Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 2

Ma tikinyolchikauakan tokniuan

Ma tikinyolchikauakan tokniuan

“Non kineltokah Cristo Jesús tekititiwitseh nowa itech iteki n Totajtsi Dios, iwa akimeh intech nimoyolchikawa” (COL. 4:11).

TLAKUIKALI 90 Ma timoyolchikauakan

XIKILNAMIKTO *

1. ¿Tlen ouijkayotl kixnamikij miakej tokniuan?

MIAKEJ itekipanojkauan Jehová kixnamikij ouijkayotl uan ualeua sapanoua moyolkokouaj ijkuak ijkon kinpanoua. Xamo ijkon kinpanoua tokniuan tlen inmiuan timonechikouaj. Sekimej chikauak mokokouaj noso oixpoliuik ikaj tlen sapanoua kitlasojtlaj. Sekimej tlajyouiaj porque se akin iuan chantij noso se inyolikni ayakmo kitekichiuilia Jehová. Oksekimej tlajyouiaj porque otlaxixinki kanin chantij. Ik non, moneki ma tikinyolchikauakan. ¿Ken uelis tikinpaleuiskej?

2. ¿Tleka Pablo ualeua noijki omonekiaya ma kiyolchikauakan?

2 Pablo miak uelta okixnamik ouijkayotl (2 Cor. 11:23-28). Ye otlaxiko maski okimachiliaya ken se “witstli” otsopontoka itech itlalnakayo. Xamo ijkon omomachiliaya porque nesi omokokouaya (2 Cor. 12:7). Noijki omoyolkoko ijkuak Demas tlen okipaleuiaya, okikajte porque “okachi okiyoltilanki tlan onka itech nin tlaltíkpaktli” (2 Tim. 4:10). Pablo okatka se tokni tlen okipejpenki toTajtsin Dios uan okatka yolchikauak ijkuak okinpaleuiaya oksekimej pero ye noijki ualeua omoyolkoko (Rom. 9:1, 2).

3. ¿Ken okiyolchika Jehová tlatitlanil Pablo?

3 Pablo okiyolchikajkej. ¿Ken okiyolchikajkej? Jehová okitekitilti iespíritu santo uan ijkon okiyolchika (2 Cor. 4:7). Pero Jehová noijki okinpaleui tokniuan ma kiyolchikauakan Pablo. Ye okijto sekimej ‘intech omoyolchikawaya’ (Col. 4:11). Sekimej okijto tlen intoka tlen okipaleuijkej uan okiyolchikajkej. Se itoka Aristarco, Tíquico uan Marcos. ¿Tlen okinpaleui ninmej tokniuan ma kiyolchikauakan Pablo? ¿Ken uelis titeyolchikauaskej ken ninmej eyi tokniuan?

MA TIYETOKAN TIYOLMELAJKEJ KEN OKICHI ARISTARCO

Tiyetoskej tiyolmelajkej ken Aristarco tla tikatej iuan tokniuan ijkuak tlajyouiaj. (Xikita párrafo 4 uan 5). *

4. ¿Ken okiteititi Aristarco kuali omouikaya iuan Pablo?

4 Aristarco kuali omouikaya iuan Pablo. Ye okatka ichan Tesalónica se altepetl tlen poui Macedonia. Biblia kijtoua tlen achto okichi Aristarco. Kijtoua okatka iuan Pablo ijkuak eyi uelta uejka otetlapouito ompa Éfeso uan ompa okikitskijkej (Hech. 19:29). Ijkuak okikixtijkej Aristarco, amo omotlatito kanin amitlaj kipanoskia. Ye omoka iuan Pablo porque okiteititi okatka yolmelajki. Opanok seki metstli, ompa Grecia akinmej okikokoliayaj Pablo, okinekiayaj kimiktiskej pero Aristarco noijki ompa okatka (Hech. 20:2-4). Kanaj itech xiuitl 58, Pablo okikitskijkej uan okiuikakej Roma. Pero Aristarco iuan oyajki uan san sekan otlajyouijkej ijkuak “barko oyakatsoponito ijtik xali iwa ompa omoka” (Hech. 27:1, 2, 41). Noijki nesi ompa Roma otsaktoka iuan Pablo (Col. 4:10). Ik non, Pablo omoyolchika porque okatka iuan Aristarco.

