Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 2

¿Uelis titeyolseuiskej?

¿Uelis titeyolseuiskej?

“Yejuamej [...] nouan tekitij ipan itekiu Dios, niman yejuamej nechyoltlaliaj” (COL. 4:11).

TLAKUIKAJLI 90 Xmoyolchikauakan

TLEN TIKITASKEJ *

1. ¿Tlenon kixnamiktokej miyekej itekipanojkauan Jehová?

IPAN nochi tlaltikpaktli, miyekej itekipanojkauan Jehová noyolajmanaj pampa kixnamikij tlen ouijtika. Kanaj tikitaj ika sekimej tokniuan ipan totlanechikol ijkon inpan nochiujtika. Sekimej tokniuan melak kualoj noso yomik se inchanejkauj. Oksekimej melak najmanaj pampa se inchanejkauj noso se akin iuan nouikaj xok kitekichiuilia Jehová. Niman oksekimej tokniuan melak tlajyouiyaj pampa tlaixpoliui kampa chantij. Noneki yakaj makinyolseui yejuin tokniuan. ¿Kenon uelis tikinpaleuiskej?

2. ¿Tleka nonekiya makiyolseuikan Pablo?

2 Pablo miyekpa otlajyoui, niman kemantika hasta imikiya (2 Cor. 11:23-28). Yejua noijki okijto ika kipiaya kentla se “uitstli” ipan itlalnakayo, kema, kanaj kipiaya se kokolistli (2 Cor. 12:7). Noijki melak onajman ijkuak Demas, akin iuan kitekichiuiliaya toTajtsin, okitlalkaui pampa “más okeleuij tlen onkaj ipan in tlaltikpaktli” (2 Tim. 4:10). Maski Pablo melak yolchikauak katka niman melak kinpaleuiaya tokniuan, kemantika noijki noyolajmanaya (Rom. 9:1, 2).

3. ¿Kenon Jehová okiyolseui Pablo?

3 Jehová okiyolseui niman okiyolchikauj Pablo. ¿Kenijki? Okitekitilti iespíritu santo (2 Cor. 4:7; Filip. 4:13TNM). San ika, noijki okintekitilti tokniuan. Apóstol Pablo hasta okijto ika sekimej tokniuan melak kiyolseuiayaj (Col. 4:11). Okinteneuj miyekej tokniuan, ken Aristarco, Tíquico niman Marcos. Yejuamej okiyolseuijkej niman okipaleuijkej matlaxiko. ¿Kenon oteyolseuijkej yejuin yeyimej tokniuan? ¿Kenon uelis tikchiuaskej ken yejuamej ijkuak titeyolseuiskej niman titeyolchikauaskej?

TLEN TIUELIJ ITECH ARISTARCO

Uelis tikchiuaskej ijkon ken Aristarco tla tinemij imiuan tokniuan ijkuak tlajyouiyaj. (Xkimita párrafos 4 niman 5). *

4. ¿Kenon okiteititi Aristarco ika yemelak nouikaya iuan Pablo?

4 Aristarco ualeuaya Tesalónica, se ueyi kalpan tlen onkatka Macedonia. Yejua yemelak okiteititi ika nouikaya iuan Pablo, ijkon tikijtouaj pampa yejua xkeman okikauj. Ijkuak Biblia peua tlajtoua itech Aristarco, kijtoua ika yejua nemiya iuan Pablo ne Éfeso, ijkuak Pablo ika yexpa tenojnotstinemiya ken misionero. Ompa miyekej opeujkej kintlaueltokaj niman okajsikej Aristarco (Hech. 19:29). Ijkuak okimakaujkej, xokinemili yas oksekan kampa xitlaj ueliskiaj kichiuiliskiaj, yejua ompa onokauj iuan Pablo niman xkeman okitlalkaui. Sakin, ijkuak yopanoka seki metstin, Aristarco ok kistinemiya iuan Pablo ne Grecia maski miyekej kimixnamikiyaj niman kinekiyaj kimiktiskej Pablo (Hech. 20:2-4). Kanaj ipan xiuitl 58, okuikakej Pablo ipan se barco niman ijkon kontsakuaskiaj Roma. Maski uejka katka, Aristarco iuan oyaj, niman on omemej san sekan yayaj ipan yejon barco tlen oapolak (Hech. 27:1, 2, 41). Ijkuak yoajsikaj Roma, nesi ika Aristarco noijki okitsajkej iuan Pablo (Col. 4:10). Ipampa nochi yejuin, kuajli tikasikamatij tleka Pablo melak kuajli onomachili iuan Aristarco.

