Ir al contenido

Ir al índice

47 YACHAQANA

Levítico libromanta yachakuna

Levítico libromanta yachakuna

“Diosmanta tukuy Qhelqasqaqa, paypa yuyaychasqan kashan. May sumajtaj” (2 TIM. 3:16).

98 TAKIY Bibliaqa Diospa yuyaychasqan

¿IMATÁ KAYPI YACHAKUSUN? *

1, 2. ¿Imajtintaj Levítico libromanta yachakunanchejpuni tiyan?

APÓSTOL Pabloqa amigon Timoteoman nerqa: “Diosmanta tukuy Qhelqasqaqa, paypa yuyaychasqan kashan. May sumajtaj”, nispa (2 Tim. 3:16). Chay ‘Qhelqasqasmanta’ ujqa, Levítico libro kashan. ¿Imatataj chay libromanta nisunman? Wakin runasqa yuyanku chay libroqa leyesmanta juntʼa kasqanta, niñataj yanapawasqanchejta. Jinapis cristianosqa mana ajinatachu yuyanchej.

2 Levítico libro qhelqakusqanmantaqa, 3.500 watas jinaña pasan. Jehová Diostaj “yachachinawanchejpaj” chay librota Bibliapi churacherqa (Rom. 15:4). Levítico libroqa Jehová Diospa yuyayninta rejsinapaj yanapawanchej. Chayrayku chay libromanta yachakunanchejpuni tiyan, ashkha imastataj yachakusunman. Kay yachaqanapeqa tawa yachachiykunata qhawarisun.

¿IMATÁ RUWASUNMAN JEHOVÁ DIOS ALLINPAJ QHAWANAWANCHEJPAJ?

3. ¿Imajtintaj perdonta tarina pʼunchaypi uywasta wañuchispa Diospaj qʼolachej kanku?

3 Ñaupaj kaj yachachiy: Jehová Dios jaywanasninchejta japʼikunanpajqa, paypa ñaupaqenpi allinpaj qhawasqa kananchej tiyan. Perdonta tarina pʼunchaypeqa, tukuynin israelitas tantakoj kanku, kuraj kaj sacerdotetaj uywasta wañuchispa Diospaj qʼolachej. Chaytaj israelitasta yuyarichej juchasninkumanta llimphuchasqa kananku kasqanta. Chantapis kuraj kaj sacerdoteqa, Aswan Santo Lugar nisqaman yaykunan karqa, chay animalespa yawarninku aparisqa. Jinapis niraj chayta ruwashaspa, uj imataraj ruwanan karqa. Chaytaj aswan ñaupajpi karqa, israelitaspa juchasninku perdonasqa kananmanta nisqaqa.

(4 parrafota qhawariy) *

4. Levítico 16:12, 13 nisqanman jina, ¿imatataj kuraj kaj sacerdote ruwaj Aswan Santo Lugarman ñaupaj kutipi yaykushaspa? (Kay revistaj tapanpi dibujota qhawariy).

4 (Levítico 16:12, 13 leey). Diosta yupaychana toldoqa, iskay cuartospi jina tʼaqasqa karqa. Ujnin cuartoqa Aswan Santo Lugar nisqa karqa. Perdonta tarina pʼunchaypitaj, kuraj kaj sacerdoteqa chay cuartoman kinsa kutita yaykoj. Ñaupaj kutipi yaykushaspaqa, ujnin makinpi sumaj qʼapayniyoj inciensota apaj, ujnin makinpitaj nina brasasniyoj incienso qʼoshñichinata. Chantá Aswan Santo Lugarta tʼaqaj cortinaj ñaupaqenpi tumpata sayarej. Chaymantataj Aswan Santo Lugarman manchay respetowan yaykoj, Diospa trato ruwasqan arcaj ñaupaqenpitaj sayaj. Chaytaj Diospa ñaupaqenpipis kashanman jina karqa. Chantá inciensota nina brasas pataman jichʼaykoj, chay ukhutaj ima munayta qʼaparej. * Chaymanta llojsimuytawan, sacerdoteqa watejmanta yaykullajtaj uywaspa yawarninku aparisqa. Ajinamanta israelitaspa juchasninku llimphuchasqa kananpaj. Reparanchej jina, sacerdoteqa niraj chay uywaspa yawarninkuta apaykushaspa, inciensotaraj qʼoshñichej.

