Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

TAMACHTILIS 15

¿Keniuj tikinitaj akin nemij kampa titanojnotsaj?

¿Keniuj tikinitaj akin nemij kampa titanojnotsaj?

“Xikitakan [...] takilome ten peuak ya kosaui ya. Uan nojon kijtosneki ke ma amo uejkauas ok para kajokuiske in tatokme.” (JUAN 4:35)

NEKUIKATIL 64 Maj titapaleuikan itech tatekilis

TEIN MOITAS *

1, 2. ¿Toni kijtosnekik Jesús keman kijtoj tein moajsi itech Juan 4:35, 36?

KEMAN yajtoya Galilea, Jesús panok kampa toktoya miak cebada tein ayamo uelia kitekiaj porin yekin moskaltijtoya (Juan 4:3-6). Poliuiaok kemej naui metsti achto ke ueliskia kitekiskej. Yejua ika itatojtokakauan Jesús amo kiajsikamatkej keman kiniluij: “Xikitakan [...] takilome ten peuak ya kosaui ya. Uan nojon kijtosneki ke ma amo uejkauas ok para kajokuiske in tatokme” (xikonixtajtolti Juan 4:35, 36). ¿Toni kijtosnekia?

2 Nesi ke Jesús amo ika tajtojtoya se kisentilis tatet, ta se kinsentilis taltikpakneminij. Maj tiknemilikan tein panok. Maski judíos amo kuali mouikayaj iniuan samaritanos, Jesús kinojnotsak se siuat samaritana akin kuali kikakik. Tein melauj, keman Jesús kijtoj ke “amo uejkauas ok para kajokuiske in tatokme”, miakej samaritanos akin siuat kinnojnotska kiajsitoj Jesús porin kinekiaj maj okachi kinmachti (Juan 4:9, 39-42). Itech se amatajkuilol ika motajtoua nejin tein panok: “Kemej samaritanos niman kiajsitoj Jesús uan kikakkej [...] kinextij ke katkaj kemej tatet tein ueliskiaya se kitekis”.

¿Toni moneki tikchiuaskej komo tikitaj ke “amo uejkauas ok para kajokuiske in tatokme”? (Xikonita párrafo 3)

3. ¿Keyej okachi kuali titanojnotsaskej komo tikinitaj taltikpakneminij kemej Jesús kinitaya?

3 ¿Uan tejuan? ¿Keniuj tikinitaj taltikpakneminij akin tikinnojnotsaj? ¿Tiknemiliaj ke kemej yeskiaj tatet tein uelisya se kitekis? Komo ijkon, panos eyi taman. Yekinika, tikitaskej ke semi moneki titanojnotsaskej. Kemej ixyetok kanachi uejkauas tatekilis, moneki se moijsiuilis. Ojpatika, tiyolpakiskej keman timochikauaskej titapaleuiskej itech nejin tekit. Biblia kijtoua: “Taltikpakneminij yolpakij keman kitekij tatok” (Is. 9:3). Uan expatika, tikitaskej akin tiknojnotsaj kemej se akin uelis mochiuas itatojtokakauj Jesús, yejua ika keman tiknojnotsaskej tikiluiskej tein kiyolnotsas.

4. ¿Toni tein kichiuak Pablo tikitaskej itech nejin tamachtilis?

4 Seki itatojtokakauan Jesús xa kinemilijkej ke samaritanos amo keman mochiuaskiaj itatojtokakauan, sayoj ke Jesús amo ijkon kinemilij. Tejuan no moneki tiknemiliskej ke akin tikinnojnotsaj uelis mochiuaskej itatojtokakauan Jesús. Tatitanil Pablo techkauilij se kuali neskayot. Itech nejin tamachtilis, tikitaskej eyi taman tein uelis techmachtis. Yekinika, tepitsin kiixmatia tein kineltokayaj akin kikakiaj. Ojpatika, kimatia tein kinyolnotsaya. Uan expatika, kinemiliaya ke ueliskiaj mochiuaskej itatojtokakauan Jesús.

¿TONI KINELTOKAJ TALTIKPAKNEMINIJ?

5. ¿Keyej Pablo uelia kinajsikamatia akin kikakiaj itech sinagoga?

