Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

TEMA 20

Cunanbica ¿pita ‘jahua lado llactata mandaj’ can?

Cunanbica ¿pita ‘jahua lado llactata mandaj’ can?

“Paipaj tucurimui chayamujpica, maijan ayudajtapash na charingachu” (DAN. 11:45).

CÁNTICO 95 Jehová Diospa yachachishcacunaca ashtahuanmi punchayajun

CAITAMI YACHAJUPASHUN *

1, 2. Cai temapica ¿imatata yachajupashun?

CAI mundopa tucurimui punllacunapa último punllacunapi causajushcataca cunanbimi ashtahuan ricui ushapanchi. Cunanbica tauca gobiernocunaca Jehová Diospa gobiernotaca na apoyanllu. Chaimi Jehová Diospash, Jesuspash chai gobiernocunataca ñallapacha tucuchinga. Shinapash chai nara pactarijpillatami jahua lado llactata mandaj, urai lado llactata mandajpash paicunapura macanajushpa catinga. Shinallata Jehovata sirvijcunatapashmi llaquichishpa catinajunga.

2 Cai temapica Daniel 11:40-12:1​pi parlashca profeciamandami yachajugripanchi. Cunanbi jahua lado llactata mandaj pi cashcatapashmi yachajupashun. Shinallata ama manllashpa Jehová Diospi confiashpa catina cashcatapashmi yachajupashun.

JAHUA LADO LLACTATA MUSHUJ MANDAJMI RICURIN

3, 4. Jahua lado llactata jatun mandajca ¿pita can? Intindichipai.

3 Huata 1991​pi, Unión Soviética tucurijpimi Jehová Diosta sirvijcunaca ‘ashagutallapash’ tranquilo causai usharca (Dan. 11:34). Villachita ushaimandami Unión Sovieticata apoyaj llactacunapica ashtaca ashtaca publicadorcuna tiai callarirca. Tiempohuanga Rusia, paita apoyaj llactacunapashmi jahua lado llactata mandaj tucurca. Imashinami caishuj temapi yachajuparcanchi, jahua lado llactata mandaj o urai lado llactata mandaj tucungapaca siempremi cai quimsa yuyaicunatallata rurashca: Primero, Jehová Diospa llactata llaquichishca. Segundo, paicunapa ruraicunahuanmi Taita Diostapash, paita sirvijcunatapash na ricunayachishca. Tercero, cai ishcai jatun mandajcunaca paicunapurapash macanajushpami causanajushca.

4 ¿Imamandata Rusia, paita apoyaj llactacunapash jahua lado llactata jatun mandajmi can nipanchi? Primero, paicuna mandanajushca llactacunapimi ashtaca ashtaca Jehovata sirvijcunata llaquichinajushca. Shinallata villachichunbash na saquishca. Segundo, paicunapa ruraicunahuanmi Taita Diostapash, paita sirvijcunatapash na ricunayachishca. Tercero, urai lado llactata jatun mandajhuanmi macanajushca. Urai lado llactata jatun mandajca Gran Bretaña, Estados Unidos llactacunami can. Cunanga Rusia, paita apoyaj llactacunapash jahua lado llactata jatun mandaj cashcata ricuchingapaj imacunatalla rurashcata ricupashunchi.

ISHCAI JATUN MANDAJCUNAPURAMI MACANAJUSHPA CATIN

5. Daniel 11:40-43​pica ¿imamandata parlajun?

5 (Daniel 11:40-43, liingui). Caipi parlashca profeciaca tucurimui punllacunamandami parlan. Cai textocunapica jahua lado llacta urai lado llactahuan macanajushcatami ricuchin. Profeta Danielca nircami: “Tucurimui huatacunapica, urai lado llactata jatun mandajmi, paihuan [jahua lado llactata jatun mandajhuanmi] macanajugringa” nishpa (Dan. 11:40).

6. ¿Imamandata ishcandi mandajcunaca macanajushpa catin nipanchi?

6 Jahua lado llactata jatun mandaj, urai lado llactata jatun mandajmi cai mundopa ashtahuan yali mandaj cangapaj munashpa paicunapura macanajun. Por ejemplo, Segunda Guerra Mundial jipaca Europamanda tauca llactacunami Unión Sovieticapa, paita apoyajcunapa yuyaicunata apoyai callarirca. Chaimi urai lado llactata jatun mandajca shuj llactacunahuan OTAN nishcata callarichirca. OTAN nishpaca Organización del Tratado del Atlántico Norte nisha ninmi. Cai ishcandi jatun mandajcunaca ashtaca ashtaca bombacunata, armacunata rurangapami ashtaca culquita gashtashca. África, Asia llactacunapi tiashca guerracunapi, América Latinapi tiashca macanajuicunapica jahua lado llactata jatun mandajca shuj llactatami apoyan. Cutin urai lado llactata jatun mandajca shuj llactatami apoyan. Shina apoyashpaca paicunapuramandallata macanajunshnami ricurin. Cai último huatacunapica Rusia, paita apoyaj llactacunapash cai mundopa ashtahuan yali mandajcunami tucushca. Shinallata jahua lado llactata mandajca urai lado llactata mandajhuanga tecnologiata utilizashpami paicunapura fiñanajushca. Shinami paicunapura gobiernocunata nalipi quedachingapaj internetpi imapash programacunaman yaicushpa culquitapash yangata gashtachishca. Jahua lado llactata jatun mandajca Daniel nishcashnami Jehovata sirvijcunataca llaquichishpa catijun (Dan. 11:41).

