1. Yooseefi roduuwi iso hinaasansa maatensa ma assitino?

 YAIQOOBI baalanta oososi baxannoha ikkirono, 17 diri beettosi Yooseefi kayinni roorse baxanno. Tennera roduuwisi maa assituyya? Insa iso hinaassino daafira lowo geeshsha gibbinosi. Yooseefi roduuwisi beebballa gibbinosi. Insa iso borojjimmate hirte anninsara baxatto beettokki moyichu itino yite kaphitino. Insa hinaasansa maatensa giddo noo keeri baꞌꞌannonna anninsa buuto dadillanno gede assitino.—Kal. 37:3, 4, 27-34.

2. Galatiyu Sokka 5:19-21 kultanno garinni hinaasa gawajjitanno yineemmohu mayiraati?

² Qullaawa Borro kultanno garinni hinaasa b reyo abbannohunna Maganu Mangiste ragiꞌnannikki gede assannohu “maalu loosi” widooti. (Galatiyu Sokka 5:19-21 nabbawi.) Hinaasa duucha woyite, giwammanni, gaarammanninna hanqine giira kaxxinanni gede assitanno.

3. Konni birxichira maa ronseemmo?

³ Yooseefi roduuwi xagge hinaasa mannu mereero noo aantenna maatete giddo noo keere huntara dandiitanno gara leellishshanno. Ninke Yooseefi roduuwi assiture horo assineemmokkiha ikkirono, guuta ikkinoommokkireetinna xagaraamu wodani noonkereeti. (Erm. 17:9) Hakko daafira mito woyite woloota hinaansammora dandiineemmo. Konninni aanchine hinaaso wodaninke giddo rumuxxitanno gede assannori maatiro afate kaaꞌlannonkeha Qullaawu Maxaafi giddo kulloonniha  mito lawishsha laꞌneemmo. Qoleno, hinaaso gargadhanna keeru heeꞌranno gede assa dandiineemmo gara ronseemmo.

4. Filisxeemete gosa Yaiqoobi hinaassinohu mayiraati?

⁴ Maalaamittete jiro. Yisaaqi dureessa ikkino daafira Filisxeemete gosa hinaassinosi. (Kal. 26:12-14) Insa isi saadasira waa hayikkisiꞌranno buꞌa nafa beeshshite huntino. (Kal. 26:15, 16, 27) Xaa yannarano mitu manni Filisxeemete gosa gede insatenni roortino jiro afiꞌrino manna hinaasanno. Togoo manni wolootaho noonsare afiꞌrate halchannoha calla ikkikkinni wolootu afidhinore hoogganno gede assa hasiꞌranno.

5. Yihudunniti ammaꞌnote sooreeyye Yesuusa hinaassinohu mayiraati?

⁵ Woloota naandanni woyite. Yesuusa lowo manni naadinosi daafira Yihudunniti ammaꞌnote sooreeyye hinaassinosi. (Mat. 7:28, 29) Yesuusi Maganu soyenna dayinoho, qoleno halaale rosiisino. Ikkirono, Yihudunniti ammaꞌnote sooreeyye isi daafira kapho tuqisse suꞌnaado suꞌmasi huntino. (Maq. 15:10; Yoh. 11:47, 48; 12:12, 13, 19) Tenne xaggenni ninke maa ronseemmo? Danchu akati noonsa daafira wolootu baxxannonsa roduuwa hinaanseemmokki gede qoropha hasiissannonke. Hatteentenni ninkeno insate gedeeti dancha akatta heedhannonke gede assiꞌrate woꞌnaala hasiissannonke.—1 Qor. 11:1; 3 Yoh. 11.

