1. ¿Jastal sjomo ja spamilya ja José ja envidia?

JA Jacob wa syajtay yibʼanal ja yuntikili, pe masni jel syajtay ja José, bʼa ayiʼoj 17 sjabʼil. ¿Jastal yilawe ja tuk yuntikili? Kʼe skʼul-e envidiar sok yilawe kontra ja José. Ja yeʼn mini jas skʼulunej bʼa oj iljuk kontra. Pe ama jachuk, ja yeʼnle xchonowe jastal jun moso sok yalawe yabʼ ja stat milji yuj jun kʼakʼal chante ja skerem jel skʼana. Yuja yermanoʼik ja José ajyiyujile envidia sjomo ja pamilya sok syajbʼese ja stateʼi (Gén. 37:3, 4, 27-34).

2. Jastalni wa xyala ja Gálatas 5:19-21, ¿jas yuj jel xiwela sbʼaj ja envidia?

² June ja bʼa jastik wa staʼa tiʼal ja Yabʼal ja Dyos, bʼa wa xjomwani jani ja envidia, * pes ‹juni pensar sbʼaja jas kechan wa skʼana› bʼa wa xtimwani bʼa mi oj ochkotik ja bʼa sGobyerno ja Dyos (kʼuman ja Gálatas 5:19-21). Bʼa tʼusan mi spetsanil, ja envidia jani ja mero yechalil bʼa yiljel jbʼajtik kontra, bʼa oj ajyuk tiroʼanel sok wa xkʼe jkorajatik.

3. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

³ Ja bʼa sjejel ja yermanoʼik ja José wa sjeʼa jastal ja envidia wa sjomo ja jastal wa xkila jbʼajtik soka tuk soka jastal tsamal laman ay ja pamilya. Ama mi oj jkʼuluktik ja jas skʼulan ja yermanoʼik ja José, mokni chʼay jkʼujoltik ay kiʼojtik jun kʼujolal jel xchʼaykʼujolani sok malo (Jer. 17:9). Ja yuj ayni ekʼele oj kabʼtik envidia. La kiltik jujuntik sjejel bʼa Biblia bʼa wa sjeʼakitik xiwela sbʼaj ja envidia sok  oj skoltayotik snajel jastal wa xkʼe ajyukujtik. Oj cha kiltik jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi oj kokotikyuj sok slejel ja lamanil.

4. ¿Jas yuj ja filisteoʼik skʼulane envidiar ja Isaac?

⁴ Yajni june jel sjastik sbʼaj. Ja Isaac waj jun winik jel riko, sok ja filisteoʼik kʼe skʼul-e envidiar ja jaw (Gén. 26:12-14). Yuja jaw smusuwe luʼum ja posoʼik bʼa wa xwaj yi jaʼ ja Isaac bʼa yajelyi ja xchanteʼiki (Gén. 26:15, 16, 27). Ja bʼa jtyempotik, jujuntik kristyano jachuke jastal ja filisteoʼik bʼa ayiʼoje envidia soka matik ay sjastik sbʼaje. Mi kechan wa skʼanawe ja jas yiʼoje ja tuk, cha wa skʼanawe mi oj ajyukyujile.

5. ¿Jas yuj ja olomalik bʼa relijyon skʼulane envidiar ja Jesús?

⁵ Yajni jel la kisji. Ja olomalik bʼa relijyon judíoʼik skʼulane envidiar ja Jesús yuja jel xkisji yuja kristyanoʼik (Mat. 7:28, 29). Ja Jesús jani mero stejkʼanubʼal ja Dyos sok sjeʼa ja smeranili. Ama jachuk, ja olomalik bʼa relijyon kʼe spuk-e abʼalik bʼa yeʼna sok sjomjel ja jastal naʼubʼal sbʼaji (Mar. 15:10; Juan 11:47, 48; 12:12, 13, 19). ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja it? Jel tʼilan oj talna jbʼajtik bʼa mok jkʼultik envidiar ja lekil smodo yiʼoje ja tuk bʼa jel lek x-ilji ja bʼa kongregasyon. Jaʼukto ma jaw, la jnochtik ja smodoʼe (1 Cor. 11:1; 3 Juan 11).

6. ¿Jastal kʼulwani envidiar ja Diótrefes?

