Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 13

Ma timotlasojtlakan

Ma timotlasojtlakan

“Ximosepantlasojtlakah ika nochi nomoyolo” (1 PED. 1:22).

TLAKUIKALI 109 Moneki nitetlasojtlas

XIKILNAMIKTO *

Youak ijkuak yikimiktiskiaj Jesús, okinmilui imachtijkauan ma motlasojtlakan. (Xikita párrafo 1 uan 2).

1. ¿Tlen otlanauati Jesús? (Xikita ixko revista).

YOUAK ijkuak Jesús yimikiskia, okinmilui imachtijkauan: “Ne nomechmaka se yankuik tlanawátili: [...] ijkó kemi Ne nomechtlasojtla, ijkó moneki ximosepantlasojtlakah”. Noijki okijto: “Nochteh n tlaltikpaktlakah nomechitaskeh nomejwah de milajka notlamachtijkawah” (Juan 13:34, 35).

2. ¿Tleka miak ipati ma timotlasojtlakan?

2 Jesús okijto oksekimej kimatiskiaj akinmej imachtijkauan porque motlasojtlaskiaj ijkon ken ye okintlasojtlak. Tlen okijto Jesús okiteititijkej tokniuan achto siglo uan axkan noijki ijkon kichiuaj. Ik non, miak ipati ma timotlasojtlakan maski ualeua oui.

3. ¿Tlen timomachtiskej?

3 Titlajtlakolejkej, ik non, ualeua oui timotlasojtlaskej. Pero moneki timochijchikauaskej tikchiuaskej ijkon ken okichi Jesús. Nin tlamachtil techpaleuis ma timouikakan iuan tokniuan ika yolseuilistli, amo ma tikinchikoitakan uan kuali ma tikinselikan. Ma timotlajtlanijtiakan: “¿Tlen nechmachtiaj tokniuan tlen tetlasojtlaj maski ualeua kitaj oui?”.

MA TIMOUIKAKAN IKA YOLSEUILISTLI

4. Ijkon ken kijtoua Mateo 5:23, 24, ¿tleka miak ipati ma timotlapojpoluikan?

4 Jesús otlamachti miak ipati ma timotlapojpoluikan (xiktlajtolti Mateo 5:23, 24). Okijto kuali ma timouikakan iuan tokniuan tla tiknekij tikyolpaktiskej toTajtsin Dios. Jehová yolpaki ijkuak timouikaj iuan tokniuan ika yolseuilistli. Amo kiselis ijkuak tikueyichiuaj tla san tikilnamiktokej tlen otechchiuilijkej uan amo tiknekij tikintlapojpoluiskej (1 Juan 4:20).

5. ¿Tleka oui okitak Mark kiluis se tokni ma kitlapojpolui?

5 Ualeua tikitaj oui tikintlapojpoluiskej tokniuan. ¿Tleka? Ma tikitakan tlen okipanok tokni tlen itoka Mark. * Ye omoyolkoko porque se tokni okijto itlaj amo kuali uan okinmilui oksekimej tokniuan. ¿Tlen okichi Mark? Ye okijto: “Sapanoua onikualanki”. Pero satepan omoyolseui uan okilui tokni ma kitlapojpolui. Pero tokni amo okinek kitlapojpoluis. Mark omokuayejyekouaya: “¿Tleka moneki nikiluis tokni ma nechtlapojpolui tla ye amo kineki nechtlapojpoluis?”. Ik non, tlayekanki itech circuito okilui amo ma mosotlaua. ¿Tlen okichi Mark?

6. (1) ¿Tlen okichi Mark para ma kitlapojpolui se tokni? (2) ¿Ken moyekana Mark ika tlen kijtoua Colosenses 3:13, 14?

6 Mark okitak ken okipiaya iyelis uan okitak tepitsin omoueyinekiaya uan omomachiliaya okachi ixtlamatki. Ik non, omonekiaya kipatlas iyelis (Col. 3:8, 9, 12). Oksepa omotlapoui iuan tokni uan omochi yolyamanki ijkuak okilui ma kitlapojpolui. Noijki okinmijkuilili seki cartas kanin okijtouaya okiyolkokouaya tlen opanok uan okinekiaya oksepa iuan mouikas. Okitliokoli seki tlamantli tlen tokni okipaktiaya. Pero tokni ok omoyolkokouaya. Mark okitlakamatki tlen Jesús otechnauati ijkuak okijto ma tikintlasojtlakan tokniuan uan ma tikintlapojpoluikan (xiktlajtolti Colosenses 3:13, 14). Tla oksekimej amo kinekij techtlapojpoluiskej, ma tikintlasojtlakan porque non techpaleuis ma tikintlapojpoluikan. Noijki ma tikiluikan Jehová ma techpaleui ma tikyektlalikan ouijkayotl tlen tikpiaj iuan tokniuan (Mat. 18:21, 22; Gál. 6:9).

