1. ¿Jastik wokol wa stʼaspune ja yaʼtijumik ja Jyoba?

BʼA YIBʼANAL ja luʼumi, jitsan taʼumantiʼik bʼa Jyoba wa x-ekʼ sbʼaje tuktukil tsatsal wokol. Bʼobʼta wani xkilatik ja bʼa jkongregasyontiki. Jujuntik ayiʼoje jun tsatsal chamel ma chamelyujile jun spamilya. Tuk jel yaj xyabʼye yuj bʼobʼta june ja bʼa spamilya ma yamigoʼe wa xyaʼawekan ja smeranili. Sok ay tuk tʼilan wa xkuchyujile ja wokol wa xyaʼakan ja desgrasyaʼiki. Spetsanil ja yeʼnle wani skʼanawe oj ajuk kulan skʼujole. ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytike?

2. ¿Jas yuj ja jekabʼanum Pablo skʼana oj ajuk tsatsankʼujolajuk?

² Ja Pablo kolni chamuk jitsan ekʼele (2 Cor. 11:23-28). Chomajkil cha kuchyuj «jun qʼuiix» ja bʼa sbʼakʼteli bʼa bʼobʼta juni chamel (2 Cor. 12:7). Cha jel triste kani yajni jipjikan yuja Demas, jun poko skoltanum, yuja «jaʼ huajel scʼujol ja cosa ba mundo» (2 Tim. 4:10). Ama ja Pablo tsaʼubʼal oj waj bʼa satkʼinal sok mi xiw skoltajel ja tuk, cha ajyi ekʼele el sgana (Rom. 9:1, 2).

3. ¿Jastal aji tsatsankʼujolajuk ja Pablo yuja Jyoba?

³ Ja Pablo tsatsankʼujolaji. ¿Jastal? Ja Jyoba yani makunuk ja yip bʼa skoltajel (2 Cor. 4:7; Filip. 4:13). Pe cha yani makunuk ja kermanotiki. Ja jekabʼanumi yala: «Stzʼacatal ja jmoj jumasa iti, jayuj ay snihuanil [kulan] jcʼujola» (Col. 4:11). Ja Pablo yala ja sbʼiʼil jujuntik ja yeʼnle,  jastal ja Aristarco, ja Tíquico sok ja Marcos, matik aji kulan skʼujol sok koltaji bʼa mok el sgana. ¿Jastik modoʼal sjeʼawe ja oxwane winike it yuja jel yawe kulan skʼujoli? ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja lekil smodo sjeʼawe yajni wa stsatsankʼujolantik ja tuki?

4. ¿Jastal mi jipwanikan ja Aristarco?

⁴ Ja Aristarco kʼotni jun lekil yamigo ja Pablo bʼa mi jipwanikani. Ti sbʼaj bʼa Tesalónica, jun chonabʼ bʼa Macedonia. Ja bʼajtan ekʼele wa staʼa tiʼal ja Biblia, tey bʼa Éfeso soka Pablo, ja bʼa yoxil sbʼejyel jastal misionero ja jekabʼanumi. Ja tiw, jun nole kristyano waj syam-e ja Aristarco (Hech. 19:29). Yajni aji eluk libre, mi sleʼa modo oj sleʼ skoltajel, tini kan soka Pablo sok mi yaʼakani. Jujuntik ixaw tsaʼan, ja bʼa Grecia, yajni jujuntik skontra ja jekabʼanumi sleʼawe modo smiljel, ja Aristarco mi sjipakani (Hech. 20:2-4). Mojan bʼa jabʼil 58, yajni ikʼubʼal preso bʼa Roma, ja Aristarco wajsok lajan ja Pablo ja bʼa najtil sbiaje sok lajan ajyiye ja mukxi ja barko (Hech. 27:1, 2, 41). Yajni tixa aye bʼa Roma, lajansok tini ajyi preso jun tyempo lajan soka jekabʼanumi (Col. 4:10). Mini chamyabʼjel ja jel lek yila ja Pablo yuja tey smok ja tojil yamigo.