5. Ijkon ken kijtoua Proverbios 17:17, ¿ken uelis tikinpaleuiskej toyolikniuan?

5 Tejuan noijki uelis timouikaskej iuan tokniuan ijkon ken okichi Aristarco tla inmiuan tikatej ijkuak kuali katej uan ijkuak moyolkokouaj (xiktlajtolti Proverbios 17:17). Xamo ok monekis tikinpaleuiskej tokniuan maski yokixnamikej ouijkayotl. Ijkon okipanok se tokni tlen itoka Frances. * Achto oixpoliuik itajtsin porque okipiaya cáncer uan eyi metstli satepan oixpoliuik inantsin porque noijki okipiaya cáncer. Ye okijto: “Titlajyouiaj ijkuak itlaj techpanoua uan uejkaua timoyolkokojtokej porque amo san niman tikilkauaj. Nikintlasojkamatilia noyolikniuan porque nochipa nouan katej uan kilnamiktokej ok nimoyolkokoua maski yiuejkika oixpolikej notatajuan”.

6. ¿Tlen tikchiuaskej tla tiyolmelajkej?

6 Akinmej kuali mouikaj iuan tokniuan mochijchikauaj kinpaleuiaj. Ma tikitakan tlen okipanok se tokni tlen itoka Peter. Tlapajtijkej okiluijkej okipiaya se kokolistli tlen totoka kimiktiskia. Isiua tlen itoka Kathryn, okijto: “Se tokni uan isiua tlen inmiuan timonechikouaj, otechuikakej kanin okipajtiayaj Peter. Ijkuak ompa yotikatkaj, yejuan otechiluijkej amo keman techkauaskiaj toselti uan nochipa techpaleuiaj ijkuak moneki”. Techyolchikaua tikinpiaskej toyolikniuan tlen techpaleuiaj ijkuak titlajyouiaj.

MA TIKCHIUAKAN TLEN TIKIJTOUAJ KEN OKICHI TÍQUICO

Techneltokiliskej tlen tikinmiluiaj tokniuan ijkuak tlajyouiaj tla tikchiuaskej ken okichi Tíquico. (Xikinmita párrafos 7 a 9). *

7, 8. Ijkon ken kijtoua Colosenses 4:7-9, ¿ken okiteititi Tíquico okichiuaya tlen okinauatiaya Pablo?

7 Tíquico oneski ompa Roma se altepetl tlen poui Asia. Ye noijki kuali omouikaya iuan Pablo (Hech. 20:4). Kanaj itech xiuitl 55, Pablo okinmilui tokniuan ma kinpaleuikan tokniuan tlen ochantiayaj Judea. Xamo okilui Tíquico ma kipaleui ma kichiua non tekitl (2 Cor. 8:18-20). Satepan, Tíquico okipaleui Pablo ijkuak yikin okitsakej ompa Roma. Ye okinuikiliaya cartas oksekimej tokniuan uan ijkon Pablo okinyolchikauaya tokniuan tlen ochantiayaj Asia (Col. 4:7-9).

8 Tíquico nochipa kuali omouikak iuan Pablo (Tito 3:12). Ijkuakon amo nochtin tokniuan okichiuayaj tlen omonekiaya ken Tíquico. Porque itech xiuitl 65 ijkuak otsaktoka Pablo, ye okijkuilo miakej tokniuan tlen ochantiayaj Asia amo iuan omouikayaj porque nesi omomojtiayaj (2 Tim. 1:15). Pero Pablo okineltokaya Tíquico kichiuaskia tlen okinauatiaya. Ik non, okinauati okseki tlamantli (2 Tim. 4:12). Pablo sapanoua okipatioitaya omouikaya iuan Tíquico.

9. ¿Ken uelis tikchiuaskej ken okichi Tíquico?

9 ¿Ken uelis tikchiuaskej ken okichi Tíquico? Ma tikchiuakan tlen tikinmiluiaj tokniuan (Mat. 5:37; Luc. 16:10). Akinmej tlajyouiaj moyolseuiaj ijkuak kitaj tikinpaleuiaj. Se tokni okijto tleka kiyolseuia ijkuak kipaleuiaj: “Nimoyolseuia porque nikmati tokni tlen nechiluia nechpaleuis melauak ijkon kichiuas”.

10. Ijkon ken kijtoua Proverbios 18:24, ¿akinmej uelis kinyolchikauaskej tlen tlajyouiaj noso moyolkokouaj?

10 Tokniuan tlen tlajyouiaj noso kinpanoua okseki tlamantli moyolseuiaj ijkuak kitaj se inyolikni kinpaleuia uan ueli kiluiaj tlen kinpanoua (xiktlajtolti Proverbios 18:24). Ijkon omomachili tokni Bijay. Ijkuak ikone okikixtijkej itech tlanechikol, ye okijto: “Oniknekiaya ikaj iuan nimotlapouis tlen amo kijtojtinemis tlen nikmachilia”. Okse tokni itoka Carlos okichi itlaj amo kuali uan ayakmo okitekichiuili Jehová ken achto okichiuaya uan sapanoua okipatioitaya. Okijto: “Oniknekiaya ikaj iuan nimotlapouis uan amo san ma nechilui tlen amo kuali onikchi”. Tlayekankej okipaleuijkej tokni ma kixnamiki ouijkayotl. Noijki omoyolseui porque tokniuan amikaj okiluijkej tlen okichi.