6. Diyoxiraafiisi hinaasannoha ikkinota leellishinohu hiittoonniiti?

⁶ Wolootu ayyaanaamittete qoosso afidhanno woyite. Umi xibbi diro Diyoxiraafiisi Kiristaanu songo giddo albisoota ikkite soqqantannore hinaasino. Isi songote miilla giddo “albiidiha ikka” hasiꞌranno; hakko daafira soqqamaasincho Yohaannisinna qoosso noonsare woloota shollishanni coyiꞌranno. (3 Yoh. 9, 10) Diyoxiraafiisi gedeere ikka hoongummorono, ninke afiꞌrate halchineemmo qoosso mittu ammanate rodiinke afiꞌriro, roorenkanni hatte qoosso afiꞌrate ninkeno ikkaddaho yine hendeemmoha ikkiro hinaansammora dandiineemmo.

7. Hinaasa maa assitankera dandiitanno?

⁷ Hinaasa manqisete gedeeti. Mitte higge wodaninkera rumuxxituro, hooꞌla qarra ikkitankera dandiitanno. Gara ikkitinokki hedo lawishshaho, hamashshaawa, naaxxanna meessaneeto calla baxa roorenkanni hinaanseemmo gede assitanno. Hinaasa dancha akatta lawishshaho, baxillu, mararronna shaqqillu akati lophannokki gede qalxite amaddanno. Wodaninkera hinaasa mura hanaffinoti leeltunkero bayichonko buqqinse hooꞌla hasiissannonke. Hinaaso hooꞌla dandiineemmohu hiittoonniiti?

8. Hinaasa gargadhate kaaꞌlitannonke akatta hiikkuriiti?

⁸ Umo heeshshi assankenna noonkerinni kassi yee heeꞌranke hinaasa gargadhate kaaꞌlitannonke. Wodaninke giddo togooti dancha akatta woꞌmituro hinaasa rumuxxitanno bayichi diheeꞌranno. Umo heeshshi assineemmore ikkinummoro, quwa saꞌne ninkeneetira dihendeemmo. Umo heeshshi assanno manchi ane ikkinohu dino yee dihedanno. (Gal. 6:3, 4) Noosirinni kassi yee heeꞌranno manchi isonooto wolootu ledo diheewisiisanno. (1 Xim. 6:7, 8) Umo heeshshi assannohunna noosirinni kassi yee heeꞌranno manchi, wolootu danchare afidhuro ledonsa hagiidhanno.

9. Galatiyu Sokka 5:16 nna Filiphisiyusi Sokka 2:3, 4 kultanno garinni qullaawu ayyaani maa assineemmo gede kaaꞌlannonke?

⁹ Maalu looso ikkitinota hinaasa gargadhate, hattono umo heeshshi assineemmorenna noonkerinni kassi yineemmore ikkate  Maganu ayyaani kaaꞌlo hasiissannonke. (Galatiyu Sokka 5:16; Filiphisiyusi Sokka 2:3, 4 nabbawi.) Yihowahu qullaawu ayyaani giddoyidinke hedonna hasatto layiꞌrate kaaꞌlannonke. Maganu kaaꞌlannonke daafira gawajjitanno hedo hooꞌline dhaabbanno hedo heedhannonke gede assiꞌra dandiineemmo. (Far. 26:2; 51:10) Hanni hinaasa woꞌmunni woꞌma gargadha dandiitinori Musenna Phaawuloosi lawishsha laꞌno.

10. Musera mayi fonqoli tuncu yiinosi? (Aaniidi qoolira noo misile lai.)

¹⁰ Musera Maganu manni mereero lowo silxaane noosiha ikkirono, isi wolootu tenne silxaane afidhannokki gede assate diwoꞌnaalino. Lawishshaho, Yihowa mitte yannara Musewiinni gama ayyaanasi haaꞌre xaadooshshu dunkaani mule uurrite noorira Israeelete cimeeyyera uyino. Hakkiinni shiima yanna gedensaanni, Muse xaadooshshu dunkaaniwa dagginokkiri lame cimeeyyeno qullaawa ayyaana adhitinotanna masaalo coyiꞌra hanaffinota macciishshino. Ikkina, Iyyaasu insa masaalo coyidhannota hoolanno gede kulisita Muse maa assiyya? Muse Yihowa tenne lame cimeeyyera qoosso uyinonsa daafira dihinaasino. Hatteentenni isi umosi heeshshi asse ledonsa hagiidhino. (Kir. 11:24-29) Muse lawishshinni maa ronseemmo?

