1. a) ¿Jas tikʼe modo bʼa spaklajel snochowe ja hermano Russell soka smojiki? b) ¿Jastal wajyujile?

EKʼELXA mas ja 100 jabʼil, ja hermano Russell soka smojiki, jujuntik paklanumik ja bʼa Yabʼal ja Dyos, stsomo sbʼaje bʼa oj yabʼye stojol ja jasa wa xyala ja Biblia sbʼaja Jyoba, ja Jesukristo, ja xchamelali sok ja koltanel yaʼa. Wa snochowe jun modo bʼa pasil spaklajel. June maʼ wa xyaʼa jun sjobʼjel, sok ja matik teyi wa spaklaye spetsanil ja tekstoʼik bʼa Biblia bʼa wa syaka sbʼaj soka sjobʼjel jaw. Anto, tixa wa stsʼijbʼanekan ja jastik spaklaye. Stsʼakatal soka skoltanel ja Jyoba, ja paklanumik it snaʼawe jitsan jastik jel tʼilan wa sjeʼa ja Biblia sok man jtyempotik jeltoni xmakuni.

2. Sbʼaja jastik alubʼalkan oj ekʼuk ja bʼa Biblia, ¿jas yuj ay ekʼele tuk oj kabʼtik stojol?

² Pe ja paklanumik it snaʼawe kʼinal mas pasil yabʼjel stojol jun jasunuk wa sjeʼa ja Biblia yuja jas yalunej oj ekʼuk ja Biblia. ¿Jas yujil? Ja bʼajtan rason jani mas pasil snajel ja jas alubʼalkan oj ekʼuk ja bʼa Biblia yajni wan ekʼel ma ekʼta. Ja xchabʼil rason bʼa snajel stojol ja jas alubʼalkan bʼa Biblia, jani oj katik tʼabʼan jkʼujoltik ja jas alxitakon soka jas ti nochani. Ta kechan wa xwaj jkʼujoltik bʼa jun jasunuk sok mi xkisatik ja tuk, tuk oj kabʼtik stojol. Sok lajansok jach ekʼel soka jas yalunejkan ja Joel. La jpaklaytik sok la kiltik jas yuj jel tʼilan oj jtukbʼestik ja jpensartik.

3, 4. ¿Jastal kabʼunejtikjan stojol ja jas yalunej oj ekʼuk ja Joel 2:7-9?

³ (Kʼuman ja Joel 2:7-9). Ja Joel xcholo bʼa jun nole langostaʼik oj koʼ sbʼaj ja slujmalil Israel. Ja chanik it bʼa  jel wego xchʼakwani ayiʼoje skarraka sok yejik jastal bʼa jun choj, sok mi jas wa xyaʼawekan ja bʼa wa x-ekʼye (Joel 1:4, 6). Jitsanxa jabʼilik, wa xkabʼtik stojol ja jas alubʼalkan oj ekʼuk ja bʼa Biblia jani wa stojolan ja xchonabʼ ja Jyoba, bʼa wan xcholjel jastal jun noleʼik langosta. Wa xkʼuʼantik ajyi ja bʼa aʼtel it wa xchʼakawe el ja «país», wa xkan kaltik, ja kristyanoʼik bʼa ibʼ kʼabʼal aye yuja olomalik bʼa relijyonik. *

⁴ Ta kechan wa xkʼumantik ja Joel 2:7-9, lajansok stojolni ay ja jas wa xcholo. Pe ta kilatik ja jas ti nochani, wa xkilatik ja stʼilanil bʼa stukbʼesel ja xcholjel sbʼaja jas yalunej ja Biblia sbʼaja it. ¿Jas yuj? La kiltik chane rason.

5, 6. ¿Jasa sjobʼjelik oj kaʼ jbʼajtik yajni xkʼumantik ja a) Joel 2:20? b) soka Joel 2:25?

