Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

IREN ONOP 9

Mweidohng Siohwa en Ketin Kameleileidi Loalomw

Mweidohng Siohwa en Ketin Kameleileidi Loalomw

“Ni ahnsou me I kin pwunodada oh pahtoula, komw kin ketin kansenamwahwihiehla oh [“kameleileiehdi,” NW].”​—MEL. 94:19.

KOUL 44 Kapakap en me Aktikitik Men

AUDEPEN ONOP *

1. Dahme kakete kahrehda pwunod, oh ia duwen met eh kak kamwakid kitail?

MIE pak me ke lelohng pwunod laud? * Ele ke kin pwunodada pwehki ke medengkihla dahme meteikan nda de wia. De mwein ke kin pwunodkihda dahme ke nda de wia. Karasepe, mwein ke wiahda sapwung ehu oh pwunodki me Siohwa sohte pahn ketin mahkohng uhk. Suwedsang met, mwein ke medewe me pwehki ke kin nohn pwunod, omw pwoson me tikitik oh kowe aramas suwed men. Ia duwe, met mehlel?

2. Mehn kahlemeng dah kan nan Paipel me kasalehda me atail kin pwunodki mehkot sohte wehwehki me atail pwoson me tikitik?

2 Medewehla ekei mehn kahlemeng kan sang nan Paipel. Ana, me wiahla inen soukohp Samuel, iei lih emen me ahneki pwoson laud. Ahpw, e lelohng pwunod laud pwehki emen tohn imweo kin wiakauwe ih. (1 Sam. 1:7) Wahnpoaron Pohl ahneki pwoson laud, ahpw e kin inenen “pwunodki mwomwohdiso koaros.” (2 Kor. 11:28) Nanmwarki Depit ahneki pwoson laud oh Siohwa uhdahn ketin poakohng ih. (Wiewia 13:22) Mendahki met, Depit wiahda sapwung kan me kahrehiong ih en lokolongki pwunod laud. (Mel. 38:4) Siohwa ketin kansenamwahwihala oh kameleileidi emenemen irail. Kitail pahn koasoiapene dahme kitail kak sukuhlkihsang arail mehn kahlemeng.

DAHME KITAIL SUKUHLKIHSANG LIH LELEPEK ANA?

3. Ia duwen ahn meteikan koasoi eh kak kahrehiong kitail en pwunodada?

3 Ni meteikan ar kin koasoi lemei de sohte kadek, ele kitail kin pwunodada. Met kin mehlel ma me kamedekeikitaillao iei kompoakepatail de atail peneinei keren men. Ele kitail kin pwunodki me kitail sohla kompoakepahnki ih. Ekei pak, aramas me kamedekeikitaillao ele koasoiong kitail ni soh lamalam, oh kitail kakete pehm me e duwehte atail dongkihdi kedlahs ehu! (Lep. Pad. 12:18) De mwein emen pil pilada en nda mehkot me e ese pahn kamedekeikitailla. Soahng wet wiawihong emen sister pwulopwul. E nda: “Sounpar kei samwalahro, emen me I medewe me wia kompoakepahi mwahu men tepida kihpeseng koasoi likamw kan duwen ngehi nan online. I medengkihla oh pwunodada. I uhdahn sohte kak kamehlele me kompoakepahi mehlel men pahn kamedekeiehla.” Ma mie pak me ke medekla pahn kompoakepahmw de kisehmw keren men, ke kak sukuhlki soahng tohto sang Ana.

4. Kahpwal laud dah kan me Ana anahne dadaur?

4 Ana anahne dadaur pahn ekei kahpwal kan. Erein sounpar tohto e sohte kak naineki seri. (1 Sam. 1:2) Mehn Israel tohto medewe me ma lih emen sohte kak naineki seri, Koht sohte ketin kapaiahda ih. Eri met kahrehiong Ana eh uhdahn namenek. (Sen. 30:1, 2) Ahpw mie mehkot me pil kahrehiong mouren Ana en apwalla. Eh pwoudo pil pwoudiki emen lih tohrohr, Penina, oh mie neira seri kei. Penina pil kin peiriniong Ana oh kin “epwehnki kaloke oh kasarowe.” (1 Sam. 1:6) Nin tapio, Ana uhdahn apwalki eh irairo. E uhdahn nsensuwed laud kahrehda e “kin sengiseng oh sohla kin men mwenge.” E “inenen nsensuwed mehlel.” (1 Sam. 1:7, 10) Ia duwen Ana eh diar nsenamwahu?

