Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

9 YATICHÄWI

Jan sint llakisiñatakejj Jehová Diosamp yanaptʼayasiñäni

Jan sint llakisiñatakejj Jehová Diosamp yanaptʼayasiñäni

‘Llakinakajajj wal yapjjataskäna ukapachaw chuymachäwimampejj kusisiyista’ (SAL. 94:19).

CANCIÓN 44 Humilde chuymanin oracionapa

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. ¿Kunanakas wal llakisiyistaspa, llakitäsajj kunjamsa amuyjjsna?

 ¿WALI llakit uñjasirïtati? * Inas maynejj jan wal parlasa, jan wal lurasa chuym ustʼaychistu. Jan ukajj inas kuntï siskayätan, lurkarakiyätan ukajj wal llakisiychistu. Inas juchar purtʼasiwaystan, Jehová Diosajj janipuniw perdonkitaniti sasin llakisirakstan. Ukatsti akham sasaw amuyjjaraksna: ‘Janiw Diosar taqe chuym confiykpachätti, jan wali jaqëpachätwa ukatwa ukham llakitäpachätjja’ sasa. Ukampis ¿ukajj cheqati?

2. Wali llakitäñajj janiw Diosar jan confiyaña sañ munkiti, ¿khitinakan sarnaqäwinakapas uk amuytʼayistu?

2 Biblian qellqat mä qhawqha sarnaqäwinakat parltʼañäni. Samuel profetan Ana sat mamapajj taqe chuymaw Diosar confiyäna, ukhamäkchïnsa utapankirit maynin jiskʼachataw uñjasïna, ukatwa wal llakisïna (1 Sam. 1:7). Apóstol Pablojj ukhamarakiw Diosar taqe chuyma confiyäna, ukampis ‘congregacionanakaw’ wal llakisiyäna (2 Cor. 11:28). David reyejj walpun Jehová Diosar confiyäna, ukatwa Diosajj jupar wal munasïna (Hech. 13:22). Ukhamäkchïnsa, juchanakar purtʼasitapatwa wal llakisïna (Sal. 38:4). Taqe jupanakarojj Jehová Diosaw chuymachtʼäna, jan sint llakisipjjañapatakis yanaptʼarakïnwa. Kunsa Diosan uka servirinakapat yateqassna uk yatjjatañäni.

¿KUNSA DIOSAR TAQE CHUYMA SERVIR ANA WARMIT YATEQASSNA?

3. ¿Kunatsa yaqhanakan jan walinak parlapjjatapajj wal llakisiyistaspa?

3 Inas maynejj chuyma ustʼayir arunak sischistaspa, jan ukajj jan walinak lurchistaspa, ukatwa wal llakissna. Yamas kunapachatï mä amigosasa jan ukajj mä familiarasas ukanak luristaspa ukhajj jukʼampiw llakissna. Jupampejj janiw sum apasjjäti sasaw llakissna. Awisajja, jan amuytʼasis parlasaw maynejj arunakampi usuchjistaspa, ukatwa ‘mä espadampis usuchjkistaspa’ ukham amuyassna (Prov. 12:18, Aymar Biblia). Ukampis awisajja, maynejj chuym usuchjañ amtampiw kuns sistaspa. Ukaw tawaq mä kullakampejj pasäna, jupajj akham siwa: “Mä qhawqha maranak nayrajja, suma amigarjam uñjkayäta ukaw nayjjat jan walinak Internetan parläna. Ukajj walpun chuym ustʼayitäna, wal llakisiyarakitäna. Ukham parlasajj mä cuchillompis jikhanit jununtkitaspa ukhamänwa, ukampis kunatsa ukham luritäna uk janiw amuykayätti” sasa. Mä amigosatï, jan ukajj mä familiarasatï ukham jan walinak lurchistojja, Ana warmin sarnaqäwipat yatjjatañaw wal yanaptʼistaspa.

4. ¿Kuna llakinakansa Ana warmejj uñjasïna?