11. ¿Tlen uelis tikchiuaskej tla tiknekij kuali timouikaskej iuan tokniuan?

11 Moneki tikmatiskej timochiaskej tla tiknekij timouikaskej iuan oksekimej uan ma techneltokilikan tlen tikinmiluiaj. Se tokni itoka Zhanna inamik okikajte. ¿Tlen okipaleui ma kixnamiki ouijkayotl? Okintlapoui iyolikniuan tlen okipanouaya. Okijto: “Maski nochipa onikinmiluiaya tlen onechpanouaya, yejuan onechkakiayaj uan amo omosotlauayaj”. Tejuan noijki moneki kuali ma titlakakikan tla tiknekij kuali timouikaskej iuan tokniuan.

MA TIKINPALEUIKAN TOKNIUAN KEN OKICHI MARCOS

Marcos okipaleui Pablo ma tlaxiko uan tejuan noijki uelis tikinpaleuiskej tokniuan ijkuak tlajyouiaj. (Xikinmita párrafos 12 a 14). *

12. ¿Akin okatka Marcos uan ken okinpaleuiaya tokniuan?

12 Marcos okatka judío uan ochantiaya Jerusalén. Marcos okipiaya se iprimo itoka Bernabé uan okatka misionero uan miakej okixmatiayaj (Col. 4:10). Nesi ifamilia Marcos okipiaya tomin. Pero ye amo okinekiaya kipias miak tlamantli. Ye nochipa okinekiaya kinpaleuis oksekimej uan oyolpakiaya ijkon okichiuaya. Miak uelta oyajki iuan Pablo uan Pedro ijkuak itlaj okichiuatoj. Marcos okikouaya tlen kikuaskiaj, okitemouaya kanin mokalotiskiaj uan okseki tlamantli (Hech. 13:2-5; 1 Ped. 5:13). Pablo okijto Marcos noijki ‘tekititiwits nowa itech iteki n Totajtsi Dios, iwa akin itech nimoyolchikawa’ (Col. 4:10, 11).

13. Ijkon ken kijtoua 2 Timoteo 4:11, ¿ken okiteititi Pablo okipatioitaya tlen okichiuaya Marcos?

13 Marcos uan Pablo kuali omouikayaj. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Kanaj itech xiuitl 65 ijkuak saiktlami okitsakej Pablo ompa Roma, Pablo okijkuilo segunda carta a Timoteo. Itech non carta Pablo okilui Timoteo ma uia Roma uan ma kiuika Marcos (2 Tim. 4:11). Pablo okipatioitak tlen okichiuaya Marcos, ik non, okilui iuan ma yeto nonmej tonalmej. Marcos okiuikiliaya Pablo tlen kikuaskia uan tlen ika tlajkuiloskia. Omoyolchika Pablo ijkuak okipaleui Marcos uan otlaxiko hasta ijkuak okimiktijkej.

14, 15. ¿Tlen techmachtia Mateo 7:12 tla tiknekij tikinpaleuiskej oksekimej?

14 (Xiktlajtolti Mateo 7:12). Timotlasojkamatij techpaleuiaj ijkuak titlajyouiaj. Se tokni itoka Ryan itajtsin itlaj okipanok uan san niman oualixpoliuik. Ye okijto: “Ijkuak titlajyouiaj ayakmo ueli tikchiuaj seki tlamantli tlen achto otikchiuayaj. Sapanoua nechyolchikaua ijkuak ikaj nechpaleuia maski mota amitlaj ipati tlen kichiua”.

15 Uelis tikinpaleuiskej tokniuan tla tikitaj tlen kinpanoua. Ma tikitakan ken okipaleuijkej tokni Peter uan Kathryn tlen otimotlapouijkej itech párrafo 6. Se tokni siuatl okijto kinpaleuiskia ijkuak yaskiaj mopajtitiuij. Peter uan Kathryn amo ueli kiuikaj se carro. Ik non, tokni okichi se programa uan okinmijkuilo tokniuan tlen okinekiayaj kinuikaskej ijkuak yaskiaj mopajtitiuij. ¿Tlen opanok? Kathryn okijto: “Sapanoua otechpaleuijkej porque otikmachiliayaj ken itlaj otikmamajtokaj”. Ik non, nochipa ma tikilnamiktokan sapanoua kinyolchikauas akinmej tlajyouiaj tla tikinpaleuiaj maski san tepitsin.

16. ¿Tlen techmachtia tlen okichi Marcos?

