan yajni skoltay ja Jeremías, ja Ébed-Mélec och xiwel oj ixtalajuk yuja olomaliki. Yajni yabʼ ja Jeremiasi, mini kan chʼabʼan bʼa kechan oj yil jas oj skʼuluk ja yamigo. Anima lutan, skʼulan ja janekʼ bʼobʼyuj bʼa yajel kulanyi skʼujol soka tsamalik skʼapjel wa xyaʼa ja Jyoba (Jer. 38:7-13; 39:15-18).

18. Soka jastal wa xyala ja Proverbios 17:17, ¿jas oj bʼobʼ jkʼuluktik yajni jun kermanotik wan yijel wokol?

¹⁸ Ja bʼa jtyempotiki, ja kermanotik wa stʼaspune jitsan tuktukil wokol; jastal desgrasyaʼik yuj smaloʼil ja mal tyempo ma desgrasyaʼik wa xyiʼajan ja winiki. Ja bʼa ekʼeleʼik jastal jaw, bʼobʼta jujuntik bʼa keʼntik oj bʼobʼ jnoltik ja kermanotik ja bʼa jnajtiki. Tuk bʼobʼta oj koltanuke sok takʼin. Pe ja jas oj bʼobʼ jkʼuluktik jpetsaniltik jani skʼanjelyi ja Jyoba bʼa oj skoltay. Ta kabʼtik yabʼal elel sgana jun kermanotik, bʼobʼta mi xnaʼatik jas oj kaltik yabʼ ma jastal oj jkoltaytik. Pe jpetsaniltik oj bʼobʼ koltanukotik. Jun sjejel, yajel ekʼ tyempo lajan soka yeʼn, smaklajel lek ja yajni wa xloʼilani jmoktik sok yaljel yabʼ jun teksto bʼa jel yaʼunej kulan jkʼujoltik ja keʼntiki (Is. 50:4). Ja jas mas jel tʼilani jani smojtajel ja kamigotik ja yajni wa xmakuniyujileʼi (kʼuman ja Proverbios 17:17).

19. ¿Jastal oj skoltayotik ja bʼa tyempo jakumi ajyel kamigotik ja wego?

¹⁹ Jel tʼilan ja wego mas kʼubʼan oj ajyukotik soka kamigotik soka kermanotik. ¿Jas yuj? Yujni ja jkontratik oj sleʼ modo spil-otik sok abʼalik. Oj sleʼe modo bʼa mixa oj koltay jbʼajtik sok mixa oj jipjkʼujol jbʼajtik. Pe mi oj bʼobʼyujile; mini oj bʼobʼ sjom-e ja jastal tsamal kʼubʼan aytik yuja yajalkʼujoli. Chikan jas skʼulane mini oj bʼobʼyujile skʼutsjel ja kamigotik jtaʼunejtik. Ja smeranili, ja kamigotik it mi kechan oj albʼuk man xchʼakelal ja luʼumkʼinal it, sbʼajni tolabida.