Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 20

¿Akinon “rey del norte” ipan yejuin tonaltin?

¿Akinon “rey del norte” ipan yejuin tonaltin?

“Yejua ompa mikis niman xakaj uelis kipaleuis” (DAN. 11:45).

TLAKUIKAJLI 95 Itlauilpantitikaj

TLEN TIKITASKEJ *

1, 2. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

AMAN más kuajli tikitaj ika tinemij ipan sa ika tlami itlamiyan tonaltin. Sa achijtsin poliui, Jehová niman Jesucristo kinpopoloskej nochimej tekiuajkej akin kixnamikij iTekiuajyo toTajtsin. Achto nochiuas yejuin, “rey del norte” niman “rey del sur” ok noixnamiktoskej niman kitlajyouiltijtoskej ikalpan toTajtsin.

2 Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej teotlajtojli tlen onka ipan Daniel 11:40-12:1. Tikitaskej akinon “rey del norte” ipan yejuin tonajli, niman noijki tikitaskej tleka uelis tikneltokaskej ika Jehová techmakixtis, maski san tlenon mapano.

UAJNESI SE YENKUIK “REY DEL NORTE”

3, 4. ¿Akinon yonochiuj “rey del norte”, niman tleka ijkon tikijtouaj?

3 Ijkuak opopoliuj Unión Soviética ipan 1991, itekipanojkauan toTajtsin akin ompa chantiyaj okinpaleuijkej “maski achijtsin”, pampa xok okintlaueltokakej (Dan. 11:34). Ika yejon, más kuajli opeuj tenojnotsaj. Yejon okichiuj ika ipan países kampa tlayekanaya Unión Soviética más mamiyekiyakan tokniuan. Ika yolik, Rusia niman akin kipaleuiyaj onochiujkej “rey del norte”. Ijkon ken yotomachtijkej ipan okse tlamachtijli, “rey del norte” niman “rey del sur” noixmatij pampa kichiuaj yejuin yeyi tlemach: kachtopa, kintlaueltokaj itekipanojkauan Jehová; ika ome, kiteititiaj ika kitlauelitaj toTajtsin pampa kitlajyouiltiaj ikalpan, niman, ika yeyi, yejuin omemej tekiuajkej melak noixnamikij.

4 Matikitakan tleka tikijtouaj ika ipan yejuin tonaltin Rusia niman akin kipaleuiyaj yejuamej “rey del norte”. Kachtopa, pampa yejuamej xkikauiliaj ikalpan toTajtsin matenojnotsa niman kintlaueltokaj melak miyekej tokniuan akin nemij kampa yejuamej tlanauatiaj. Ika ome, ipampa tlen kichiuaj, kiteititiaj ika kitlauelitaj Jehová niman ikalpan. Niman ika yeyi, pampa melak yokixnamijkej “rey del sur”, tlen kijtosneki Gran Bretaña niman Estados Unidos. Matikitakan kenon Rusia niman akin kipaleuiyaj yokiteititijkej ika yejuamej “rey del norte”.

“REY DEL NORTE” NIMAN “REY DEL SUR” OK NOIXNAMIKTOKEJ

5. ¿Kemanon nochiua tlen kijtoua Daniel 11:40-43, niman tlenon panoua?

5 (Xpoua Daniel 11:40-43). Yejuin teotlajtojli techititia tlenon panoskia ipan itlamiyan tonaltin. Yejuin tlaxeloltin kiteititiaj ika “rey del norte” niman “rey del sur” noixnamikiskiaj. Daniel okijto: “Ijkuak ajsis tonajli para tlamis nochiuas on ken ones ipan on tlatlachalistli, on rey de Egipto kisas niman konuijsokis on rey de Siria” (Dan. 11:40).

6. ¿Kenon tikmatij ika yejuin omemej tekiuajkej ok noixnamiktokej?