JAHUA LADO LLACTATA MANDAJMI ‘JUYAILLA LLACTATA’ LLAQUICHIN

7. ‘Juyailla llacta’ nishpaca ¿imamandata parlajun?

7 Jahua lado llactata mandajmi ‘juyailla llactata’ llaquichinga nishpa Daniel 11:41​pica villarca. Chai llactaca ¿maijanda can? Punda tiempopica Israel llactatami ‘tucui llactacunata yali juyailla llactagu’ nishpa rijsin carca (Ezeq. 20:6). Chai llactataca ¿imamandata juyailla llactagu nin carca? Chai llactapi Jehovata adoraj caimandami shina nin carca. Shinapash huata 33 Pentecostés punllamandapachaca shuj llacta cashcataca ñana ricuchinllu. ¿Imamandata shina nipanchi? Cunan punllacunapica Jehovata sirvijcunaca mundo enteropimi capanchi. Shinaca ‘juyailla llacta’ nishpaca Jehovata sirvijcuna paita adorangapaj imacunatalla rurajtami ricuchin. Por ejemplo, tandanajunata, villachina cashcatapashmi ricuchin.

8. ¿Imashinata jahua lado llactata jatun mandajca ‘juyailla llactata’ llaquichirca?

8 Tucurimui punllacunapica jahua lado llactata jatun mandajca ‘juyailla llactatami’ llaquichijushca. II Guerra Mundialpica Alemania nazimi jahua lado llactata jatun mandaj carca. Chai tiempopimi ‘juyailla llactataca’ catiriashpa llaquichirca. Chaipimi ashtaca ashtaca Jehovata sirvijcunataca huañuchirca. II Guerra Mundial jipami, Unión Soviética llactaca jahua lado llactata jatun mandaj tucurca. Paipashmi Jehovata sirvijcunata llaquichishpa, paicunapa propio llactamandapash llujchishpa cacharca.

9. Rusia, paita apoyajcunapash ¿imashinata cai último huatacunapica ‘juyailla llactaguta’ llaquichijushca?

9 Cai último huatacunapimi Rusia, paita apoyaj llactacunapash cai ‘juyailla llactagutaca’ llaquichishpa catinajushca. ¿Imashinata llaquichijushca? 2017 huatapimi jahua lado llactata jatun mandajca huaquin testigo de Jehovacunata carcelcunapi churashca. Shinallata ama villachichunmi imapash jarcaicunata churashca. Shinallata publicaciongunata, Traducción del Nuevo Mundo Bibliatapash ama utilizachunmi jarcashca. Rusia llactapi tiashca sucursalta, Tandanajui Huasicunata, Jatun Tandanajui Huasicunatapashmi dueñoyashca. Chaimandami 2018 huatapica Cuerpo Gobernanteca Rusia, paita apoyajcunapashmi jahua lado llactata jatun mandaj can nishpa villarca. Maijan gobiernocuna testigo de Jehovacunata llaquichijpipash ñucanchicunaca na shinallata tigrachinchichu, ni apoyaitapash na apoyanchichu. Bibliapi ‘jatun mandajcunamanda, shuj mandajcunamandapash, tucuicunamanda Diosta mañaichi’ nishcatami pactachipanchi. Ashtahuanbachaca Jehová Diosta ñucanchicuna adorachun saquichunmi paicunamandaca mañapanchi (1 Tim. 2:1, 2).

JAHUA LADO LLACTATA MANDAJCA ¿URAI LADO LLACTATA MANDAJTA TUCUCHINGACHA?

10. Jahua lado llactata mandajca ¿urai lado llactata mandajta tucuchingacha? Intindichipai.

10 Daniel 11:40-45​pi parlashca profeciaca ashtahuanbachaca jahua lado llactata jatun mandajmandami parlajun. Caita nishpaca ¿urai lado llactata jatun mandajta tucuchinatachu parlajun? Na. Jehová Dios, Jesuspash tucui gobiernocunata Armagedonbi tucuchijujpica urai lado llactata jatun mandajca causajungarami (Apoc. 19:20). Chaipaca Daniel libropi, Apocalipsis libropipash parlashca profeciacunamanda yachajupashunchi.