4 Ana warmejj jachʼa llakinakanwa uñjasïna. Jupajj walja maranakaw jan wawanïñ puedkänti (1 Sam. 1:2). Israelitanakatakejja, jan wawanïki uka warmejj janis Diosamp bendisitäkaspa ukham uñjatänwa. Ukatwa Anajj wali jiskʼachat uñjasïna (Gén. 30:1, 2). Anan esposopajj Peniná sat yaqha warminirakïnwa, jupampejj wawanakanïpjjänwa. Ukaw Anarojj jukʼamp llakisiyäna. Peniná sat warmejj wal Anar uñisïna, ukatwa chuym ustʼayañatakejj ‘jupat larusirïna’ (1 Sam. 1:6). Ukhaman uñjasisajja, Anajj walpun qalltan llakisïna. Ukatwa wal “jachirïna, janirakiw manqʼañsa munirïkänti”. Anajj wali llakitapunïnwa (1 Sam. 1:7, 10). ¿Kunas Anar chuymachtʼäna?

5. ¿Kunjamsa oracionajj Anar yanaptʼäna?

5 Anajj Jehová Diosaruw kunja llakitänsa kunja chuyma ustʼatarakïnsa uk yatiyäna. Diosar mayisiñ tukuyjjasajja, Anajj Elí sat sacerdoteruw kunas llakisiyäna uk yatiyäna. Elí sacerdotejj jupar akham sänwa: “Sumakiy sarjjam, Israelan Diosaparakiy jumarojj kuntejj maykta ukjja churpan” sasa. ¿Kunjamsa ukajj Anar yanaptʼäna? Anajj sarjjasajja, ‘manqʼasjjänwa, janirakiw mayampsa llakisjjänti’ (1 Sam. 1:17, 18). Anarojj orasiñaw jan sint llakisjjañatak yanaptʼäna.

Anajj janiw nayrjam llakisjjänti, chuymapansa sumakëjjarakïnwa, ¿kunas jiwasarojj jan llakisjjañatak yanaptʼarakistaspa? (Párrafos 6-10).

6. ¿Kunsa Ana warmin sarnaqäwipasa, Filipenses 4:6, 7 textosa orasiñat yatichistu?

6 Diosar sapa kuti orasiñaw jan sint llakisiñatak yanaptʼistaspa. Ana warmejj wali jayaw alajjpachankir Awkipar mayisïna (1 Sam. 1:12). Jiwasajj ukhamarakiw Diosarojj llakinakasatsa, kunatï ajjsaraykistu ukanakatsa, pantjasitanakasatsa walja tiempo mayissna. Oracionasajj janiw mä poesiar uñtasitäñapäkiti, ni wali thaqat arunakampis mayisiñasäkiti. Awisajj jachtʼasisaw Diosarojj llakinakasat mayissna. Jehová Diosajj jiwasar istʼañatakejj tiemponipunïniwa. Llakinakas yatiykasajja, kuntï Filipenses 4:6, 7 (liytʼañataki) texton siski uka arunak amtañasarakiwa. Ukanjja ‘yuspärasisa Diosar oración lurapjjam’ sasaw apóstol Pablojj säna. Cheqas walja razonanakaw Diosar yuspärañatak utjistu. Sañäni, jakañ vidata, taqe luratanakapata, taqe chuyma munasirïtapata, jutïrin sum jakasiñ churistani taqe ukanakatwa yuspärsna. ¿Kunanakampsa Anan sarnaqäwipat yateqassna?

7. ¿Anampi esposopampejj kawkirus sarapjjapunirïna?

7 Anajj wali llakitäkasasa, Jehová Diosar adorañatakejj esposopamp chikajj Siló markar sarapunirïnwa (1 Sam. 1:1-5). Elí sat jachʼa jilïr sacerdotejja, Anajj tabernaculonkaskäna ukhaw ‘Diosakiy jumarojj kuntejj oracionan maykta ukjja churpan’ sasin säna (1 Sam. 1:9, 17).

8. ¿Kunjamsa tantachäwinakajj yanaptʼistaspa?

8 Tantachäwinakar jan faltasis sarañaw jan sint llakisiñatak yanaptʼistaspa. Tantachäwi qalltañatakejja, ‘espíritu santomampi yanaptʼapjjeta’ sasaw Jehová Diosar mayistanjja. Sumankañajj uka espiritun achupawa (Gál. 5:22). Jiwasatï llakitäkasas tantachäwinakar sarapuniñäni ukhajja, Jehová Diosampi jilat kullakanakampiw chʼamañchtʼapjjestaspa, jan sinti llakisiñatakis jupanakaw yanaptʼapjjestaspa. Jehová Diosajj oración taypi ukhamarak tantachäwinak taypiw chuymachtʼistu (Heb. 10:24, 25). Kunampsa Anat yateqasiraksna uk uñjañäni.

9. ¿Kunas Anatakejj jan chhaqtkäna, ukampis kunas jupar yanaptʼäna?

