1-2. Ngetyi tyipopia Salmo 40:5, ovipuka patyi Siovaa etuavela? Iya omokonda yatyi tuesukisila okulilongesa-vyo?

SIOVAA HUKU una otyali. Nkhele soka vala kovipuka vimwe Siovaa etuavela. Wetuavela eheke, eumbo limwe likahi nawa. Wetutunga nowongo, etuavela Ondaka yae Ombimbiliya. Novipuka ovio Siovaa etuavela, tuna eumbo omu tukala, tutyivila okusoka nokupopia. Tupu pahe tuanoñgonoka omakumbululo omapulo akolela vali momuenyo. — Tanga Salmo 40:5.

² Monthele ei matulilongesa ovipuka ovio vitatu Siovaa etuavela. Okusokolola kovipuka ovio matyitulundu okumupandula. Pahe tyina tuamapandula Tate yetu woluembia, matuhande okulinga etyi tyimuhambukiswa. (Ehol. 4:11) Tupu matutyivili okukuatesako vana vayondyua nomatutu a Satanasi okuti kouye kutupu Huku.

3. Omokonda yatyi eheke lielikalela nonomphangu ononkhuavo Huku atunga?

³ Onkhalelo Huku atunga ohi, ilekesa nawa okuti omunongo. (Loma 1:20; Heb. 3:4) Meulu muna onomphangu ononyingi mbeliseta nekumbi mbutiwa ono Planeta. Mahi eheke, olio vala omphangu itavela okukala ovanthu.

4. Omokonda yatyi tupopila okuti ohi ikahi vali nawa tyipona onombapolo?

⁴ Movipuka vimwe eheke lielifwa nombapolo ikahi melunga. Mongeleka, eheke okapuka okatutu vala keli pokati kono Planeta ononkhuavo. Mahi tupu eheke lielikalela katutu  novanthu veli mombapolo. Soka ñgeno ovanthu veli mombapolo, mahi ovo muene vena okutaindya omphepo mavafimi, nokulia kuavo, nomaande okunwa, olisu yatyo aveiyekela vala mombapolo yatyo. Okuti mavetyivili okukalamo ehimbwe? Nii vala, mavankhi. Mahi eheke lityivila okulinga ovipuka ovio aviho namphila muna ovanthu ovanyingi novinyama. Lituavela omuenyo tufima, nokulia, nomaande. Iya ovipuka ovio kavipu. Olisu iyumbwa meheke liatyo, mahi no ngotyo eheke liehiwa vala nawa. Omokonda yatyi? Omokonda Siovaa watunga eheke monkhalelo ilisukula vala aike. Pahe matulilongesa ovipuka vivali vihuvisa Siovaa atunga: omuenyo tufima, nonkhalelo omaande eliseta-seta.

5. Oñgeni ovanthu novinyama vafima, iya otyo tyilekesa-tyi?

⁵ Ovanthu novinyama vesukisa omuenyo opo vahankhie. Tyina tufima tunyingiya omphepo momapunga etu, atupolomo omphepo ihesilivila vali itiwa dióxido de carbono. No ngotyo ovanthu novinyama kavetyivili okumana omphepo mouye, tupu eheke kaliyula o dióxido de carbono. Omokonda yatyi? Omokonda Siovaa watunga omiti opo vinyine o dióxido de carbono, avituavela omphepo ikahi nawa. Tyilinge omiti ominene, tyilinge omiti vikulila momaande, aviho vituavela omuenyo. Onkhalelo omuenyo watungwa, itulunda okupopia okuti: “Huku . . . waavela ovanthu aveho omuenyo, nomufimo.” — Ovil. 17:24, 25.

6. Oñgeni omaande eliseta-seta? Iya otyo tyitulongesa-tyi konthele ya Siovaa? (Tupu tala okakasa kati: “ Omaande Otyiawa Tuapewa na Siovaa.”)

⁶ Eheke lina omaande mokonda lili pomphangu ikahi nawa. Inkha ekumbi lifuenaina vali katutu peheke, omaande awatata, pohi pakala tyihena natyike tyina omuenyo. Tupu inkha lihondovoka vala katutu, omaande aeho akala omamanya, pohi apakala tyihena natyike tyina omuenyo. Onthue tuna omaande ekahi nawa mokonda Siovaa wapaka ohi pomphangu yaviuka. Tala etyi omaande eliseta: Ekumbi liveta kombanda yomaande, outokotwe watyo auhimbika okuenda no peulu, aukala omakaka. Kese enima omaande enda no peulu omanyingi vali tyipona omaande omatala aeho o mouye. Omaande oo akala peulu ononthiki ekwii, amomo; etyi onthue tuihana okuti ombila. Konyima aakondoka vali melunga no monondongi. Onkhalelo omaande eliseta-seta ilekesa nawa okuti Siovaa omunongo iya natyike tyimupuiya. — Jó 36:27, 28; Ecl. 1:7.

7. Ngetyi tyipopia Salmo 115:16, oñgeni tupondola okulekesa ku Siovaa okuti tuemupandula ovipuka etuavela?

⁷ Oityi tuesukisa okulinga opo tupandule Siovaa etyi etuavela eheke novipuka aviho vikahimo? (Tanga Salmo 115:16.) Otyipuka tyimwe tuesukisa okulinga okusokolola kovipuka aviho Siovaa atunga. Okusokolola matyitulundu okumupandula ononthiki mbatyo ambuho. Otyikuavo, okutala nawa opo tuhasilise apa tukala.