5. Ia duwen kapakap eh sewese Ana?

5 Ana kapakap ong Siohwa oh patohwanohng uwen nsensuwed oh weirek me e ahneki. Mwurin eh kapakap, e kawehwehiong Samworo Lapalapo Ilai duwen eh irairo. Ilai eri ndaiong: “Kohkohwei ni popohl, oh Koht en Israel en ketin kapwaiada omw pekipeken.” Ia imwilahn met? Ana “ahpw kohkohla oh nsenamwahulahr, oh kakehr tungoal.” (1 Sam. 1:17, 18) Kapakap sewese Ana en pwurehng ahneki meleilei.

Duwehte Ana, ia duwen atail kak pwurehng ahneki oh kolokol meleilei loalatail? (Menlau kilang parakrap 6-10)

6. Mehn kasukuhl dah kan duwen kapakap me kitail kak sukuhlkihsang Ana oh sang Pilipai 4:6, 7?

6 Kitail kak pwurehng ahneki meleilei ma kitail pousehlahte kapakapohng Siohwa. Ana kapakapohng Semeo nanleng ni ahnsou reirei. (1 Sam. 1:12) Kitail pil kak kapakap ni ahnsou reirei pwehn patohwanohng Siohwa dahme kitail kin pwunodki, dahme kitail kin masak, oh pil duwen atail luwet kan. Kitail sohte anahne doadoahngki lokaia kaselel de tohrohr. Ekei pak ele kitail pil kin sengiseng ni atail patohwanohng Siohwa duwen atail pwunod kan. Mendahki met, Siohwa sohte pahn ketin pwangahkihda karonge kitail. Patehng atail kapakapki atail kahpwal kan, kitail pil anahne tamataman kaweid me kileldi nan Pilipai 4:6, 7. (Wadek.) Pohl nda me kitail en kalahngan ong Siohwa ni atail kin kapakap. Mie kahrepe tohto me kitail en kalahngankihong Siohwa. Karasepe, kitail kak kalahnganki kisakis en mour, soahng kaselel kan me e ketin kapikada, sapwellime limpoak loalopwoat, oh pil koapworopwor kaselel me e ketikihong kitail. Dahme kitail pil kak sukuhlkihsang Ana?

7. Dahme Ana oh eh pwoudo kin kaukaule wia?

7 Mendahki eh kahpwal kan, Ana kin kaukaule iang eh pwoudo kohla ni sapwellimen Siohwa impwal sarawio nan Sailo. (1 Sam. 1:1-5) Ni impwal sarawio, Samworo Lapalapo Ilai kangoange Ana oh nda me e koapworopworki me Siohwa pahn ketin sapengala ahn Ana kapakapo, oh met kansenamwahwihala Ana.​—1 Sam. 1:9, 17.

8. Dahme mihting kan kin wiahiong kitail? Menlau kawehwehda.

8 Kitail kak pwurehng ahneki meleilei ma kitail kin pousehlahte towehda mihting kan en mwomwohdiso. Ni tepidahn atail mihting kan, brother men kin kalapw kapakapki sapwellimen Koht manaman en ieiang kitail. Popohl iei ehu wahn manamano. (Kal. 5:22) Ni atail kin towehda mihting kan mendahki atail pwunod, kitail kin mweidohng Siohwa oh riatail Kristian kan ahnsou mwahu en kangoange oh sewese kitail en pwurehng ahneki meleilei nan atail mohngiong oh madamadau. Kapakap oh mihting kan wia ahl kesempwal kei me Siohwa kin ketin doadoahngki pwehn kameleileikitaildi. (Ipru 10:24, 25) Kitail pahn koasoiapene pil ehu mehn kasukuhl me kitail kak sukuhlkihsang dahme wiawihong Ana.