Jehová Diospa Reinotaca shuj jatun rumihuanmi chimbapuran. Diospa Reinomi Armagedonbi gobiernocunata tucuchinga. Cai gobiernocunataca shuj jatun runaman rijchajhuanmi chimbapuran. (Párrafo 11​ta ricupangui).

11. Daniel 2:43-45​pica ¿imamandata parlajun? (Callari paginapi dibujota ricupangui).

11 (Daniel 2:43-45, liingui). Profeta Danielca jatun runaman rijchajca shuj shuj cosascunahuan rurashca cashcatami parlarca. Jatun runaman rijchajpa uma, rigra, vijsa, chaquicunapash shuj shuj jatun llactacunatami ricuchin. Cai gobiernocunami Jehovata sirvijcunataca llaquichijushca. Jatun runaman rijchajpa chaquicunaca ashaca jirru, ashaca turuhuan chapushcami can. Cai chaquicunaca Gran Bretaña, Estados Unidospash último mandajcuna cashcatami ricuchin. Diospa Reino cai Alpapi tiashca gobiernocunata tucuchijujpi Gran Bretaña, Estados Unidospash causashpa catinajunatami Daniel parlashca profeciapica ricuchin.

12. a) Manllanayai animalpa canchis umaca ¿picunatata ricuchin? b) Caita yachanaca ¿imamandata minishtirishca can?

12 Apóstol Juanbashmi ashtahuan yali poderta charij llactacuna, Jehovata sirvijcunata llaquichinajushcata parlajurca. Apóstol Juanga ashtahuan yali poderta charij llactacunataca canchis umata charij manllanayai animalhuanmi chimbapuran. Cai manllanayai animalpa canchis umaca Gran Bretaña, Estados Unidos llactacunami can. Canchis umamanda cati umaca ñana tianllu. Caita yachanaca minishtirishcami can. Jesuspash, ungidocuna, angelcunapash cai Alpapi tiashca gobiernocunata tucuchijujpica cai manllanayai animalpa canchis umaca mandashpa catijungarami (Apoc. 13:1, 2; 17:13, 14). *

JAHUA LADO LLACTATA MANDAJCA ¿IMATATA ÑALLA RURANGA?

13, 14. a) ‘Magog shuti llactata mandaj Gogca’ ¿pita can? b) ¿Imashpashi Jehovata sirvijcunataca llaquichingapaj munanga?

13 Ezequiel libropi parlashca profeciaca jahua lado llactata mandajta, urai lado llactata mandajta nara tucuchijpillata talvez último punllacunapi ima pasanatami parlajun. Ezequiel 38:10-23; Daniel 2:43-45; 11:44-12:1; Apocalipsis 16:13-16, 21​pi parlashca profeciacunaca casi igualmi can. Shina cashpaca cati parrafocunapi yachachishca shinami talvez pasanga.

14 Ninan Manllanai Llaqui Punllacuna callarishca jipami, ‘tucui cai pachapi causaj jatun mandajcunaca’ tandanajushca ashtaca llactacunata callarichinga (Apoc. 16:13, 14; 19:19). Bibliapica cai tandanajushca ashtaca llactacunataca “Magog shuti llactata mandaj Gog” nishpami rijsin (Ezeq. 38:2). Paicunami Jehovata sirvijcunataca tucuchingapaj munanga. ¿Imamandata tucuchingapaj munanga? Caimanda parlashpaca apóstol Juanga nircami: “Jahua pachamandaca, [Diospa contracunapa] jahuapimi manllanayaita rundu urmamurca. Chai runduca, quimsa arrobashna llasha llashami carca” nishpa. Jehovata sirvijcunapa villachishcacunaca cai llashaj llashaj runducunashnami canga. Chaita uyashpami talvez Magog shuti llactata mandaj Gogca, Jehová Diosta sirvijcunata tucuchitapacha tucuchingapaj munanga (Apoc. 16:21).

15, 16. a) Daniel 11:44, 45​pica talvez ¿imacunamandallata parlajun? b) Jahua lado llactata mandajhuan, Magog shuti llactata apoyajcunahuanbash ¿imata tucunga?

15 (Daniel 11:44, 45, liingui). Cai textopica Jehovata sirvijcunata contracuna llaquichinata, Jehovapa sirvijcunapa villachishcacuna llashaj llashaj runducunashna cana cashcatami parlajun yarin. Jahua lado llactata jatun mandajmanda parlashpaca Danielca nircami: “Indi llujshimuj lado llactamandapash, jahua lado llactamandapash, macanajungapaj shamushcami nishpa villajpimi, ninanda manllarinajunga. Chaimandami, ninanda fiñarishpa tucuchingapaj rishpaca, ashtacacunata huañuchinga” nishpa. Cai textopi ‘ashtacacuna’ nishpaca talvez Jehovata sirvijcunamandami parlajun. * Profeta Danielca talvez Jehová Diosta sirvijcunata tucuchitapacha tucuchinatami parlajun.