Tla tikkualaniaj se tokni xamo monekis miak uelta tikiluiskej ma techtlapojpolui. (Xikita párrafo 7 uan 8). *

7. (1) ¿Tlen otechnauati Jesús ma tikchiuakan? (2) ¿Tlen okixnamik se tokni?

7 Jesús otechnauati ma tikinchiuilikan oksekimej tlen techpaktia ma techchiuilikan. Noijki okijto amo ma tikintlasojtlakan san akinmej techtlasojtlaj (Luc. 6:31-33). ¿Tlen tikchiuaskej tla se tokni amo kineki techitas uan amo kineki techtlajpalos? Amo nochipa ijkon panoua pero se tokni itoka Lara ijkon okipanok. Okijto: “Se tokni amo okinekiaya nechitas uan amo onikmatiaya tleka. Onimomojtiaya uan ualeua amo oniknekiaya nias nimonechikoti”. Lara omokuayejyekouaya: “Amo notlajtlakol ijkon kichiua tokni uan oksekimej tokniuan noijki kimatij ijkon iyelis”.

8. (1) ¿Tlen okipaleui Lara ma moyolseui? (2) ¿Tlen techmachtia tlen okipanok Lara?

8 Tokni Lara okichi miak tlamantli porque okinekiaya mouikas ika yolseuilistli iuan tokni. Okitlatlaujti Jehová ma kipaleui uan omotlapoui iuan tokni. Omotlapouijkej tlen okinpanouaya, omonapalojkej (omonauajtekej) uan omotlapojpoluijkej. Omotaya kuali yomouikayaj. Pero Lara okijto: “Satepan tokni oksepa ayakmo okinekiaya nechitas. Sapanoua onimoyolkoko”. Lara omokuayejyekouaya yolpakiskia tla tokni kipatlaskia iyelis. Pero satepan okitak san omonekiaya kitlasojtlas tokni uan kitlapojpoluiskia (Efes. 4:32-5:2). Noijki okilnamik akin tetlasojtla amo san kilnamiktok tlen okichiuilijkej. Noijki “akin tetlasojtla nochi kijyowia, nochi kineltoka, kimati moyekchia iwa nochi kixikoa” (1 Cor. 13:5, 7). Non okipaleui tokni ma moyolseui. Satepan tokni okachi okitlakaitaya Lara. Tla timouikaj ika yolseuilistli uan tikintlasojtlaj tokniuan, toTajtsin Dios ‘techyolsewis iwa techtlasojtlas’ (2 Cor. 13:11).

AMO MA TITECHIKOITAKAN

9. Ijkon ken kijtoua Hechos 10:34, 35, ¿tleka amo ma titechikoitakan?

9 Jehová amo techchikoita (xiktlajtolti Hechos 10:34, 35). Tikteititiaj tiikoneuan tla amo titechikoitaj. Noijki tikteititiaj tiktlakamatij tlanauatil kanin kijtoua ma titetlasojtlakan ken tejuan timotlasojtlaj uan ma timouikakan ika yolseuilistli (Rom. 12:9, 10; Sant. 2:8, 9).

10, 11. ¿Tlen okipaleui se tokni ayakmo ma techikoita?

10 Ualeua xamo titechikoitaj. Ma tikitakan tlen okipanok se tokni tlen itoka Ruth. Ijkuak omoskalti okipixki se ouijkayotl iuan se akin oualaya itech okse altepetl. ¿Tlen okipanok? Ye okijto: “Amo oniknekiaya itlaj nikmatis tlen okichiuayaj akinmej ochantiayaj itech non altepetl. Onimokuayejyekouaya nochtin ijkon inyelis akinmej ompa ochantiayaj uan noijki tokniuan”. ¿Tlen okipaleui ayakmo ma techikoita?