⁵ Bʼajtan, la kiltik ja jas yala ja Jyoba ja bʼa Joel 2:20: «Ja maʼ jakum bʼa norte [wa xkʼan kaltik, ja nole langostaʼik] najat lek oj kiʼoch bʼa weʼnlex». Ta ja langostaʼik ja wa senyaʼan ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba, bʼa wa xcholowe sok yajel och nebʼuman jastal yala ja Jesús, ¿jas yuj oj yi och najat lek ja Jyoba? (Ezeq. 33:7-9; Mat. 28:19, 20). Ja Dyos mini oj yiʼoch najat lek ja yaʼtijumik toji, ay maʼ oj yi oche ma jun jasunuk bʼa kontraʼay soka yeʼn.

⁶ Xchabʼil, la jpensaraʼuktik ja jas wa xyala ja Jyoba ja bʼa Joel 2:25: «Keʼn oj ka lokʼolaxukawilex yuja jabʼilik chʼak jawa alajex yuja chʼak xchʼak ja langosta bʼa ay swechʼi, ja langosta mey swechʼi sok ja langosta wa xchʼakwani, ja jitsan nole soldadoʼik jekawilexi». Ja il wa xkilatik ja Dyos oj stojbʼes ja jastik xchʼakunej ja langostaʼik. Ta ja it ja wa senyaʼan ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba, ¿jas yuj wa x-alxi wa xjomwani ja jas wa xcholowe? Pe ja smeranil, ja jas wa xcholowe wa xyaʼa sakʼanil sok oj bʼobʼ skʼuluk bʼa jujuntik a-sutxuk skʼujole (Ezeq. 33:8, 19). Ja jaw jelni lek bʼa yeʼnle.

7. ¿Janekʼto stʼilanil yiʼoj ja yaljel «tsaʼan» ja bʼa Joel 2:28, 29?

⁷ (Kʼuman ja Joel 2:28, 29). Yoxil, la jpaklaytik ja jastal cholan chʼak ekʼuki. Ja Jyoba wa xyala: «Tsaʼan ja jaw oj pekʼ ja kip», wa xkʼan kaltik, tsaʼan ja yajni xchʼak ja yaʼtel ja langostaʼik. Ta ja langostaʼik ja wa senyaʼan ja matik wa xcholo ja sGobyerno ja Dyos, ¿jas yuj ja Jyoba oj spekʼ ja yip sbʼaja yeʼnle tsaʼan yajni xchʼak ja yaʼteleʼi? Lekukxta mi jaʼuk yuja yip ja Dyos, mini oj bʼobʼyujile xcholjel ja bʼa jitsan jabʼilik iljiye kontra ma ja yajni timji ja yaʼtele yuja gobyernoʼik.

8. ¿Matik wa senyaʼan ja langostaʼik ja bʼa Apocalipsis 9:1-11? (Kʼela ja dibujoʼik ja bʼa spatiki).

⁸ (Kʼuman ja Apocalipsis 9:1-11). Xchanil. Wa xkʼuʼantik ajyi ja langostaʼik wa staʼa tiʼal ja Joel jaʼ wa senyaʼan ja xcholjeli, pes ja bʼa libro bʼa Apocalipsis cha ay june bʼa wa slajatik sbʼajsok. Ja bʼa tiw wa xtax jun noleʼik langostaʼik bʼa ayiʼoj sniʼ sat jastal kristyano sok «jaxa ba sʼolomei, ti lapan yujile jujune scoronae puro oro» (Apoc. 9:7). Wa xyixtalane «ja cristiano jau ja maʼ mi yiojuc ja sello ja Dios ja ba spatanei» wa xkʼan kaltik, ja skontraʼe ja Jyoba bʼa junuk joʼe ixaw, bʼa jani wa x-albʼi ja sakʼanil jun langosta (Apoc. 9:4, 5). Ja it lajansok jani kʼotel ja matik stsaʼunej ja Jyoba oj wajuke bʼa satkʼinal, pes ja yeʼnle mi xiwye xcholjel ja  kastigo oj yayi ja Dyos ja luʼumkʼinal it jel malo, bʼa mi lek xyabʼye ja matik teye bʼa sparte ja luʼumkʼinal iti.

9. ¿Jasa stukil ja langostaʼik yila ja Joel soka yila ja Juan?