16 Mundo enteromanda gobiernocuna, jahua lado llactata jatun mandajpash Jehovata sirvijcunata llaquichi callarijpimi Jehová Diosca ninanda culiranga. Chaipimi Armagedón guerraca callaringa (Apoc. 16:14, 16). Chaimi jahua lado llactata jatun mandajpa ‘tucurimui chayamujpica, maijan ayudajtapash na charinga’ (Dan. 11:45). Shinallatami Magog shuti llactata apoyaj llactacunahuanbash tucunga.

Armagedón guerrapimi Jesuspash, ungidocuna, angelcunapash Diablopa ruraicunata tucuchinga. Jehovata sirvijcunatapash salvanga. (Párrafo 17​ta ricupangui).

17. Daniel 12:1​pi parlashca Miguelca ¿pita can?

17 Daniel 12:1pica jahua lado llactata mandajta, paita apoyajcunatapash imashina tucuchi tucunatami parlajun. Shinallata Jehová Diosta sirvijcunata imashina salvanatapashmi parlajun (chai textota liipangui). Cai textopi Miguel nishpaca Jesusmandami parlajun. Jesusmi huata 1914​pi Jehová Diospa Reinopi mandai callarirca. Chai huatamandami Jehovata sirvijcunata ‘ayudajushca’. Ñallami Jesusca Armagedón guerrapi Jehovapa contracunata tucuchinga. Cai guerratami profeta Danielca ‘nara tiashca jatun llaqui huatacuna’ canga nirca. Apocalipsis libropi Juan parlashca profeciaca ‘Ninan Manllanai Llaqui Punllacuna’ Armagedón guerrapi tucurinatami parlajun (Apoc. 6:2; 7:14).

¿ÑUCANCHI SHUTICA ‘LIBROPI ESCRIBISHCA’ TIAJUNGACHA?

18. ‘Ninan Manllanai Llaqui Punllacunataca’ ¿imamandata na manllashpa shuyana capanchi?

18 Profeta Danielpash, Juanbash ‘Ninan Manllanai Llaqui Punllacunapi’ Jehovata sirvijcunataca Jehovapash, Jesuspash salvanga nircami. Chaimandami na manllashpa chai punllataca shuyana capanchi. Danielca chai punllapi salvarijcunapa shuticunaca ‘libropimi escribichishca’ tiajunga nircami (Dan. 12:1). Ñucanchi shuticuna chaipi tiajuchunga ¿imatata rurana capanchi? Jesuspimi crina capanchi (Juan 1:29). Shinallata Jehová Dios candallami siempre sirvisha nishpa mañana, bautizarinami capanchi (1 Ped. 3:21). Shuj gentecunaman Jehová Diosmanda parlashpa, paipa Reinomandapash villachishpa, yachachishpami catina capanchi. Chaita ruranaca minishtirishcapachami can.

19. Cunanmandallata ¿imatata rurashpa catina capanchi?

19 Cunanmandallatami Jehová Diospi, paipa organizacionbipash tucui shunguhuan confiana capanchi. Cunanmi Jehová Diospa Reinotapash apoyana capanchi. Shina rurashpaca jahua lado llactata jatun mandajta, urai lado llactata jatun mandajtapash Jehová Dios tucuchijujpica ñucanchica salvarishun.

CÁNTICO 149 Jehová Diosca contracunata mishangami

^ par. 5 Cunan punllacunapica “jahua lado llactata jatun mandajca” ¿pita can? ¿Imashinata cai llactaca llaquichi tucunga? Cai tapuicunamanda yachajunami ñucanchicuna ashtahuan feta charichun ayudanga. Shinallata jipa punllacunapi llaquicuna shamujpi imata ruranata ali yachachunbashmi ayudanga.

^ par. 12 Daniel 2:36-45; Apocalipsis 13:1, 2​pi parlashca profeciamanda ashtahuan yachajungapaca La Atalaya del 15 de junio de 2012 revistapi, “Jehová es un Revelador de secretos” nishca temata página 7-11pi ricupangui, “Los ocho reyes” nishca temata página 12-13pi ricupangui, “Jehová revela las cosas que tienen que suceder dentro de poco” nishca temata página 14-18pi ricupangui, “Preguntas de los lectores” nishca temata página 19pi ricupangui.

^ par. 15 Ashtahuan yachangapaj munashpaca Villajun del 1 de mayo de 2015 revistapi, página 29, 30​ta ricupangui.