1. Ishaa Raasilinne A laggeti xannaˈanawu kaallido hiillay aybee, qassi hegee loˈˈo hiilla gididoy aybissee?

XEETU layttappe kase, Ishaa CHarles Tez Raasilinne A lagge gidida qoodan guutta Xoossaa Qaalaa tamaareti issippe shiiqiyoogaa doommidosona. Eti Xoossaa Yihoowabaa, Yesuus Kiristtoosabaa, hayqqidaageeti deˈiyo hanotaabaanne wozuwaabaa Geeshsha Maxaafay tumuppe tamaarissiyoobaa erana danddayiyaakkonne akeekanawu koyidosona. Eti metenna hiillan xannaˈidosona. Issi uri oyshaa oychchees, oychchin he citay he oyshaara gayttiya ubba xiqiseta pilggees. Wurssettan, eti pilggidi akeekidobaa xaafi oyqqoosona. Keehi koshshiya daro tumaa Geeshsha Maxaafaappe akeekanaadan Yihooway eta maaddiis, qassi he tumay ha wodiyan nuunikka xoqqu ootti xeelliyooba.

2. Nuuni Geeshsha Maxaafaa hiraagaa akeekanawu maliyo wode, issi issitoo bala ogiyan akeekanaadan oottana danddayiyaabay aybee?

² SHin, Geeshsha Maxaafaa hiraagaa akeekiyoogee Geeshsha Maxaafay tamaarissiyo keehi koshshiyaabaa akeekiyoogaappe keehi metiyaaba gidiyoogaa Geeshsha Maxaafaa tamaareti sohuwaara akeekidosona. Hegee keehi metiyaaba gidiyoy aybissee? Issi gaasoy nuuni darotoo Geeshsha Maxaafaa hiraagata loytti akeekiyoy eti polettiyo wode woy poletti simmiina gidiyo gishshataassa. Gidoppe attin, hara gaasoykka deˈees. Nuuni issi hiraagaa likke akeekanawu he hiraagaa muleera erana koshshees. Nuuni he hiraagawu issi kifile xallan xeelaa wottidi haraa aggiigikko, A bala ogiyan akeekana danddayoos. Yuuˈeela maxaafan deˈiya hiraagaara gayttidaagan hanidabay hegaara issi mala. Nuuni haˈˈi he hiraagaa zaarettidi pilggana, qassi hegaa nuuni akeekido ogiyaa aybissi laammidaakko beˈana.

3-4. Hanno gakkanawu, Yuu7eela 2:7-9n deˈiya hiraagaa nuuni ayba ogiyan akeekidoo?

 ³ Yuu7eela 2:7-9 nabbaba. Israaˈeela biittay booliyaa wudiyan qohettanaagaa Yuuˈeeli kasetidi yootiis. Achchaynne goggocoy gaammuwaagaa mala gidido booleti Israaˈeela biittan deˈiya mokkiyaaba ubbaa maana. (Yuu. 1:4, 6) He hiraagay Yihoowa asay aybinne essana danddayenna booliyaa wudiyaadan aggennan sabbakiyoogaa xeelliyaagan kasetidi odettidaba giidi nuuni daro layttawu akeekida. Ha oosoy he “biittan” woy haymaanootiyaa kaalettiyaageetu aawatettaa giddon deˈiya asaa bolli wolqqaama qohuwaa gattees giidi nuuni akeekida. *

⁴ Nuuni Yuu7eela 2:7-9 xallaa nabbabikko, hegee likke qonccisso milatees. SHin, nuuni kumetta hiraagaa yuushshi qoppiyo wode, hegaa dumma ginan akeekana koshshiyoogaa eroos. Hegaadan aybissi hanidaakko ane oyddu gaasota pilggoos.

5-6. (a) Yuu7eela 2:20, (b) Yuu7eela 2:25 nuuni nabbabiyo wode ayba oyshaa oychchiyoo?

⁵ Koyroogee, booliyaa wudiyaa xeelliyaagan Yihooway hagaadan giidi qaalaa gelidobaa akeekiyoogaa: “Huuphessa baggaara yiida booliyaa taani yedettada, intteppe haassana.” (Yuu. 2:20) Booleti Yesuusi sabbakanawunne erissiyo ashkkara oottanawu azazidoogaa azazettiya Yihoowa Markkata bessiyaaba gidikko, Yihooway eta yedettidi haassanawu qaalaa gelidoy aybissee? (Hiz. 33:7-9; Maa. 28:19, 20) Yihooway yedettidi haassiyoy baassi ammanettidi oottiyaageeta gidennan, A asaa ixxiya ura woy ixxiyaaba gidiyoogee qoncce.

