Känändre nekänti

Indice yete känändre

KUKWE JA TÖTIKARA 3

Jehová tä mä tarere aune mä ütiäte kräke

Jehová tä mä tarere aune mä ütiäte kräke

“Ni nämä ulire ye ngwane niarakwe ni ngwanba törö jai” (SAL. 136:23).

KANTIKO 33 Mäkwe tribe mäkwe ye mika Jehová kisete

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *

1, 2. ¿Ni Jehová mikaka täte tä ja tuin kukwe meden meden ben aune ye köböite töi raba kite ño?

TÖBIKE kukwe ketamä nebätä. Bren tare kwandre ja mräkä batibätä, bren yekwe di gaikä bätärekä doctorkwe niedre ie. Ja mräkä mada abokänbiti kä niena 50 biti bäri, niara ye baliente sribibätä akwa kitaninkä sribibätä aune sribi mada ñaka kwen jire ie. Aune meri Testiko niena umbre ye ñan kitera sribire krubäte Jehová kräke ruin ie.

2 Kukwe ye erere ben nita ja tuin ngwane, ja raba kite ruin ngwarbe nie ¿ñan ererea? Kukwe ye raba kite ni mike ulire, ye köböite ni ñan raba kite töbike kwin jabätä aune ni ñaka raba kite ja kete kwin ni madabe.

3. ¿Satana aune nitre töita niara erere yei ja nire tuin ño?

3 Ja nire nikwe ye tuin ño Satana ie ye erere nitre kä nebätä tä mike tuin jai. Mekerabe nükebe nengwane Satana tä ni mike tuin ngwarbe jai. Ngöbö ñaka mikadre täte ye köböite ni krütadre ye nämäne gare kwin ie. Brukwä käme krubäte yebätä Eva ngökani kwe aune Eva ñaka Ngöbö ribedi jai niebare kwe ie. Jondron rürübäinta aune kökata käbiti tibien, nitre político aune iglesia ngwarbe ye jökrä tä Satana kisete. Ye medenbätä nitre jondron rürübäinkä, nitre político aune nitre ji ngwanka kukwe ngwarbebätä ye tä ja nire mike tuin ngwarbe jai aune ni jondron ngwarbe ye kwrere kräketre.

4. ¿Nibike dre mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

4 Akwa Jehová töi ñaka ye erere, ñakare aune ja rabadre ruin kwin nie ie niara tö aune kukweta nakainkä nibätä köböite jata kite ruin ngwarbe nie yekänti tä ni dimike (Sal. 136:23; Rom. 12:3). Bren tä nibätä, ngwian ñakare nie aune nita kite umbre jakän yebätä ni ñaka raba sribire Jehová kräke tä nemen ruin nie ye ngwane, Jehová tä ni dimike ño ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti. Akwa ye känenkri, ni jökrä ütiäte Ngöbö kräke ye ñobätä ni raba mike era jai yebätä ani ja tötike käne.

NI ÜTIÄTE KRUBÄTE JEHOVÁ KRÄKE

5. ¿Ni ütiäte Jehová kräke ye dre tä mike gare nie?

5 Jehovakwe ni sribebare dobro yebiti, akwa ye ñan tä mike gare ni dobro ngätä ngwarbe ye kwrere kräke (Gén. 2:7). Ñobätä ni ütiäte Ngöbö kräke ye kukwe keta kabre tä mike gare nie ye ani ruäre kädekete. Ñodre, ni sribebare kwe ne kwe ni raba ja töi mike niara erere (Gén. 1:27). Ni sribebare kwe kore ye köböire ni mikani kwe kä tibien aune jondron nire ye jökrä ngübaka (Sal. 8:4-8).

6. Ni ngite akwa ni täbe ütiäte Jehová kräke, ¿ye kukwe meden mada tä mike gare?

6 Adán ja mikani ngite Ngöbö rüere yebiti ta ni kä nebätä täbe ütiäte jankunu kräke. Ni ütiäte krubäte kräke yebätä Ngobo kwe ye juani kwe ja nire bien ni ngite ütiäre (1 Juan 4:9, 10TNM). Nitre kukwe metre nuainkä aune nitre ñaka kukwe metre nuainkä krütanina Adán ja mikani ngite köböite, akwa Ngöbökwe ni kökanintari ye köböire nitre jökrä mikaita nire kwe (Hech. 24:15TNM). Nita kwin, ngwian tärä nikwe aune ni tä bati ye ñan aibätä ni ütiäte kräke mikata gare Bibliabätä (Hech. 10:34, 35).

7. ¿Ni ütiäte Jehová kräke ye kukwe meden mada tä mike gare nie?

