Pular para conteúdo

Pular para sumário

MWAHA WOOSOMIYA 49

“Uhaavo ukati woovara citthu cotheene,” ukati woovara nteko ni ukati woomumula

“Uhaavo ukati woovara citthu cotheene,” ukati woovara nteko ni ukati woomumula

‘Nttwee nipuro nowiipithya namumule vakaani.’—MARK. 6:31.

NCIPO 143 Continua Ativo e Desperto!

NINHALA WIITTHUCANI? *

1. Atthu enci anoonela cani uvara nteko?

NCOKO weeva unkhalaa, atthu anoonela cani uvara nteko? Ilapo cinci, mahukwaala atthu anaavara nteko cinene uvikana khalayi. Atthu anvara nteko cinene, imaara cinci khankhalanaka ukati woomumula, ukhala naamucyaaya ni wiitthuca myaha ca Nluku. (Ekles. 2:23) Masi ciicammo ahaavo atthu akiina uhinaacivela mena vakaani uvara nteko ni cihaavo citthu cinoolumaaya wiira ahivare nteko.—Miru. 26:13, 14.

2-3. Ntakiheroni Yehova ni Yesu ninnivahaaya nhina uvara nteko?

2 Yehova ni Yesu anwehera nteko ni mananna makiina; ayo anaawehera ratta uvara nteko. Hiiva ninaacuwela ratta-raatta wiira Yehova unancivela cinene uvara nteko. Yesu ahothoonyera iyo ukati wenryaawe: “Apaapa ari moovara nteko mpaka nna va.” (Joau 5:17) Wuupuwele nteko wotheene Nluku waakhalannyaawe wiira ompe malayikha menci, itthonttwa ni citthu cotheene cirivo. Hiiva ciicammo ninaakhitiri woona citthu cinthoonyera nteko wa Nluku nawehaka ituninya yooreera inkhaleehu. Nasaalimu ahaana isariya yowiira: “Ciri kavi miteko caa, oo Yehova! Cotheene upankale nuucuwelaca. Ntuninyani cinoocara miteko caa.”—Isaalimu 104:24.

3 Yesu ahaatakiha Athumwaane. Uyo ahonkavihera Yehova ‘utthenkaca irimu’ ni aari ni Yehova khampa “nantekwaawe oocuwelaca.” (Miru. 8:27-31) Uvira waya ukati mwinci, Yesu nari watuninyani ahovara nteko womaana. Yesu aawehera uyo ntekooyo khampa iyoolya, ni citthu cotheene cipankalyaawe nari watuninyani cihothoonyera wiira uyo aaveleelihiye ni Nluku.—Joau 4:34; 5:36; 14:10.

4. Yehova ni Yesu anniitthuciha isiyani nhina umumula?

4 Ukhala wiira Yehova ni Yesu akhanle anamavara nteko cinene, niireke nihaana nuupuwelaka wiira hiiva khaninlamuliya umumula? Mena vakaani! Yehova khanoocya. Phimaana, uyo pooti uhimumula. Hataa ukhalaka commo, Ibiiblya ineera wiira Yehova, umaliha wawe wumpa irimu ni ituninya, “ahomumula ni aheelipiha.” (Nkw. 31:17) Iyo maanaaya wiira Yehova ahohiya wumpa citthu ni ahokumiha ukati wiira oone ratta citthu cotheene caapankalyaawe. Yesu ciicammo ahovara nteko cinene ukati waaryaawe watuninyani, masi ahoseelela ukati wiira amumule ni alye naapatthannyaawe.—Mat. 14:13; Luka 7:34.

