1. Yehova waalandile ni kiki kyakakitika mu enu nsiku?

YEHOVA waalandile eevi ntaanzi palua musita weetu: “Bantu likumi (10) kufuma mu ndimi yonse ya ntundu bakakwata, een, bakakwata na maka ku nkanzu yakue Muyuda, balanda eevi: ‘Tutonene kuya pamo ni mwemue, paantu twakyunvua nangue Leeza ali pamo ni mwemue.’” (Zek. 8:23) Paapa, “Muyuda” alaangiliile baalia babiikilue mafuta na Leeza kupitila mupasi utakatiifu. Kabili bali bakuutua “Israeli wakue Leeza.” (Bag. 6:16) “Bantu likumi (10)” balangiliile baalia bali ni kiswapilo kya kwikala loonse pa kyalo. Bamanine nangue Yehova asaakuile kikundi kya baalia babiikilue mafuta kabili nangue ni lisyuko kumupupa Yehova pamo nabo.

2. Ni mu nzila ki “bantu likumi (10)” bali ‘baya pamo ni’ baalia babiikilue mafuta?

² Anzia kine te kikitika kumana liina lya kila muntu abiikilue mafuta leenu pa kyalo, * baalia bali ni kiswapilo kya kwikala pa kyalo kunti ‘baya pamo ni’ baalia babiikilue mafuta. Kunti baya nabo siani? Bibilia ili yalanda nangue “bantu likumi (10) . . . bakakwata na maka ku nkanzu yakue Muyuda, balanda eevi: ‘Tutonene kuya pamo ni mwemue, paantu twakyunvua nangue Leeza ali pamo ni mwemue.’” Mulongo wa Bibilia uzimbuile Muyuda umo. Inzi mulandu “mwemue” ulangiliile nangue ni bantu bengi kukila pa muntu umo. Keeki kilangiliile nangue Muyuda te muntu sie umo, inzi nangue ozo Muyuda ni kikundi kyonse kya baalia babiikilue mafuta. Baalia basibiikilue mafuta bali bamubombela Yehova pamo ni  baalia babiikilue mafuta. Inzi, te beezi kubamona baalia babiikilue mafuta nangue i bantunguluzi babo, benikile nangue Ntunguluzi wabo ni Yesu.​—Mat. 23:10.

3. Tuli kwasuka biipuzio ki mu leeli lyasi?

³ Paantu mu bantu bakue Leeza ba enu nsiku mukilisie ni Bakristu babiikilue mafuta, bange kunti batendeka kwiipuzia eevi: (1) Baalia babiikilue mafuta bapalile kwimona siani? (2) Baalia bali balia mukate ni kumina divai ku Kibukisio bapalile kukitilua siani? (3) Eba, tupalile kuvulunghana mu maano kine mpendua ya baalia bali balia mukate ni kumina divai yatwalilila kuvula? Leeli lyasi lili kwasuka biipuzio bebio.

4. Baalia babiikilue mafuta bapalile kutontonkania saana palua musoko ki uli mu 1 Bakorinto 11:27-29, kabili juu ya ki?

⁴ Baalia babiikilue mafuta bapalile kutontonkania saana musoko uli mu 1 Bakorinto 11:27-29. (Soma.) Muntu abiikilue mafuta kunti walia siani mukate ni kumina divai ku Kibukisio “mu nzila isipalile”? Kunti wakita evio kine walia mukate ni kumina divai, ni kooku waandilue kukindika mizilo  yakue Yehova. (Baeb. 6:4-6; 10:26-29) Baalia babiikilue mafuta benikile nangue bapalile kutwalilila kuya bali ba kisinka kine batonene kupokelela ‘kilambu kibaalailue na Leeza lubaakuutilue kupitila muli Yesu Kristu.’​—Baf. 3:13-16.