⁹ Ja jas alubʼalkan oj ekʼuk ja bʼa Apocalipsis oj slajtik sbʼaj soka bʼa Joel. Pe ayni jun stukil. Jun sjejel, ja langostaʼik wa staʼa tiʼal ja Joel wa xchʼaka el ja kʼuliki, pe ja bʼa nakʼ sat yila ja Juan alji yabʼye «mi oj scʼuxe ja jas huax qʼui ja ba luumi» (Joel 1:4, 6, 7; Apoc. 9:4). Pe ja Joel yila ti jakum bʼa norte, jaxa ja Juan yila ti elumjan bʼa jun kʼeʼen jel kʼikʼ (Joel 2:20; Apoc. 9:2, 3). Ja bʼa Joel, ja Jyoba wa xyala oj yi och najat lek ja langostaʼik, jaxa bʼa Apocalipsis wa xyala oj xchʼak-e ja yaʼteli. Mey jas wa xyala bʼa mey yiʼoje ja skoltanel ja Dyos (kʼela ja rekwagro « Ja langostaʼik bʼa Biblia: oj slajtik, pe ay stukil»).

10. Aʼa jun sjejel bʼa Biblia bʼa wa xya makunuk junxta senya bʼa sjejel tuktukil jasunuk.

¹⁰ Ja stukili wa xya jpensaraʼuktik ja chabʼ jas alubʼalkan oj ekʼuk ja bʼa Biblia mini junxtaʼuk. Bʼa tuk yaljelik, ja langostaʼik wa staʼa tiʼal ja libro bʼa Joel mini junxtaʼuk soka libro bʼa Apocalipsis. Ja it mi xcham xkabʼtik, pes ja Biblia ayni wa xya makunuk jun ita senya bʼa sjejel ja tuktukil stojolili. Jun sjejel, ja bʼa Apocalipsis 5:5 (TNM) wa x-alxi ja Jesús yeʼn  «ja choj ja bʼa kʼole bʼa Judá», jaxa bʼa 1 Pedro 5:8 wa x-alxi ja Dyablo kʼotel «jastal jun tan choj» bʼa pwestoxta ay bʼa oj bʼukwanukoʼ. Pe ojni ajyuk jun pilan xcholjel yuja wego ayxa kiʼonejtik jitsan sjobʼjel sbʼaja jastalxa oj kabʼtik stojol ja jas yala ja Joel. La kiltik.

11. ¿Jastal wa skoltayotik ja Joel 1:6 sok 2:1, 8, 11 bʼa yabʼjel stojol matik ja langostaʼik?

¹¹ Yajni wa xpaklaytik ja tuk bersikuloʼik ja bʼa jas yala oj ekʼuk ja bʼa Joel, wa xkabʼtik stojol ja aluman wan yaljel bʼa jun tiroʼanel sok soldadoʼik (Joel 1:6; 2:1, 8, 11). Ja Jyoba yala oj ya makunuk jun ‹jitsan lek tsome soldadoʼik› (soldadoʼik babilonioʼik) bʼa yajelyi skastigo ja israʼelenyoʼik kʼoka abʼaliki (Joel 2:25). Wa x-alxi ja soldadoʼik jaw «jakum bʼa norte» yujni ja babilonioʼik oj jakuke man tiw bʼa xchʼayjel snajel ja Israel (Joel 2:20). Ja soldadoʼik it wa slaja jastal jun noleʼik langostaʼik bʼa chapane lek. Ja yuj ja Joel wa xchiktes jachuk ja soldadoʼik: «Kada winik ti wajum bʼa sbʼej [...]. Snolkʼabʼine ja chonabʼ, ajnelxta kʼeʼume ja bʼa bardaʼik. Wa xkʼeye ja bʼa naʼitsaltiki, wa x-ochye bʼa bentana jastal jun elkʼanum» (Joel 2:8, 9). ¿Waxa wila ja jas wan ekʼeli? Ay soldadoʼik chikan bʼaʼa. Mey bʼa oja nakʼabʼaj. Mini maʼ oj bʼobʼ spak ajnel.