5 Miakpa, Pablo tanojnotsaya itech sinagogas kampa mosentiliayaj judíos. Kemej neskayot, ompa Tesalónica, kinnojnotsak judíos, uan eyi sábado kintanemililtij ika iTajtol Dios (Hech. 17:1, 2). Yejua xa kuali momachiliaya itech sinagoga, porin katka judío (Hech. 26:4, 5). Kinajsikamatia judíos uan yejua ika amo mouia kinnojnotsas (Filip. 3:4, 5).

6. ¿Keyej tatamamej katkaj akin kikakkej Pablo itech sinagoga uan akin “moajsiaj kampa plaza” ompa Atenas?

6 Keman Pablo tanojnotsato Tesalónica uan satepan Berea monekik cholos hasta Atenas porin akin kitauelitayaj kinekiaj kikokoskej. Keman ompa yetoya, oksepa iniuan tajtoj “judíos tech nintiopan, uan no monojnotsayaj ninuan oksekin ten kimouistilijtinemiaj Totajtsin Dios” (Hech. 17:17). Sayoj ke, keman kinnojnotsak akin “moajsiaj kampa plaza”, amo kiajsikamatkej, porin sekin katkaj tamatinij uan oksekin amo katkaj judíos. Yejuan kiitayaj ke tein Pablo kiniluijtoya katka se “yankuik tanextililis”. Yejuan kiluijkej: “Titechiluitok seki yankuik tamachilis” (Hech. 17:18-20).

7. Kemej kijtoua Hechos 17:22, 23, ¿keniuj Pablo kinnojnotsak akin amo katkaj judíos ompa Atenas?

7 (Xikonixtajtolti Hechos 17:22, 23.) Pablo amo kinnojnotsak akin amo katkaj judíos ompa Atenas kemej kinnojnotsak judíos itech sinagoga. Xa motajtanij toni kineltokayaj akin nemiaj Atenas. Kiitak tein kichiuayaj itech inintaneltokalis uan tein onkaya itech altepet. Satepan, keman ika tajtoj tein iTajtol Dios tamachtia, peuak kinnojnotsa ika tein kineltokayajya. Se takat akin momachtia nochi tein mouika ika Biblia, kijtoj nejin keman ika tajtoj Pablo: “Kemej judío uan se itatojtokakauj Cristo, kiitak ke griegos akin kinueyichiuayaj tiotsitsin amo kiueyichiuayaj Dios akin judíos uan itatojtokakauan Cristo kijtouayaj ke Dios akin melauak, uan kitemouaya kinextis [...] ke Dios akin kiteixmatiltiaya, tein melauj kemaj kiixmatiaj akin nemiaj Atenas”. Nejin kinextia ke tatitanil Pablo kipatak kemej kinnojnotsak akin nemiaj Atenas. Kiniluij ke tein tamachtiaya katka itamachtilis “tatadios ten amo se kixmati” akin yejuan kinekiaj kiueyichiuaskej. Maski akin amo katkaj judíos amo kiixmatiaj iTajtol Dios, Pablo amo kinemilij ke amo keman mochiuaskiaj itatojtokakauan Cristo, ta kinitak kemej yeskiaj tatet tein ueliskiaya se kitekis. Yejua ika kinnojnotsak kemej kiajsikamatiskiaj.

Ijkon kemej Pablo, maj tikitakan toni kinyolnotsa taltikpakneminij, maj ika tikinnojnotsakan uan maj tikinitakan kemej akin uelis mochiuaskej itatojtokakauan Jesús (xikonita párrafos 8, 12 uan 18) *

8. 1) ¿Toni uelis techpaleuis maj tikmatikan tein kineltokaj akin tikinnojnotsaj? 2) ¿Toni ueliskia titanankiliskej komo akin tiknojnotsaj techiluia ke kipiaya itaneltokalis?

8 Kemej Pablo, maj tikitakan tein techpaleuis maj tikmatikan toni kinyolnotsa akin tikinnojnotsaj. ¿Teisa kitalijtokej ininkaltenoj? ¿Kinextia inintokay, kemej motakentiaj uan kemej mochijchiuaj oso hasta kemej tajtouaj toni kineltokaj? Oso xa hasta techiluijkej ke kipiajya inintaneltokalis. Keman se precursora especial kiluiaj nejon, yejua kinnankilia: “Amo nimitsonkalpanoua porin nikneki xikonpata tein tikonneltoka, ta sayoj nikneki nitajtos mouan ika nejin taman...”.

9. ¿Toni tein tikneltokaj xa no kineltoka se akin kipiaya itaneltokalis?