9 Kunatï Anar wal llakisiykäna ukajj janiw jankʼak chhaqtkänti. Tabernaculon Diosar adorañat kuttʼanjjasajja, Peniná warmimpejj pachpa utanwa jakasipkakïna. Bibliarjamajja, Peninajj jan wali chuymanïskakïnwa. Ukhamajj Anar chuym ustʼayaskakpachänwa. Ukampis Anajj janiw nayrjam llakisjjänti, chuymapan sumakëjjänwa. Amtañäni, kunatï llakisiykäna uk Jehová Diosan amparapar jaytasajja, Anajj janiw mayamp llakisjjänti, Jehová Diosampiw chuymachtʼayasïna. Mä qhawqha tiempotjja, Jehová Diosajj oracionap istʼänwa, ukatwa Anajj wawanakanëjjäna (1 Sam. 1:19, 20; 2:21).

10. ¿Kunsa Anan sarnaqäwipat yateqsna?

10 Kunatï llakisiykistu ukajj janis chhaqtkchinejja, Diosaw jan sint llakisiñatak yanaptʼistaspa. Walsa oraskchiñäni, tantachäwinakarus jan faltasisas sarkchiñänejja, yaqhep problemanakajj inas utjaskakchini. Ukampis kunjamtï Ana warmin sarnaqäwipat yateqaniwayktanjja, janiw kunas Jehová Diosarojj jiwasar chuymachtʼañ jarkʼkaspati. Diosajj janipuniw jiwasat armaskaniti, Jupar taqe chuyma servitasatjja jichhasa jan ukajj jutïrinsa bendisipunistaniwa (Heb. 11:6).

¿KUNSA APÓSTOL PABLOT YATEQASSNA?

11. ¿Kunanakas Pablorojj wal llakisiypachäna?

11 ¿Kunanakas Pablor wal llakisiypachäna? Niyakejjay jilat kullakanakar wal munaschïnjja, jupanakan problemanakapajj jupankkaspas ukhamwa Pablojj llakisïna (2 Cor. 2:4; 11:28). Predickäna ukhajja, jupa contra saytʼir walja jaqenakaw nuwjapjjäna, carcelarus jistʼantapjjarakïnwa, ukaw llakisiyarakpachäna. Maysa toqetjja, jukʼa qollqemp jakasiñaw llakisiyarakïna (Filip. 4:12). Niyakejjay barcompejj qotar kimsa kuti jalantchïnjja, barcot viajisajj wal ajjsarayaspachäna (2 Cor. 11:23-27). ¿Kunas jan sint llakisiñatak Pablor yanaptʼpachäna?

12. ¿Kunas Pablorojj jan sint llakisiñatak yanaptʼpachäna?

12 Jilat kullakanakan problemanakapatjja Pablojj wal llakisïna. Ukampis qhawqtï lurirjamäkäna uk amuyasïnwa, janiw sapakejj uka jan walinak askichkänti. Ukatwa congregacionar sum uñjañatakejj mayni cristianonakamp yanaptʼayasïna. Sañäni, confiykañ chachanakaruw walja lurañanak jaytäna, jupanakat yaqhepajj Timoteompi Titompïpjjänwa. Kuntï uka chachanakajj lurapkäna ukajj jan sint llakisiñapatakiw Pablor yanaptʼpachäna (Filip. 2:19, 20; Tito 1:1, 4, 5).

Kunjamtï apóstol Pablot yateqktanjja, ¿kunas jan sinti llakisjjañatak yanaptʼistaspa? (Párrafos 13-15).

13. ¿Kunsa jilïr irpirinakajj Pablot yateqasipjjaspa?

13 Yanaptʼa mayiñäni. Jichhürunakanjja, jilïr irpirinakat waljanejj apóstol Pabljamarakiw problemanïpki uka jilat kullakanakat wal llakisipjje. Ukampis mä jilïr irpirejj janiw sapakejj taqenir yanaptʼkaspati. Niyakejjay qhawqtï lurirjamäki uk yatchejja, congregación sum uñjañatakejj wakichtʼat jilatanakaruw yanaptʼa mayini, wayna jilatanakarus wakichtʼarakiniwa, ukhamat jupanakajj jilat kullakanakar yanaptʼapjjañapataki (2 Tim. 2:2).

14. ¿Kuna toqetsa Pablojj jan llakiskäna, kunsa jiwasajj jupat yateqassna?