⁶ Cholalik ja bʼa kongregasyon. Ja bʼa bʼajtan siglo, ja Diótrefes skʼulan envidiar ja matik ay xchole ja bʼa kongregasyon ja bʼa tyempo jaw. Wa skʼana «que quechan ja yen oj scʼul mandar ja tihui», ja yuj kʼe yal-e jastik junuk bʼa mi lek oj iljuk ja jekabʼanum Juan soka tuk biajanteʼik (3 Juan 9, 10). Ama mi oj kʼotkotik jastal ja yeʼn, oj bʼobʼ kʼe kabʼtik envidia bʼa jun kermanotik wa x-ajiyi jun cholal bʼa keʼn wa xkʼanatik, masni ta wa xkilatik wa xlajxikujtik ja jastal wan skʼulajel ja kermanotiki.

7. ¿Jastal wa sjomowotik ja envidia?

⁷ Ja envidia jach jastal jun benenoso kʼul: yajni spukuta ja yech ja bʼa jkʼujoltiki, jelxa wokol sjotsjel. Wa xkʼe kʼiʼuk mas sok pensarik bʼa mi lekuk, jastal ja kʼuxkʼujol, yajel jbʼajtik niwan sok ja ilkʼujoli. Ja envidia wa skomowotik sjejel ja tsamalik modo, jastal ja yajtanel, syajulal jkʼujoltik sok lekil jkʼujoltik. Jel tʼilan oj jotstik ja bʼa jkʼujoltik yajni wa xkabʼtik wan kʼiʼeli. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mok ya kokotik luʼum?

8. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mok kabʼtik envidia?

⁸ Mi oj kabʼtik envidia ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtik sok ajyel gusto soka janekʼ kiʼojtiki. Jachuk mi oj katikan akʼiʼuk ja bʼa jkʼujoltik ja envidia. Ta chʼinotik, mi jel tʼilan oj kil jbʼajtik sok mi oj jpensaraʼuktik mas wa xbʼajintik jastik junuk yuja tuki (Gál. 6:3, 4). Ja maʼ wa xmalxi soka janekʼ yiʼoji masni gusto wa x-ajyi sok mi slaja sbʼaj soka tuk (1 Tim. 6:7, 8). Ja maʼ chʼini gustoʼay soka janekʼ yiʼoji sok wa xgustoʼaxi soka kristyano maʼ ay jas wa x-ajiyi.

9. Jastalni wa xyala ja Gálatas 5:16 soka Filipenses 2:3, 4, ¿jasa oj skoltayotik skʼulajel ja yip ja Dyos?

⁹ Wani xkʼanatik ja skoltanel ja yip ja Jyoba bʼa mok kabʼtik ja envidia, pes jel malo juntiro. Jaʼukto ma jaw, ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtik gusto oj ajyukotik soka janekʼ kiʼojtiki (kʼuman ja Gálatas 5:16;  Filipenses 2:3, 4). Ja yip ja Dyos wa skoltayotik bʼa oj jpaklay ja jpensartik mas nakʼani soka jasa wa snikawotik skʼulajel. Soka skoltanel ja Dyos, oj bʼobʼ jtukbʼestik ja jpensartik sok ja yabʼjelik bʼa mi lekuk sok tuk bʼa lek (Sal. 26:2; 51:10). La jpaklaytik ja sjejelik bʼa Moisés sok ja Pablo, ja matik mi yaʼawekan akoʼuke luʼum yuja envidia.

10. ¿Jasa ekʼi bʼa aji och probar ja Moisés? (Kʼela ja dibujo ja bʼa spatiki).

¹⁰ Ja Moisés ayni yiʼoj jun cholal sbʼaja xchonabʼ ja Dyos, pe mini spensaraʼan kechanta yeʼn oj bʼobʼ ajyuk yuja ja cholal jaw. Jun sjejel, bʼa jun ekʼele, ja Jyoba sjapayi tʼusan ja yip sok yayi ja tuk kʼole ansyanoʼik ja bʼa Israel bʼa mojan aye ja bʼa tabernáculo. Tsaʼan, ja Moisés yabʼ chawane ja bʼa ansyanoʼik jaw bʼa mi ti ajyiye ja bʼa tabernáculo cha koʼ sbʼaje ja yip ja Dyos sok wane sjejel sbʼaje jastal aluman. ¿Jasa skʼulan ja Moisés yajni alji yabʼ yuja Josué aya kʼot tekʼan? Mi yabʼ envidia yuja Jyoba wan yajel makunuk ja chabʼ winik it, jaʼukto ma jaw, gustoʼaxi yuj yabʼ ajiyile ja cholal bʼa ochel alumanik (Núm. 11:24-29). ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja Moisés?