5. Perdonta tarina pʼunchaypi imapajchus inciensota apaykachakusqanmanta, ¿imatataj yachakunchej?

5 Perdonta tarina pʼunchaypi imapajchus inciensota apaykachakusqanmanta, ¿imatataj yachakunchej? Bibliapi willawanchej, Jehová Diosqa kamachisninpa mañakuyninkuta inciensowan kikinchasqanta (Sal. 141:2; Apo. 5:8). Yachakorqanchej jina, kuraj kaj sacerdoteqa Jehová Diospa ñaupaqenman manchay respetowan inciensota apaykoj. Ajinallatataj noqanchejpis, Jehová Diosmanta respetowan mañakunchej. Tukuy imata ruwaj Jehová Diosqa, payman qayllaykojta saqewanchej. Tatanchejman jina chimpayta atisqanchejtataj, may jatunpaj qhawanchej (Sant. 4:8). Payqa amigosninpaj qhawawanchej (Pro. 3:32). Chayrayku Jehová Diosta kusichinapaj jinapuni imatapis ruwayta munanchej.

6. ¿Imatataj yachakunchej kuraj kaj sacerdote ruwasqanmanta?

6 Yachakunchej jina, kuraj kaj sacerdoteqa Diosman jaywanasta niraj qoshaspa inciensotaraj qʼoshñichej. Ajinamanta yachaj Jehová Dios payta allinpaj qhawasqanta. ¿Imatataj chaymanta yachakunchej? Jesusqa kay jallpʼapi kashaspa, niraj kausayninta noqanchejrayku qoshaspa uj imataraj ruwanan karqa. Chaytaj runasta salvananmanta nisqasqa aswan ñaupajpi kasharqa. Jehová Dios Jesuspa wañuyninta allinpaj qhawananpajqa, Jesusqa tukuy imapi kasukunan karqa. Ajinamanta Jesusqa rikucherqa Jehová Diospa munayninman jina kausakuy allinpuni kasqanta. Chantapis kausayninwan rikuchillarqataj, Jehová Dioslla Sumaj Kamachej kasqanta, cheqan kajman jinataj gobernasqanta.

7. ¿Imaraykutaj Jehová Dios Jesuspa tukuy ima ruwasqanwan kusisqa karqa?

7 Jesusqa kay jallpʼapi kashaspa, tukuy imapi Jehová Diosta kasukorqa. Payqa juchaman tanqasqa karqa, imaymana llakiypi rikukorqa, yacharqataj mayta ñakʼarispa wañunanta. Jinapis Jesusqa Tatallan Sumaj Kamachej kasqanta rikuchiyta munarqa (Fili. 2:8). Payqa llakiykunapi kashaspa, Tatanmanta ‘qhapariywan waqaywantajʼ mañakorqa (Heb. 5:7). Sonqomantapacha mañakuspa, Jehová Diosllata kasukuyta munasqanta, payllatataj yupaychayta munasqanta rikucherqa. Jesuspa mañakuykunasnenqa, Jehová Diospaj inciensoj qʼapaynin jina karqa. Jesusqa kausayninpi tukuy ima ruwasqanwan, Tatallan Sumaj Kamachej kasqanta rikucherqa, paytataj kusicherqa.

8. ¿Imaynatá Jesús jina ruwasunman?

8 Noqanchejpis Jesús jina ruwasunman, Jehová Diospa leyesninta tukuy atisqanchejta kasukuspa, payllatataj yupaychaspa. Llakiykunapi kashaspaqa, Jehová Diosta kusichiyta munasqanchejrayku paymanta yanapata mañakunchej. Chayta ruwaspataj rikuchinchej, paylla Sumaj Kamachej kasqanta. Jehová Diospa chejnisqan imasta ruwasun chayqa, payqa mañakuykunasninchejta mana uyariwasunchu. Paypa munayninman jina kausakusun chayrí, mañakuykunasninchejqa inciensoj sumaj qʼapaynin jina kanqa. Jehová Diosllata yupaychasun, kasukusuntaj chayqa, payqa mayta kusikonqa (Pro. 27:11).

¿IMARAYKUTAJ JEHOVÁ DIOSTA SIRVINCHEJ?

(9 parrafota qhawariy) *

9. ¿Imaraykutaj israelitas allinyakuy jaywanata jaywaj kanku?