5. Bakristu babiikilue mafuta bapalile kwimona siani?

⁵ Mupasi utakatiifu wakue Yehova uli wabakwasia babombi bakue kuya bafuukile, apana baitantamuna. (Baef. 4:1-3; Bakol. 3:10, 12) Pakaako, baalia babiikilue mafuta te beezi kwimona nangue beene ni ba mana saana kupita bange. Bamanine nangue te iloombele Yehova aye wabapeelasie beene mupasi utakatiifu wingi kupita vyali wabapeela babombi bange. Te beezi kwimona nangue beene i bali baiunvua buino Bibilia kupita bange bonse. Kabili tebaviinda ata kaniini kumulanda muntu unge nangue: Ni weewe wakibiikua mafuta kabili upalile kutendeka kulia mukate ni kumina divai ku Kibukisio. Inzi, beene bekeefizie bainikile nangue Yehova sie i ali wakupa bantu baye ku muulu.

6. Nga vilandile 1 Bakorinto 4:7, 8, Bakristu babiikilue mafuta bapalile kuya bali siani?

⁶ Anzia kine baalia babiikilue mafuta bamwene nangue kukuutua ku muulu ni kintu kikindeeme, te beezi kukeba kukitilua bintu mu nzila ibeleele. (Baf. 2:2, 3) Kabili bamanine nangue musita Yehova lwaababiikile mafuta, taabuilile ata muntu unge. Pakaako, olia abiikilue mafuta teezi kupapa kine muntu unge waandua kumuzumina nangue wakibiikua mafuta. Enikile nangue Bibilia ili yatusoka te kunti tuye twazuminasie lubilo-lubilo kine muntu wailanda nangue Leeza wakimupeela miilo ibeleele. (Nfy. 2:2) Paantu tatonene kwikebela bulumba, Mukristu abiikilue mafuta teezi kubabuila bantu baali wasaakaana nabo lya kuanza nangue weene abiikilue mafuta. Kabili teezi kwitasia ata kaniini ntaanzi ya bange nangue wakisaakulua.​—Soma 1 Bakorinto 4:7, 8.

7. Baalia babiikilue mafuta te bapalile kukita ki, kabili juu ya ki?

⁷ Bakristu babiikilue mafuta tebeezi kutontonkania nangue bapalile kupisia musita baalisie benkanke, nga evelia bali mu kakikundi kamo kebeleele. Te beezi kukeba bange babiikilue mafuta, eevi batendeke kulondoluela palua kusaakulua kwabo ao kukita tubikundi twa pa bunke twa kusambilila Bibilia. (Bag. 1:15-17) Kine baalia babiikilue mafuta bakita bintu bya ezio namuna, libumba teliviinda kuya lyali ni buumo. Kine bakita evio bali kutendeka kuluana ni mupasi utakatiifu, olia uli wakwasia bantu bakue Leeza kuya baali ni mutende kabili ni buumo.​—Bar. 16:17, 18.

8. Juu ya ki upalile kuya wakengeele palua namuna yuli wabakitila baalia bali balia mukate ni kumina divai ku Kibukisio? (Mona ni bulondolozi buli pensina.)

⁸ Tupalile kubakitila siani balupua ni bankazi babiikilue mafuta? Tekia kyaweeme kumutasia-tasia muntu, atasie kine ni lupua abiikilue mafuta wakue Kristu. (Mat. 23:8-12) Musita Bibilia luili yalandila palua bakote ba mu libumba, ili yatukinkizia ‘kupala kiketekelo kyabo,’ inzi teizi kutulanda nangue kunti twakita muntu aaluke ntunguluzi weetu. (Baeb. 13:7) Kakiine Bibilia ili yalanda nangue bange “bapalile kukindikua mara ibili.” Bapalile kukindikua evio paantu “bali baimanina buino” kabili “bali babomba saana mu kulanda ni mu kusambilizia,” apana paantu babiikilue mafuta. (1 Tim. 5:17) Kine twabatasia-tasia ni kubakentesia saana baalia babiikilue mafuta, tuli kulengia beunvue ovio. * Ao kintu kikilile kubiipa ni keeki, tuli kubalengia batendeke kwitantamuna. (Bar. 12:3) Te kuli muntu pakati keetu ali kutona kukita kintu kili kuviinda kulengia umo wa balupua babiikilue mafuta bakue Kristu akite kilubo kikata nga keekio!​—Luka 17:2.

