Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

11 KAQ

¿Bautizakunëkipaq listunaku këkanki?

¿Bautizakunëkipaq listunaku këkanki?

“Bautizakï[mi] qamkunata kanan salvëkäyäshunki” (1 PËD. 3:21).

28 KAQ CANCION ¿Imanöraq Jehoväpa amïgun kashwan?

KËPITAM YACHAKUSHUN *

1. Juk nuna wayita rurëta munarqa, ¿imatatan puntata ruranan?

JUK nuna wayin rurëta munanqanman pensarishun. Kë nunaqa, ¿rasllatsuraq wayita ruranampaq imatapis rantipakurinman? Manam. Tsëpaqqa manaraq wayi rurëta qallatsirmi, ushatsinampaq ëkata gastanampaq kaqta y tinkunqanta o mana tinkunqantaraq rikänan.

2. Lücas 14:27-30 Bibliachö ninqannö, ¿imakunamantan pensankiman manaraq bautizakurnin?

2 Jehoväta kuyar bautizakuyta munarqa, wayi rurëta munaq nunanömi qampis këkanki. ¿Imanir? Tsëpaqqa, Lücas 14:27-30 (leyi) Jesus ninqanman pensë. Pëqa parlarqan, imëkantsikta jaqïkur pëta qatinapaqmi, juk parlakuychöqa fäcil mana kanampaq kaqtam nirqan (Lüc. 9:23-26; 12:51-53). Tsëmi manaraq bautizakurnin, Jesusta qati ima ninan kanqanman alliraq pensanëki. Tsënö rurarqa bautizakurirpis Jehovä munanqannömi kushishqa kawakunki.

3. Kë yachatsikuychöqa, ¿imapitatan yachakushun?

3 Bautizakunëkipaq imëkataraq ruranëki kaptimpis, bautizakurqa kushishqam kawakunki. ¿Imanir? Bautizakuptikiran Jehoväqa kanan y shamoq tiempuchöpis bendicishunki. Kë yachatsikuychömi bautizakunëkipaq juk ishkë tapukuykunapita yachakurishun. Tsënam bautizakunëkipaq o mana bautizakunëkipaqpis yanaparishunki.

¿IMAKUNATATAN RURANËKI BAUTIZAKUNËKIPAQ?

4. (1) Manaraq bautizakurqa, ¿imatatan ruranëki? (2) Mateu 16:24 amana kikimpaqqa kawatsunnatsu nirqa, ¿imapaqtan parlëkan?

4 Manaraq bautizakurqa, ¿imatatan ruranëki? Jehovämanmi shonqupita mañakunëki y pëllapaqna kawanëkipaqmi ninëki. Tsënö ruranqëkipitaqa manam kikikipaqnatsu kawanki (leyi Mateu 16:24). Tsë hörapitaqa Jehovällapaqnam kawanki o wanunkipis (Rom. 14:8). Shonqupita patsë mañakurqa Jehovä munanqannö kawanëkipaqmi änirqëki, manam kikiki munanqëkinö kawakunëkipaqtsu. Tsënö Jehoväta äninqëkiqa manam pöcu cäsupaqtsu. Jehoväqa manam pitapis obligantsu tsënö kawayänampaq, peru pëta änikunqëkitaqa cumplinëkim (Sal. 116:12, 14).

5. ¿Imatan bautizakuyqa?

5 ¿Imatan bautizakuyqa? Jehovällapaqna kawanapaq shonqupita mañakuytaqa kikintsikllam rurantsik. Peru bautizakuyqa jukläyam, tsëtaqa asamblëakunachö atskaq këkäyaptinmi rurantsik. Tsënöpam rikäyanqa Jehovällapaqna kawanëkipaq änikur bautizakunqëkita. * Juk parlakuychöqa, llapan shonqïkiwan, llapan kawënikiwan, llapan yarpënikiwan y llapan kallpëkiwan kuyanëkipaqmi änikurqunki (Mar. 12:30).

6, 7. 1 Pëdru 3:18-22 Bibliachö ninqannö, ¿imanirtan bautizakushwan?