7 Ni ütiäte Jehová kräke ye kukwe mada tä mike gare nie arato. Jatani ni ngwena ja kokwäre aune kukwe kwin drieta kwe nie ye tä ni töi mike ño ye niarata mike ñärärä (Juan 6:44). Ni jatani krötö Jehová ken ngwane, niara jatani krötö ni ken arato (Sant. 4:8). Ne madakäre, Jehová tä kä denkä krubäte jai ni tötikakäre aune tä ja di ngwen krubäte nuainkäre. Ni abokän ño ye gare ie aune ni raba dre nuainne ja känenkäre ye gare ie arato. Tä mäträre nibätä ngwane ni tare kwe ye tä bämike nie (Prov. 3:11, 12). Erametre ni ütiäte krubäte Jehová kräke ni raba niere kwatibe.

8. ¿Salmo 18:27-29 ye raba ni dimike ño kukweta ni kisete yebätä?

8 Rei David ñaka nämäne ütiäte nitre ruäre kräke akwa Jehová nämäne tarere aune dimike nämäne gare ie. Yekwe dimikani kä ngwen nüke jai aune ñaka töbike kukwe nämäne kisete ye aibebätä (2 Sam. 16:5-7). Jata nemen ruin ulire nie aune nita ja tuin kukwe tare ben ngwane Jehová raba ni dimike ja tuin kukwe yebe aune kukwe ñokwäbiti ta näin jankunu ja käne (ñäkädre Salmo 18:27-29 yebätä). * Jehová tä ni dimike ngwane kukwe ñokwä raba ni ketebätä jire sribikäre kä jutobiti kräke (Rom. 8:31). Jehová tä ni tarere aune ni ütiäte kräke ye kukwe ketamä känti bäri nikwe ngwandre törö jai yebätä ani ja tötike.

NITA NGEDEN BREN IE NGWANE

Bren köböite ni raba kite töbike blo jabätä akwa nita ñäke Bibliabätä ye tä ni mike dite aune ñaka töbike ye erere (Párrafo 9 nemen 12 mikadre ñärärä)

9. ¿Bren köböite ni raba kite töbike ño?

9 Bren köböite ni raba kite töbike blo jabätä aune nibrä ngwarbe ni mada kräke ni raba kite nütüre. Ni ñaka raba jondron ruäre nuainne o ni mada käkwe ni dimikadre nuainkäre yebätä ni raba nemen jakaire. Nita bren ye ñaka gare ni madai, akwa ni raba nemen jakaire arato ñan ñobätä aune bren ye köböite ni ñan raba jondron ruäre nuainne ni nämäne nuainne käne ye erere. Ye kukwe tare krubäte, akwa Jehová tä ni dimike. ¿Tä ni dimike ño?

10. Proverbios 12:25 tä niere erere, ¿nita bren ngwane dre raba ni miketa dite?

10 Nita bren ngwane “kukwe kwin nieta” ye raba ni miketa dite (ñäkädre Proverbios 12:25 yebätä). * Kukwe kwin keta kabre ye Jehovakwe tika mananbare Bibliabätä, nita bren yebiti ta ni ütiäte krubäte kräke ye ngwankäre törö nie (Sal. 31:19; 41:3). Kukwe ye jökrä Jehová kukwei aune nikwe ñäkäibätä bati bobu ngwane, niarakwe ni dimikai ñaka töbike blo jabätä bren ye köböite.

11. ¿Jehovakwe ja mräkä iti dimikani ño namani tuin ie?

11 Kukwe nakaninkä ño Jorgebätä ye ani mike gare jai. Niara nämäne bati ngwane, bren tare kwanibätä köböite jatani di nekä aune ja jatani ruin ngwarbe ie. Tä niere: “Bren ye köböite ti jataba töbike blo jabätä aune nitre nämä ti mike ñärärä ño ye nämä ti ngwen jakaire, ye ñan rababa nuäre ti kräke. Ti jataba bäri bren ngwane, ti täi ño ja känenkäre yebätä ti rababa töbike. Ti rababa ulire krubäte. Jehovakwe ti dimikadre tikwe ribeba kisere ie”. ¿Jehovakwe dimikani ño? Jorge tä niere: “Bren ño nämä tibätä ye gwä gwä nämä nüke ti töite aune ñaka nämä ti tuenmetre ñäke jäme Bibliabätä. Bäri kwin tikwe ñäkädre texto oto kia tärä Salmos yebätä nieba tie, känti ni Jehová mikaka täte ye ütiäte kräke mikata gare. Ti nämä ñäkä texto yebätä bati bobu köbö kwatire kwatire, nämä ti miketa dite aune jäme. Kä jataba bäri juto tibätä ye nitre mada käkwe nieba tie aune kä nämä kötare ti ngwärebätä ye nämä niaratre dimike nieba kwetre tie. Jehovakwe orasion tikwe kukwe nuaba rababa gare tie. Ti nämä töbike ño jabätä yebätä ti dimikaba kwe ja töi kwite. Ti nämä bren akwa yebiti ta Jehová nämä ti mike tuin ño jai nieta Bibliabätä yebätä ti jataba ja töi mike”.