5. Soka jas wa xyala ja Proverbios 17:17, ¿jastal oj bʼobʼ kʼotkotik lekil amigoʼik?

⁵ Wani xbʼobʼ kʼotkotik lekil amigoʼik jastal ja Aristarco ta mi xkaʼatikan ja kermanotik ja yajni wa x-ekʼ sbʼaje ja jastik lek sok «ja yajni wan ekʼel wokoli» (kʼuman ja Proverbios 17:17). Bʼobʼta ja kermanotik wani skʼana oj jkoltaytike yajni ekʼta ja wokoli. Jun sjejel, ja snantat ja Frances * kechantani oxe ixaw albʼiye sok ti chamye yuja cáncer. Ja yeʼn wa xyala: «Ja wokolik wa x-ekʼ jbʼajtiki wantoni x-albʼi wa syajbʼesotik. Wani xkayi tsʼakatal ja kamigoʼik bʼa mi x-akʼwaniyekan bʼa wa snaʼawe yajto xkabʼi ama ekʼta tyempo ja chamele ja jnantati».

6. ¿Jas oj jkʼuluktik bʼa sjejel kʼotelotik jun lekil amigo?

 ⁶ Jun lekil amigo wa xyaʼa ja styempo sok ja yip bʼa skoltajel ja yermanoʼiki. La kiltik ja sjejel it. Jun kermanotik sbʼiʼil Peter alji yabʼ ayiʼoj jun chamel bʼa wan chʼakjelyuj. Ja xcheʼum, Kathryn, wa xyala: «Jun nupanum ja bʼa kongregasyon yiʼajotikon ja bʼa jsitatikon ja bʼa loktori sok aljikabʼtikon ja jas yiʼoj ja Peter. Man jutsʼin jaw, ja yeʼnle yalawekabʼtikon mini oj sjipotikonkane, sok tini aye jmoktikon ja bʼa janekʼ wa xmakunikujtikoni». ¿Mi maʼ meranuk jel xya likikukotik ajyel lekil kamigotik bʼa wa skoltayotik ja bʼa wokoliki?

7, 8. Jastalni wa xyala ja Colosenses 4:7-9, ¿jastal sjeʼa ja Tíquico wa xbʼobʼ jipxuk kʼujolal?

⁷ Ja Tíquico, jun kʼuʼuman bʼa yal komon yamanyuj ja chonabʼ Roma bʼa Asia, waj jun meran amigo bʼa wa xbʼobʼ jipxuk kʼujolal (Hech. 20:4). Mojan ja jabʼil 55, ja jekabʼanumi stsomo takʼin bʼa skoltajel ja kʼuʼumanik bʼa Judea, sok bʼobʼta skʼanayi ja Tíquico bʼa akoltajuk ja bʼa aʼtel it jel chaʼanyabʼali (2 Cor. 8:18-20). Tyempo tsaʼan, ja sbʼajtanil ekʼele ajyi preso bʼa Roma ja Pablo, ja Tíquico yeʼn waj ja mero s-akʼa rason. Yeʼn wa xya kʼotuk ja kartaʼik bʼa stsatsankʼujolajel ja kongregasyonik bʼa Asia (Col. 4:7-9).

⁸ Ja Tíquico waj jun amigo bʼa wa sjipa skʼujol ja Pablo (Tito 3:12). Pes mi spetsaniluk ja kʼuʼumanik ja bʼa tyempo jaw nake wa xbʼobʼ jipxuk kʼujolal jastal ja yeʼn. Jun sjejel, ja bʼa xchabʼil ekʼele ajyi preso ja bʼa Roma ja jekabʼanumi, mojan bʼa jabʼil 65, stsʼijbʼan jitsan ja nebʼumanik ja bʼa lugarik jaw bʼa Asia mi smojtaye ja Pablo, bʼobʼta ja yuj ja xiwel yuja kontraʼanumiki (2 Tim. 1:15). Ja yuj ja yeʼn jani sjipa skʼujol bʼa Tíquico sok yayi jun yaʼtel mas (2 Tim. 4:12). Chikani lek ja jekabʼanum Pablo jelni chaʼanyabʼal yila ja skoltanel ja lekil yamigo it.