6 ¿Bautizakushwantsuraq? Tsëpaqqa 1 Pëdru 3:18-22 (leyi) ninqanman yarpachakurishun. Noëqa arcata ruranqanrëkurmi markäkoq o yärakoq nuna karqan, tsënöllam qam bautizakunqëkipis Jehovällapaqna kawanëkipaq kaqta rikätsikun. Tsëqa, ¿bautizakushwantsuraq? Awmi. Tsëpaqmi Pëdruqa kënö willakurqan: ‘Tsënö kaqllam bautizakïpis qamkunata kanan salvëkäyäshunki’. Noqantsikrëkur Jesus wanunqanman y ‘Diospa derëcha kaq lädunchö këkanqanman’ markäkushqa o yärakushqaqa salvakuyta puëdishunmi.

7 Y bautizakunqantsikqa rikätsikun, “alli concienciayoq” nuna kanqantsiktam. Jehovällapaqna kawanapaq bautizakurqa, Jehoväwanmi mas amïgu kashun. Y Jesus wanunqanman markäkushqa o yärakushqa y jutsantsikkunapita arrepentikushqam, Diosnintsikqa perdonamäshun. Tsënö kaptinran Diospa rikëninchöqa alli y kushishqa kawakushun.

8. ¿Imanirtan bautizakunkiman?

8 ¿Imanirtan bautizakunkiman? Bibliapita yachakunqëkichömi yachakurqunki Jehoväpita y imanö kënimpita. Tsë yachakunqëkikuna shonquykiyaq chäriptinmi pëtaqa masna kuyanki. Awmi, Jehoväta kuyarninmi bautizakunëkiqa.

9. Mateu 28:19, 20 Teytapa, Tsuripa y santu espïritupa jutinchö bautizatsirnin ninqanqa, ¿ima ninantan?

9 Bibliapita yachakunqëkim yanapashurqunki bautizakunëkipaq. Jesusqa, qatimaqnïkuna tikrayänampaq nunakunata yachatsiyë nirmi mandakurqan (leyi Mateu 28:19, 20). Tsëmi bautizakuy munaqkunata kënö nirqan: ‘Teytapa, Tsuripa y santu espïritupa jutinchö bautizakuyänampaq’. Tsë ninanqa Jehoväpita, tsurin Jesuspita y santu espïritupaq Biblia yachatsikunqanman creim. Kë yachakunqëkikuna Jehoväpa kaptinmi, yanapashunki mas alli kawakunëkipaq (Heb. 4:12).

10, 11. ¿Imatatan Teyta Jehoväpita yachakurqunki? ¿Yanapashurqunkiku?

10 ¿Yarpankiku Teyta Jehoväpita yachakunqëkikunata? Jutinqa Jehovä kanqanta, ‘kë patsachö llapanpaqpis puëdiq’ kanqanta y “rasunpa kaq Dios” kanqantam yachakurqëki (Sal. 83:18; Jer. 10:10). Y kamayämaqnikuna karmi, ‘qamlla salvakuq kanki’ Dioslläkuna (Sal. 3:8; 36:9). Jehoväqa imëyaqpis kawakunata munarmi imëkata ruramushqa jutsantsikkunapita perdonamänapaq (Juan 17:3). Jehovällapaqna kawanëkipaq änikur y bautizakurqa, pëllapaqna kawanëkipaqmi llapankunata rikätsinki (Is. 43:10-12). Tsënö rurarqa, Jehoväta kuyaq nunakunawanmi kushishqa yachatsikunki (Sal. 86:12).

11 Teyta Jehoväpita Bibliachö yachakuyqa imanö shumaqmi. Yachakunqëkikuna shonquykiyaq chäriptinqa, shonqupita mañakurmi Jehovällapaqna kawëta munar bautizakunki.

12, 13. ¿Imatatan Jesuspita yachakurqunki? Y ¿imanötan yanapashunki?