11 Ruth okimatiaya ayakmo omonekiaya techikoitas. Okitlajtolti Anuario tlen otlajtouaya itech non altepetl. Okijto: “Onimokuayejyeko okipiayaj kuali inyelis tlen chantij itech non altepetl. Opejki nikita tokniuan sapanoua yolpakij kitekichiuiliaj Jehová. Onikajsikamatki yejuan noijki tokniuan”. Ruth yolik okipatlatia ken omokuayejyekouaya. Okijto: “Ijkuak onikinmixmatiaya oksekimej tokniuan tlen uitsej itech non altepetl, onimochijchikauaya kuali onikinseliaya uan inmiuan onimotlapouiaya. Ijkon opejki nikinmixmati”. ¿Tlen opanok? Ruth okijto: “Satepan ayakmo onitechikoitak”.

Amo tikinchikoitaskej tokniuan tla tikintlasojtlaj ika nochi toyolo. (Xikita párrafo 12 uan 13). *

12. ¿Tlen okichiuaya Sarah?

12 Sekimej xamo techikoitaj uan amo kimatij kox ijkon kichiuaj. Ma tikitakan tlen okipanok se tokni itoka Sarah. Ye okijtouaya amo otechikoitaya porque amo okinteneuaya akinmej oualayaj itech okse altepetl, amo okitaya kox kipiaj tomin nion kox okachi tlapaleuiaj itech ialtepe Jehová. Pero okijto: “Onikitak onitechikoitaya”. ¿Ken okichiuaya? Ye uan ifamilia nochtin omomachtijkej universidad, ik non, omouikaya san iuan akinmej noijki omomachtijkej universidad. Se tonal okilui se iyolikni: “San nimouika iuan tokniuan tlen omomachtijkej universidad uan amo nimouika iuan akinmej amo omomachtijkej”. Nin kiteititia Sarah omonekiaya kipatlas ken omokuayejyekouaya. ¿Tlen okichi?

13. ¿Tlen techmachtia tlen okichi Sarah?

13 Se tlayekanki itech circuito okipaleui Sarah ma kipatla ken omokuayejyekouaya. Ye okijto: “Tokni onechilui kuali oniktekichiuilijtoka Jehová, onechilui kuali onitlanankiliaya uan nikmati tlen tlamachtia Biblia. Satepan onechilui ijkuak okachi yitikixmatij Jehová, moneki okachi kuali tikpiaskej toyelis. Ma tiyetokan tiyolyamankej, amo ma timoueyinekikan uan ma titeiknomatikan”. Sarah okichi tlen okilui tlayekanki itech circuito. Okijto: “Onikitak okachi ipati ma tikpiakan kuali toyelis uan ma titetlasojtlakan”. Satepan opejki mouika iuan tokniuan. Ye okiyekijto: “Onikitaya Jehová kipatioita kuali inyelis tokniuan uan ne noijki onimochijchikauaya ijkon nikchiuas”. ¿Tejuan ken tikinmitaj tokniuan? Amo ma tikijtokan tejuan okachi tiixtlamatkej porque okachi otimomachtijkej. Tikteititiskej amo titechikoitaj tla tikintlasojtlaj nochtin tokniuan (1 Ped. 2:17).

KUALI MA TIKINSELIKAN TOKNIUAN

14. Ijkon ken kijtoua Hebreos 13:16, ¿tlen kimachilia Jehová ijkuak kuali tikinseliaj tokniuan?

14 Jehová kipaktia kuali ma tikinselikan tokniuan (xiktlajtolti Hebreos 13:16). Tikueyichiuaj ijkuak tikinpaleuiaj oksekimej (Sant. 1:27; 2:14-17). Ik non, Biblia techiluia: “Xikinyekselikah akimeh nomechontlajpaloah” (Rom. 12:13). Ijkuak kuali tikinseliaj tokniuan tikteititiaj tikintlasojtlaj ika nochi toyolo uan tiknekij inmiuan timouikaskej. Jehová kipaktia ma tikinmiluikan oksekimej touan ma tlakuatij, itlaj ma konitij, kuali ma tikinkakikan ijkuak touan motlapouiaj uan inmiuan ma tiyetokan (1 Ped. 4:8-10). Pero ualeua onka seki tlamantli tlen amo techkauilia kuali ma tikinselikan tokniuan.

“Achto amo onechpaktiaya nikinkalotis tokniuan pero axkan nikinkalotia uan sapanoua niyolpaki”. (Xikita párrafo 16). *

15, 16. (1) ¿Tleka sekimej amo kinekij kinseliskej tokniuan? (2) ¿Tlen okipaleui Edit ma kinkaloti tokniuan?

15 Xamo amo tiknekij tikinseliskej tokniuan porque ualeua amo tiuelij. Ma tikitakan tlen okipanok tokni Edit tlen yoixpoliuik inamik. Ye amikaj iuan omouikaya ijkuak ayamo omochiuaya iTlaixpantijka Jehová. Omokuayejyekouaya oksekimej okachi uelis kinseliskiaj tokniuan.

