1. ¿Jastik junuk wa xbʼobʼ ya cham jkʼujoltik, sok jasa oj kʼe ya jpensaraʼuktik?

¿AY MAʼ bʼa chamel jkʼujoltik * yuj jun jasunuk? Bʼobʼta ayniʼa. Bʼobʼta ayni jas aljikabʼtik ma ay jas kʼulajikitik bʼa jel syajbʼesotik. Ma bʼobʼta jel xpensaraʼantik ja jasa kalatik ma ja jasa jkʼulantiki. Bʼobʼta koʼelotik mulal sok wa xcham jkʼujoltik mixa oj yaʼotik perdon ja Jyoba. Cha bʼobʼta jach wa xpensaraʼantik yuja jel malo ja jmodotik, ja yuj mey kiʼojtik skʼuʼajel. Pe ¿meran maʼ ja jaw?

2. ¿Jastik sjejel bʼa Biblia bʼa wa sjeʼa ajyelkujtik chamkʼujol mi wa stojolan mey kiʼojtik skʼuʼajel?

² La kiltik jujuntik sjejelik bʼa Biblia. Ja Ana, ja snan ja aluman Samuel, jel tsats ajyiyuj ja skʼuʼajeli. Ama jachuk, jel yabʼ wokol yuja wa x-ixtalaji yuj june ja bʼa spamilya (1 Sam. 1:7). Ja jekabʼanum Pablo cha jelni tsats ajyiyuj ja skʼuʼajel, pe jelni chamkʼujol ajyi yuja «spetzanil ja creyente» ja bʼa kongregasyonik (2 Cor. 11:28). Chomajkil, ja mandaranum David ajyiyuj jun skʼuʼajel jel tsats, ja yuj ja Jyoba jel syajtay (Hech. 13:22). Anima jachuk, koʼ mulalik bʼa jel aji chamskʼujol (Sal. 38:4). Pe  Jyoba ya kulan skʼujole. La jpaklaytik ja jas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja yeʼnle.

3. ¿Jas yuj ja jas wa xyalawe kabʼtik ja tuk wa xya cham jkʼujoltik?

³ Yajni ay maʼ wa xyala kabʼtik ma wa skʼulankitik jun jasunuk bʼa mi lekuk wani xcham jkʼujoltik, mastoni ta jun mero kamigotik ma jun jpamilyatik. Bʼobʼta wa xcham jkʼujoltik mixa oj jmojtay jbʼajtisoke. Ay ekʼele ja maʼ mi spensaraʼan ja jas wa xyala wa syajbʼesotik, sok wa xkabʼtik «jastal ja syajbʼesnel jun espada» (Prov. 12:18). Pe ayni maʼ gana oj syajbʼesotik. Jach ekʼ sbʼaj jun kermanatik akʼix. Wa xjul skʼujol: «Ayxa jujuntik jabʼil, jun kamiga bʼa jel lek xkila jbʼajsok kʼe yal abʼalik bʼa keʼna bʼa Internet. Jelni yaj kabʼi sok jel cham jkʼujol. Mi xnaʼa jas yuj jach skʼulanki». Ta jun kamigotik ma jun jpamilyatik ay jas wa skʼulankitik, ojni bʼobʼ jnebʼtik sbʼaja jas ekʼ sbʼaj ja Ana.

4. ¿Jasa tsatsal wokol ekʼ sbʼaj ja Ana?

⁴ Ja Ana ekʼ sbʼaj tsatsal wokolik. Jitsan jabʼil, mi ajyi yuntikil (1 Sam. 1:2). Ja bʼa skostumbreʼe ja israʼelenyoʼik, june maʼ mi x-ajyi yuntikil mini lek x-ilji. Ja yuj bʼa Ana jelni kʼixwela sbʼaj (Gén. 30:1, 2). Pe masto wa xwokolani yuja statami ayiʼoj pilan xcheʼum, ja Peniná, bʼa yayi yuntikil. Ja Peniná wani xyila kontra ja Ana «tolabida wa stselay bʼa oj syajbʼes» (1 Sam. 1:6). Ja bʼajtani, ja Ana jel yajbʼesi yuja wokol it, jelni pyero xyabʼi «ja yuj ja Ana jel x-okʼi sok mi xwaʼi». Ja yeʼn «jeltoni chamkʼujol ay» (1 Sam. 1:7, 10). ¿Jastal yaʼa kulan ja Ana?