5. Itech tlen kijtoua Proverbios 17:17, ¿kenon uelis tikteititiskej ika yemelak touikaj imiuan tokniuan?

5 Uelis tikchiuaskej ken Aristarco tla tinemij imiuan tokniuan ijkuak nemij ika inyojlo niman noijki ijkuak tlajyouiyaj (xpoua Proverbios 17:17TNM). * Kanaj ok nonekis tikinpaleuijtoskej tokniuan maski yopanok tlen okintlajyouilti. Matikitakan tlenon kijtoua tokniuj Francisca, * akin san ipan yeyi metstli omijkej itajuan pampa kipiayaj cáncer. Yejua kijtoua: “Niknemilia ika tlen techtlajyouiltia xnimantsin popoliui maski tla youejkauj ika opanok. Niktlasojkamati nikinpiyas amigos akin xkeman nechkauaj niman kilnamikij ika ok ninoyolkokoua maski youejkauj ika omijkej notajuan”.

6. ¿Kenon tikteititiaj ika xtikinkauaj akin imiuan touikaj?

6 ¿Kenon tikteititiaj ika xtikinkauaj akin imiuan touikaj? Ijkuak tikxelouaj tiempo noso ijkuak tikchiuaj okse itlaj inpampa. Matikitakan tlenon inpan onochiuj sekimej tokniuan. Tokniuj Peter okijlikej ika kipiaya se kokolistli tlen melak kitlajyouiltiskia niman kimiktiskia. Isiuauj, Kathryn, kijtoua: “Se tokniuj iuan isiuauj akin nemij ipan totlanechikol otechuikakej kampa tlapajtiketl akin otechijli tlen kokolistli kipiaya Peter. Ijkuakon, yejon tokniuan okijtokej ika xkeman techkauaskiaj toselti pampa kimatstoyaj ika melak titlajyouiskiaj, niman ijkon okichiujkej, yejuamej nochipa touan nemij ijkuak tiknekij ika yakaj matechpaleui”. ¿Xmelak ika techyolchikaua tikinpiyaskej amigos akin techpaleuiyaj ijkuak titlajyouiyaj?

TLEN TIUELIJ ITECH TÍQUICO

Ijkon ken Tíquico, tokniuan uelis totech tlaneltokaskej ijkuak kixnamiktoskej tlen ouijtika. (Xkimita párrafos 7-9). *

7, 8. Itech tlen kijtoua Colosenses 4:7-9, ¿kenon okiteititi Tíquico ika katka se tokniuj akin ueliskia itech titlaneltokas?

7 Tíquico ualeuaya itech se kalpan tlen onkatka Asia, kampa Roma tlayekanaya. Pablo nouikaya iuan Tíquico niman itech tlaneltokaya (Hech. 20:4). Kanaj ipan xiuitl 55, apóstol Pablo okijto ika nosentlaliskia tomin tlen ika kinpaleuiskiaj tokniuan akin chantiyaj Judea, niman kanaj okitlajtlanili Tíquico matlapaleui ipan yejuin tekitl (2 Cor. 8:18-20). Sakin, ijkuak ika sejpa okitsajkaj Pablo ne Roma, Tíquico melak okipaleui. Komintemamakaya cartas niman kimijliaya tokniuan akin chantiyaj Asia tlen Pablo kinekiya kimijlis niman ijkon kinyolchikauas (Col. 4:7-9).