9 Iskay kaj yachachiy: Jehová Diosta yupaychanchej payta agradecekusqanchejrayku. Israelitasqa Jehová Diosta yupaychanankupaj waj imastawan ruwaj kanku. Chaymanta ujnenqa, Dioswan allinyakuy jaywana nisqa karqa. * Levítico libro nisqanman jina, israelitasqa Jehová Diosman agradecekusqankurayku chay jaywanata jaywaj kanku (Lev. 7:11-13, 16-18). Israelitasqa mana kamachisqa kasqankuraykuchu chayta jaywaj kanku, manaqa jaywaytapuni munasqankurayku. Chay jaywanataqa Jehová Diosta munakusqankurayku, paykunallamanta apaj kanku. Chantá chay jaywasqa animalpa aychantaqa, mikhoj kanku: pichus chay jaywanata apaj, familian, sacerdotes ima. Jinapis chay animalitoj wakin imasnenqa, Jehová Diospaj tʼaqasqa karqa. Qhepan parrafopi qhawarisun mayqenkunachus chaykuna kasqanta.

(10 parrafota qhawariy) *

10. Levítico 3:6, 12, 14-16 nisqan, ¿imapitaj rijchʼakun Jesús imaynatachus Jehovata sirvisqanwan?

10 Kinsa kaj yachachiy: Jehová Diosmanqa aswan sumajninta qonchej munakusqanchejrayku. Jehová Diospajqa, animalpa wiran aswan sumajnin karqa. Chantapis animalpa higadon, riñonesninpis paypaj may valorniyoj karqa (Levítico 3:6, 12, 14-16 leey). Chayrayku uj israelita animalpa sumaj imasninta Jehová Diosman payllamanta jaywajtin, Diosqa mayta kusikoj. Chayta ruwaspataj Jehová Diosman aswan sumajnin kajtapuni jaywayta munasqanta rikuchej. Ajinallatataj Jesuspis, Jehová Diosta tukuy sonqo munakusqanrayku, payman aswan sumajnin kajta qorqa (Juan 14:31). Jesusqa Jehová Diospa munayninta ruwaspa mayta kusikoj, kamachiykunasnintapis mayta munakoj (Sal. 40:8). Jehová Diosqa maytachá kusikorqa Wawan payta tukuy sonqo sirvisqanmanta.

Jehová Diosta munakusqanchejrayku, payman aswan sumajnin kajta qonchej (11, 12 parrafosta qhawariy). *

11. 1) Jehová Diosta sirvisqanchej, ¿imapitaj Dioswan allinyakuy jaywanaman rijchʼakun? 2) ¿Imata yachaytaj sonqochawanchej?

11 Israelitasqa Diosta munakusqankurayku, paykunallamanta allinyakuy jaywanata apaj kanku. Jehová Diosta sirvisqanchejqa chay jaywanas jinallataj. Imaraykuchus tukuy sonqo munakusqanchejrayku payta sirvinchej. Jehová Diosmanqa tukuy sonqo aswan sumajnin kajta qonchej. May chhika runastaj payta, kamachiykunasnintawan tukuy sonqo munakusqankurayku payta sirvishanku. Jehová Diosqa chayta rikuspa, maytachá kusikun. Payqa mana ruwasqallanchejtachu sumajpaj qhawan, manaqa imayna sonqowanchus chayta ruwasqanchejtapis. Chayta yachaytaj mayta sonqochawanchej. Ichapis viejitosña kasqanchejrayku, mana munasqanchejman jinachu Jehová Diospaj llankʼayta atinchej. Jina kajtin kayta yuyarikuna: Jehová Diosqa maykamallachus ruwayta atisqanchejta sumajta entienden. Ichapis yuyanchej Jehová Diospaj pisillata llankʼashasqanchejta. Jehová Diostajrí mana chaytachu qhawan. Astawanpis payqa qhawan, tukuy sonqo munakusqanchejrayku paypaj tukuy atisqanchejta llankʼasqanchejta. Chaytaj mayta kusichin, imaraykuchus aswan sumajnin kajta payman qoshanchej.

12. Jehová Diosta tukuy sonqo sirvisqanchej, ¿kusichinchu?

12 Jaywasqa animalpa aswan sumajnin kajta altar patapi qʼolachejtinku, Jehová Diospaj ima munayta qʼaparej. ¿Imatataj chaymanta yachakusunman? Jehová Diosta tukuy sonqo sirvisqanchejqa, paypaj ima munay qʼapay jinallataj, nisunman mayta kusichin (Col. 3:23). Jehová Diosqa, may kusisqachá kashan. Imaraykuchus payta munakusqanchejrayku, sirvisqanchejta qhawamushan. Pisitapis chayri ashkhatapis ruwajtinchej, Jehová Diosqa chay ruwasqanchejta may sumajpaj qhawan, manataj qonqanqachu (Mat. 6:20; Heb. 6:10).

