Xikita nochi

Tlen kiualika

Ijkin mota tepalkatl kanin ijkuilitok itoka Belsasar.

¿Otikmatiaya?

¿Otikmatiaya?

¿Akinmej tlatemouaj kiteititiaj tlen tekitl okipixki Belsasar ompa Babilonia?

AKINMEJ kitaj kox melauak tlen ijkuilitok itech Biblia, miak xiuitl amo okineltokayaj melauak okatka tekiua Belsasar tlen moijtoua itech amochtli Daniel (Dan. 5:1). Amo okineltokayaj porque amitlaj okajsiayaj tlen okiteititiaya okatka Belsasar. Pero 1854 ayakmo ijkon omokuayejyekojkej. ¿Tleka?

Itech non xiuitl se tlakatl itoka John Taylor tlen chanti Gran Bretaña, otlachkuato kanin okatka altepetl Ur uan axkan mokaua ik kanin kajki Irak. Ompa okinmajsikej seki tepalkamej tlen chijchitokej ika tlali uan okipiayaj kanaj 10 centímetros ik ueyak. Itech nonmej tepalkamej ijkuilitokej seki textos uan tlen okichi Nabonido. Noijki kijtoua tlen okichi ikone tlen otlayekanaya uan omotokayotiaya Belsasar. Akinmej kitaj kox melauak tlen ijkuilitok itech Biblia, okajsikamatkej melauak okatka Belsasar.

Biblia noijki kijtoua non tlakatl okatka tekiua. Pero akinmej kitaj kox melauak tlen ijkuilitok itech Biblia amo okineltokayaj. Pero se ixtlamatki tlen tlajtoua inglés uan okatka itech siglo diecinueve itoka William Talbot, okijkuilo sekimej kijtouaj “Bel-sar-ussur [Belsasar] otlanauati ipatka itajtsin tlen omotokayotiaya Nabonido. Pero amo kanaj kijtoua ijkon opanok”.

Okineltokakej ijkuak okitakej okseki tepalkamej okiteititiayaj tekiua Nabonido miak xiuitl amo ochantiaya ompa Babilonia. ¿Akin otlanauati ijkuak amo ompa okatka? Se Encyclopaedia Britannica kijtoua: “Ijkuak Nabonido amo okatka ompa Babilonia, otlanauatiaya Belsasar iuan isoldados”. Non kiteititia Belsasar okatka tekiua. Ik non, se tlakatl tlen itoka Alan Millard tlen tlatemoua uan momachtia okseki tlajtolmej, okijto amochtli Daniel amo tlakajkayaua ijkuak kijtoua Belsasar okatka tekiua.

TiiTlaixpantijkauan Jehová tikmatij amochtli Daniel amo tlakajkayaua porque ijkuak okijkuilojkej omoyekankej ika iespíritu toTajtsin Dios (2 Tim. 3:16).