9. Kunti twalangilila siani nangue tubakindikile Bakristu babiikilue mafuta?

⁹ Kunti twalangilila siani nangue tubakindikile baalia babiikilue mafuta kuli Yehova? Te tupalile kubepuzia kine baafikiile siani kubiikua mafuta. Keekio ni kintu kyabo bunke, kitusili na nsaambu ya kumana. (1 Bat. 4:11; 2 Bat. 3:11) Kabili te tupalile kupingula nangue mulume ao mukazi wakue, bavyazi, ao bantu ba mu lupua lwakue ni beene babiikilue mafuta. Muntu teezi kupyana mu lupua lwakue kiswapilo kyakue kya kuya ku muulu. Ali wapeelua kuli Leeza. (1 Bat. 2:12) Kabili tupalile kutiina kwipuzia biipuzio bili kulengia bange bafiitue. Kwa mufuano, te tupalile kumwipuzia muka lupua abiikilue mafuta kine ali waiunvua siani palua kiswapilo kya kwikala loonse pa kyalo bila waali ni mulume wakue. Tuli ni kisininkizio kakiine nangue, mu kyalo kya leenu, Yehova wakaba “kufikilizia nkulu ya kila kintu kili ni bukose.”​—Malum. 145:16.

10. Tuli kwisuunga siani kine twatiina “kutasia-taasia bange”?

¹⁰ Kine te tubakitiile baalia babiikilue mafuta mu nzila ya kulangilila nangue ni ba mana saana kukila bange, tuli kwisuunga fwe beene. Eba, pa siani? Bibilia ili yatubuila nangue bange babiikilue mafuta kunti baandua kutwalilila kuya baali ba kisinka. (Mat. 25:10-12; 2 Pet. 2:20, 21) Kansi kine twatiina “kutasia-tasia bantu bamanikile saana,” tetukaba kukoonka bantu, atasie baalia babiikilue mafuta ao baalia bamanikile ao baalia baakokola bamubombela Yehova. (Yuda 16, bulondolozi buli pensina) Paantu ata kine balekela kuya baali ba kisinka ao balekela kilonghaano, tetukaba kuzeezia kiketekelo kyetu kuli Yehova aosie kulekela kumubombela.

11. Ni kiki kili mukukitika palua mpendua ya baalia bali balia mukate ni kumina divai ku Kibukisio?

¹¹ Mu miaka ingi yaapitile, mpendua ya baalia bali balia mukate ni kumina divai ku Kibukisio ibanga yaaya yakeepa. Inzi mu miaka ya leenu, ezio mpendua ili mukuya yakila kuvula kila muaka. Eba, tupalile kuvulunghana mu maano palua kaako? Ata. Kansi, tumone juu ya ki twakaana.

12. Juu ya ki te tupalile kuvulunghana mu maano palua mpendua ya baalia bali balia mukate ni kumina divai ku Kibukisio?

¹² “Yehova amanine bantu bakue.” (2 Tim. 2:19) Kufumiako Yehova, balupua bali bapenda  bantu bali balia mukate ni kumina divai te bamanine kine naani kakiine abiikilue mafuta. Pakaako, mpendua ezio ibiikile mukati baalia bali batontonkania nangue babiikilue mafuta inzi bila. Kwa mufuano, bange baali balia mukate ni kumina divai ntaanzi, kisia paapo baalekeele. Paange, kuvulunghana mu maano i kwabalengiizie bange bazumine nangue bakateeka pamo ni Kristu ku muulu. Kulanda kisinka, te tumanine buino kine ku kyalo kusyele bantu banga babiikilue mafuta.