9. Dahme sohte wekila nan en Ana irairo, ahpw dahme sewese ih?

9 Ahn Ana kahpwal kan sohte mwadang sohla mie. Ni Ana eh pwurala ni imweo mwurin eh iang kaudok ni impwal sarawio, e anahnehte kousoan nan ihmwohte me Penina mi loale. Paipel pil sohte kasalehda me ahn Penina wiewia kan wekila. Eri mwein Ana anahne pousehlahte dadaur pahn ahn Penina lokaia kamedek kan. Ahpw Ana solahr kin nsensuwed. Taman me mwurin Ana mweidohng Siohwa eh kahpwalo, e meleileidi oh sohla pwunod. E mweidohng Siohwa en ketin kansenamwahwihala oh kameleileidi ih. Mwuhr, Siohwa ketin sapengala eh kapakapo oh Ana nainekihda seri kan.​—1 Sam. 1:19, 20; 2:21.

10. Dahme kitail sukuhlkihsang mehn kahlemeng en Ana?

10 Kitail kak pwurehng ahneki meleilei mehnda ma atail kahpwal kan mihmihte. Mendahki kitail kin kapakap pak tohto oh kaukaule towehda mihting kan, ekei kahpwal kin mihmihte. Ahpw mehn kahlemeng en Ana kasukuhliong kitail me sohte mehkot kak kauhdi Siohwa sang eh pahn ketin kameleileikitaildi. Siohwa sohte pahn ketin likidmelieikitailla, oh ehu rahn e pahn ketin katingih kitail pwehki atail lelepek.​—Ipru 11:6.

DAHME KITAIL SUKUHLKIHSANG WAHNPOARON POHL

11. Kahrepe dah kan me Pohl ahneki pwehn kin pwunod?

11 Mie kahrepe tohto me Pohl en kin pwunod. Karasepe, pwehki e poakohng rie Kristian kan, kahpwal kan me re lelohng kin uhdahn kapwunode ih. (2 Kor. 2:4; 11:28) Ni ahnsou me Pohl kin kalokalohk, irail kan me uhwong ih kin kalapw keme oh kihong ih nan imweteng. E pil anahne dadaur pahn kahpwal kan me kahrehiong ih pwunod, duwehte eh kin “momourki soahng me malaulau.” (Pil. 4:12) Oh pwehki pak tohto e iang sohp ahpw pak siluh me sohp ko ohla, mwein e kin uhdahn pwunodki ni eh pahn iang sohp kan. (2 Kor. 11:23-27) Dahme sewese Pohl ni eh kin pwunodada?

12. Dahme sewese Pohl en sohla nohn pwunod?

12 Pohl kin pwunodki rie Kristian kan ar lelohng kahpwal, ahpw e sohte song en kelehpwki kapwungala arail kahpwal ko koaros. E pohnese dahme e kak wia de sohte kak wia. E peki meteikan en iang sewese apwalih mwomwohdiso. Karasepe, e kihong ohl koahiek kan, duwehte Timoty oh Taitus, pwukoa tohto. Doadoahk kan me ira wiahda uhdahn sewese katikala ahn Pohl kapwunod.​—Pil. 2:19, 20; Taitus 1:1, 4, 5.

Duwehte Pohl, dahme kitail kak wia pwehn dehr ahneki pwunod laud? (Menlau kilang parakrap 13-15)

13. Ia duwen elder kan ar kak alasang Pohl?

13 Peki meteikan en seweseiuk. Duwehte Pohl, elder kadek tohto kin pwunodki kahpwal kan me ekei nan mwomwohdiso ahneki. Ahpw elder men ele sohte kak sewese koaros nan mwomwohdiso. Ma e wehkada me e sohte kak kelehpw wia soahng koaros nan mwomwohdiso, e pahn peki brother koahiek teikan ren sewese ih oh e pahn kaiahnehda mwahnakapw kan pwe ren sewese ih apwalih sapwellimen Koht pelin sihpw.​—2 Tim. 2:2.