12 ¿Yarpankiku Diospa tsurimpita yachakunqëkita? Diospa kuyë tsurin këkarpis Jesusqa noqantsikrëkurmi wanurqan, tsënöpam Jehovä Diosqa jutsantsikkunata perdonamantsik. Tsëmi noqantsikqa Jesus ruranqanman markäkuntsik o yärakuntsik. Tsë llapanta rurarninqa Mushoq Patsachömi kushishqa kawakushun (Juan 3:16). Jesusqa noqantsikrëkurmi teytan Jehoväta kikimpa kawëninta entregarqan, tsërëkurmi Jehoväwanqa amishtarquntsik (Heb. 4:15; 7:24, 25). Jehoväqa, Gobiernunchö Jesus mandakoq kaptinmi, pëta churashqa jutinta respetatsinampaq, mana allikunata ushakätsinampaq y shamoq tiempuchö përëkur bendicimänapaq (Mat. 6:9, 10; Rev. 11:15). Jesusqa alli kawanapaqmi yachatsimantsik (1 Pëd. 2:21). Pëqa teytampa munënintam wanunqanyaq rurarqan, tsëmi noqantsikpis pënö ruranapaq kallpachakunantsik (Juan 4:34).

13 Bibliachö Jehoväpa kuyë tsurin Jesuspita yachakurqa masmi kuyanki. Tsënam yanapashunki teyta Diospa munëninta rurar kawakunëkipaq. Tsënö yachakurqa kikikillam bautizakuyta munanki.

14, 15. ¿Imatatan santu espïritupita yachakurqunki? Y ¿imanötan yanapashunki?

14 ¿Yarpankiku santu espïritupita yachakunqëkita? Santu espïrituqa Jehoväpa kallpanmi y manam Diostsu. Tsë kallpanwanmi Jehoväqa Bibliata qellqatsirqan, Bibliapita yachakur kushishqa kawakunapaq (Juan 14:26; 2 Pëd. 1:21). Y tsë kallpanwanmi Jehoväqa, “nunakunapa kallpampita mas puëdeq” kallpanwan yanapamantsik (2 Cor. 4:7). Tsë kallpanllawanmi Jehoväqa yanapamantsik yachatsikur purinapaq y imëka mana allikunapa pasarpis alli tsarakunapaq. Y tsë kallpallawanmi Gälatas 5:22, 23 ninqannö kawakuyta puëdishun. Diosnintsikman mañakushqaqa kallpanwanmi yanapamäshun (Lüc. 11:13).

15 Diosnintsik kallpanwan yanapamanqantsikta musyëqa kushikuypaqmi. Santu espïritu ima kanqanta yachakurqa, Dios munanqannö kawanëkipaqmi änikunki y bautizakuyta munanki.

16. ¿Imakunapitatan yachakurquntsik?

16 Dios munanqannö kawanapaq y bautizakunapaqqa alliran pensanantsik. Y bautizakuy fäcil mana kaptimpis, Jehovä bendicishunëkipaq kaqtam këyaq yachakurqunki. Y tsëraqmi salvakuyta, mas alli pensëta y kushishqa kawakuytaqa puëdinki. Y Teytapa, Tsuripa y santu espïritupaq yachakunqëkimanmi shonqupita markäkunëki o yärakunëki. Tsëtaqa ruranëki Jehovä Diosta kuyarmi. Tsëqa, ¿bautizakunëkipaq listunaku këkanki?

¿IMATATAN RURANËKI MANARAQ BAUTIZAKUR?

17. Bautizakuyta munarqa, ¿imakunatatan ruranëki?

17 Bautizakuyta munarqa, imëkatam ruranëki Jehoväta reqirnin amïgun kanëkipaq. * Jehoväpitawan Jesuspita seguïdu Bibliachö yachakurqa pëkunamanmi markäkunki o yärakunki (Heb. 11:6). Palabran Bibliachö Jehovä änikunqanman y Jesus jutsantsikkunapita perdonashqa kanapaq wanunqanmanqa markäkunkina o yärakunkinam. Tsëmi llapan jutsa ruranqëkikunapita Jehovä perdonashunëkipaq mañakurqunkina. Y unë mana allikunata rurakurnin kawakunqëkita jaqirmi, kananqa Diosta kushitsinqan kaqkunatana rurëkanki (Hëch. 3:19). Jehoväpita yachakurirqa jukkunapis qamnö yachakuyänantam munanki. Y manaraq bautizakur wawqi panikunawan Diospita yachatsikunëkipaqqa listunam këkanki (Mat. 24:14). Bautizakuyta munar imëkata ruranqëkiwanqa, Jehovä Diosqa kushishqam këkan (Prov. 27:11).