9. ¿Jastal oj bʼobʼ jlajtik ja Tíquico?

 ⁹ ¿Jastal oj bʼobʼ kʼotan jun amigo bʼa wa xjipji akʼujol amok jastal ja Tíquico? Jun modo jani ta ay jas kʼapa jbʼajtik skʼulajel, la katik kʼotuk (Mat. 5:37; Luc. 16:10). Ja matik wan ekʼel sbʼaje wokoli, jel xlikiki xyabʼye snajel wa xbʼobʼ sjip skʼujole jmoktik. Jun kermanatik wa xyala jas yuj: «Mi xchama kʼujol, pes waxa naʼa oj skʼuluk ja jas yaluneji».

10. Jastalni wa xyala ja Proverbios 18:24 sbʼaja matik wan ekʼel sbʼaje wokol ma mi x-elkʼot ja jastal wane smajlajel, ¿matik wa xbʼobʼ yawe kulan skʼujol?

¹⁰ Ja matik wa x-ekʼ sbʼaje wokolik ma mi jach wa x-el ja jastal wane smajlajeli wa x-aji kulan skʼujole yaljel yabʼ jaman lek jun yamigoʼe bʼa wa sjipa skʼujolesok (kʼuman ja Proverbios 18:24). Jach yabʼ jun kermanotik sbʼiʼil Bijay. Yajni ja skerem yaʼakan ja xchonabʼ ja Dyos, yala: «Wani xkʼana oj okon sok june maʼ wa xbʼobʼ jipkʼujolsok». Pilan kermanotik, Carlos, skʼulan jun jasunuk bʼa mi sbʼejuk sok xchʼaya jun cholal bʼa jel chaʼanyabʼal xyila. Wa xyala: «Wani xkʼana maʼ oj loʼilanukonsok jaman lek sok mi oj skʼenayon». Yeʼnani ja ansyanoʼik ja koltajiyuj bʼa oj stul sbʼaj yajkʼachil ekʼele. Chomajkil, wa x-aji kulan skʼujol snajel mini oj yal-e.

11. ¿Jastal oj bʼobʼ kʼotkotik amigoʼik bʼa ajipjuk jkʼujol jmoktik?

¹¹ Tʼilan oj ajyuk jpasensyatik bʼa sjejel kʼotelotik amigoʼal bʼa ajipjuk jkʼujol jmoktik. Ja Zhanna jipjikan yuja statami. ¿Jasa aji kulan skʼujol yuja jas ekʼ sbʼaji? Ochel loʼil sbʼaja jastal ay xyabʼi soka yamigoʼik mas kʼubʼan wa xyiʼaj sbʼajsoki. Yala: «Ama bʼobʼta wa xkala ja junxta jasunuk jitsan ekʼele, ja yeʼnle ay spasensyaʼe sok tsamalxta wa smaklayone». Ja keʼntiki oj kʼotkotik jun lekil amigo ta wa xnaʼatik smaklajel.

12. ¿Machʼa waj ja Marcos, sok jastal sjeʼa pwesto ajyi bʼa koltanel?

¹² Ja Marcos jun nebʼuman judío bʼa Jerusalén. Jaʼ sprimo ja Bernabé bʼa waj jun misionero bʼa jel naʼubʼal sbʼaj (Col. 4:10). Lajansok ja spamilya ja Marcos jel stakʼine, pe ja jastik yiʼoji mini ja waj ja mas tʼilan ja bʼa sakʼanili. Yibʼanal ja sakʼanili, sjeʼa pwesto ajyi bʼa skoltajel ja tuk sok gusto ajyi skʼulajel ja jaw. Jun sjejel, bʼa jitsan ekʼele smojtay ja jekabʼanum Pablo sok ja Pedro yajni ja yeʼnle wane skʼulajel ja yaʼtele. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, yeʼn wa smana ja waʼelal, wa sleʼa ja naʼits bʼa oj jijluke ma tuk jastik junuk (Hech. 13:2-5; 1 Ped. 5:13). Ja Pablo yala: «Quechan único ja yenle ja ba spetzanil ja jmoj judioili huas scoltayone soc ja yatel ja Diosi» sok «stzʼacatal ja jmoj jumasa iti, jayuj ay ni snihuanil jcʼujola» (Col. 4:10, 11).