13. Eba, Bibilia ili yalanda mpendua ya babiikilue mafuta bakaba basyelepo musita wakatendeka lyemo likata?

¹³ Kwakaba ni bantu babiikilue mafuta mu nkeende ingi ku kyalo musita wakeza Yesu kubatwama eevi baye ku muulu. (Mat. 24:31) Bibilia ili yalanda nangue mu nsita ya mpela, pa kyalo, pakaba pasyele ni mpendua iniini ya baalia babiikilue mafuta. (Nfy. 12:17) Inzi teizi kulanda kine ni banga bakaba basyelepo musita wakatendeka lyemo likata.

14. Nga vilandile lileembo lya Baroma 9:11, 16, tupalile kumana ki palua kusaakulua kwa baalia ba kubiikua mafuta?

¹⁴ Yehova ali wapingula musita wa kusaakula muntu eevi amubiike mafuta. (Bar. 8:28-30) Yehova waatendekele kusaakula bantu ba kubiikua mafuta kisia Yesu kutuntumuka. Kimonekele nangue, Bakristu bonse ba kisinka ba mu miaka mia (100) ya ku ntendeko baabiikilue mafuta. Mu miaka yonse yaakoonkelepo, bengi baali bailanda nangue ni Bakristu, kakiine te bamukoonkele Kristu. Anzia evio, mu ezio miaka, Yehova waabiikile mafuta bantu baniini baali Bakristu ba kisinka. Baali bapaleene ni nghano yaalandile Yesu nangue ipalile kukulila pamo ni ndao. (Mat. 13:24-30) Mu nsiku ya mpela, Yehova atwaliliile kusaakula  baalia bakaba pakati ka bantu mia ni makumi ana na bana elufu (144 000). * Kansi, kine Leeza wapingula kusaakwilapo bange ntaanzisie mpela teinaize, kisinka te tupalile kutwisika palua mulangue wakue. (Soma Baroma 9:11, 16.) * Tupalile kuya twakengeele eevi te kunti tukite nga baalia babombi baalondoluele Yesu mu mufuano wakue umo pakati ka mifuano yakue. Baauzikile palua nzila yaakitiilemo mukulu wabo wa miilo palua baalia baatendekele kubomba mu nsa ya kupeleezia.​—Mat. 20:8-15.

15. Eba, Bakristu bonse babiikilue mafuta i “muzia wa kisinka ni wa maano” azimbwilue mu Mateo 24:45-47? Londolola.

¹⁵ Te bonse bali ni kiswapilo kya kwikala ku muulu bali bakuutua “muzia wa kisinka ni wa maano.” (Soma Mateo 24:45-47.) Nga vikyaali mu miaka mia (100) ya ku ntendeko, enu nsiku, Yehova ni Yesu bali mukubombia balupua baniinisie eevi kuliisia ao kusambilizia bantu bengi. Mu miaka mia (100) ya ku ntendeko, Bakristu baniinisie babiikilue mafuta i baabombiiziwe eevi kuleemba Maleembo a Kigiriki a Kikristu. Ni leenu, Bakristu baniinisie babiikilue mafuta i bali ni miilo ya kubapeela bantu bakue Leeza “bilio pa musita upalile.”

16. Wasambilila ki mu leeli lyasi?

¹⁶ Twasambilila ki mu leeli lyasi? Yehova waapinguile kubapeela bantu bakue bengi bukose bwa loonse pa kyalo. Kabili, bange baniini bakateeka pamo ni Yesu, wakabapeela bukose ku muulu. Yehova ali wabapeela kilambu babombi bakue bonse​—“Muyuda” enka evelia ni “bantu likumi (10)”—​kabili abaloombele bakindike mizilo imonke ni kusiala baali ba kisinka. Bonse bapalile kuya baikefiizie. Bonse bapalile kumubombela lwa pamo kabili mu buumo. Kabili bonse bapalile kukita maka eevi kusuunga mutende pamo ni balupua ni bankazi. Pa kuba twakila kupalama saana ku mpela, kansi tutwalilile kumubombela Yehova ni kumukoonka Kristu twali “kikundi kimo.”​—Yoane 10:16.