12. ¿Nita bren ngwane Jehovata ni dimike rabadre gare nie yekäre dre nuaindre?

12 ¿Mätä bren? Ye erere ngwane, dre nakainkä mäbätä ye gare kwin Jehovai mäkwe ngwan törö jai. Mä dimikadre kwe töbike kwin jabätä mäkwe ribe ie. Ye bitikäre, kukwe kwin tika mananbare kwe ni kräke ye mäkwe känä Bibliabätä. Ni Jehová mikaka täte ye ütiäte kräke ye texto meden tä mike gare yebätä mäkwe töbikatari. Ye köböire rabai gare mäi, niara töita kwin ni ja ngwanka metre ie ye kräke (Sal. 84:11).

NGWIAN ÑAN TÄ NEMEN JA NGÜBAKÄRE NIE NGWANE

Sribi ñaka nie akwa nita dre ribere jai ye Jehovakwe biain nie käbämikata kwe ye nikwe ngwandre törö jai (Párrafo 13 nemen 15 mikadre ñärärä)

13. Ni ji ngwanka mräkätre käne ye kitadrekä sribibätä ngwane, ¿raba kite töbike ño?

13 Ni ji ngwanka mräkätre käne ye töta nemen mräkä kwe ye ngübai kwin. Töbike kukwe nebätä. Ja mräkä iti ñaka ja mike ngite akwa kitadrekä sribibätä. Ja di ngwandre kwe sribi mada känene jai akwa ñaka kwandre ie. Ye köböite ja raba kite ruin ngwarbe ie. Jehovata kukwe käbämike yebätä ja töi mikadre kwe, ¿ye raba dimike ño?

14. Jehovata kukwe käbämike, ¿ye ñobätä tä mike nemen bare?

14 Kukwe käbämikata Jehovakwe ye käre niarata mike nemen bare (Jos. 21:45; 23:14). Kukwe keta kabrebätä tä mike nemen bare. Kena, ñaka nuaindre kwe akräke kädrie raba blo. Ni ja ngwanka metre Jehovai ye niarakwe ngübai käbämikata kwe, yebätä niara rabadre ja di ngwen ni ngübare ruin ie (Sal. 31:1-3). Ne madakäre, niarakwe ñan ni töibikadre yebätä ja raba nemen ruin ulire nie ye gare ie. Ye medenbätä nita dre ribere jai nünankäre aune nita dre ribere jai kukwe ja üairebiti ye biain kwe nie käbämikata kwe aune ketabätä ñaka raba kukwe yebätä (Mat. 6:30-33; 24:45).

15. a) ¿Nitre kristiano siklo kena ye ja tuani kukwe meden ben? b) ¿Salmo 37:18, 19 tä ni dimike tö ngwen dre ie?

15 Kukwe käbämikata Jehovakwe ye ñobätä tä mike nemen bare ye törö nie ngwane, ngwian ñakare nie yete ta jata nemen ruin kriemikani nie. Ani töbike nitre kristiano siklo kena yebätä. Konkrekasion Jerusalén rüe nakaninkä ngwane niaratre jökrä ngitiani mentokwäre. Nitre apóstol ye aibe namani Jerusalén (Hech. 8:1). Yebätä ju aune sribi ye nianinte kän aune ye köböite ngwian ñan namani ietre. Akwa Jehovakwe ñaka niaratre tuanimetre kaibe aune kä namani juto jankunu bätätre (Hech. 8:4; Heb. 13:5, 6; Sant. 1:2, 3). Ngöbökwe nitre kristiano kirabe ngübabare ño ye erere arato ni ngübai kwe (ñäkädre Salmo 37:18, 19 yebätä). *

NITA KITE UMBRE JAKÄN NGWANE

Ni umbre akwa ni raba dre nuainne yebätä ja töi mikadre ye köböire ni ütiäte Jehová kräke aune sribi nuainta nikwe ye ütiäte kräke ye rabai gare nie (Párrafo 16 nemen 18 mikadre ñärärä)

16. ¿Ñobätä ni raba kite nütüre sribi nuainta nikwe ye ngwarbe Jehová kräke?

16 Nita kite umbre ngwane, sribi chi krubäte nuainta nikwe Jehová kräke ni raba kite nütüre. Rei David namanina umbre ngwane ja namani ruin ye erere ie (Sal. 71:9). ¿Kukwe nekänti Jehovata ni dimike ño?

17. ¿Meri Testiko kädekata Jheri yebätä dre raba nemen gare ja töi kräke nie?