5. ¿Jastal koltaji ja Ana yuja orasyon?

⁵ Ja Ana sjamayi ja skʼujol ja Jyoba. Tsaʼan ja chʼak yayi orasyon, xcholo yabʼ ja olomal sacerdote Elí ja jasa wan ekʼel sbʼaji. Ja Elí yala yabʼ: «Kumxan gusto, sok ja Dyos bʼa Israel ayawi ja jas akʼanuneji». ¿Jasa ekʼi? Ja Ana «yiʼaj ja sbʼeji sok waʼi, sok ja sniʼ sati mixa chamkʼujoluk ay» (1 Sam. 1:17, 18). Ja orasyon yayiʼi koltaji bʼa oj ajyuk laman.

6. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja yorasyon ja Ana sok ja yaljelik bʼa Filipenses 4:6, 7?

⁶ Ojni bʼobʼ cha katik ajyuk ja lamanil ta mi xkaʼatikan yajel orasyon. Ja Ana wa xya ekʼ tyempo loʼilanel soka yala Tat  tey bʼa satkʼinali (1 Sam. 1:12). Chomajkil ja keʼntiki oj bʼobʼ albʼukotik loʼilanel sok yaljel yabʼ ja cham jkʼujoltiki, ja jxiweltik soka jas mi lek wa xkʼulantik. Ja korasyontiki mi jel tʼilanuk jel chapan ma jel tsaʼubʼal ja jas oj kaltiki. Bʼobʼta ayni oj okotik ma oj sikʼ jkʼujoltik. Pe ja Jyoba mini oj axwuk smaklajelotik. Cha anima wa xkalatik yabʼ sbʼaja jwokoltik, tʼilan oj juljkʼujoltik ja rasonik wa xtaʼatik ja bʼa Filipenses 4:6, 7 (kʼuman). Ja tiw ja Pablo yala jel tʼilan oj katikyi tsʼakatal ja Dyos ja bʼa orasyon. Ayni jitsan rasonik bʼa yajelyi tsʼakatal, yuja jsakʼaniltiki, ja skʼulbʼenik, ja syajal skʼujol mey stikʼanil sok ja tsamal smajlajel yaʼunejkitiki. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja Ana?

7. ¿Jasa tolabida wa skʼulan ja Ana soka statami?

⁷ Ama jel ja swokoliki, ja Ana tolabida smojtay ja statami ja bʼa lugar wa x-ajiyi stoyjel ja Jyoba, ja Siló (1 Sam. 1:1-5). Ti tiw, ja bʼa tabernáculo, ja olomal sacerdote Elí stsatsankʼujolan ja Ana yaljel yabʼ ajakʼjukyi ja yorasyon (1 Sam. 1:9, 17).

8. Cholo jastal wa skoltayotik ja tsomjeliki.

⁸ Ojni bʼobʼ cha katik ajyuk ja lamanil ta mi xkaʼatikan wajel ja bʼa tsomjelal. Yajni wa xkʼe ja tsomjeliki, kʼajyel wa xkʼanxi ja yip ja Jyoba bʼa aʼajyuk jmoktik. Ja lamanil cha tey chʼikan ja bʼa sat ja ipali (Gál. 5:22). Ta wala wajtik ja bʼa tsomjelal ama jel chamkʼujol aytik, wani xkatikyi ja Jyoba soka kermanotik bʼa a-stsatsankʼujolanotike sok a-skoltayotike bʼa oj ajyukotik laman yajkʼachil ekʼele. Ja orasyon soka tsomjelal chabʼ jasunuk jel tʼilan wa xya makunuk ja Dyos bʼa yajel kʼulan jkʼujoltik (Heb. 10:24, 25). La kiltik pilan sjejel sbʼaja jas wa sjeʼakitik bʼa Ana.