JEHOVÁ DIOSQA LLAJTANTA BENDECISHAN

13. Levítico 9:23, 24 nisqanman jina, ¿Moisespa churasqan sacerdotesta Jehová Dios allinpajchu qhawarqa?

13 Tawa kaj yachachiy: Jehová Diosqa kay jallpʼapi llajtanta bendecishan. 1512 watapi Jesús niraj jamushajtin, Sinaí orqo qayllapi Dioswan tinkukuna toldo sayarichisqa karqa (Éxo. 40:17). Chaypacha Moisesqa, Aaronta, wawasnintawan sacerdotes kanankupaj churarqa. Chantá chay sacerdotesqa, uywa wañuchisqa jaywanasta Jehová Diosman ñaupaj kutirayku jaywarqanku. Chaytataj ruwarqanku tukuy israelitas qhawashajtinku (Lev. 9:1-5). Jehová Diosrí, ¿chay sacerdotesta allinpajchu qhawarqa? Arí. Imaraykuchus Moiseswan Aaronwan israelitasta bendecisqankutawan, Jehová Diospa ñaupaqenmanta ujllata nina lauray uraykamorqa. Chantá altar patapi kasharqa chay jaywasqa uywa wañuchisqata qʼolaykorqa (Levítico 9:23, 24 leey).

14. Israelpi sacerdotes kasqanta yachay, ¿yanapawanchejchu?

14 Jehová Diosqa cielomantapacha ninata apachimuspa, Aaronta, wawasnintawan sacerdotesnin kanankupaj ajllasqanta rikucherqa. Israelitasqa chayta rikuspa, yacharqanku paykunapis sacerdotesta allinpaj qhawananku kasqanta. ¿Imaynatataj chayta yachay yanapawanchej? Israel llajtapi sacerdotes kasqanqa, jamoj imaspa llanthun jinalla karqa. Cristoqa Kuraj kaj Sacerdotenchej, paywan khuskataj cielopi 144.000 runas sacerdotestaj reyestaj kanqanku (Heb. 4:14; 8:3-5; 10:1).

Jehová Diosqa llajtanta yanapashan, bendecishantaj. Llajtanpi kasqanchejmanta agradecekusqanchejta rikuchina (15 al 17 parrafosta qhawariy). *

15, 16. ¿Imastaj rikuchiwanchej allin kamachi yuyayniyojta Jehová Dios allinpaj qhawasqanta?

15 Kay 1919 watapi, Jesusqa uj juchʼuy grupo ajllasqa cristianosta “allin kamachi yuyayniyoj” kanankupaj churarqa. Chay allin kamacheqa predicacionta ñaupajman apashan, Jesuspa yachachisqasninmantaj maychus “tiemponpi mikhunata” qoshan (Mat. 24:45). ¿Imastaj rikuchiwanchej allin kamachi yuyayniyojta Jehová Dios allinpaj qhawasqanta?

16 Satanaswan sajra mundonwanqa, tukuy imata ruwanku allin kamachi yuyayniyojpa llankʼayninta sayachinankupaj. Manachus Jehová Dios chay allin kamachita yanapanman karqa chayqa, llankʼayninta manapuni juntʼayta atinmanchu karqa. ¿Imaraykutaj chayta ninchej? Mundontinpeqa iskay jatuchaj guerras karqa, tukuynejpitaj qolqe pisiyarqa. Chantapis runasqa, Diospa llajtanta qhasillamanta ñakʼaricherqanku, mana khuyarispataj qhatiykacharqanku. Tukuy chay imas kajtinpis, allin kamachi yuyayniyojqa Jesuspa yachachisqasninman maychus tiemponpi mikhunata qoshallanpuni. Chayrayku may chhika publicaciones kapuwanchej, 900 kuraj parlaykunapi, manataj vendenapajchu. Chayqa rikuchiwanchej, allin kamachi yuyayniyojta Jehová Dios allinpaj qhawasqanta. Predicacionpipis Jehová Diospa bendicionnin rikukullantaj. Imaraykuchus ‘sumaj willaykunaqa jallpʼantinpi willakushanʼ (Mat. 24:14). Sutʼita reparanchej, Jehová Diosqa llajtanta yanapashasqanta, bendecishasqantataj.

17. ¿Imaynatá Diospa llajtanpi kasqanchejmanta agradecekusunman?