13. ¿Jastal wa xyala ja 2 Timoteo 4:11 chaʼanyabʼal yila ja Pablo ja skoltanel ja Marcos?

¹³ Ja Marcos soka Pablo jelni lek yila sbʼaje. ¿Jas yuj wa xkalatik ja it? Yajni ja jekabʼanum Pablo ajyi preso ja tsaʼanxta ekʼele ja bʼa Roma, mojan bʼa jabʼil 65, stsʼijbʼan ja xchabʼil skarta bʼa Timoteo. Ja bʼa tiw, skʼanayi ja Timoteo bʼa awajuk man Roma sok ayi och ja Marcos (2 Tim. 4:11). Jelni chaʼanyabʼal yila ja skoltanel ja Marcos, sok ja yuj skʼanayi amojtajuk ja bʼa ekʼeleʼik jaw jel tʼilani. Ja Marcos skoltay bʼa tuktukil modo, bʼobʼta yijel och waʼelal ma jastik junuk bʼa tsʼijbʼanel. Ja koltanel sok ja tsatsankʼujolaji ja Pablo koltaji bʼa oj kuchyuj ja ojxta miljuki.

14, 15. ¿Jas wa sjeʼakitik ja Mateo 7:12 bʼa sbʼaja skoltajel ja tuk?

 ¹⁴ (Kʼuman ja Mateo 7:12). Yajni wala ekʼtik bʼa wokol, jelni xkaʼatik tsʼakatal ja wala koltajitiki. Ja Ryan, bʼa junta chʼaykʼujol cham ja stat bʼa jun accidente, wa xyala: «Ay jitsan jastik junuk bʼa jel wokol xa wabʼ skʼulajel. Jelni xa waʼa tsʼakatal ja wala koltaji yuja tuki, ama mi chaʼanyabʼaliluk».

¹⁵ Ta tixta aytiki, ojni jtatik ja modo bʼa koltanel. La kumxukotik ja bʼa jas ekʼ sbʼaj ja Peter sok ja Kathryn, bʼa jtaʼatikta tiʼal ja bʼa parrapo 6. Jun kermanatik skʼapa sbʼaj bʼa yijel och ja bʼa sitaʼe bʼa loktor. Yuja mini june bʼa xchawanile wa xbʼobʼ syam karro jawa xkumxiye, ja kermanatik xchapa jun lista sbʼaja matik skʼapa sbʼaj bʼa yijel och ja bʼa loktori. ¿Jasa ekʼi? Ja Kathryn yala: «Xlikikixta kabʼtikon waji». Mokni chʼay jkʼujoltik jastal oj bʼobʼ koltanukotik ama mi jel chaʼanyabʼaluk ja jas oj jkʼuluktik sbʼaja matik wane yijel wokoli.

16. ¿Jas jasunuk jel tʼilan wa xnebʼatik sbʼaja Marcos?