5. Isiyani inaarika atthu enci anonswalela Nluku?

5 Ibiiblya inawaasovenriha apoovu a Nluku ukhala anamiteko. Ale anonswalela Yehova khanlamuliya ukhala atthu oonyoonyaciya, masi anlamuliya uvara nteko cinene. (Miru. 15:19) Weeva atthunaka unaavara nteko wiira ukhitiri waalihera amucyaa. Ni atthari a Kristu otheene ahaana yavaraka nteko woolalyeera ihapari comaana. Masi weeva unlamuliya umumula. Unawuurika ukawaniha ratta ukati woovara nteko, ukati woolalyeera ni ukati woomumula? Ninhala ucuwela cani ukatini ninlamuliyeehu uviriha nivaraka nteko ni ukatini ninlamuliyeehu useelela wiira nimumule?

MANANNA OOWEHERA RATTA NTEKO NI UMUMULA

6. Itthu ittonkaciye nhina Markus 6:30-34 inthoonyera cani wiira Yesu aanaawehera ratta nteko ni umumula?

6 Ikhanle itthu yofayita cinene uwehera ratta nteko. Mwene Salomau ahorumiya ni Nluku wantikha: ‘Uhaavo ukati woovara khula itthu.’ Uyo heera wiira uhaavo ukati wowaala, wooteka, wowunla, woothyaa, wowiina ni ukati woopanka citthu cikiina. (Ekles. 3:1-8) Khweeliini, citthu piili cuulupale muukumini wihu ukhanle uvara nteko ni umumula. Yesu aanaawehera ratta uvara nteko ni umumula. Nkwaha mmoca, maapostolu yaari ni nteko mwinci ukati waarwaalyaaya ulalyeera, mpaka “khayaarina ukati, nanka woopheela ulya.” Yesu ahowiirela: “Nttwee, nirwee veekha cihu nipuro nowiipithya namumule vakaani.” (Usome Markus 6:30-34.) Yesu ni attharyaawe ukati nkiina khayaakhitiriki umumula, hataa ukhalaka wiira yaanaapheela. Unookhalaru commo, Yesu aanaacuwela wiira umumula ikhanle itthu yofayita.

7. Kontha isiyani woopela mwaha nlamulo no Isaapatu unaahala unikavihera?

7 Ukati nkiina, otheene cihu nihaana nimumulaka awula weemesera vakaani citthu cinvareseehu khula nihuku. Nlamulo nimoca Nluku naavahalyaawe asarayeli khalayi ninaathoonyera iyo—nlamulo no Isaapatu. Hiiva khanineettela nno nlamulonno. Unookhalaru commo, nno nlamulonno pooti unikavihera wuupuwela wakhala wiira ninaawehera ratta uvara nteko ni umumula.

ISAAPATU WAARI UKATI WOOMUMULA NI UNSWALELA NLUKU

8. Toko cinthoonyeraaya Nkwaha 31:12-15, Isaapatu naari nihuku nosiyani?

8 Nuulumo na Nluku nineera wiira, uvira waya mahuku siita Nluku ompaka citthu, uyo ahohiya wumpa citthu watuninyani. (Upha. 2:2) Masi uyo unancivela cinene uvara nteko. Phimaana, Nluku khahiile uvara nteko ni mananna makhwaawe. (Joau 5:17) Toko Yehova caamumunlyaawe nihuku nonasaapa, asarayeli yahaana ciicammo yamumulaka nihuku nonasaapa no khula isumana. Nluku aheera wiira nihuku no Isaapatu naahala ukhala nthoonyero nawe uyo ni asarayeli. Naahala ukhala nihuku ‘noomumuliya khuliiru’ ni “nowaarya na Yehova.” (Usome Nkwaha 31:12-15.) Khaavo aalamuliya uvara nteko nihuku no Isaapatu: pooti ukhala mwanhima, ipottha, ni hataa inama coohuwiya. (Nkw. 20:10) Ayo manannaayo, apoovu yaanaahala ukhalana ukati woowacera citthu coominepani.

