Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Peidek kan Sang Sounwadawad kan

Peidek kan Sang Sounwadawad kan

Ihs pilismen kan nan tehnpas sarawi en mehn Suhs kan? Ia arail pwukoa kan?

Ekei mehn Lipai kan me kaidehn samworo kei ahneki pwukoa teikan, duwehte papah nin duwen pilismen kei. Irail kin ale kaweid sang kaun en tehnpas sarawio. Sounnting men mehn Suhs, Philo, kawehwehda pwukoahn pilismen ko: “Ekei mehn Lipai pwukat kin sinsile wenihmw kan me aramas kin pedolong nan tehnpaso. Ekei kin sinsile mwohn wasahn kaudoko. Irail kin tehk kanahieng me sohte emen en pedolongala nan wasahn kaudoko ma e sohte ahneki mweimwei, mehnda ma re pil sapwungala. Ekei irail kin alialuhseli ni tehnpas sarawio pwehn sile. Irail kin weliweliali nin rahn oh nipwong.”

Tohn Sanedrin ko kak ale sawas sang pilismen ko. Irailte pwihn en pilismen en mehn Suhs me mehn Rom ko mweidada irail en naineki kesik kan.

Emen sounsamanih Paipel Joachim Jeremias kawehwehda me “ni ahnsou me pilismen ko salihedi Sises, e ketin idek rehrail dahme kahrehda re sohte salihedihte ahnsowo me e ketin padapadahk nan tehnpas sarawio. (Mad. 26:55) Sises ele sohte pahn idek peideko ma pilismen pwukat sohte wia kisehn pilismen kan en tehnpas sarawio.” Sounsamanih Paipel menet medewe me pilismen pwukat me men salihedi Sises mwowe pil wia pilismen en tehnpas sarawio. (Sohn 7:32, 45, 46) Mwuhr tohn Sanedrin ko kadarala kaunen tehnpaso oh pilismen ko en wahdo wahnpoaron ko rehrail. Mwein kakete pilismen en tehnpaso me wurahdekihieisang wahnpoaron Pohl nan tehnpas sarawio.​—Wiewia 4:1-3; 5:17-27; 21:27-30.