9 ¿Toni ueliskia ika titajtoskej iuan akin kipiaya itaneltokalis? Maj tiktemokan ika titajtoskej se taman tein kineltoka uan tein tejuan no tikneltokaj. Xa kiueyichiua sayoj se Dios, kineltoka ke Jesús toTemakixtijkauj oso ke tein amo kuali amo uejkaua ixpoliuis. Komo ijkon tikchiuaj, xa okachi kinekis techkakis.

10. ¿Toni moneki tiktemoskej tikchiuaskej, uan keyej?

10 Maj tikelnamikikan ke akin tiknojnotsaj xa amo kineltoka nochi tein kimachtiaj itech itaneltokalis. Yejua ika, keman tikmatiskej katiyejua itaneltokalis, moneki tiktemoskej tikmatiskej tein kineltoka. Se tokniuj siuat akin monotsa Donalta uan kayot Albania kijtoua: “Kemansa titajtouaj iniuan akin kijtouaj ke kipiajya inintaneltokalis, sayoj ke satepan kijtouaj ke amo kineltokaj Dios”. Uan se misionero ompa Argentina kijtoua ke sekin akin kijtouaj ke kineltokaj trinidad, tein melauj amo kineltokaj ke toTajtsin, iKonetsin uan yektikatsin espíritu sayoj se Dios. Uan no kijtoua: “Keman nikelnamiki ke akin niknojnotstok amo kineltoka nochi tein tamachtiaj itech itaneltokalis, okachi amo ouij nechkisa nikmatis toni ika niknojnotsas”. Yejua ika, maj tiktemokan tikmatiskej tein kineltokaj akin tikinnojnotsaj. Ijkon tikmatiskej keniuj tiknojnotsaskej sejse taltikpaknenkej, ijkon kemej kichiuak Pablo (1 Cor. 9:19-23).

¿TONI KINYOLNOTSA?

11. Kemej kijtoua Hechos 14: 14-17, ¿keniuj kinnojnotsak Pablo akin nemiaj Listra?

11 (Xikonixtajtolti Hechos 14:14-17.) Pablo kiitaya tein kinyolnotsaya taltikpakneminij uan ika kinnojnotsaya. Kemej neskayot, sekin akin kinnojnotsak ompa Listra tepitsin kiixmatiaj iTajtol Dios uan sekin senkis amo. Yejua ika Pablo kinnojnotsak kemej ueliskiaj kiajsikamatiskej. Ika tajtoj miak takilot tein kisentiliayaj, uan yolpakilis tein kipiayaj. Kikuik tajtolmej uan neskayomej tein amo ouij kiajsikamatiskiaj.

12. ¿Keniuj uelis tikmatiskej tein kiyolnotsa se taltikpaknenkej uan ika tiknojnotsaskej?

12 Maj tiktemokan tikmatiskej toni kinyolnotsa akin nemij kampa titanojnotsaj uan maj ika tikinnojnotsakan. ¿Keniuj uelis tikmatiskej tein kiyolnotsa se taltikpaknenkej keman tikitaj oso keman tiajsij ikaltenoj? Maj tikitakan tein kichiujtok oso tein kipia ikaltenoj. Xa tachpantok oso kiuiuitatok xiuit, xa kikaktok radio oso kichiujtok okseki taman. Komo tikitaj ke tapaleuis, uelis tipeuaskej titajtoskej ika tein kichiujtok (Juan 4:7). Hasta kemej motakentia taltikpaknenkej uelis techpaleuis maj tikmatikan kani kayot, toni tekit kichiua oso katiyejua mauiltianij kiuelita. Se tokniuj akin monotsa Gustavo kijtoua: “Niknojnotsak se telpoch akin kipiaya 19 xiujmej uan itech iplayera kipiaya itaixkopin se takat akin mokuikatia akin semi moixmatia. Niktajtanij akoni katka, uan nechiluij keyej kiuelitaya kikakis nejon takat. Nejon kichiuak maj peuani nikmachtiani ika Biblia, uan axkan nejon telpoch se tokniuj”.

13. ¿Keniuj uelis tikiluiskej se taltikpaknenkej ox kineki momachtis Biblia kemej kiyolnotsas?