9. ¿Jasa mi tukbʼi ja bʼa sakʼanil ja Ana, pe jasa koltaji?

⁹ Ja swokolik ja Ana mi wegoxta chʼaki. Yajni chak yayi stoyjel ja Dyos ja bʼa tabernáculo, kumxi ja bʼa snaj, ja bʼa junxta naʼits tey soka Peniná. Sok ja Biblia mi xyala ta tukbʼi ja smodo ja ixuk it. Ja yuj bʼobʼta ja Ana ti kuchyuj ja jas yaj wa x-aljiyabʼ yuja Peniná. Pe ajyini laman. La juljkʼujoltik mixa triste ajyi yuja yaʼakan bʼa skʼabʼ ja Jyoba ja swokoliki. Soka tyempo, ja Jyoba sjakʼayi ja yorasyon sok ja yeʼn ajyi yuntikil (1 Sam. 1:19, 20; 2:21).

10. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja jas ekʼ sbʼaj ja Ana?

¹⁰ Ojni bʼobʼ cha katik ajyuk ja lamanil ama ja jwokoltik mi xchʼaki. Ayni mi wegoxta oj chʼakuk ja wokolik ama xkatikyi kongana orasyon sok tolabida la wajtik ja bʼa tsomjeliki. Pe ja jas ekʼ sbʼaj ja Ana wa sjeʼakitik mi jas oj bʼobʼ stim ja Jyoba bʼa oj ya lamxuk ja jkʼujoltik yatsʼani. Ja yeʼn mi oj chʼay skʼujol jmoktik, sok oj kʼotuk ja kʼakʼu oj ya koʼ jlekilaltik (Heb. 11:6).

11. ¿Jastik aji chamskʼujol ja Pablo?

¹¹ Ja Pablo jelni ja jastik aji chamkʼujoluki. Jun sjejel, jel chamskʼujol ja swokol ja yermanoʼik yuja jel syajtayi (2 Cor. 2:4; 11:28). Ja bʼa cholal ajiyi jastal jekabʼanum, ajyi skontraʼik bʼa makʼji sok lutji preso. Cha pilan jasunuk aji chamskʼujol jani yuja ‹kechan tʼusan yiʼoji› ja jastik sbʼaji (Filip. 4:12). Yuja yiʼaj wokol ja yajni mukxi oxe ekʼele ja barko, pensaraʼan ja xiwelxa ay jawa xkʼe ja bʼa barko (2 Cor. 11:23-27). ¿Jasa koltaji?

12. ¿Jastal koltaji ja Pablo bʼa mi jel chamskʼujol?

 ¹² Ja Pablo mi yaʼakan spensarajel ja swokolik ja yermanoʼik, pe mi yeʼnta sleʼa modo stojbʼes stuchʼil. Skʼanayi skoltajel ja tuk yermanoʼik bʼa stalnajel ja kongregasyon. Jun sjejel, yayi xchol winike bʼa toj aye, jastal ja Timoteo soka Tito. Ja yaʼtel ja kermanotik it koltaji ja Pablo bʼa mi jel chamkʼujol oj ajyuk (Filip. 2:19, 20; Tito 1:1, 4, 5).

13. Sbʼaja ansyanoʼik, ¿jastal oj bʼobʼ snoch-e ja smodo ja Pablo?

¹³ La jkʼan jkoltajeltik. Ja bʼa jtyempotik, jitsan ansyanoʼik junxtani wa skʼulane jastal ja Pablo. Jeltoni syajtaye ja yermanoʼe yajni wa x-ekʼ sbʼaje wokol. Pe jun ansyano mi oj bʼobʼ stojbʼes stuchʼil ja wokolik. Yuja mi spetsanil wa snaʼa wa skʼanayi skoltajel ja tuk yermanoʼik bʼa chapane sok xchapjel ja tuk keremik bʼa oj stalnaye ja xchejik ja Dyos (2 Tim. 2:2).