6 “Rey del norte” niman “rey del sur” ok noixnamiktokej pampa kinekij tlayekanaskej ipan nochi tlaltikpaktli. San matontlanemilikan itech tlen opanok sakin ika otlan ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, ijkuak Unión Soviética niman akin kipaleuiyaj opeuj tlayekanaj ipan miyek países tlen onokej Europa. Yejuin okichiuj ika “rey del sur” makinsentlali seki países tlen uelis kipaleuiskej ijkuak tlaixnamikis, yejuin noixmati ken Organización del Tratado del Atlántico Norte. “Rey del norte” niman “rey del sur” yokikuikej miyek tomin niman ijkon kinpiyaskej melak miyek armas. Yejuin omemej tekiuajkej noijki yonoixnamijkej pampa yokinpaleuijkej tlatlamantikej grupos akin yonoixnamijkej ipan África, Asia niman América Latina. Xiuejkaui, Rusia niman akin kipaleuiyaj yokiteititijkej ika yejuamej uejueyixtokej. Aman, yejuin tekiuajkej noijki noixnamikij ika programas tlen kipiyaj computadoras, kinekij kijtlakoskej ken kitekitiltiaj intomin niman ken tlayekanaj. Niman ijkon ken okijto Daniel, “rey del norte” ok kixnamiktok ikalpan toTajtsin (Dan. 11:41).

“REY DEL NORTE” KALAKI IPAN “ON KUALTETSIN TLAJLI”

7. ¿Tlenon yejon “Kualtetsin Tlajli”?

7 Daniel 11:41 kijtoua ika “rey del norte” kalakiskia ipan “on Kualtetsin Tlajli”. ¿Tlenon yejon “Kualtetsin Tlajli”? Yeuejkaui, noijtouaya ika xonkatka nion se tlajli tlen más makualtsin ijkon ken Israel (Ezeq. 20:6). Melak kualtsin katka pampa ompa noueyichiuaya Jehová. San ika, desde Pentecostés itech xiuitl 33, Israel xok yejua yejuin “Kualtetsin Tlajli”. Niman ijkon tikijtouaj pampa itekipanojkauan Jehová nemij ipan nochi tlaltikpaktli. Aman, yejon “Kualtetsin Tlajli” kijtosneki nochi tlen tikchiuaj akin tinemij ipan ikalpan Jehová, ijkon ken totlanechikoluan niman totenojnotsalis.

8. ¿Kenon “rey del norte” yokalak ipan “on Kualtetsin Tlajli”?

8 Ipan itlamiyan tonaltin, “rey del norte” miyekpa yokalak ipan “on Kualtetsin Tlajli”. Matiknemilikan yejuin, Alemania nazi, akin katka “rey del norte”, okalak ipan “on Kualtetsin Tlajli” ijkuak okintlaueltokak niman okinmikti itekipanojkauan toTajtsin, niman más ijkon okichiuj ipan ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli. Sakin ika otlan yejuin guerra, Unión Soviética, akin onochiuj “rey del norte”, okalak ipan yejuin “Kualtetsin Tlajli” ijkuak okintlaueltokak akin kiueyichiuayaj Jehová niman ijkuak okintitlan kampa melak okintlajyouiltijkej.

9. ¿Kenon Rusia niman akin kipaleuiyaj yokalajkej ipan “on Kualtetsin Tlajli”?

9 Xiuejkaui, Rusia niman akin kipaleuiyaj noijki yokalajkej ipan “on Kualtetsin Tlajli”. ¿Kenon? Ipan 2017, yejuin “rey del norte” xok okinkauili iteixpantijkauan Jehová matenojnotsakan niman okintsauk sekimej tokniuan. Noijki, xok okitekauili manotekitiltikan toamatlajkuiloluan, ken Traducción del Nuevo Mundo. Niman noijki onotlatkiti sucursal de Rusia, Kaltin kampa tosentlaliaj niman kampa tikinpiyaj toueyitlanechikoluan. Ipampa nochi yejuin, ipan 2018 Grupo akin Tlayekana ipan nochi tlanechikoltin okasikamat ika Rusia niman akin kipaleuiyaj yejuamej “rey del norte”. Tejuamej akin tiktekichiuiliaj Jehová xtikimixnamikij tekiuajkej nion xtikyejyekouaj tikinpatlaskej, maski kanaj sekimej techtlaueltokaj. Tejuamej tikchiuaj teoyotl “impampa nochimej on uejueyitekiuajkej”, niman más ijkuak kitlapejpeniaj itlaj tlen uelis kijtlakos ken tikueyichiuaj Jehová (1 Tim. 2:1, 2).

¿“REY DEL NORTE” KIPOPOLOS “REY DEL SUR”?

10. ¿Tlenon techpaleuis matikmatikan tla “rey del norte” kipopolos “rey del sur”?

10 Teotlajtojli tlen onka ipan Daniel 11:40-45 tlajtoua itech “rey del norte”. ¿Kijtosneki yejuin ika kipopolos “rey del sur”? Ka, “rey del sur” ok yoltos ijkuak Jehová niman Jesús kinpopoloskej nochimej tekiuajkej ipan Armagedón (Apoc. 19:20). ¿Kenon tikmatij? Matikimitakan teotlajtoltin tlen nesij ipan Daniel niman Apocalipsis.