⁶ Naaˈˈantto gaasuwaa, Yuu7eela 2:25n xaafettidabaa qoppa. Hegan Yihooway hagaadan giis: “Kase taani intte giddo yeddido, ta wolqqaama wudeti, gonddoti, booleti, gumbburotinne ukkubboti miido laittatu acuwaa taani intteyyo qanxxana.” Booleti gattido qohuwaa ‘acuwaa qanxxanawu’ Yihooway qaalaa gelidoogaa akeeka. Booleti sabbakiya Yihoowa asaa bessiyaaba gidikko, eti yootiyoobay qohees giyoogaa. SHin, eti yootiyoobay deˈuwaa ashsheesinne iita uri ba nagaraappe simmanaadan oottana danddayees. (Hiz. 33:8, 19) Hegee iitatuyyo keehi loˈˈoba!

7. Yuu7eela 2:28, 29n “hegaappe guyyiyan” giya qaalati nuuni ay akeekanaadan maaddiyoonaa?

⁷ Yuu7eela 2:28, 29 nabbaba. Heezzantto gaasoy hiraagan odettida hanotati kasiyaa kaallidi polettido ogiyaara gayttidaba. Yihooway hagaadan giidoogaa akeeka: ‘Hegaappe guyyiyan taani ta ayyaanaa gussana’; hegee, booleti bantta oosuwaa wurssi simmiina giyoogee? Booleti Xoossaa Kawotettaabaa sabbakiyaageeta gidikko, eti markkattiyoogaa wurssi simmin Yihooway eta bolli ba ayyaanaa gussiyoy aybissee? Wolqqaama gidida Xoossaa geeshsha ayyaanay maaddennaakko, yedetaynne eta oosuwaa muleera teqqiyoogee deˈishin eti daro layttawu aggennan mule sabbakana danddayokkona.

8. Ajjuutaa 9:1-11n qonccida booleti oona bessiyoonaa? (Koyro sinttan deˈiya misiliyaa xeella.)

⁸ Ajjuutaa 9:1-11 nabbaba. Oyddantto gaasuwaa ane haˈˈi beˈoos. Yuuˈeeli qonccissido booliyaa wudiyaa nuuni kase nu sabbakiyo oosuwaara gattoos; ayssi giikko, Ajjuutaa maxaafan hegaa mala hiraagay deˈees. He hiraagay asaagaa mala somˈˈoynne “worqqa milatiya akiliilee” huuphiyan deˈiyo booliyaa wudiyaabaa qonccissees. (Ajj. 9:7) Eti “Xoossaa maatafai som77uwan bainna asa [Xoossaa morkketa]” ichchashu aginawu qohana;  he aginati issi boolee deˈiyo wode. (Ajj. 9:4, 5) Hegee Yihoowa ashkkarata tiyettidaageeta qonccissiyaaba gidiyoogee qoncce. Eti Xoossaa pirddaa ha iita alamiyan xalan awaajjoosona; qassi hegee ha alamiyaassi exatiyaageeta keehi qohees.

9. Yuuˈeeli beˈido booletu giddooninne Yohaannisi qonccissido booletu giddon deˈiya gita dummatettay aybee?

⁹ Ajjuutaa maxaafan qonccida hiraagaa giddooninne Yuuˈeeli xaafido hiraagaa giddon issi malabay deˈiyoogee qoncce. Gidoppe attin, gita dummatettay deˈees. Hagaa qoppa: Yuuˈeela hiraagan, booleti kattaa booddilissidosona. (Yuu. 1:4, 6, 7) Yohaannisa ajjuutan, “sa7an de7iya maataa . . . qohenna mala, booliyau odettiis.” (Ajj. 9:4) Yuuˈeeli beˈido booleti huuphessappe yiidosona. (Yuu. 2:20) Yohaannisi beˈido booleti ciimma ollaappe kiyidosona. (Ajj. 9:2, 3) Yuuˈeeli qonccissido booleti yedettin haahosaa biidosona. Ajjuutan odettida booleti haahosaa yedetettibookkona, qassi eti bantta oosuwaa polanaadan paqqadettiis. Yihooway etan ufayttibeennaagaa bessiyaabi Geeshsha Maxaafan aybinne baawa.—“ Booletubaa Yootiya Hiraagata—Issi Mala Gidikkonne Dummatoosona” giya saaxiniyaa xeella.

10. Yuuˈeelinne Yohaannisi odido booleti dumma dummabaa qonccissana danddayiyoogaa bessiya Geeshsha Maxaafaa qofaa yoota.