13 Keman tikiluiskej se taltikpaknenkej ox kineki momachtis Biblia, maj tikiluikan kemej kiyolnotsas. Maj tikiluikan keniuj kipaleuis komo momachtia (Juan 4:13-15). Kemej neskayot, se tokniuj siuat akin monotsa Hester kinojnotsak se siuat akin kuali kikakik uan kiyoleuak maj kalaki ichan. Keman tokniuj kiitak itech tepamit se amat tein kinextiaya ke siuat katka tamachtijkej, kiluij ke tejuan no titamachtiaj, sayoj ke ika Biblia uan tonechikoluan. Siuat kinekik momachtis Biblia, mostika yajki se nechikol uan tepitsin satepan yajki se ueyi nechikol tein uejkaua se tonal. Se xiuit satepan, moauij. Maj timotajtanikan: “¿Toni kinyolnotsa taltikpakneminij akin oksepa nikinkalpanoti? ¿Uelis nikiniluis keniuj titamachtiaj ika Biblia kemej kinekiskej momachtiskej?”.

14. ¿Keniuj uelis tikpaleuiskej sejse akin tikmachtiaj ika Biblia?

14 Komo tikmachtijtokej se taltikpaknenkej, maj kuali timomachtikan achto ke tikmachtitiuij. Maj itech titanemilikan ichankauan, nemachtil tein kipia, tein kipanouani uan tein kiyolnotsa. Maj tiknemilikan toni tajkuilolmej tikixtajtoltiliskej, katiyejua videos tiknextiliskej uan toni neskayomej tikuiskej. Maj timotajtanikan toni okachi kiyolnotsas akin tikmachtiaj uan tein kiyololinis (Prov. 16:23). Ompa Albania, se siuat akin momachtijtoya iuan se precursora akin monotsa Flora, kijtoj: “Amo nikneltoka maj mikemej oksepa nemikan”. Flora amo okachi ika tajtoj nejon. Kijtoua: “Nikitak ke monekia yekinika kiixmatis Dios akin kijtoua ke kichiuas maj mikemej oksepa nemikan”. Yejua ika, nochipa keman momachtiayaj, Flora okachi ika tajtouaya inetasojtalis Jiova, itamatilis uan ichikaualis. Satepan, nejon siuat kineltokak ke mikemej oksepa nemiskej. Axkan kitekitilia Jiova ika yolpakilis.

MAJ TIKINITAKAN KEMEJ ITATOJTOKAKAUAN JESÚS

15. Kemej kijtoua Hechos 17:16-18, ¿toni tein kichiuayaj akin nemiaj Atenas amo kiuelitaya Pablo, uan keyej kisentokak kinnojnotsak?

15 (Xikonixtajtolti Hechos 17:16-18.) Akin nemiaj Atenas kinueyichiuayaj tiotsitsin, auilnemiaj uan kineltokayaj tein tamachtiayaj tamatinij. Sayoj ke Pablo amo kinemilij ke amo keman ueliskia mochiuaskej itatojtokakauan Jesús. Yejua ika kisentokak kinnojnotsak maski kiuijuikaltijkej. Yejua mochiuak se itatojtokakauj Jesús maski ‘kimouispolouaya Jesucristo’, kintajyouiltiaya tokniuan uan kinuijuikaltiaya (1 Tim. 1:13). Ijkon kemej Jesús kiitak ke Pablo ueliskia mochiuas se itatojtokakauj, no ijkon Pablo kinitak akin nemiaj Atenas. Uan ijkon mochiuak (Hech. 9:13-15; 17:34).

16, 17. ¿Toni kinextia ke akin yeski uelis mochiuas itatojtokakauj Cristo?

16 Itech yekinika siglo, tataman taltikpakneminij mochiujkej itatojtokakauan Jesús. Keman Pablo kintajkuilouilij tokniuan akin nemiaj Corinto, kijtoj ke sekin katkaj tachtekinij uan oksekin semi auilnemiaj. Uan no kijtoj: “Pero axkan Dios namechyolajchiuilij ya de namotajtakoluan” (1 Cor. 6:9-11). ¿Tiknemiliskiaj ke nejon taltikpakneminij ueliskiaj mopataskej uan mochiuaskej itatojtokakauan Jesús?

17 Itech nejin tonalmej, miakej kikaujtokej tein achto kichiuayaj uan ijkon uelis mochiuaskej itatojtokakauan Jesús. Kemej neskayot, se precursora especial ompa Australia akin monotsa Yukina uelik kiitak ke akin yeski uelis kiselis tein tamachtia Biblia. Se tonal, yetoya itech se tekitiloyan uan kiitak se ichpoch akin motalilijka miak tatuajes. Yukina kielnamiki: “Amo niknekia niknojnotsas. Sayoj ke, keman nikchiuak, nikitak ke semi kiyolnotsaya tein tamachtia Biblia porin seki itatuajes katkaj tajkuilolmej tein kipia Salmos”. Nejon ichpoch peuak momachtia Biblia uan peuak youi nechikolmej. *

18. ¿Keyej moneki amo tiknemiliskej ke sekin amo keman mochiuaskej itatojtokakauan Jesús?