9. Ukati wa Yesu, moopuweleloni oohinamaana yaarivo nhina nlamulo no Isaapatu?

9 Nihuku no Isaapatu naalamuliya ukhala nihuku nowaatteeliha nrima apoovu a Nluku. Masi ahooleli ottiini enci ukati wa Yesu yahopanka ikettelo coorikarikaca co nihuku no Isaapatu. Ayo yeera wiira nihuku no Isaapatu waanakhottihiya urukula itthu mmattani wiira ulye awula unvoniha ntthu. (Mark. 2:23-27; 3:2-5) Masi itthu yoopuwelaaya ahooleli ottiini khayaalikanaca niitthu yoopuwelaawe Nluku, ni Yesu ahohimya iyo woohikhuwakhuwa.

Amuci a Yesu yaanaavarela nteko nihuku no Isaapatu wiira apanke citthu coominepani (Uwehe iparaagarafu 10) *

10. Toko cinthoonyeraaya Matewus 12:9-12, Yesu aawehera cani nihuku no Isaapatu?

10 Yesu ni attharyaawe ayuuta yaanaweettela nlamulo no Isaapatu kontha ayo yahaana yattharaka Nlamulo na Moocesi. * Masi Yesu hothoonyera ni citthu cuulumalyaawe ni caapankaawe, wiira nlamulo no Isaapatu khanaari nlamulo noorikarikaca, ni khanankhottiha ntthu upanka citthu comaana Isaapatu wiira aakavihere akhwaawe. Yesu ahohimyeeha eeraka: “Unaatthunihiya upanka itthu yomaana Isaapatu.” (Usome Matewus 12:9-12.) Yesu khoopuwela wiira ntthu aapanka itthu yomaana ni aakavihera akhwaawe kheewelela nlamulo no Isaapatu. Citthu Yesu caapankaawe caathoonyera wiira uyo aanaacuwela ratta-raatta nlattuni Yehova waavahalyaawe apoovwaawe nlamulo no Isaapatu. Ukhalana Isaapatu khampa nihuku noomumula, waanawaavaha asarayeli ukati wonswalela Nluku. Yesu oonuwihiye naamuci yaalemalenle upanka citthu coominepani nihuku no Isaapatu. Nincuwela iyo kontha Ibiiblya, yaacaka ukati Yesu waakhalaawe isittatti yaayariyaawe uNasaree, inaahimya: “Toko caapankesaawe naphiyaka nihuku no Isaapatu, ahokela nsinakoka ni aheemela wiira asome.”—Luka 4:15-19.

UNWEHERA CANI NTEKO?

11. Tipani anvahale Yesu ntakihero nomaana nhina wiikurumica uvara nteko?

11 Khweeliini, Yusufu ahonlakihera Yesu nteko weekarpinteeru, ni ciicammo ahomwiitthuciha uwehera nteko khampa Nluku cinweheraawe. (Mat. 13:55, 56) Ni Yesu khweeliini ahomoona Yusufu eekurumicaka uvara nteko, uthana ni uhiyu, wiira akhitiri ulihera itthokwaawe yuulupale. Phimaana ninaacuwela nlattuni Yesu waawiirenlyaawe attharyaawe: “Nanteko unamphwanela upokherihiya wawe.” (Luka 10:7) Yesu aanaacuwela ratta-raatta isiyani ikhanle uvara nteko cinene.