¹⁰ He naaˈˈu hiraagatu giddon deˈiya gita  dummatettay eti issi mala gidennaagaa nuuni akeekanaadan maaddees. Yuuˈeeli qonccissido booleti Ajjuutaa maxaafan odettida booletuura issi mala gidokkona gaana danddayiyoo? Ee. Geeshsha Maxaafan, issi malaataa dumma ogiyan goˈettiyo wode, issi issitoo dumma birshshettay deˈees. Leemisuwawu, Ajjuutaa 5:5n Yesuusi ‘Yihudaa zare gidiya gaammuwaa’ geetettiis; shin 1 PHeexiroosa 5:8n Dabloosi “gudiya gaammuwaadan” qoncciis. Nuuni oyddu gaasota tobbida, qassi hegaara gayttidaagan akeekanawu metiyaabati nuuni Yuuˈeela hiraagawu hara qonccissuwaa koyana koshshiyoogaa bessoosona. Hegee ayba gidana danddayii?

11. Yuu7eela 1:6⁠ynne 2:1, 8, 11 booleti oonakko nuuni akeekanaadan waati maaddii?

¹¹ Nuuni Yuuˈeela hiraagan hara paydota pilggiyo wode, he hiraagay sinttappe wotaaddarati gattana qohuwaa kasetidi yootiyaabaa gidiyoogaa akeekoos. (Yuu. 1:6; 2:1, 8, 11) Yihooway azazettenna Israaˈeelata qaxxayanawu ba ‘wolqqaama wudeta’ woy olanchchata (Baabiloone wotaaddarata) goˈettanaagaa yootiis. (Yuu. 2:25) Israaˈeela biittaa woraajjana Baabilooneti huuphessa baggappe yiyo gishshawu, he woraajjiya olanchchati ‘huuphessa baggappe yiidaageeta’ geetettiyoogee bessiyaaba. (Yuu. 2:20) He olanchchati loytti darajjayettida booliyaa wudetun leemisettidosona. Etabaa Yuuˈeeli hagaadan giis: “Ubbaikka [wotaaddarati] ba salppiyan salppiyan sitti giidi, sinttau hemettoosona. . . . Eti katamaa eesuwan woraajjoosona; dirssaa gimbbiyaa bollankka woxxoosona. Eti keettaa bollikka kiyoosona; qassi kaisodan, maskkootiyaara geloosona.” (Yuu. 2:8, 9) Neeni he hanotaa qoppana danddayay? Wotaaddarati ubbasan deˈoosona. Qosettana danddayiyo ayba sohoynne baawa. Baabiloone olanchchatuppe ooninne kessi ekkana danddayeenna!

12. Yuuˈeeli booletubaa yootido hiraagay waani polettidee?

¹² Booletudan, Baabilooneti Yerusalaame katamaa 607 K.K. woraajjidosona. Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “[Baabiloone kawoy] eta yelaga attuma asaa . . . , bisuwan woriis; yelaga attumaasatuyyo, woikko geela7otuyyo, woikko cimatuyyo, woikko ceegatuyyo qarettennan, Xoossai eta ubbaa Naabukadanaxoora kushiyan aattidi immiis. Hegaappe guyyiyan, Baabiloone olanchchati Xoossaa Beeta Maqidasiyaa taman xuuggidi, Yerusalaame dirssaa gimbbiyaakka laalidosona. Kawo keettata ubbaa taman xuuggidi, yan de7iya al77o miishsha ubbaa xaissidosona.” (2 Odi. 36:17, 19) Baabilooneti woraajjidi he biittaa xayssi simmin, asay gaana danddayiyoobay hagaa xalla: “Ha biittai asaikka meheekka de7enna, baisa biittaa gidana; i Baabiloonetussi imettiichchiis.”—Erm. 32:43.

13. Ermmaasa 16:16, 18 birshshettaa qonccissa.

¹³ Yuuˈeeli hiraagaa yootoosappe 200 layttay aadhdhi simmin, ha qohuwaa xeelliyaagan amaridabaa kasetidi yootanaadan Yihooway Ermmaasa goˈettiis. Woraajjiyaageeti iitabaa oottida Israaˈeelata loytti koyanaagaanne eta ubbaa oyqqanaagaa Yihooway yootiis. “‘GODAI hagaadan yaagees’; Be7ite; oiqqiya daro asatussi kiittais; eti eta oiqqana. Hegaappe guyyiyan, taani daro shankkanchchatussi kiittana; shankkanchchati dere ubbaappe, kera ubbaappenne shuchchaa kooppotuppe eta shankkatidi kessana. Taani eta iitatettaanne eta nagaraa gishshaa etau naa77u kushiyaa zaarana.” Bantta nagaraappe simmibeenna Israaˈeelata Baabilooneti woraajjennaadan ano abbaykka woraykka qottana danddayeenna.—Erm. 16:16, 18.