¹⁶ Cha la kumxukotik ja bʼa jas ekʼ sbʼaj ja Marcos, ja bʼa styempo ja Jesús. Jelni latsan ajyi. Ajiyi cholalik bʼa jel chaʼanyabʼal bʼa ti jakel bʼa Jyoba, jastal stsʼijbʼajel ja Evangelio. Ama jachuk, spila tyempo bʼa yajel kulan skʼujol ja Pablo, sok ja yeʼn wani sjipa skʼujol skʼanjelyi skoltajel. Ja Ángela, bʼa jel xiwela sbʼaj ja jastal cham june ja bʼa spamilya, wa xyayi tsʼakatal ja matik koltajiyuji. Wa xyala: «Yajni ja kermanotik meran wa skʼanawe oj koltanuke, masni mi wokol xa wabʼ skʼanjel yile akoltajel. wego wa xkoltaniye sok mi tʼenubʼal wa skʼulane». Ja yuj, la jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xyilawe ja tuk pwesto ayon bʼa yajel kulan skʼujol ja kermanotiki?».

17. ¿Jastal wa snikawotik spensarajel ja 2 Corintios 1:3, 4?

¹⁷ Chikan wego ja matik wa skʼanawe oj katik kulan skʼujoli. Bʼobʼta oj katik  makunuk ja junxta yaljelik alubʼal kabʼtik ja keʼntiki. Ja Nino, jun kermanatik bʼa cham ja yala mexepi, wa xyala: «Ja Jyoba wa xbʼobʼ ya makunukotik bʼa yajel kulan skʼujol ja tuk ta wa xkaʼa jbʼajtiki» (kʼuman ja 2 Corintios 1:3, 4). Sok ja Frances, ja maʼ jtaʼatik tiʼal ja bʼa parrapo 5, wa xyala: «Merani lek ja jas wa xyala ja 2 Corintios 1:4. Oj bʼobʼ katik kulan skʼujol ja tuk ja jastal akʼubʼal kulan jkʼujoltik ja keʼntiki».

18. a) ¿Jas yuj jujuntik wa xiwye yajel kulan skʼujol ja tuk? b) ¿Jastal oj bʼobʼ katik kulan skʼujol ja tuk? Aʼa jun sjejel.

¹⁸ La jletik modo bʼa yajel kulan skʼujol ja swokol ja tuk ama wala xiwtik. Jun sjejel, bʼobʼta wala xiwtik yuja mi xnaʼatik jas oj kaltik ma jas skʼulajel soka maʼ wan yijel wokoli. Jun ansyano sbʼiʼil Paul wa xjul skʼujol ja jas skʼulane jujuntik jmoj aljeltik ja yajni cham ja stati. Wa xyala: «Wani xkaʼa jbʼaj kwenta wokol xyabʼye ochel loʼil jmoke. Mi snaʼawe jas oj yal-ekabʼ. Pe wani xkayile tsʼakatal yuja wa sleʼawe modo oj skoltayone». Jun kermanotik sbʼiʼil Tajon yala ja yajni ekʼ jun terremoto: «Ja smeranili mi xnaʼa ja jastik wa xchʼak yal ja jujune ja yal mensajeʼik jekjiki ja yajni ekʼta ja terremoto. Pe ja jas wa xjul jkʼujoli jaʼa matik sjekaki bʼa wa skʼanawe snajel jastal ayon». Mok chʼay jkʼujoltik mini lomuk ja jastal wa xkʼana oj jkoltaytik ja tuki.

19. ¿Jas yuj pwesto aytik bʼa yajel kulan ‹skʼujol› ja tuk?

¹⁹ Yuja wantikxta mojxel ja bʼa xchʼakelal ja luʼumkʼinal it, masni wan ipaxel ja jastik junuki sok wokol ja jsakʼaniltiki (2 Tim. 3:13). Chomajkil, mulanumotik sok ojni jkʼojchin koktik. Yuja it, wani xkʼanatik aʼajuk kulan jkʼujoltik. Ja jekabʼanum Pablo kuchyuj man chami stsʼakatal yuja skoltanel ja kermanotiki. Ja yuj, mok jipwanukotikan jastal ja Aristarco, ajipjuk jkʼujol jmoktik jastal ja Tíquico sok la jkoltaytik ja tuk jastal ja Marcos. Ta jach jkʼulantik, oj jkoltaytik ja kermanotik bʼa oj ajyuke toj soka Jyoba (1 Tes. 3:2, 3).