16 Oksepa ma timotlapouikan tlen okichi Marcos. Ye amo omajxiliaya porque noijki omochijchikauaya kitekichiuilis Jehová. Ye okijkuilo se Evangelio. Pero nochipa okiyolchika Pablo. Noijki Pablo amo opinauaya ijkuak okiluiaya Marcos ma kipaleui. Se tokni itoka Ángela noijki oixpoliuik se akin iuan ochantiaya. Noijki okintlasojkamatili nochtin akinmej okiyolchikajkej. Okijto: “Amo nipinaua nikinmiluis tokniuan ma nechpaleuikan ijkuak yejuan melauak kinekij nechpaleuiskej. San niman nechpaleuiaj uan amo san kualanij”. Ik non, ma timotlajtlanikan: “¿Kitaj oksekimej nochipa nikinyolchikaua tokniuan?”.

NOCHIPA MA TIKINYOLCHIKAUAKAN TOKNIUAN

17. ¿Ken techpaleuis ma timokuayejyekokan tlen kijtoua 2 Corintios 1:3, 4?

17 Amo moneki tikintemojtinemiskej tokniuan tlen tikinyolchikauaskej. Xamo uelis tikinyolchikauaskej ken tejuan otechyolchikajkej. Se tokni itoka Nino oixpoliuik isitsin. Ye okijto: “Jehová uelis kichiuas ma tikinyolchikauakan oksekimej tla tiknekij” (xiktlajtolti 2 Corintios 1:3, 4). Okse tokni itoka Frances tlen otimotlapouijkej itech párrafo 5, okijto: “Melauak tlen kijtoua 2 Corintios 1:4. Uelis tikinyolchikauaskej oksekimej ijkon ken otechyolchikajkej”.

18. (1) ¿Tleka sekimej tokniuan momojtiaj teyolchikauaskej? (2) Xikijto ken tikinyolchikauaskej tokniuan.

18 Moneki nochipa ma tikitakan ken tikinpaleuiskej tokniuan tlen tlajyouiaj maski ualeua timomojtiaj. Ualeua xamo timomojtiaj porque amo tikmatij tlen tikijtoskej noso tlen tikchiuaskej. Se tokni tlayekanki itoka Paul, kilnamiki tlen okichijkej sekimej tokniuan ijkuak oixpoliuik itajtsin. Okijto: “Onikitak amo ueli nouan omotlapouiayaj porque amo okimatiayaj tlen nechiluiskej. Pero nikintlasojkamatilia porque onechpaleuijkej”. Se tokni itoka Tajon kanin ochantiaya otlalolinki. Okijto: “Amo nikilnamiki tlen okijtouayaj mensajes tlen onechintitlanilijkej ijkuak otlalolinki. Pero nikilnamiki onechintitlanilijkej mensajes porque okinekiayaj kimatiskej kox kuali onikatka”. Nin techititia sapanoua kinpaleuis tokniuan tla techtekipachoua tlen kinpanoua.

19. ¿Tleka tiknekij tikinyolchikauaskej tokniuan?

19 Axkan tikatej itlamian tonalmej, ik non, okachi tikixnamikiskej ouijkayotl (2 Tim. 3:13). Noijki titlajtlakolejkej uan ualeua tikchiuaj itlaj amo kuali. Ik non moneki ma techyolchikauakan. Pablo okixiko nochi ouijkayotl tlen okixnamik porque okiyolchikajkej tokniuan. Ik non, ma tiyetokan tiyolmelajkej ken Aristarco, ma tikchiuakan tlen tikijtouaj ijkon ken okichi Tíquico uan ma tikinpaleuikan tokniuan ijkon ken okichi Marcos. Tla ijkon tikchiuaskej, tikinpaleuiskej tokniuan nochipa ma kitekichiuilikan Jehová (1 Tes. 3:2, 3).

^ párr. 5 Tlatitlanil Pablo okipixki ouijkayotl. Miakej tokniuan okiyolchikajkej ijkuak otlajyouijtoka. Nin tlamachtil techpaleuis ma tikitakan eyi tlamantli tlen okichijkej tokniuan ijkuak oteyolchikajkej. Noijki tikitaskej ken uelis ijkon tikchiuaskej.

^ párr. 5 Itech nin tlamachtil sekimej otikinpatilijkej intoka.

TLAKUIKALI 111 ¿Tlen kichiua ma niyolpaki?

^ párr. 56 FOTO: Aristarco oyajki iuan Pablo uan san sekan otlajyouijkej ijkuak “barko oyakatsoponito ijtik xali iwa ompa omoka”.

^ párr. 58 FOTO: Pablo okilui Tíquico ma kinuikili cartas tokniuan.

^ párr. 60 FOTO: Marcos okipaleui Pablo.