17 Meri Testiko kädekata Jheri yebätä ani blite. Curso biain ja mräkätre ie Ju Ja Ükarakrö ükatekäre aune ngübakäre kwin yebätä niara nübaibare siba akwa ñan tö namani näin. Niebare kwe jai: “Ti niena umbre, ti muko krütani tikän aune sribi nuain ñaka gare jire tie Jehová kräke. Ti ngwarbe se”. Curso ye känenkri deu niarakwe orabare ja brukwä ngöibiti Jehovai. Jändrinaine dekä niara nikani nemen Ju Ja Ükarakrö yete ngwane, se drekäre nämäne yete namani niere jankunu jai. Nita juto ne kwe Jehovakwe ni tötikadre ye bäri ütiäte ye ni kukwe kädriekä käkwe niebare cursobätä. Jheri tä niere: “Tibrä tä juto tikwe nieba jai. Jehovakwe orasion tikwe kukwe nuaba ye tikwe gaba ngwane tikwe ja muaiba. Ti rababara umbre akwa ti raba sribi nuainne kräke ye Jehová nämä niere tie. Niara nämä juto ti tötikakäre sribi nuainkäre mikaba gare kwe tie”. Jheri tä töbike kukwe yebätä ngwane tä niere: “Ti rikaba gwäkäre ngwane ti nämä grükekä, di nekä aune ulire. Akwa ye bitikäre ti jatabata kä jutobiti aune ti raba sribi ütiäte nuainne rababa gare tie”.

18. Ni kite umbre akwa Jehová täbe sribi nikwe mike tuin ütiäte jai, ¿ye Biblia tä mike gare ño nie?

18 Ni kite umbre ngwane, sribi tä ni kräke Jehovakwe ye nikwe ngwandre törö jai (Sal. 92:12-15). Mätä sribire chi Jehová kräke ruin mäi o kukwe ñaka gare krubäte mäi sribi nuainkäre kräke mätä nemen nütüre akwa sribi nuainta mäkwe ye ütiäte krubäte Jehová kräke driebare Jesukwe (Luc. 21:2-4). Aisete mä raba dre nuainne Jehová kräke yebätä mäkwe ja töi mika. Ñodre, mä raba blite Jehovabätä ni madabe, mä raba orare niarai ja mräkätre kräke aune mä raba ni mada dimike ja ngwen metre ie. Sribi tä nemen bare ño nie ye ñan aibätä ni sribikä Ngöbökwe nieta kwe nibätä, ñakare aune nita juto biare niara kukwei mikakäre täte yebätä (1 Cor. 3:5-9).

19. ¿Romanos 8:38, 39 ye tä ni töi mike tö ngwen dre ie?

19 Nita Jehová mike täte aune ni ütiäte kräke yebätä nita debe bien krubäte ¿ñan ererea? Ni sribebare kwe ne kwe nikwe töi nuaindre aune nita niara mike täte metre yebrä tä kä mike juto nibätä (Apoc. 4:11). Ni kä nebätä kräke ni ngwarbe, akwa Jehová kräke ni ütiäte aune ñaka ni gaire jire chi (Heb. 11:16, 38). Ye medenbätä, nita bren, ngwian ñakare nie o ni niena umbre yebätä ja rabadre ruin ulire nie ngwane, ni ñokwä o jondron ñokwä raba ni Rün kä kwinbiti ye ketebätä jire ni tarekäre ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti (ñäkädre Romanos 8:38, 39 yebätä).

^ párr. 5 Kukwe tärä nakainkä nibätä abokän köböite jata nemen ruin ngwarbe nie, ¿ñan ererea? Jehová tä ni tarere krubäte ye kukwe ja tötikara ne käkwe ngwain törö nie. Aune kukwe keta kabre tare ben ni raba ja tuin akwa ño ni raba töbike kwin jankunu jabätä ye rabai gare nie arato.

^ párr. 8 Salmo 18:27-29: “Ñobätä ñan aune nitre bobre ye mätä mike kwäre, akwa nitre bike kri ye mätä mike ngwarbe jai. Ñobätä ñan aune mä, Jehová, mätä ñotra tikwe jutra mike, Ngöbö tikwe mätä ñotra gainkä tie kä drünente ta. Mä diebiti ti raba rüre nitre gokä nänkä jabätä ye rüere; Ngöbö diebiti ti raba niken kibiti ta”.

^ párr. 10 Proverbios 12:25: “Ni tä töbike krubäte ye brukwä tä nemen ulire, akwa kukwe kwin nieta ye tä kä mike jutobätä”.

^ párr. 15 Salmo 37:18, 19: “Ni ñaka ngite tä ja tuin kukwe tare ben yebätä Jehová töita aune jondron tä kwetre yekwe nuadi kärekäre. Kukwe tare näire ñaka rabai jakaire; mrö nika näire jondron rabai ere kwetre”.

KANTIKO 30 Ti Rün, Ja Ketamuko tikwe aune Ngöbö tikwe