14. ¿Jasa mi chamskʼujol ja Pablo, sok jas wa xnebʼatik sbʼaja yeʼn?

¹⁴ Wani xkʼanatik oj ajuk kulan jkʼujoltik. Ja Pablo chʼin waji, ja yuj sleʼa skoltajel bʼa oj ajuk kʼulan skʼujol yuja yamigoʼik. Ja yeʼn mini xiw spensarajel oj yal-e ja tuk kristyano bʼa mi yijuk ay yuja skʼana oj ajuk kulan skʼujol yuja yamigoʼik. Ja bʼa skarta bʼa Filemón, yala: «Quermano, cuando huax jac jcʼujol jastal ja syajal ja hua cʼujoli, jel juntiro huala gustoaxiyon» (Filem. 7). Bʼa pilan ekʼele, yala jastal aji kulan skʼujol yuja tuk smoj ja bʼa ekʼeleʼik wan yijel wokoli (Col. 4:7-11). Ta wa xnaʼatik wa xkʼanatik aʼajuk kulan jkʼujoltik, ja kermanotik gustoxta oj skoltayotik.

15. ¿Jasa koltaji ja Pablo ja yajni ekʼ sbʼaj wokol?

¹⁵ La jipjkʼujoltik bʼa Yabʼal ja Dyos. Ja Pablo wani snaʼa ja Yabʼal ja Dyos oj ajuk kulan skʼujol (Rom. 15:4). Cha wani snaʼa oj ajukyi snajel bʼa oj snaʼ jas oj skʼuluk ja yajni stʼaspun wokolik (2 Tim. 3:15, 16). Ja xchabʼil ekʼele ajyi preso bʼa Roma, snaʼani ojxta miljuk. ¿Jasa skʼulan ja bʼa ekʼele jaw jel wokoli? Skʼanayi awaj iljuk wego yuja Timoteo sok aʼijuk ochyi «ja [...]libro jumasa» (2 Tim. 4:6, 7, 9, 13). ¿Jas yuj? Pes yujni ja royoʼik jaw ayiʼojan ja xetʼanik ja bʼa juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo, jachuk oj bʼobʼ ya makunuk bʼa spaklajel. Ta ja keʼntik,  junxta jastal Pablo, wa xpaklaytik tikʼan ja Biblia, ja Jyoba oj ya makunuk bʼa oj ya kulan jkʼujoltik bʼa chikan jas wokol x-ekʼ jbʼajtik.

16. ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja David ja yajni koʼ mulali?

¹⁶ Ja David mixa gustoʼay yuja mixa lek ay ja sconciencia, pes koʼta mulal soka Bat-Seba, xchapa bʼa oj miljuk ja statami sok bʼa jun tyempo sleʼa modo snakʼjel ja smuli (2 Sam. 12:9). Ja bʼajtani, mi skisa ja sconciencia, sok yuja jaw mi kechan mixa lek wa xtax soka Dyos, cha jomjiyi ja spensari sok koʼ chamel (Sal. 32:3, 4). ¿Jasa skʼulan bʼa oj ya lamxuk ja wokol bʼa yeʼn sleʼa? ¿Sok jastal oj skoltayotik ta keʼn kotik mulal?

17. ¿Jastal wa sjeʼa ja yaljelik bʼa Salmo 51:1-4 ja David meran snaʼa malaya?