Se tetl, tlen kijtosneki iTekiuajyo toTajtsin, kinpopolos tekiuajkej ipan Armagedón. Yejuin tekiuajkej yeskiaj ken se ueyi tlamachijchiuajli. (Xkita párrafo 11).

11. ¿Tlenon kiteititia teotlajtojli tlen uajlauj ipan Daniel 2:43-45? (Xkita tlaixkopinajli tlen onka ixpan yejuin revista).

11 (Xpoua Daniel 2:43-45). Teotlajtoketl Daniel tlajtoua itech se ueyi tlamachijchiuajli tlen tlachichiujtli ika miyek tepostin. Yejuin tepostin kixneskayotiaj tlatlamantikej tekiuajkej akin kixnamikiskiaj ikalpan toTajtsin. Ikxiuan tlen tlachijchiujtli ika tepostli niman sokitl kixneskayotia on sa ika tlami tekiuaj: Gran Bretaña niman Estados Unidos. Teotlajtojli kijtoua ika yejuin tekiuaj ok nemis ijkuak iTekiuajyo toTajtsin kinpopolos nochimej tekiuajkej ipan tlaltikpaktli.

12. ¿Tlenon kixneskayotia on ika chikome itsontekon xkuajli yolki, niman tleka melak noneki matikmatikan yejuin?

12 Apóstol Juan noijki kinteneua sekimej tekiuajkej akin yokixnamijkej ikalpan Jehová. Yejua otlajto itech se xkuajli yolki akin kipiya chikome itsontekon. On ika chikome itsontekon kixneskayotia Gran Bretaña niman Estados Unidos. Yejuin melak ueyi kijtosneki pampa kiteititia ika xnemis okse tekiuaj akin kitekipatlas. Ika chikome tsontekomatl ok tlanauatijtos ijkuak Cristo niman akin kipaleuiyaj kipopoloskej xkuajli yolki akin kipiya yejon tsontekomatl (Apoc. 13:1, 2; 17:13, 14). *

¿TLENON KICHIUAS “REY DEL NORTE”?

13, 14. ¿Akinon “Gog akin ualeua Magog”, niman tlenon kichiuas makixnamiki ikalpan toTajtsin?

13 Se teotlajtojli tlen uajlauj ipan amoxtli Ezequiel techpaleuiya matikasikamatikan tlenon uelis panos ijkuak ikinpopoloskej “rey del norte” niman “rey del sur”. Nesi ika teotlajtoltin tlen kinteneua Ezequiel 38:10-23; Daniel 2:43-45; 11:44-12:1 niman Apocalipsis 16:13-16, 21 ipan san no yejua xiujtin nochiujtiuej niman san no yejua tlemach kiteneuaj. Tla yejuin melauak, tiknemiliaj ika uelis panos yejuin.

14 Sakin ika yopeuj ueyi tlajyouilistli, “nochimej on reyes ipan on tlaltikpaktli” nosentlaliskej (Apoc. 16:13, 14; 19:19). Yejuin tekiuajkej akin nosentlaliskej kintokayotiaj “Gog akin ualeua Magog” (Ezeq. 38:2TNM). Yejuin tekiuajkej kixnamikiskej ikalpan toTajtsin niman kinekiskej kipopoloskej. ¿Tleka ijkon kichiuaskej? Apóstol Juan okitak ipan se tlatlachalistli ika oxiniko “uejueyi tesiutli” ipan itlauelikniuan toTajtsin. Kanaj yejuin “uejueyi tesiutli” kixneskayotia tlen kiteijliskej itekipanojkauan Jehová: ika ipopoliuis tlen kiyekana Satanás. Kanaj yejuin kichiuas ika “Gog akin ualeua Magog” makineki kixnamikis ikalpan toTajtsin niman kinekis kipopolos (Apoc. 16:21).

15, 16. a) ¿Kanaj tlenon kijtosneki Daniel 11:44, 45? b) ¿Tlenon ipan nochiuas “rey del norte” niman tekiuajkej akin teuamej itech “Gog akin ualeua Magog”?