14. Dahme Pohl sohte kin pwunodki, oh dahme kitail kak sukuhlkihsang eh mehn kahlemeng?

14 Pohnese me ke anahne meteikan en kansenamwahwihiuk. Pohl kin aktikitik, eri e ese me e anahne kangoang sang kompoakepah kan. E sohte pwunodki ma meteikan medewe me ih aramas luwet men pwehki kompoakepah kan kin kangoange ih. Ni eh ntinglahng Pailimwon, Pohl nda: “I uhdahn perenda oh nsenamwahula ni ei rong duwen omw limpoak.” (Pail. 7) Pohl pil koasoia duwen ekei ienge tohndoadoahk kan me uhdahn kangoange ih erein ahnsou apwal kan. (Kol. 4:7-11) Ni atail kin pohnese ni aktikitik me kitail anahne meteikan en kangoange kitail, riatail Kristian kan pahn perenki sewese kitail.

15. Dahme Pohl kin wia ni eh lelohng irair ehu me uhdahn kapwunod?

15 Koapworopworki Mahsen en Koht. Pohl ese me Nting Sarawi kan pahn kansenamwahwihala ih. (Rom 15:4) Met pahn pil kihong ih erpit pwehn kak pelian kasongosong koaros. (2 Tim. 3:15, 16) Ni keriapak en eh sensel nan Rom, Pohl pehm me e pahn kereniongehr mehla. Nan soangen irair apwalo, dahme Pohl wia? E peki rehn Timoty en mwadangala oh wahla reh “pwuhk kan.” (2 Tim. 4:6, 7, 9, 13) Dahme kahrehda? Pwehki pwuhk ko ele wia ekei kisehn Palien Paipel ni Lokaiahn Ipru me Pohl kak doadoahngki pwehn wia pein eh onop en Paipel. Ni atail alasang Pohl oh kaukaule onopki Mahsen en Koht, Siohwa pahn ketin doadoahngki Nting Sarawi kan en kameleileikitaildi​—sohte lipilipil soangen kahpwal dah me kitail lelohng.

DAHME KITAIL SUKUHLKIHSANG NANMWARKI DEPIT

Duwehte Nanmwarki Depit, dahme kak sewese kitail ma kitail wiahda sapwung laud ehu? (Menlau kilang parakrap 16-19)

16. Ia ahn Depit pepehm ni eh wiahda sapwung laud?

16 Depit wiahda soahng kei me uhdahn suwed. E wiahda dipen kamwahl rehn Padsipa, koasoanehdi kamakamalahn ahn Padsipa pwoudo, oh erein ahnsou ehu, song en ekihla wiewia suwed pwukat. (2 Sam. 12:9) Nin tapio, Depit pohnsehsehla kadeikpen loale. Ahpw eh wia met kauwehla eh nanpwungmwahu rehn Siohwa oh kahrehiong ih pwunod laud oh pil soumwahu. (Mel. 32:3, 4) Dahme sewese Depit en dadaur pahn eh pwunod pwehki sapwung laud me e wiahda, oh dahme kak sewese kitail ma kitail wiahda sapwung laud ehu?

17. Ia duwen Melkahka 51:1-4 eh kasalehda me Depit uhdahn koluhla?

17 Kapakapki mahk. Mwuhr Depit kapakapohng Siohwa. E uhdahn koluhla oh wehkada dipe kan. (Wadek Melkahka 51:1-4.) Met sewese ih en pwurehng ahneki meleilei oh peren. (Mel. 32:1, 2, 4, 5) Ma ke wiahda dihp laud ehu, dehr song en ekihla. Ahpw wehkada dipomw kan ong Siohwa ni kapakap. Eri ke pahn tepida meleileidi oh sohla nohn pwunodki. Ahpw ma ke men kamwahwihala omw nanpwungmwahu rehn Siohwa, ke anahne wia laudsang ihte kapakap.