12. Iveerusuni cinttonka makhalelo a Paulu cinthoonyera itthu Ibiiblya inhimyaaya nhina uvara nteko?

12 Apostolu Paulu aanaacuwela isiyani ikhanle uvara nteko cinene. Nteko muulupale waahooleliheraawe waari uwuulumana akhwaawe myaha ca Yesu ni citthu ciitthucihalyaawe. Hataa ukhalaka commo, Paulu aanaavara nteko wonvaha ipooso. Mayamunna o Tesalonika yaanaacuwela wiira Paulu ‘aanaavara nteko cinene eekurumicaka venci, uhiyu ni uthana’ wiira haavahe atthu akhwaawe ‘nrintti wonlihera.’ (2 Atesal. 3:8; Mite. 20:34, 35) Ukati woolumalyaawe commo, Paulu atthunaka aaca nteko waavaraawe wowaapanka aheema. Ukati waaryaawe uKorintu, Paulu ahokhala nkhayi ni Akila ni Pirisila, ni “ahaavarana nteko, kontha yaavara nteko wowaapanka aheema.” Ukati wenryaawe wiira ahovara nteko “uhiyu ni uthana,” Paulu khaaphenle uhimya wiira aanaavara nteko wooheemesera wiira amumule. Uhaavo ukati uyo weemeseraawe ntekwaawe wiira amumule, toko nihuku no Isaapatu. Nno nihukunno, uyo aanaakhalana ukati wowaalalyeera ayuuta, ciicammo yahaavara nteko naphiyaka nihuku no Isaapatu.—Mite. 13:14-16, 42-44; 16:13; 18:1-4.

13. Ntakihero na Paulu ninniitthuciha isiyani?

13 Apostolu Paulu honivaha ntakihero nomaana! Uyo ahaana avaraka nteko wonvaha ipooso, masi khaahiya uvara “nteko wowaarya wohapari comaana ca Nluku.” (Aroo. 15:16; 2 Akor. 11:23) Ni uyo aanawaasovenriha akhwaawe upanka ciicammo. Phimaana, Akila ni Pirisila yaari atthu ‘yaavara nteko nteko nkhayi [ni Paulu] iriyari wa Yesu Kristu.’ (Aroo. 12:11; 16:3) Paulu ciicammo ahowiirela mayamunna o Korintu wiira ayo yalamuliya ‘utepa uvara cinene nteko wa Apwiiya.’ (1 Akor. 15:58; 2 Akor. 9:8) Ni Yehova ahonruma Paulu wantikha: “Ntthu aahipheele uvara nteko, nhinhiye alyaaka.”—2 Atesal. 3:10.

14. Isiyani Yesu yaapheelaawe uhimya ni moolumo ari nhina Joau 14:12?

14 Nteko muulupale cinene urineehu ala mahuku ookhiceraala, ukhanle waalalyeera atthu ni waapanka eetthuci. Ni Yesu ahowiirela attharyaawe wiira ayo yaanaahala uvara miteko cuulupale cinene uvikana nteko uvanryaawe! (Usome Joau 14:12.) Yesu khaapheela uhimya wiira hiiva nanhala upanka mitikhiniho khampa uyo cipankalyaawe. Uhiya commo, atthari a Yesu yaanaahala uvara nteko woolalyeera ni wiitthuciha mapuro menci, waakavihera atthu enci ni uviriha ukati mwinci yavaraka uyo ntekooyo, umpwaha Yesu.

15. Citthuni cinlamuliyeehu wiikoha, ni nlattuni?

15 Wakhala wiira weeva unaavara nteko wowuuvaha ipooso, wiikohe co: ‘Untekoni waka, kincuweliya ukhala ntthu owiikurumica uvara nteko? Kinaamaliha uvara ntekwaaka nihinaaya uphiya nihuku nimpheeliyaaya, ni kiireke kinawiikurumica upanka ratta?’ Waakhula ‘iyee’ ala makohwaala, ntthu nonvarelaa nteko naahala wuukhuluvela cinene. Ciicammo, wiikurumica waa unaahala uwiiriha atthu unaavaranaa nteko upheela wiiwelela ihapari comaana. Wuupuwelaka nteko woolalyeera ni wiitthuciha, wiikohe co: ‘Kincuweliya ukhala ntthu owiikurumica wuulalyeerani? Kinawiitthenkaca ratta ikwaha yoopaceriha urwaa umuulumana ntthu wuulalyeerani? Kinaaturuwela uwootola woohipica atthu ampheela wiitthuca? Kinawiikurumica ulalyeera ni mananna makhwaawe?’ Wakhala wiira unaakhula ‘iyee’ ala makohwaala, unaahala wuutteela nrima wuulalyeerani.