11. Cimeeyye Muse lawishsha harunsa dandiitannohu hiittoonniiti?

¹¹ Ati songote cimeessaatiro, lowo geeshsha baxatto qoossora wole rodoo gajeelsattora kulle egenninoonnihe? Lawishshaho, lamalate kiiro Agarooshshu Shae Xiinxallo massaga baxattoha ikkara dandaanno. Ikkirono, Muse gede umo heeshshi assattoha ikkiro, tenne qoossora wolu rodii ikkado ikkanno gede qajeelsi yinihero qoossoꞌya hoogammoraati yite diyaadatto. Hatteentenni rodookki hagiirrunni kaaꞌlatto.

12. Xaa yannara batinyu Kiristaani noonsarinni hagiidhannohanna umo heeshshi assannoha ikkinota leellishinohu hiittoonniiti?

¹² Hanni batinyu geerru roduuwira tuncu yaannoha wole coye laꞌno. Insa lowo diro cimeeyyete bisi qineessanno ikkite soqqantino. Ikkollana, 80 diro ikkinsaro tenne qoossonsa uminsa fajjonni wolootaho uyitanno. Woradu aliidi laꞌꞌaano 70 diro ikkinsaro tenne qoossonsa agurte wolu gari soqqansho soqqantanno. Qoleno, muli diri albaanni alamete doyichora noote Beeteelete maate miilla giddo batinye roduuwa qanchoho soqqantanno gede assinoonni. Kuri ammantino roduuwi alba insa loossanno looso xa wolootu loossannohura koffi diyitanno.

13. Phaawuloosi 12 soqqamaasine hinaasanno gede assara dandaannori maati?

¹³ Soqqamaasinchu Phaawuloosi noosirinni kassi yee heeꞌrenna umosi heeshshi asse dancha lawishsha ikkinonke. Phaawuloosi woloota dihinaasino. Isi diinaggaawe soqqaminoha ikkirono, umo heeshshi asse “Ani soqqamaasine duuchantera woriidiho . . . soqqamaasincho ikke woshshamate diꞌꞌikkoommoho” yiino. (1 Qor. 15:9, 10) Tonaa lame soqqamaasine Yesuusi uullate aana soqqami yannara ledosi soqqantino; Phaawuloosi kayinni Kiristaancho ikkinohu Yesuusi reyotenni kaihu gedensaanniiti. Isi gedensaanni “dagate soqqamaasincho” ikke dooraminoha ikkirono, tonaa lame soqqamaasine wido ikke dikiiramino. (Rom. 11:13; Soq. 1:21-26) Phaawuloosi tonaa lame soqqamaasine Yesuusi ledo muli jaaloomi noonsa daafira dihinaasino; hatteentenni isi noosirinni kassi yee heeꞌrino.

14. Noonkerinni kassi yineemmorenna umo heeshshi assineemmore ikkinummoro maa assineemmo?

¹⁴ Noonkerinni kassi yineemmorenna umo heeshshi assineemmore ikkinummoro, Phaawuloosi gede Yihowa wolootaho uyino  silxaane ayirrinseemmota leellinsheemmo. (Soq. 21:20-26) Yihowa shoomantino labballi Kiristaanu songora albisoota ikkite soqqantanno gede assino. Insa guunte noonsakkire ikkiturono Yihowa “elto” ikkitino labballi gede asse laꞌꞌannonsa. (Efe. 4:8, 11) Kuri shoomantino roduuwa ayirrinseemmohanna umo heeshshi assine biddishshansa harunsineemmoha ikkiro, Yihowawa shiqqi yine heeꞌneemmo; hattono ammanate roduuwinke ledo keere heeꞌneemmo.