18. Ia duwen Depit eh mwekidki peneu me e alehdi?

18 Pwungki ale peneu. Ni ahnsou me Siohwa ketin poaronehla Nadan en kasansalehda dipen Depit ko, Depit sohte kihda kahrepe kan de song en katikala suwed en dahme e wiahdao. E mwadangete wehkada me e dipadahr kaidehn ihte ong ahn Padsipa pwoudo, ahpw kesempwal sang met, ong Siohwa. Depit pwungki peneu kan me kohsang rehn Siohwa, oh Siohwa ketin mahkohng. (2 Sam. 12:10-14) Ma kitail wiahda dihp laud ehu, kitail anahne koasoiong irail kan me Siohwa ketin idihada pwehn apwalih kitail. (Seims 5:14, 15) Oh kitail en dehr ngihtehtehki kihda kahrepe kan. Ma kitail mwadang en pwungki oh doadoahngki kaweid koaros me kitail alehdi, kitail pil pahn mwadang en pwurehng ahneki meleilei oh peren.

19. Dahme kitail en koasoanehdi teng en wia?

19 Koasoanehdi teng en dehr pwurehng wia sapwung kohte me ke wiahda. Nanmwarki Depit ese me e anahne sapwellimen Siohwa sawas ma e pahn soikala pwurehng wia soangen sapwung kohte me e wiahda. (Mel. 51:7, 10, 12) Mwurin Siohwa ketin mahkohng Depit, Depit koasoanehdi teng en dehr ahneki ineng sapwung kan. Imwilahn met, e pwurehng ahneki meleilei nan eh mohngiong.

20. Ia duwen atail kak kasalehda me kitail kin kalahnganki sapwellimen Siohwa mahk?

20 Kitail kin kasalehda me kitail kalahnganki sapwellimen Siohwa mahk sang ni atail kin kapakapki, pwungki ale peneu, oh nantihong en dehr pwurehng wia soangen sapwung kohte me kitail wiahda. Ni atail kapwaiada kahk pwukat, kitail pahn pwurehng ahneki meleilei loalatail. James, emen brother me wiahda dihp laud ehu, diarada me met mehlel. E nda: “Ni ei wehkada dipei kan ong elder kan, I pehm me mehkot toutou kohsang pohi. Ei madamadau tepida pwurehng meleileidi.” Ia uwen kansenamwahu en ese me Siohwa “kin ketiket mpen irail me nan kapehd tikitiklahr; oh kin ketin doarehla irail kan me kin sohla ar koapworopwor”!​—Mel. 34:18.

21. Ia duwen atail kak mweidohng Siohwa en ketin kameleileikitaildi?

21 Ni imwin rahnpwukat eh kereniongehr imwisekla, soahng kan me kin kahrehda pwunod pahn lalaudla. Ni omw kin ahneki pwunod laud, dehr pwand en peki sawas sang rehn Siohwa. Pwerisekiong omw onopki Paipel. Sukuhlki mehn kahlemeng kan en Ana, Pohl, oh Depit. Peki rehn Sahmo nanleng en ketin seweseiuk kasawihada kahrepen omw pwunod kan. (Mel. 139:23) Mweidohng ih en ketin seweseiuk apwalihala omw kahpwal kan, ahpw mehlel kahpwal kan me ke sohte kakohng. Ma ke wia met, ke kak duwehte sounmelkahkao me koulkihong Siohwa: “Ni ahnsou me I kin pwunodada oh pahtoula, komw kin ketin kansenamwahwihiehla oh [“kameleileiehdi,” NW].”​—Mel. 94:19.

KOUL 4 ‘Siohwa Iei Silepei’

^ par. 5 Ekei pak, kitail koaros kin pwunodkihda kahpwal kan me kitail lelohng. Iren onop wet pahn koasoia mehn kahlemeng en sapwellimen Siohwa ladu silimen nan Paipel me ahneki pwunod laud. E pil pahn koasoia ia duwen Siohwa eh ketin kansenamwahwihala oh kameleileidi emenemen irail.

^ par. 1 WEHWEHN LEPIN LOKAIA KAN: Pwunod iei pepehm en salohki de tihwohkihla mehkot. E kak kohsang kahpwal en mwohni, soumwahu, kahpwal nan peneinei, de kahpwal teikan. Ele kitail pil kin pwunodki sapwung kan me kitail wiadahr mahso de kahpwal kan me kitail medewe kitail kakete lelohng ni ahnsou kohkohdo.