11. ¿Jastal oj bʼobʼ snoch-e ja smodo ja Moisés ja ansyanoʼik?

¹¹ La jpensaraʼuktik bʼa jun ansyano jel kʼajyel sok jun cholal ja bʼa kongregasyon, jastal yajel ekʼuk Ja Juʼun Cholumani. Anto, wa xkʼanjiyi a-xchap pilan kermanotik bʼa yeʼn oj kʼe ya ekʼuk. Ta chʼin wa xyaʼa sbʼaj jastal ja Moisés, mini oj spensaraʼuk wan japjelyi ja xcholi. Jaʼukto ma jaw, gustoxta oj skʼuluk.

12. ¿Jastal wa sjeʼawe jitsan kermanotik chʼin wa xyaʼa sbʼaje sok gustoʼaye soka janekʼ yiʼoje?

¹² La kiltik pilan sjejel bʼa wa x-ekʼ sbʼaje jitsan kermanotik bʼa ayxa skʼujole. Bʼa jitsan jabʼil, kʼotele koltanumik bʼa skʼeljel ja yaʼtele ja kʼole ansyanoʼik, pe yajni ayxa yiʼoje 80 jabʼil wa xyaʼawekan ja cholal jaw. Ja biajanteʼik bʼa circuito bʼa ayxa yiʼoje 70 jabʼil wa sjeʼawe chʼin wa xyaʼa sbʼaje yajelkan ja xchole sok yijel jun pilan yajkʼachil. Sok ja bʼa tsaʼanikxta jan jabʼiliki, jitsan betelitaʼik bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinali kʼeʼele koltanel bʼa jun pilan yajkʼachil cholal sok mixa tiʼuk bʼa Betel. Ja kermanotik sok kermanatik it mi xtajkiye yuja pilanxa maʼ yiʼajtakan ja aʼtel jaw yiʼoje ajyi.

13. ¿Jas yuj bʼobʼta oj skʼul envidiar ajyi ja 12 nebʼumanik ja Pablo?

¹³ Ja jekabʼanum Pablo, jani june ja bʼa lekil sjejel, pes ja yeʼn yaʼa sbʼaj chʼinil sok gusto ajyi soka janekʼ yiʼoji. Mi yaʼakan axolinuk ja bʼa skʼujol ja envidia. Jel skʼujolan ja yaʼtel bʼa xcholjeli, sok chʼinxta yala: «Ja ba spetzanil ja jmoj jecabanumili, quena ni mero mas chʼinon ja ba spetzanil. Mi ni sbejuc oj aljuc cab jecabanumila» (1 Cor. 15:9, 10). Ja 12 nebʼumaniki tini ajyiye lajan soka Jesús ja bʼa yaʼtel ja bʼa Luʼumi, pe ja Pablo och nebʼumanil ja yajni chamta soka sakʼwita ja Jesús. Ama soka tyempo aji sbʼiʼiluk ‹jekabʼanum sbʼaja matik mi judío‘uki›, mini ajiyi ja cholal ochel june ja bʼa 12 nebʼumaniki (Rom. 11:13, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi; Hech. 1:21-26). Pe gusto ajyi soka janekʼ yiʼoji sok mi skʼulan envidiar ja 12 winik sbʼaja jastal jel lek yila sbʼaje soka Jesús.

14. ¿Jasa oj jkʼuluktik ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtik sok gusto wala ajyitik soka janekʼ kiʼojtik?

¹⁴ Ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtik sok gusto wala ajyitik, ojni kʼotkotik jastal ja jekabʼanum Pablo sok skisjel ja cholal  yaʼunejyi ja Jyoba ja tuk kermanotiki (Hech. 21:20-26). Ja yeʼn stʼojunej ansyanoʼik bʼa oj stalnaye ja kongregasyonik. Ama mulanume, ja Jyoba wa xyila jastal jun majtanal (Efes. 4:8, 11, TNM). Yajni wa xkisatik sok chʼin wa xkaʼa jbʼajtik bʼa snochjel ja tojelali, wani la kʼotik yamigoʼik ja Jyoba sok laman wala ajyitik soka kermanotik.

15. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik soka envidia?

¹⁵ Mini xbʼobʼ ajyuk ja lamanil ta wa xkaʼatikan axolinuk ja envidia. Tʼilan oj jotstik ja pensar jaw jel malo ja bʼa jkʼujoltiki sok mok katik ekʼyi ja tuki. Tʼilan oj jkʼuluktik ja chabʼ jasunuk it bʼa skʼuʼajel ja smandarik ja Jyoba bʼa slejel «modo jastal laman oj ajyucotic, jastal oj bob jcolta jbajtic ba oj bob jcʼuuctic mas ja Diosi» (Rom. 14:19). ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa skoltajel ja tuk bʼa mok yabʼye envidia, sok jastal slejel modo spukjel ajyel laman?

16. ¿Jastal oj jkoltaytik ja tuk bʼa mok yabʼye envidia?

¹⁶ Ja tuk wani xyilawe ja jastal wa xjeʼa ja jmodotik soka jas wa xkʼulantiki. Ja luʼumkʼinal wa skʼana oj jetik lek ‹ayxa kiʼojtik› jastik junuk (1 Juan 2:16). Pe ja jaw wa xyiʼajan envidia. ¿Jastal oj jkoltaytik ja tuk bʼa mok yabʼye envidia? Jun modo jani mok jel jtatik tiʼal ja jastik kiʼojtik ma ja jastik wantik spensarajel smanjeli. Bʼa pilan la jeʼ jbʼajtik mi  xnaʼatik sok mok jtoy jbʼajtik soka cholalik kiʼojtik ja bʼa kongregasyon. Stajel tiʼal ja bʼa jastik jaw wani xkatik kʼiʼuk ja envidia. Pe yajni wa xkisatik ja tuk sok snajel ja jastik lek wa skʼulane, wa skoltayotik bʼa ajyel gusto, ajyel laman sok tsamal tsoman ja kongregasyon.

17. ¿Jasa bʼobʼyujile yajelkan ja yermanoʼik ja José, sok jas yuj?

¹⁷ Ojni bʼobʼkujtik yajelkan ja envidia. La kumxukotik stajel tiʼal ja yermanoʼik ja José. Yajni ekʼta jabʼil sbʼaja jas skʼulaneyi ja yermano, ti staʼawe kʼot bʼa Egipto. Pe mi tixta yala machʼa ja yeʼn, bʼajtan ya och probar ta tukbʼita ja smodoʼe. Xchapayile jun waʼelal, pe yaʼa mandar aʼajukyi mas jitsan ja swaʼel ja yijtsʼin Benjamín yuja tuki (Gén. 43:33, 34). Pe mini ay preba bʼa sjeʼawe ayto yiʼoje envidia. Jaʼukto ma jaw, sjeʼawe meran xcham skʼujole ja Benjamín sok ja state, ja Jacob (Gén. 44:30-34). Ja yermanoʼik ja José bʼobʼni yaʼekan ja envidia, ja yuj ja bʼa spamilya ajyi lamanil (Gén. 45:4, 15). Jastalni it, ta jotsotik el man jkʼujoltik chikan jas yechalil ja envidia, ojni katik ajyuk lamanil ja bʼa jpamilyatik sok ja bʼa kongregasyon.

18. Jastalni wa xyala ja Santiago 3:17, 18, ¿jasa oj ekʼuk ta wa xkatik ajyuk lamanil?

¹⁸ Ja Jyoba wa skʼana oj katikan ja envidia sok yajel ajyuk ja lamanil. Bʼa lajxelkujtik, jel tʼilan oj jkʼujoluktik, pes jastalni kilatiktakon ja bʼa artikulo it, jel wego wa xkabʼtik envidia (Sant. 4:5). Chomajkil, aytik bʼa jun tyempo sbʼaja smodo ja kristyano jani sjejel envidia. Pe mini oj katikan a-skʼulotik ganar ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtik, wa xkaʼatik tsʼakatal sok ajyel gusto soka janekʼ kiʼojtiki. Jaʼukto ma jaw, wala koltanitik bʼa yajel ajyuk lamanil sok yajel ajyuk lekil modoʼalik ja bʼa jastalni jpaklaytikta ja bʼa artikulo it (kʼuman ja Santiago 3:17, 18).