14 Taqeniw chuymachtʼatäñ muntanjja. Pablojj humilde chuymanïnwa, ukatwa amigonakapamp chuymachtʼatäñ thaqäna. ‘Amigonakajampi yanaptʼayasï ukhajja, aynachtʼir jaqetwa uñjapjjetaspa’ sasajj janiw llakiskänti. Filemón cristianor qellqkäna uka cartan akham sänwa: “Jilata Filemón, kunja munasirïtasa uk istʼasajj wal nayajj kusista” sasa (Filem. 7). Yaqha cartapansti, llakin uñjaskäna ukhajj khitinakatï chʼamañchtʼapkäna uka jilatanakan sutinakapwa aytäna (Col. 4:7-11). Cheqas taqeniw chuymachtʼatäñ muntanjja, uk amuyasiñäni humilderakïñäni ukhajja, jilat kullakanakajj yanaptʼapjjestaniwa.

15. ¿Kunas Pablorojj wali llakitäkäna ukhajj yanaptʼäna?

15 Diosan Arupar confiyañäni. Pablojja Diosan Arupaw chuymachtʼitani sasaw confiyäna (Rom. 15:4). Yantʼanakar saykatañatakis ukaw yatiñan jaqer tukuyitani sasaw confiyarakïna (2 Tim. 3:15, 16). Roma markan payïr kutin presökäna ukhajja, jiwañap jakʼankjjatapwa amuyasïna. ¿Kunsa ukhaman uñjasisajj luräna? “Nayan ukarojj jankʼakiy jutam”, jutasajj “rollonakampi apanirapitäta” sasaw Timoteor säna (2 Tim. 4:6, 7, 9, 13). ¿Kunatsa ukham sispachäna? Uka rollonakajj Hebreo Arut Qellqatanakanïpachänwa. Pablojj ukhamatwa Diosan arunakapat yatjjataspäna. Jiwasatï Pablot yateqasisajj Diosan arunakapat yatjjatañäni ukhajja, wali llakitäkañänisa, Jehová Diosaw Arupampejj jan sint llakisiñatak yanaptʼistani.

¿KUNSA DAVID REYIT YATEQASSNA?

Kunjamtï David reyit yateqktanjja, ¿kunas mä jachʼa juchar purtʼassna ukhajj yanaptʼistaspa? (Párrafos 16-19).

16. ¿Kunjamas Davidajj jachʼa juchar purtʼasitapat jikjjatasïna?

16 Davidarojj chuymapaw wal juchañchäna. ¿Kunatsa? Jupajj Betsabé (jan ukajj Bat-Seba) warmimpiw adulterio juchar purtʼasïna, uka warmin chachaparuw jiwayayarakïna, ukatsti uka juchanakap imtʼañwa munäna (2 Sam. 12:9). Qalltanjja, janiw concienciapar istʼañ munkänti, ukatwa Jehová Diosar jan sum sirvjjänti, wali llakitaw sarnaqjjäna, usuntjjarakïnwa (Sal. 32:3, 4). Jupa pachpa ukham jan walinakan uñjasisajj ¿kunsa luräna? ¿Kunas jiwasarojj mä jachʼa juchar purtʼassna ukhajj yanaptʼistaspa?

17. ¿Kunjamsa Salmo 51:1-4 qellqatajj David reyin taqe chuyma arrepentisitap uñachtʼayi?

17 Perdontʼita sasaw Jehová Diosar mayisiñasa. Davidajj Jehová Diosaruw orasïna, taqe chuymaw arrepentisïna, kuntï lurkäna uksa arsusjjarakïnwa (Salmo 51:1-4 liytʼañataki). Ukham lurasajj janiw sinti llakisjjänti (Sal. 32:1, 2, 4, 5). Jiwasatï mä jachʼa juchar purtʼassna ukhajj janiw uka juchas imtʼañasäkiti. Jehová Diosaruw orasiñasa, kuna jan waltï lurktan uksa yatiyañasarakiwa. Ukhamatwa concienciasajj jan juchañchjjestaniti, mä jachʼa qʼepsa apaqasksna ukhamäniwa. Ukampis ¿kunampsa Jehová Diosan suma amigopäskakiñatakejj lurañasa?

18. ¿Kunjamsa Davidajj Jehová Diosan cheqañchäwip katoqasïna?