18 ¿Kijtoj Jesús ke ueliskiaya “kajokuiske in tatokme” porin kichiaya maj miakej mochiuanij itatojtokakauan? Amo. Biblia kijtojkaya ke amo miakej iuan takuaujtamatiskiaj (Juan 12:37, 38). Uan Jesús uelia kimatia tein kinemiliayaj taltikpakneminij, yejua ika kimatia ke miakej amo kinekiskiaj kikakiskej (Mat. 9:4). Maski ijkon, kitemoj nochin kinnojnotsas, sayoj ke okachi kinpaleuij akin iuan takuaujtamatiaj akin amo miakej katkaj. Kemej tejuan amo ueli tikmatij tein kinemiliaj taltikpakneminij, maj amo tikijtokan ke se taltikpaknenkej oso nochin akin nemij kampa titanojnotsaj amo keman mochiuaskej itatojtokakauan Jesús. Okachi kuali, maj tikinitakan kemej akin uelis mochiuaskej itatojtokakauan Jesús. Se misionero ompa Burkina Faso akin monotsa Marc, kijtoua: “Akin niknemilia ke uelis mochiuaskej itatojtokakauan Jesús amo kisentokaj momachtiaj. Sayoj ke akin niknemilia ke amo mochiuaskej itatojtokakauan yejuan kisentokaj momachtiaj. Nikitani ke okachi kuali maj tikauakan maj iespíritu Jiova techpaleui maj tikinajsikan akin yekmelauj kinekij kimatiskej tein melauak”.

19. ¿Keniuj moneki tikinitaskej akin nemij kampa titanojnotsaj?

19 Keman yekinika tikinitaj akin nemij kampa titanojnotsaj, ueliskia tiknemiliskej ke amo miakej mochiuaskej itatojtokakauan Jesús. Sayoj ke maj tikelnamikikan tein Jesús kiniluij itatojtokakauan: “Takilome [...] peuak ya kosaui ya. Uan nojon kijtosneki ke ma amo uejkauas ok para kajokuiske in tatokme”. Taltikpakneminij uelis mopataskej uan mochiuaskej itatojtokakauan Jesús. Jiova kinpatiuita (Ageo 2:7). Komo tikinitaj kemej Jiova uan Jesús kinitaj, timochikauaskej tikinajsikamatiskej uan tikmatiskej toni kinyolnotsa. Uan tikinitaskej kemej akin uelis mochiuaskej itatojtokakauan Jesús.

NEKUIKATIL 57 Akin yeski tikixmatiltiaj iTajtol Dios

^ párr. 5 Kemej tikinitaskej akin nemij kampa titanojnotsaj kichiuas maj kuali tikinnojnotsakan uan tikinmachtikan. Itech nejin tamachtilis tikitaskej keniuj Jesús uan tatitanil Pablo kinitayaj akin kinkakiaj. No tikitaskej keniuj uelis tikchiuaskej kemej yejuan keman tikitaj toni kineltokaj uan toni kinyolnotsa taltikpakneminij, uan keman tikinitaj kemej akin uelis mochiuaskej itatojtokakauan Jesucristo.

^ párr. 17 Itech tamachtilismej “ITajtol Dios kipatak ininnemilis”, tikonajsis okachi neskayomej. Nejin tamachtilismej kiskej itech amaix Tanejmachtijkej hasta xiuit 2017. Axkan kisaj itech jw.org®. Xikonita TIAKONIMEJ > TEIN KIPANOUANIJ ITAIXPANTIJKAUAN JIOVA.

^ párr. 57 TEIN NESI ITECH TAIXKOPIN: Se tokniuj takat iuan inamik tanojnotsaj kajkalpan uan kiitaj 1) se kali tein kualtsin moita uan kipia xochimej; 2) se kali kampa kalyetouanij kinpiaj konemej; 3) se kali kampa amo tayektaliaj nion tachipauaj, uan 4) se kali kampa moita ke kipiaj inintaneltokalis. ¿Kani xa okachi uelis tikajsiskej se akin uelis mochiuas itatojtokakauj Cristo?