15. Maa assa hasiissannonke?

¹⁵ Hinaasa keere huntanno. Konne akata wodaninkenni buqqinse hunanna wolootu hinaassannore assineemmokki gede qoropha hasiissannonke. Yihowa ‘Mannu ledo keere heeꞌnanni garanna mimmito dhaambanni doogo haꞌrate diinaggaabbe’ yee hajajinonke hajajo wonsha dandiineemmohu hatto assinummorooti. (Rom. 14:19) Wolootu hinaasa gargadhitanno gede kaaꞌlate maa assa dandiineemmo? Keeru woꞌmanno gede assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

16. Wolootu hinaasa gargadhitanno gede kaaꞌla dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁶ Hedonkenna assineemmori woloota kaaꞌlara woy gawajjara dandaanno. Alame noonkerinni ‘naaxxinammoranna’ leellammammora hasidhanno. (1 Yoh. 2:16) Togoo hedo kayinni hinaaso batissanno. Duucha woyite noonkerenna hidhate hendoommore hasaawa qorophine wolootu hinaassannokki  gede assa dandiineemmo. Qoleno, songote giddo noonke qoosso daafira quwa saꞌneemmokkire ikkine wolootu hinaassannokki gede assa dandiineemmo. Qoossonke calla illachinsheemmoha ikkiro hinaasa lattanno gede harishshinanni heeꞌnoommohu gedeeti. Wolootaho hendeemmota leellinsheemmohanna assitinohu danchu coyira galanteemmonsaha ikkiro, noonsarinni kassi yite heedhanno gede kaaꞌlineemmonsa; hattono songote giddo keerunna mittimma heedhanno gede assineemmo.

17. Yooseefi roduuwi maa assitino? Mayira?

¹⁷ Hinaasa gargadhine hooꞌla dandiineemmo! Hanni Yooseefi roduuwi xagge lende laꞌno. Insa Yooseefi beebba assidhuhunni lowo diri gedensaanni Gibitsete gobbara isi ledo wirro xaaddino. Yooseefi roduuwisira ayimmasi kulansara albaanni balaxe woyyaabbinotanna teꞌee afara fonqole lainonsa. Yooseefi sagale worsiise, maaꞌnu rodiinsa Biiniyaamira roorsine uyinanni gede assino. (Kal. 43:33, 34) Ikkirono, roduuwisi Biiniyaami hinaassinota leellishannori dino. Hatteentenni insa rodoonsanna annansa Yaiqoobi marartannota leellishshino. (Kal. 44:30-34) Yooseefi roduuwi hinaasa agurtino daafira maatensa giddo wirro keeru woꞌmanno gede assa dandiitino. (Kal. 45:4, 15) Hatteente gede ninkeno, hinaasate akata giddonkenni buqqinse hunneemmoha ikkiro maatenkenna songote giddo keeru woꞌmanno gede assa dandiineemmo.

18. Yaiqoobi 3:17, 18 kultanno garinni keeru woꞌmanno gede kaaꞌlate sharrammummoro mayi ikkanno?

¹⁸ Yihowa hinaasa gargadhinammoranna keeru woꞌmanno gede assinammora hasiꞌranno. Konne lamenkare assate sharrama hasiissannonke. Aleenni laꞌnummonte gede woloota hinaasa rakkannonke. (Yai. 4:5) Qoleno, heeꞌnoommo alamera hinaasanno manni batiꞌrino. Ikkirono, umo heeshshi assineemmore, noonkerinni kassi yineemmorenna galanteemmore ikkunummoro, hinaasa gargadha dandiineemmo. Qoleno, wolootu ledo keere heeꞌneemmo, mimmitu ledo baxammeemmo, hattono mararreemmorenna shaqqadda ikkineemmo.—Yaiqoobi 3:17, 18 nabbawi.