8 Tíquico xkeman okitlalkaui Pablo (Tito 3:12). Tíquico katka se tokniuj akin ueliskia itech titlaneltokas. Ijkon tikitaj ipampa tlen Pablo okijkuilo kanaj ipan xiuitl 65 ijkuak ika okpa okitsajkej ne Roma. Yejua okijto ika miyekej tokniuan akin ualeuayaj Asia xok iuan nosentlaliayaj, kanaj pampa kinmakasiyaj akin kintlauelitayaj (2 Tim. 1:15). San ika, Pablo kema tlaneltokaya itech Tíquico niman okimakak okse tekitl (2 Tim. 4:12). Kuajli nesi ika Pablo yolpakiya pampa kipiaya se amigo akin ueliskia itech tlaneltokas.

9. ¿Kenon uelis tikchiuaskej ken Tíquico?

9 ¿Kenon uelis tikchiuaskej ken Tíquico? Matikteneuakan se. Xsan noneki tikimijliskej tokniuan ika tikinpaleuiskej, noneki tikchiuaskej tlen tikimijliaj (Mat. 5:37; Luc. 16:10). Akin kinekij yakaj makinpaleui kuajli nomachiliaj ijkuak kitaj ika uelis tlaneltokaskej totech. Se tokniuj techijlia tleka ijkon nomachiliaj, yejua kijtoua: “Tinemis ika moyojlo pampa tikmatstos ika akin omitsijli mitspaleuis, melauak ijkon kichiuas ijkuak nonekis”.

10. Itech tlen kijtoua Proverbios 18:24, ¿akinomej ueliskej kinyolseuiskej akin kixnamikij tlen ouijtika noso najmanaj?

10 Akin kixnamikij tlen ouijtika noso najmanaj melak yolseuij ijkuak tlajtouaj iuan se iminamigo akin itech tlaneltokaj (xpoua Proverbios 18:24). Ijkon onomachili se tokniuj akin itoka Bijay. Ijkuak ikoneuj okis itech tlanechikojli, yejua okijto: “Niknekiya nikijlis nochi tlen nechajmanaya yakaj akin uelis itech nitlaneltokas”. Okse tokniuj, akin itoka Carlos, okipolo se tekitl tlen kipiaya ipan tlanechikojli pampa okichiuj itlaj tlen xkinamikiya. Yejua kijtoua: “Niknekiya nitlajtos iuan yakaj akin maka san makita tlen xkuajli onikchiuj”. Tokniuan tlayekankej okipaleuijkej yejuin tokniuj itech tlen kajmanaya. Niman melak kuajli nomachiliaya pampa kimatstoya ika tlayekankej xkijtojtinemiskiaj tlen kimijliaya.

11. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej tla tiknekij ika oksekimej totech matlaneltokakan?

11 Noneki titeijyouiskej tla tiknekij ika oksekimej totech matlaneltokakan. Matitlajtokan itech Zhanna. Yejua melak najmanaya pampa iueuentsin okikauj. ¿Tlenon okipaleui mayolseui? Yejua kimijliaya akin imiuan nouikaya tlen kajmanaya. Kijtoua: “Maski kemantika kanaj sa no yejua tlen nikijtouaya, yejuamej kuajli nechkakiyaj niman nechijyouiayaj”. Kuakon, tla kuajli tikinkakij akin techijliaj tlen kinyolkokoua, tikteititiskej ika kuajli imiuan touikaj.

TLEN TIUELIJ ITECH MARCOS

Pablo ouel otlaxiko pampa Marcos kipaleuiaya; tejuamej noijki uelis tikinpaleuiskej tokniuan ijkuak inpan nochiuas tlen xkuajli. (Xkimita párrafos 12-14). *

12. ¿Akinon katka Marcos, niman kenijki okiteititi ika melak kinekiya tepaleuis?

12 Marcos judío katka niman ualeuaya Jerusalén. Kipiaya se iprimo itoka katka Bernabé, akin misionero katka niman miyekej kixmatiyaj (Col. 4:10). Nesi ika ichanejkauan Marcos kipiayaj tomin, san ika, yejua xkitaya tla yejon más ueyi kijtosnekiya. Marcos kuajli okiteititi ika kinekiya tlapaleuis niman kiyolpaktiaya kichiuas yejon. Yejua miyekpa oyaj iuan Pablo niman Pedro chika yejuamej kichiuayaj intekiyo. Miyekpa, Marcos kikouaya tlakuajli, kitejtemouaya kanon ueliskiaj noseuiskej niman kichiuaya okseki tlemach niman ijkon kinpaleuis (Hech. 13:2-5; 1 Ped. 5:13). Pablo okijto ika Marcos iuan tekitiya “ipan itekiu Dios” niman ika melak kiyolseuiaya (Col. 4:10, 11).