15 (Xpoua Daniel 11:44, 45). Nesi ika yejuin teotlajtojli noijki kiteneua kenon itekipanojkauan Jehová kiteijliskej tlen ipan nochiuas yejuin tlaltikpaktli niman ika tekiuajkej kixnamikiskej ikalpan toTajtsin. Ompa, Daniel kijtoua ika “rey del norte” nomojtis pampa kijliskej ika “itlaj ye nochijtika neka ikisayan tonaltsintli niman neka norte” niman yejua “kisas ikan tlauejli” niman “kimiktis miyek tlakatl”. Nesi ika ijkuak kijtoua “miyek tlakatl”, kinteneujtika itekipanojkauan Jehová. * Ipan yejuin teotlajtojli, Daniel kanaj kiteneujtoya kenon sa ika tlami kixnamikiskej ikalpan toTajtsin.

16 Ijkuak toTajtsin kitas kenon “rey del norte” niman oksekimej tekiuajkej kixnamikij ikalpan, melak kualanis niman kichiuas mapeua on guerra itoka Armagedón (Apoc. 16:14, 16). Ijkuakon, “rey del norte” “ompa mikis niman xakaj uelis kipaleuis” (Dan. 11:45). Noijki ijkon inpan nochiuas oksekimej tekiuajkej akin teuamej itech “Gog akin ualeua Magog”.

Ipan guerra tlen itoka Armagedón, Jesucristo niman akin iuan tlauijsokij kipopoloskej tlen kiyekana Satanás niman kimakixtiskej ikalpan toTajtsin. (Xkita párrafo 17).

17. ¿Akinon Miguel, “on ueyixtikaj ángel tepaleuijketl”, akin noteneua ipan Daniel 12:1, niman tlenon kichiua?

17 Sakin, teotlajtojli tlen onka ipan Daniel techijlia kenon kipopoloskej “rey del norte” niman akin kipaleuiyaj, niman noijki kijtoua kenon techmakixtiskej (xpoua Daniel 12:1). ¿Tlenon kijtosneki tlen kijtoua yejuin tlaxelojli? Cristo Jesús, akin toTekiuaj, noijki noixmati ken Miguel. Yejua kipaleuijtok ikalpan toTajtsin desde 1914, ijkuak opeuj tlayekana iTekiuajyo toTajtsin ne iluikak. Sa achijtsin poliui, Miguel kinpopolos itlauelikniuan ipan guerra tlen itoka Armagedón. Ika yejuin guerra, tlamis tlen Daniel kitokayotia ken “temojtij tlajyouilistli”. Niman teotlajtojli tlen uajlauj ipan Apocalipsis kijtoua ika ipan Armagedón tlamiskej yejon tonaltin tlen noixmatij ken “temojtij tlajyouilistli” (Apoc. 6:2; 7:14).

¿IJKUILIUJTIKA TOTOKAYO IPAN “ON AMAMOXTLI”?

18. ¿Tleka xnoneki techmojtis tlen panos ika tlayekapan?

18 Daniel niman Juan kuajli techijliaj ika akin kitekichiuiliaj Jehová niman Jesús makisaskej ipan “on temojtij tlajyouilistli”. Ika yejon, xnoneki techmojtis tlen panos ika tlayekapan. Daniel kijtoua ika intokayo akin makisaskej ijkuiliujtos ipan “on amamoxtli” (Dan. 12:1). ¿Tlenon noneki tikchiuaskej niman ijkon ompa maijkuiliujto totokayo? Noneki tikteititiskej ika titlaneltokaj itech Jesús, akin onotemakak topampa (Juan 1:29). Noneki tosentemakaskej itech toTajtsin niman toapolaktiskej (1 Ped. 3:21TNM). Noijki, noneki tikpaleuiskej iTekiuajyo toTajtsin, kema, noneki tikinpaleuiskej oksekimej makixmatikan Jehová.

19. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej aman, niman tleka?

19 Aman noneki más titlaneltokaskej itech Jehová niman itech ikalpan, noijki noneki tikpaleuiskej iTekiuajyo toTajtsin. Tla ijkon tikchiuaj, timakisaskej ijkuak iTekiuajyo toTajtsin kipopolos “rey del norte” niman “rey del sur”.

TLAKUIKAJLI 149 Tlakuikajli itech akin tetlani

^ párr. 5 ¿Akinon “rey del norte” ipan yejuin tonaltin, niman kenon kipopoloskej? Tla tikmatij yejuin, kichikauas totlaneltokil niman techpaleuis matitlaxikokan ipan ueyi tlajyouilistli.

^ párr. 15 Ipan La Atalaya del 15 de mayo de 2015, páginas 29 niman 30, uelis tomachtiskej okseki itech yejuin teotlajtojli.