12. ¿Jastal kʼot smeranil ja jas yala oj ekʼuk ja libro bʼa Joel sbʼaja langostaʼik?

¹² Jastal langostaʼik, ja babilonioʼik (ma caldeoʼik) xchʼayawe snajel ja Jerusalén ja bʼa jabʼil 607 bʼajtanto bʼa jtyempotik. Stajel tiʼal ja jas skʼulan «ja smandaranum ja caldeoʼik» ja bʼa chonabʼ it, ja Biblia wa xyala: «Och smil sok espada ja skeremtike [...] mini snaʼa syajulal ja maʼ keremto ma akʼixto, awel ma ja matik maloʼay. Ja Dyosi yaʼakan yibʼanal bʼa skʼabʼ». Sok cha yala: «Sok stsika ja snaj ja Dyos smeranili, xchʼaya snajel ja sbardaʼil ja Jerusalén, sok chʼak stsik ja niwak yijil naʼits sok xchʼaya snajel yibʼanal ja jastik chaʼanyabʼali». (2 Crón. 36:17, 19). Yajni ja babilonioʼik xchʼayawe snajel ja jastik junuki, ja matik wa x-ekʼ ja tiw kechanta wa xkan yale: «Takin kʼinal ay, mey swinkil sok chanteʼik, sok yeʼnxa sbʼaj ja caldeoʼik» (Jer. 32:43).

13. ¿Jas wa stojolan ja Jeremías 16:16, 18?

¹³ Junuk 200 jabʼil tsaʼan yalunejxa ja Joel ja jas oj ekʼuki, ja Jyoba yaʼakan ja Jeremías bʼa oj xchol mas sbʼaja tiroʼanel it: ja chʼakwanumiki kongana oj sleʼe ekʼ ja israʼelenyoʼik matik malo sok oj syam-e spetsanile. Ja Jeremías 16:16, 18 wa xyala: «Oj jek spayjel jitsan yama chayik, wa xyala ja Jyoba, sok ja yeʼnle oj syam-e. Tsaʼan oj jek spayjel jitsan milwanum, sok ja yeʼnle oj milwanuke bʼa yibʼanal ja witsik sok ja bʼa slomanilik sok ja bʼa stʼajelalik ja patakʼ toniki». Sok cha wa xyala: «Oj kayile ja jas wa sbʼajine yuja jastik malo skʼuluneje sok yuja smule». Ama ja israʼelenyoʼik matik mi snaʼawe malaya xwaj snakʼ sbʼaje bʼa mar ma bʼa yax kʼuliki, ojni tajuke yuja chʼakwanumik babilonioʼik.

14. ¿Jas tyempo kʼot smeranil ja Joel 2:28, 29?

¹⁴ Ja bʼa jas ti nochani, ja Joel xchiktes jun lekil notisya: ja luʼumi oj cha bʼaʼalanuk (Joel 2:23-26). Tsaʼan, oj kʼotuk ja tyempo, bʼa jitsan kristyano oj snaʼe ja smeranil bʼa Dyos. Ja Jyoba wa skʼapa: «Oj pekʼ ja kip sbʼaja tuktukil tikʼe bʼakʼet, sok jawa keremtik sok jawa wakʼixuk oj  kʼe yal-e jastik oj ekʼuk [...]. Chomajkil oj pekʼ ja kip sbʼaja kaʼtijumik ixuk sok winik» (Joel 2:28, 29). ¿Jas tyempo kʼot smeranil ja yaljelik it? Mini jaʼuk ja yajni ja israʼelenyoʼik elye ja bʼa Babilonia bʼa kumxel bʼa sluʼume. Ekʼ sigloʼik tsaʼan, bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33. ¿Jastal wa xnaʼatik?

15. Jastalni wa xkʼumantik ja bʼa Hechos 2:16, 17, ¿jasa yala ja Pedro yajni staʼa tiʼal ja Joel 2:28, sok jas wa stojolan ja it?