14. Yuu7eela 2:28, 29y polettidoy awudee?

¹⁴ Biittay zaarettidi kattaa mokkanaagaa Yuuˈeeli ufayssiyaabaa odiis. Biittay zaarettidi araddana. (Yuu. 2:23-26) Hegaappe simmin deˈiya wodiyan daro asay tumaa erana. Yihooway hagaadan gees: “Taani asa ubbaa bolli ta Ayyaanaa gussana. Intte attuma naatinne intte macca naati hananabaa yootana; . . . ta attuma ashkkaratu bollinne ta macca ashkkaratu bolli taani ta Ayyaanaa gussana.” (Yuu. 2:28, 29) Israaˈeelati Baabilooneppe bantta biitti simmido wode Xoossaa ayyaanay eta bolli sohuwaara gukkibeenna. Hegee usuppun xeetaa gidiya layttaappe guyyiyan, PHenxxaqosxxe galla 33 M.Ln haniis. Nuuni hegaa waatidi eriyoo?

15. Oosuwaa 2:16, 17y yootiyoogaadan, PHeexiroosi Yuu7eela 2:28n laammidobay aybee, qassi hegee ay qonccissii?

¹⁵ PHenxxaqosxxe gallassi hanida maalaalissiyaaban Yuu7eela 2:28, 29y polettiyoogaa kiitettida PHeexiroosi ayyaanay denttettin yootiis. He galla maallado heezzu saate heeran, Xoossay ba geeshsha ayyaanaa gussin, hegaa ekkidaageeti ‘Xoossay oottido gita oosuwaabaa’ haasayiyoogaa doommidosona. (Oos. 2:11) Yuuˈeela hiraagaa yootiyo wode PHeexiroosi ayyaanay denttettin guuttaa dummatiya qaalaa goˈettiis. I ay laammidaakko neeni akeekadii? (Oosuwaa 2:16, 17 nabbaba.) PHeexiroosi Yuuˈeela hiraagaa yootido wode, “hegaappe guyyiyan” giyoogaa aggidi hagaadan giis: “Wodiyaa wurssettan,” ha sohuwan, PHeexiroosi Yerusalaamenne beeta maqidasee xayanaappe kase deˈiya wodiyaabaa yootiis. He wode, Xoossaa ayyaanay “asa ubbaa bolli” gukkana. Hegee Yuuˈeela hiraagay polettanaappe kase daro wodee aadhdhana koshshiyoogaa qonccissees.

16. Xoossaa ayyaanay koyro xeetu layttan sabbakuwaa oosuwaa waati maaddidee, qassi ha wodiyan shin?

 ¹⁶ Xoossay ba ayyaanaa koyro xeetu layttan deˈiya Kiristtaanetu bolli gussi simmin, guyyeppe kumetta alamiyaa gakkana sabbakiyo oosuwaa oottiyoogaa eti doommidosona. Kiitettida PHawuloosi Qolasiyaasan deˈiya Kiristtaanetuyyo 61 M.L. heeran ba dabddaabbiyaa xaafido wode, mishiraachchoy ‘saˈan deˈiya mereta ubbawu’ sabbakettidoogaa qonccissiis. (Qol. 1:23) Yihoowa geeshsha ayyaanaa maaduwan, sabbakuwaa oosoy ‘saˈaa gaxaa gakkanaashin’ nu wodiyan keehi aakkiis!—Oos. 1:8; “ Taani Ta Ayyaanaa Gussana” giya saaxiniyaa xeella.

17. Yuuˈeeli hiraagan yootido booleta xeelliyaagan nu akeekidobay waani laamettidee?

¹⁷ Aybi laamettidee? Nuuni Yuu7eela 2:7-9n deˈiya hiraagaa haˈˈi kaseegaappe loytti akeekida. He xiqiseti nuuni minnidi sabbakiyo oosuwaa gidennan, 607 K.K. Yerusalaame katamaa woraajjida Baabiloone olanchchati oottiyoobaa bessiyaaba gidiyoogee qoncce.

18. Yihoowa asaa xeelliyaagan laamettibeennabay aybee?

¹⁸ Laamettibeennabay aybee? Yihoowa asay sabbakanawu danddayettida oge ubbaa goˈettidi mishiraachchuwaa aggennan ubbasan sabbakiyoogaa. (Maa. 24:14) Sabbakanaadan odettida azazuwaa polennaadan ayba kawotettikka nuna diggana danddayenna. Yihooway maaddin, nuuni Kawotettaa mishiraachchuwaa awudeegaappenne aaruwan xalidi yootoos! Geeshsha Maxaafaa hiraagaa akeekanawu nuna ziqqi oottidi Yihoowa maaduwan ubbatoo zemppiyo gishshawu, koshshiya wodiyan I nuna “tumatetta ubbaakko” efaanaagaa ammanettoos.—Yoh. 16:13.