13. ¿Kenon 2 Timoteo 4:11 techititia ika Pablo kitlasojkamatiya ken tepaleuiaya Marcos?

13 Marcos niman Pablo melak kuajli onouikakej. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Ijkuak Pablo sa yeika okitsajkej Roma, kanaj ipan xiuitl 65, okijkuilo ika ome amatlajkuilojli tlen okititlanili Timoteo. Ipan yejon amatlajkuilojli, okitlajtlanili Timoteo mauiya Roma niman makuika Marcos (2 Tim. 4:11). Kuajli tikitaj ika Pablo melak kitlasojkamatiya ken Marcos tepaleuiaya, yejua ika, okitlajtlan ika Marcos makitati niman ijkon iuan manemi ipan yejon tonaltin. Marcos melak okipaleui, kanaj kitkiliaya tlen kikuas noso tlen kitekitiltiaya niman ijkon tlajkuilos. Niman nochi yejuin, ken okiyolchikaujkej niman ken okipaleuijkej, okichiuj ika Pablo matlaxiko hasta ijkuak okimiktijkej.

14, 15. ¿Tlenon techmachtia Mateo 7:12?

14 (Xpoua Mateo 7:12). Ijkuak tikixnamikij tlen ouijtika, melak tiktlasojkamatij matechpaleuikan oksekimej. Ryan, akin itaj omik ipan se accidente, kijtoua: “Ijkuak titlajyouijtika, melak ouijtika tikchiuas tlen mojmostla tikchiuaya. Melak kuajli ijkuak oksekimej mitspaleuiskej, maski nesiskia ika tlen kichiuaj xueyi kijtosneki”.

15 Tla kuajli tikitaj tlenon kinpoloua tokniuan akin tlajyouijtokej, tikmatiskej kenon uelis tikinpaleuiskej. Oksejpa matitlajtokan itech Peter niman isiuatsin Kathryn, akin otikinteneujkej ipan párrafo 6. Se tokniuj siuatl okitak kenon uelis kinpaleuis yejuin tokniuan niman ijkon ueliskiaj yaskej kampa tlapajtiketl pampa yejuamej xok ueliyaj kuikayaj incarro. Yejuin tokniuj okichijchiuj se programa kampa okintlali nochimej tokniuan akin yokijtokaj ika noijki kinekiyaj kinuikaskej kampa tlapajtiketl. ¿Tlenon opanok pampa ijkon okichiuj? Kathryn kijtoua: “Kuajli otomachilijkej pampa techpaleuijtoyaj ika tlen techtekipachouaya”. Nochipa matikilnamiktokan ika tlen tikchiuaj inpampa tokniuan, maski nesiskia ika xueyi kijtosneki, kichiua kuajli manomachilikan.

16. ¿Kenon uelis tikchiuaskej ken Marcos?

16 Oksejpa matitlajtokan itech Marcos akin onen ipan kachtopa siglo. Kuajli tikmatstokej ika Jehová okimakak miyek tekitl tlen melak ueyi kijtosnekiya, ken kijkuilos se Evangelio. Maski melak miyek tekitl kipiaya, okixelo tiempo niman ijkon kiyolseuis Pablo, niman Pablo kuajli kimatstoya ika ueliskia kitlajtlanilis makipaleui. Se tokniuj akin itoka Ángela melak najmanaya pampa okimiktijkej se ichanejkauj. San ika, tokniuan melak okiyolseuijkej, ijkon ken Marcos okiyolseui Pablo. Tokniuj Ángela melak okitlasojkamat yejon niman kijtoua: “Ijkuak tokniuan yemelak kinekij mitspaleuiskej, xmitstekiyomakas imiuan titlajtos. Xmitsijliskej tla xuelis mitspaleuiskej, yejuamej ika inyojlo kichiuaskej”. Yejua ika, matotlajtoltikan: “¿Kenon nechitaj oksekimej? ¿Kitaj ika nochipa niknektika nikinyolseuis tokniuan?”.