¹⁵ Soka skoltanel ja Dyos, ja jekabʼanum Pedro ya slaj ja jas wa xyala ja Joel 2:28, 29 soka jas jel chamyabʼjel ekʼ ja bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33. Jun ma las 9 bʼa saʼan sakbʼel, ja Dyos spekʼa ja yipi, sok ja matik koʼ sbʼaji kʼe kʼumanuke tuktukil kʼumal bʼa jastik junuk jel «tzamal ja jas huan scʼulajel ja Diosi» (Hech. 2:11). Pe yajni ja Pedro staʼa tiʼal ja jas yala oj ekʼuk ja libro bʼa Joel, ¿awila maʼ tuk tʼusan ja yaljelik ya makunuki? (Kʼuman ja Hechos 2:16, 17). Ja Pedro mi ya makunuk ja yaljel «tsaʼan» jastalni ya makunuk ja Joel, ja bʼa ekʼele it ja Pedro yala ja «último cʼacʼu jumasa». Ja ultimo kʼakʼuʼik bʼa ojxta chʼayjuk snajel ja Jerusalén soka stemplo, ja Dyos oj spekʼ ja yip «ba spetzanil ja cristiano». Ja it wa stojolan ekʼ jitsan tyempo bʼa oj kʼot smeranil ja jas yalunej oj ekʼuk ja Joel.

16. a) ¿Jastal lajxelyuj ja yip ja Dyos ja bʼa xcholjel ja bʼa bʼajtan siglo? b) ¿Jastal lajxel ja bʼa jtyempotiki?

¹⁶ Tsaʼan yajni spekʼa ja yip ja Dyos sbʼaja nochumanik bʼa bʼajtan siglo, ja xcholjeli wegoxta kʼe chiknajuk. Yajni ja jekabʼanum Pablo wan stsʼijbʼajel ja skarta bʼa Colosenses, mojan bʼa jabʼil 61, bʼobʼni yal ja lekil notisya wan cholxel yabʼ «spetzanil ja cristiano» (Col. 1:23). Yajni  yala bʼa «spetzanil ja cristiano», ja Pablo ja wa xkʼan yal ja bʼa tuktukil lugar ja luʼumkʼinal wa xnaxi sbʼaj ja bʼa tyempo jaw. Ja jtyempotik, stsʼakatal yuja yip wa xyaʼa ja Jyoba, ja xcholjeli masxani pukxel sok kʼotel masan «ja ba spetzanil ja xchanil xchiquin ja satqʼuinali» (Hech. 13:47; kʼela ja rekwagro « Oj jpekʼ ja kip»).

17. ¿Jasa wa xnaʼatik ja wego sbʼaja jas yala oj ekʼuk ja Joel sbʼaja langostaʼik?

¹⁷ Anto, ¿jasa tukbʼel? Ja wego mas chikanxa lek wa xkabʼtik stojol ja jas alubʼalkan oj ekʼuk ja bʼa Joel 2:7-9. Bʼa tʼusanta yaljel, ja bersikuloʼik it mini ja wa xkʼan yal ja jastal kongana wanotik xcholjeli, jani wan yaljel ja xchʼayji snajel ja Jerusalén yuja soldadoʼik babilonioʼik ja bʼa jabʼil 607 bʼajtanto yuja jtyempotiki.

18. ¿Jasa mi tukbʼeluk sbʼaja jas wan skʼulajel ja yaʼtijumik ja Jyoba?

¹⁸ ¿Jasa mi tukbʼeluk? Ja yaʼtijumik ja Jyoba wantik xcholjel ja lekil notisya bʼa spetsanil ja lugarik sok wa xkatik makunuk tuktukil modo bʼa skʼulajel (Mat. 24:14). Ama wa stimawotik ja gobyernoʼik mini xbʼobʼyujile bʼa oj katikan ja xcholjeli. Sok stsʼakatal ja skoltanel ja Jyoba, masni kongana wanotik xcholjel ja sGobyerno ja Dyos sok mini tʼun xiwel. Kongana chʼin wa xkaʼa jbʼajtik slejel ja stojelal ja Jyoba bʼa mas oj kabʼtik stojol ja jastik alubʼalkan oj ekʼuk ja bʼa Biblia sok seguro aytik oj ya jnatik ‹ja smeranili› (Juan 16:13).