16 Edit ayakmo ijkon omokuayejyeko ijkuak omochi iTlaixpantijka Jehová uan mochijchikaua kuali kinselis tokniuan. Kilnamiki: “Ijkuak okichijchijkej kali kanin timonechikouaj, se tlayekanki onechtlajtlani kox uelis nikkalotiskia ome semanas se tokni uan isiua. Ijkuakon onimokuayejyeko tlen okichi se siuatl tlen ochantiaya ompa Sarepta tlen oixpoliuik inamik uan noijki ken okiteochi Jehová” (1 Rey. 17:12-16). Edit okinkaloti tokniuan. ¿Tlen tlateochiualistli okiseli? Ye okijto: “Ome semanas omochi ome metstli uan opejki nimouika iuan tokniuan”. Edit noijki kuali mouika iuan oksekimej tokniuan. Axkan ye precursora uan kipaktia kinmiluis tokniuan tlen inmiuan tetlapouia ma yakan ikalijtik uan itlaj kinmaka. Okijto: “Niyolpaki niktemakas tlen nikpia uan nikselia miak tlateochiualistli” (Heb. 13:1, 2).

17. ¿Tlen okichijtoka Luke uan isiua?

17 Xamo yitikinseliaj tokniuan. Pero ¿uelis tikinseliskej oksekimej? Ma tikitakan tlen okipanok Luke uan isiua. Yejuan kinpaktia kinseliskej tokniuan inkalijtik. Nochipa okinyoleuayaj intatajuan, oksekimej infamiliares, inyolikniuan, tlayekanki itech circuito uan isiua. Pero Luke okijto: “Otikitakej san otikinyoleuayaj akinmej inmiuan otimouikayaj”. ¿Tlen okinpaleui ma kinselikan oksekimej tokniuan?

18. ¿Tlen okipaleui Luke iuan isiua ma kinselikan oksekimej tokniuan?

18 Luke uan isiua okajsikamatkej tlen kijtosneki kinseliskej tokniuan ijkuak omokuayejyekojkej tlen okijto Jesús: “Tla nomejwah nonkintlasojtlah sanwel akimeh nomechtlasojtlah, ¿tlan tlaxtláwili nonkiseliskeh ika noni?” (Mat. 5:45-47). Okajsikamatkej omonekiaya kichiuaskej ken Jehová porque nochtin kinmaka tlen kinpoloua. Ik non, opejki kinyoleuaj tokniuan tlen amo keman okinyoleuayaj. Luke okijto: “Axkan tinochtin tiyolpakij ijkuak tikinseliaj nochtin tokniuan porque techyolchikauaj uan techpaleuiaj ma tikpiakan chikauak totlaneltokilis”.

19. ¿Ken tikteititiskej tiimachtijkauan Jesús uan tlen tikchiuaskej?

19 Axkan otimomachtijkej moneki tikintlasojtlaskej tokniuan tla tiknekij timouikaskej ika yolseuilistli, amo ma tikinchikoitakan uan kuali ma tikinselikan. Ma tikintlasojtlakan tokniuan ika nochi toyolo uan amo ma tikinchikoitakan. Ijkon tiyolpakiskej uan tikteititiskej tiimachtijkauan Jesús (Juan 13:17, 35).

TLAKUIKALI 88 Techmachti tlen moneki nikchiuas

^ párr. 5 Jesús okijto imachtijkauan motlasojtlaskiaj. Ik non, tikteititiaj tikintlasojtlaj tokniuan ijkuak inmiuan timouikaj ika yolseuilistli, ijkuak amo tikinchikoitaj uan ijkuak kuali tikinseliaj. Pero ualeua oui ijkon tikchiuaskej. Nin tlamachtil techpaleuis ma tikintlasojtlakan tokniuan ika nochi toyolo.

^ párr. 5 Itech nin tlamachtil otikinpatilijkej intoka.

^ párr. 57 FOTOS: Tokni miak uelta kineki motlapouis iuan okse tokni pero ye amo kineki. Pero ye amo mosotlaua uan kitlasojtla non tokni uan satepan kuali mouikaj.

^ párr. 59 FOTO: Se tokni tlen yikipia miak xiuitl kimachilia amikaj kinotsa.

^ párr. 61 FOTO: Se tokni mokuayejyekoua amo uelis kinkalotis tokniuan pero satepan okinkaloti uan yolpaki.