18. ¿Ima mastatan ruranëki bautizakunëkipaq?

18 Manaraq bautizakurqa këkunatam ruranëki: Diosmanmi shonqupita mañakunëki y tsëchömi pë munanqannö kawakunëkipaq äninki (1 Pëd. 4:2). Tsëpitanam, creikoqkuna rikaqkunapita juk kaqta bautizakuy munanqëkita willanëki. Pënam imata ruranëkipaq kaqta nishunki. Mana yarpachakushllapa pëkunawan parlë, pëkunaqa allim reqiyäshunki y kuyayäshunkim. Y Bibliächö yachakunqëkitam tapuyäshunki, tsëtaqa rurayanqa shonqupita Diosta mañakunëkipaq y bautizakunëkipaq listuna kanqëkita musyayänampaqmi. Bautizakunëkipaq listuna kaptikiqa shamoq asamblëachö bautizakunëkipaqmi niyäshunki.

¿IMATATAN RURANËKI BAUTIZAKUSHQANA KARQA?

19, 20. ¿Imatatan ruranëki bautizakushqana karqa? Y ¿imatan yanapashunki?

19 Bautizakushqana karqa, ¿imatatan ruranëki? * Shonqupita Jehoväman mañakurqa pëllapaqna kawanëkipaqmi änirqëki, tsëmi pë munanqannö kawanëki. Tsënö äninqëkitaqa cumplinëkim.

20 Wawqi panikunawan juknölla kashun. Bautizakurqa mëtsikaq nunakunawanmi wawqi paninö tratanakur kushishqa kawakunki (1 Pëd. 2:17). Awmi, Jehovä munanqannö kawaq wawqi panikunam familiëki kayanqa. Tsënöqa kanqa reunionkunaman seguïdu ëwar pëkunawan juntakuptiki, cada junaq Bibliëkita leyiptiki y tsëman yarpachakuptikim (Sal. 1:1, 2). Tsënö ruraptikillam, yachakunqëkiqa shonquykiyaq chärinqa. Y Jesus ruranqannöllam Jehovä Diosnintsikman seguïdu ‘mañakur këkänëki’ (Mat. 26:41).Y “Diospa Gobiernunta y pëpa rikëninchö alli kaq” rurëkunatam puntata ashinëki (Mat. 6:33). Tsëtaqa ruranki llapan puëdinqëkimannö Jehovä Diospita yachatsikurmi. Seguïdu yachatsikurqa, Jehovämanmi mas markäkunki o yärakunki. Tsënö ruraptikiqa wakin nunakunapis salvakuyta puëdiyanqam (1 Tim. 4:16).

21. ¿Imanötan kawakunki bautizakurqa?

21 Jehovä Dios munanqannö kawanëkipaq änirnin bautizakuptikiqa imëkapitapis mas alli kaqmi. Y yarpänëkim bautizakuyta munanqëkiqa ichikllapaq mana kanqanta. Kanan witsan imëkakunapa pasanqantsikqa, “ichik tiempullapa y ankashlla kaptimpis” ushakäreqllam (2 Cor. 4:17). Bautizakurqa, alli y mas kushishqam kanan y shamoq tiempuchöpis kawakunki (1 Tim. 6:19). Tsëmi alli pensëkur Jehovä Diosman mañakunëki y bautizakunëkipaq listuna këkanqëkita tapukunëki.

50 KAQ CANCION Diosllatana sirwinäpaq änikur mañakunqä

^ par. 5 Bautizakuyta munaptikiqa, kë yachatsikuyqa qampaqmi. Kë yachakuychömi bautizakuypaq yachakunqëkikunata yarpärishun. Tsënam bautizakunëkipaq o mana bautizakunëkipaqpis yanaparishunki.

^ par. 5 Rikäri, “ Bautizakunqëki junaqpaq ishkë tapukuykuna” neq recuadruta.

^ par. 19 ¿Imakunatataq Biblia yachatsimantsik? y Dios Yayapa kuyakïninchö imëpis kawakuyë”, neq librukunapita yachakuykar bautizakurqa, ishkan librutam yachakur ushanëki.