18 Cheqañchatajj taqe chuymaw katoqasiñasa. Jehová Diosajj Davidan juchap qhanstayañatak Natán profetar khitäna ukhajja, Davidajj janiw juchapat yaqhar juchañchkänti, janirakiw juchapajj janis kunäkaspa ukham siskänti. Antisas Bat-Seba warmin chachap contraw juchachasta, yamas ‘Dios contraw juch lurta’ sasaw säna. Jehová Diosamp cheqañchatäsajj katoqasïnwa, Diosas jupar perdonjjarakïnwa (2 Sam. 12:10-14). Jiwasatï mä jachʼa juchar purtʼasstanjja, Diosajj khitinakarutï markapar uñjapjjañapatak uttʼayki ukanakampiw parlañasa (Sant. 5:14, 15). Janipuniw juchasatjja yaqhar juchañchañasäkiti. Jiwasatï cheqañchatajj jankʼak istʼasiñäni, cambiañatakis jankʼak chʼamachasiñäni ukhajja janiw llakisjjañäniti, kusisitäjjañäniwa.

19. ¿Kun lurañsa amtañasa?

19 Janipuni pachpa jucharojj mayamp purtʼasiñäniti. Pachpa juchar jan purtʼasiñatakejj Jehová Diosampiw yanaptʼayasiñapäna, ukwa David reyejj amuyäna (Sal. 51:7, 10, 12). Jehová Diosajj perdonjjäna ukhajja, jan wali amuyunak qʼal apanukuñwa amtäna. Ukham lurasajja janiw sinti llakitäjjänti.

20. ¿Kunjamsa Jehová Diosarojj juchanakas perdonatapat yuspäratas uñachtʼaytanjja?

20 Juchanakas perdonatapata Jehová Diosar yuspäratasjja, oracionan mayisisa, cheqañchäwi katoqasisa, pachpa juchar janipun mayamp purtʼasiñataki chʼamachasisaw uñachtʼaytanjja. Ukanak lurtan ukhajja sumakiw chuymasan wasitampi jikjjatasjjtanjja. Ukaw James sat jilatampejj pasäna, jupajj akham siwa: “Juchachasitajat jilïr irpirinakar yatiyjjayäta ukhajja, mä wali jathi qʼepsa apaqaskirista ukhamänwa. Sapürutjamaw jan llakisjjayätti” sasa. Jehová Diosajj ‘llakimp aynachtʼatanakan jakʼapankaskiwa, aynachtʼat chuymaninakarus waytarakiwa’, uk yatiñajj walpun chʼamañchtʼistu (Sal. 34:18).

21. ¿Kunjamsa Jehová Diosampejj chuymachtʼayassna?

21 Aka qhepa urunakan tukusiñapajj jukʼamp jakʼachasinjjepanjja, llakinakajj jukʼampiw utjaspa. Wali llakit uñjasisajja, jankʼakiw Jehová Diosarojj oracionan yanaptʼa mayisiñasa. Bibliat jukʼampiw yatjjatañasa. Ana warmitsa, Pablotsa, David reyitsa yateqasiñasarakiwa. Kunas llakisiyistu uk yatiñatakis Jehová Diosaruw mayisiñasa (Sal. 139:23). Llakinakan uñjasisajj Juparuw aguantañatakisa askichañatakis yanaptʼa mayiñasa, yamas jan askichañjamäjje ukhajj Juparuw problemanakas katuyjjañasa. Ukham lurañäni ukhajja, Salmo qellqerjamaw amuyañäni, jupajj akham sasaw Jehová Diosar cantäna: ‘Llakinakajajj wal yapjjataskäna ukapachaw chuymachäwimampejj kusisiyista’ sasa (Sal. 94:19).

CANCIÓN 4 “Jehová Diosaw Awatirijajja”

^ Párrafo 5 Awisajja jan walinakan uñjasisaw wal llakistanjja. Aka yatichäwinjja, Diosan nayra servirinakapat kimsanejj kunja llakitas uñjasipjjäna uka toqetwa yatjjataskañäni. Jehová Diosajj kunjamsa jan sint llakisipjjañapatakejj jupanakar chuymachtʼäna uksa yatjjataskarakiñäniwa.

^ Párrafo 1 AMTAÑATAKI: Qollqet pistʼasina, usutäsina, familian jan walinak utjipana, jan ukajj yaqha ukham jan waltʼäwinak utjipanwa wal llakissna. Nayrajj kuna jan walinaktï lurkayätan ukanakasa, jutïrin kuna jan walinakantï uñjasksna ukanakat lupʼiñasa llakisiyistaspawa.