¹⁷ La jkʼantikyi ja Jyoba ayaʼotik perdon. Man ja David yayi orasyon ja Jyoba, snaʼa malaya sok yala yabʼ ja smuli (kʼuman ja Salmo 51:1-4). Ja jaw jel aji kulan skʼujol (Sal. 32:1, 2, 4, 5). Ta kotik mulal, mok jletik modo snakʼjel. La jletik ja Jyoba sok la kaltik yabʼ ja jas jkʼulunejtiki. Anto, oj kabʼtik jastal xlikikixta oj wajuk ja jconcienciatik. Pe ta wa xkʼanatik oj cha ajyukotik lek soka Jyoba, ay pilan jas oj jkʼuluktik.

18. ¿Jastal yila ja David ja yajni toji yuja Jyoba?

¹⁸ La jkistik ja tojelali. Yajni ja Jyoba sjeka ja aluman Natán bʼa yajel chiknajuk ja smul ja David, ja yeʼn mi sleʼa modo skoltajel sbʼaj ma yaljel mi jel chaʼanuk ja jas skʼulani. Wego yala mi kechanta sleʼunej smul soka statam ja Bat-Seba, chomajkil soka Dyos. Skisa ja tojelal, soka Jyoba yaʼa perdon (2 Sam. 12:10-14). Ta koʼelotik bʼa jun mulal, tʼilan oj kaltik yabʼ ja matik yaʼunejyi ja Jyoba ja cholal bʼa stalnajel ja chejiki (Sant. 5:14, 15). Sok mok jletik modo skoltajel jbʼajtik. Yajni mas wego wa xkisatik ja tojelal sok wa xtojo jbʼajtik, mas gusto sok laman wala ajyitik.

19. ¿Jasa tʼilan oj jchaptik skʼulajel?

¹⁹ Mok cha kokotik ja bʼa junxta mulali. Ja mandaranum David wani snaʼa wa skʼana ja skoltanel ja Jyoba bʼa mok cha koʼuk yajkʼachil ekʼele ja bʼa junxta mulali  (Sal. 51:7, 10, 12). Yajni ja Jyoba skʼulan perdonar, xchapa yajel eluk juntiro ja mal pensariki. Jachuk ajyi laman.

20. ¿Jastal wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja wa xyaʼawotik perdon?

²⁰ Wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba ja wa xyaʼa perdon ja yajni wa xkʼanatikyi bʼa orasyon, wa xkisatik ja stojelali sok wa xkʼujolantik bʼa mok kokotik skʼulajel ja jas malo. Yajni wa xkʼulantik ja it, wala ajyitik laman. Jani it ja jas ekʼ sbʼaj ja James, jun kermanotik bʼa koʼ mulal. Wa xyala: «Yajni kala yabʼ jaman lek ja jmul ja ansyanoʼik, xlikikixta kabʼ wajyon. Takal takal kʼe kabʼ mas lamanxa ajyiyon». Jeltoni stuluwotik snajel «ja Jyoba mojan ay soka matik jel tristeʼay skʼujoli» sok «wa xyayi skoltajel ja matik elel sgana» (Sal. 34:18).

21. ¿Jastal oj bʼobʼ katikan aya kulan jkʼujoltik ja Jyoba?

²¹ Yuja jelxa mojan ja xchʼakelal ja luʼumkʼinal it, bʼobʼta jelni ja jastik oj cham jkʼujoltik. Yajni ay jas wa xcham jkʼujoltik, mok jkʼultik dudar slejel ja Jyoba. Mok katikan spaklajel ja Biblia. La jnebʼtik sbʼaja Ana, ja Pablo soka David. La jkʼantikyi ja Jyoba a-skoltayotik yabʼjel stojol jasa wa xya cham jkʼujoltiki (Sal. 139:23). La katikan a-skoltayotik soka jwokoltiki, mas soka jastik mi xbʼobʼ jtojbʼestiki. Ta jach wa xkʼulantik, oj kabʼtik jastal ja salmista bʼa stsʼebʼantay ja Jyoba: «Yajni ja chamkʼujolik och jitsanbʼuk bʼa keʼna, ja weʼn awaki kulan jkʼujol sok wa lamxukon» (Sal. 94:19).