MATITEYOLSEUIKAN

17. ¿Tlenon techititia 2 Corintios 1:3, 4?

17 Nemij miyekej tokniuan akin kinekij yakaj makinyolseui, ika yejon, xouijtika tikmatiskej akinomej uelis tikinpaleuiskej. Kanaj uelis tikinyolseuiskej ijkon ken oksekimej yotechyolseuijkej. Catalina, se tokniuj akin omik iabuelita, kijtoua: “Tla tokauiliaj, Jehová uelis techtekitiltis niman ijkon matikinyolseuikan oksekimej” (xpoua 2 Corintios 1:3, 4). Niman tokniuj Francisca, akin otikteneujkej ipan párrafo 5, kijtoua: “Melauak tlen kijtoua 2 Corintios 1:4. Uelis titeyolseuiskej ijkon ken oksekimej techyolseuiyaj”.

18. a) ¿Tleka miyekej kinmojtia teyolseuiskej? b) ¿Kenon uelis titeyolseuiskej? Xkijto se neskayotl.

18 Noneki tikitaskej kenon uelis titeyolseuiskej maski kemantika techmojtia tikchiuaskej yejon. Kanaj tomojtiaj pampa xtikmatij tlenon tikijtoskej noso tlenon tikchiuaskej ipampa akin tlajyouijtika. Se tokniuj tlayekanketl akin itoka Paul kilnamiki tlenon okichiujkej sekimej tokniuan ijkuak omik itaj. Yejua kijtoua: “Nikitaya ika kintekiyomakaya nouan tlajtoskej. Xkimatiyaj tlenon nechijliskej. San ika, ok niktlasojkamati ika kinekiyaj nechpaleuiskej”. Niman se tokniuj akin itoka Tajon, akin chanti kampa chikauak otlalolin, kijtoua: “Xkuajli nikilnamiki tlenon nechijliayaj tokniuan ipan mensajes tlen nechinuajtitlaniliayaj ijkuak otlalolin, san ika, kema nikilnamiki ika kinekiyaj kimatiskej kenon ninemiya pampa melak najmanayaj nopampa”. Kuajli nesi ika melak tepaleui tla tajmanaj inpampa akin noyolajmanaj.

19. ¿Tleka tiknekij titeyolseuiskej?

19 Aman ika itinemij ipan sa itlamiyan tonaltin, miyekixtias tlen xkuajli niman más ouijtika tinemiskej (2 Tim. 3:13). Noijki, pampa titlajtlakolejkej niman miyekpa topopolouaj, nochipa nonekis matechyolseuikan. Apóstol Pablo ouel otlaxiko ipan nochi inemilis pampa tokniuan kiyolseuiayaj. Kuakon, maka keman matikinkauakan tokniuan, ijkon ken Aristarco xokikauj Pablo. Matikimititikan ika uelis totech tlaneltokaskej, ijkon ken Tíquico. Noijki, matikinpaleuikan ken Marcos otepaleui. Tla ijkon tikchiuaj, tikinpaleuiskej tokniuan nochipa makitekichiuilikan Jehová (1 Tes. 3:2, 3).

^ párr. 5 Apóstol Pablo miyekpa okixnamik tlen melak ouijtika, san ika, sekimej tokniuan okiyolseuijkej. Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej kenon oteyolseuijkej yejon tokniuan. Noijki tikitaskej kenon uelis tikchiuaskej ken yejuamej.

^ párr. 5 Proverbios 17:17: “Se akin melauak kuajli iuan touikaj nochipa techtlasojtla, niman nochiua ken tokniuj ijkuak tikpiyaj tlajyouilistli”.

^ párr. 5 Ipan yejuin tlamachtijli, seki tokayomej yonopatlakej.

TLAKUIKAJLI 111 Onka tlen ika tipakij

^ párr. 57 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Aristarco yaya iuan Pablo ipan yejon barco tlen oapolak.

^ párr. 59 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Pablo okitlajtlanili Tíquico makinmakati tokniuan seki cartas.

^ párr. 61 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Marcos melak okipaleui Pablo.