17 Kay jallpʼapi Diospa llajtanpi kashasqanchejmanta, ¿agradecesqachu kashanchej? Sapa ujninchej chaypi tʼukurinanchej tiyan. Moisespa, Aaronpa tiemponkupeqa cielomanta nina uraykamusqan sutʼi rikukorqa. Ajinallatataj sutʼi rikukushan Jehová Dios llajtanta ñaupajman pusashasqanpis. Chayrayku Diospa llajtanpi kasqanchejmanta mayta agradecekunanchej tiyan (1 Tes. 5:18, 19). ¿Imaynatá agradecekusqanchejta rikuchisunman? Publicacionesninchejpi, tantakuykunapi, jatun tantakuykunapiwan nikusqanta kasukuspa. Agradecekusqanchejta rikuchillasunmantaj, tukuy atisqanchejta predicaspa, runasman yachachimuspa ima (1 Cor. 15:58).

18. ¿Imatataj sapa uj ruwayta munanchej?

18 Levítico libromanta yachakusqanchejman jina ruwana. Jehová Diospa ñaupaqenpi allinpaj qhawasqa kananchejpaj kallpachakuna. Ajinamanta Jehová Dios jaywanasninchejta japʼikunanpaj. Paytataj agradecekusqanchejrayku sirvina. Jehová Diosta munakusqanchejrayku, aswan sumajnin kajta payman qonallapuni. Llajtantapis tukuy sonqo kasukunallapuni. Tukuy chay imasta ruwaspaqa, Jehová Diosman nisunchej: “Tatáy, qanta sirvisusqay, testigoyki kaypis, noqapaj may sumajpuni”, nispa.

96 TAKIY Diospa Palabranqa may sumajpuni

^ párr. 5 Jehová Diosqa ñaupa tiempopi israelitasman leyesta qorqa. Chaytaj Levítico libropi kashan. Chay kamachiykunata manaña juntʼananchej kajtinpis, kay tiempopi mayta yanapawasunman. Kay yachaqanapitaj Levítico libromanta wakin yachachiykunata qhawarisun.

^ párr. 4 Ñaupa tiempomanta israelitasqa, Diosta yupaychana toldopi qʼoshñichinapaj inciensota Diospaj tʼaqasqata jina qhawaj kanku. Chaytaj Jehová Diosta yupaychanallapaj karqa (Éxo. 30:34-38). Bibliaqa mana willanchu, ñaupa cristianos Diosta yupaychanankupaj inciensota qʼoshñichisqankuta.

^ párr. 9 Dioswan allinyakuy jaywanamanta astawan yachanaykipajqa, 15 de enero de 2012 watamanta Torremanta Qhawaj revistaj 19 paginanpi 11 parrafota leeriy.

^ párr. 54 DIBUJO: Perdonta tarina pʼunchaypi, kuraj kaj sacerdoteqa Aswan Santo Lugar nisqaman yaykoj. Apaykojtaj inciensota, nina brasasniyoj incienso qʼoshñichinatawan. Chay ukhutaj ima munayta qʼaparej. Chaymanta watejmanta yaykullajtaj uywaspa yawarninku aparisqa. Ajinamanta israelitaspa juchasninku perdonasqa kaj.

^ párr. 56 DIBUJO: Uj israelitaqa familianpa sutinpi uj ovejitata sacerdoteman qoshan, Dioswan allinyakuy jaywanata jina. Paykunaqa chayta qoshanku Jehová Diosman agradecekusqankurayku.

^ párr. 58 DIBUJO: Jesusqa kay jallpʼapi kashaspa Tatanta mayta munakusqanrayku, kamachiykunasninta kasukorqa, yachachisqasnintapis kikinta ruwanankupaj yanaparqa.

^ párr. 60 FOTO: Uj kuraj hermanitaqa, onqosqa kaspapis cartanejta predicashan. Payqa chayta ruwaspa, Jehová Diosman sumajnin kajta qoshan.

^ párr. 62 FOTOS: Ujnin fotopi, hermano Gerrit Lösch willashan, Mosoj jallpʼapi kausajkunapaj Diospa Palabran Biblia alemán parlaypi allinchasqa llojsisqanta. Chayqa karqa 2019 watamanta febrero killapi. Payqa Diospa Llajtanta Kamachejkunamanta ujnin. Ujnin fotopitaj, Alemaniapi iskay hermanas chay mosoj Bibliawan kusisqa predicashanku.