UNWEHERA CANI UMUMULA?

16. Yesu ni attharyaawe athoonyenre cani wiira ayo yaanaavirikana naatthu enci o khalayi ni olelo?

16 Yesu aanaacuwela wiira, ukati nkiina, uyo ni maapostolu yahaana yamumulaka. Masi atthu enci ukati wa Yesu ni ilelo, anoopuwela toko nlopwana thaciri Yesu anhimyalyaawe munlattaniheroni nawe. Ule thaciryuule aheeciirela: “Umumule, ulye, uwurye, wiilawe.” (Luka 12:19; 2 Tim. 3:4) Uyo oopuwela wiira citthu cuulupale cinene muukumini, ukhanle umumula ni wiilawa. Yesu ni maapostolu kahi phoopuwelaaya commo! Ayo khayaahoolelihera muukumini waya wiilawa.

Uwehera ratta uvara nteko ni umumula unaanikavihera uwacera citthu coominepani cinnipanka saana ni cinnitteeliha nrima (Uwehe iparaagarafu 17) *

17. Isiyani impankeehu ukati uhinvareehu ntekweehu?

17 Ilelo, hiiva ninawiikurumica untakiha Yesu. Ukati uhinvareehu nteko, khanimpheela paahi umumula. Masi ninaavarela nteko ukati uhinkhaleehu ni nteko wiira nipanke citthu comaana, toko ulalyeera ni urwaa umikutthaanoni. Hiiva ninawiikurumica cinene waapanka eetthuci ni urwaa umikutthaanoni, kontha nnyo cikhanle miteko cowaarya ni cihaana ifayita cinene. (Mabere. 10:24, 25) Hataa ukati unkhaleehu niifeeriya, hiiva khaninhiya uvara miteko coominepani. Khaninlova umikutthaanoni ni ninaatotha ukati wowaalalyeera atthu anaaphwanyeehu.—2 Tim. 4:2.

18. Isiyani Mweneehu, Yesu Kristu, impheelaawe wiira nipanke?

18 Unaareera ucuwela wiira Mweneehu, Yesu Kristu, khannilepela citthu cihinkhitiriihu upanka. Ni ninaasukhuru cinene nlattu uyova woonithoonyera mananna oowehera ratta uvara nteko ni umumula! (Mabere. 4:15) Yesu mpheela wiira hiiva nimumule. Ni uyo ciicammo mpheela wiira niikurumice uvara nteko woohala univaha ipooso ni wiira nivare nteko wootteeliha nrima wowaapanka eetthuci. Mwaha nkiina unrweehu usoma, ninaahala woona isiyani Yesu yaapankalyaawe wiira anoopole, anitaphulaka mwiitthuni yooweryaa cinene.

NCIPO 38 Jeová Vai Dar-te Força

^ par. 5 Ibiiblya inaaniitthuciha mananna oowehera ratta nteko ni umumula. Ula mwahoola, utaphulelaka nihuku no Isaapatu asarayeli naakhalanaaya khula isumana, unaahala unuupusera mananna cinlamuliyeehu uwehera ratta uvara nteko ni umumula.

^ par. 10 Atthari a Yesu yaanaahisima cinene nihuku no Isaapatu. Hataa phimaana yahoweherera uvira nihuku no Isaapatu wiira atthenkace usikhiya wa Yesu.—Luka 23:55, 56.

^ par. 55 ILATARATO: Yusufu nawaacisa amucyaawe usinakoka nihuku no Isaapatu.

^ par. 57 ILATARATO: Nnyari rina nteko unonkavihera waalihera amucyaawe, naapanka citthu coominepani ukati uhinvaraawe ntekwaawe; ni khanhiya upanka iyo hataa uyo naamucyaawe yakhalaka niifeeriya.