8. Omokonda yatyi tupopila okuti owongo uhuvisa?

⁸ Owongo watungwa monkhalelo imwe ihuvisa! Owongo wove wahimbika okutungwa etyi ankho uli meimo. Ono minutu mbatyo ambuho, ono selula mbowongo wove ankho mbulityita vala. Ovanongo vapopia okuti owongo womukulu una ono selula ononyingi mbupondola okukatuka onombiliau 100 (100.000.000.000). Ono selula ombo mbutiwa ono neurónio. Ono neurónio ambuho okumbuhonyeka mbulema okilu nomeya  (1.5 kg). Tala vala ovipuka vimwe owongo upondola okulinga.

9. Oityi tyilekesa okuti okupopia otyiawa tuapewa na Huku?

⁹ Tyina tusoka ku etyi tyakutikinyua mokupopia, tuhuva unene! Apeho tyina upopia ondaka ike vala, owongo wove ulikuata nomihipa vihungi po 100 vikahi kelaka, no kengongoliwa, no komilungu, no kotyiyeli, no monthulo. Omihipa ovio aviho vina okuundapela kumwe momuvo wike vala opo etyi tupopia tyiivale nawa. Omukanda umwe wahonekwa mo 2019, wapopia okuti omalukembe apondola okunoñgonoka onondaka mbumwe. Otyo tyelikuata netyi ovanongo vamwe vehole okupopia okuti onthue tutyitwa nounongo wokupopia omalaka omanyingi. Okupopia otyiawa tuapewa na Huku, hatyo? — Êx. 4:11.

10. Oñgeni tupondola okulekesa okuti tuapandula omulungu?

¹⁰ Ovanthu vamwe vetavela okuti eheke novipuka ovikuavo, vieyako vala avike. Pahe onkhalelo imwe yokulekesa okuti tuapandula otyiawa otyo, okuvepopila omokonda yatyi tutavelela okuti o Huku watunga ovipuka aviho. (Sal. 9:1; 1 Pet. 3:15) Ovanthu vokulongesa ngotyo, vahanda tusoke ngavo. Oñgeni tupondola okuvekuatesako okutavela okuti Tate yetu Siovaa, oe watunga eulu nohi? Tupondola okuvetangela Ombimbiliya, nokuvepopila ovipuka vimwe tukahi nokulilongesa monthele ei. — Sal. 102:25; Isa. 40:25, 26.

11. Oityi vali tyilekesa okuti owongo ulinga ovipuka vihuvisa?

¹¹ Otyipuka otyikuavo tyihuvisa mowongo, onkhalelo tuhinangela ovipuka. Kohale, omunongo umwe wapopile okuti ovipuka owongo utyivila okukuata nawa, okuvihonyeka vituuka okulinga omikanda vilamba ponomiliau 20 (20.000.000). Mahi pahe ovanongo vaimbuka okuti ovanthu vetyivila okuhinangela ovipuka ovinyingi-nyingi vali, vilamba pombalulo oyo. Otyo tyihuvisa, hatyo?

12. Oñgeni ovanthu velikalela novinyama?

¹² Ovanthu velikalela unene novipuka ovikuavo Huku atunga pano pohi. Onthue tutyivila okulilongesila kovipuka viaendeleko kohale. Tupondola okuhinangela ovipuka ovio, nokusokolola kuvio, nokutala etyi tuesukisa okupilulula momuenyo wetu. (1 Kol. 6:9-11; Kolo. 3:9, 10) Ovanthu vetyivila okulongesa omutima wavo opo utyivile okupunga otyiwa notyivi. (Heb. 5:14) Tupondola okukala noluembia na vakuetu, nokuvelingila okankhenda. Tupu tupondola okuhetekela ovituwa vya Siovaa ngetyi ouviuki.

13. Ngetyi tyipopia Salmo 77:11, 12, oityi tupondola okulinga opo tulekese ku Siovaa okuti tuapandula etyi etuavela owongo?

¹³ Onkhalelo imwe yokulekesa okuti tuapandula owongo, okuhinangela etyi Siovaa  etukuatesileko momuenyo wetu. Okulinga ngotyo tyipameka onthumbi yetu yokuti tupu Siovaa metukuatesako komutwe wandyila. (Tanga Salmo 77:11, 12; 78:4, 7.) Onkhalelo onkhuavo, okuhinangela ovipuka vakuetu vetulingila, atuvepandula. Ovanongo vehole okupopia okuti ovanthu vokupandula vena vali ehambu. Tupu tupondola okuhetekela Siovaa tyina tuholovona okuevela vakuetu. Okulinga ngotyo tyikalesa nawa omutima wetu. Mongeleka, Siovaa kalimbwa ovipuka. Mahi tyina tuamapengesa, atulivele, uholovona okutuevela alimbwi-ko. (Sal. 25:7; 130:3, 4) Otyo Siovaa ahanda tulinge tyina vakuetu vetulinga otyipuka tyitunumanesa, avetuiti otyiponyo. — Mat. 6:14; Luka 17:3, 4.

14. Oityi vali tupondola okulinga opo tulekese okuti tuapandula owongo?

¹⁴ Tupu tupondola okulekesa ku Siovaa okuti tuapandula etyi etuavela owongo tyina tulinga ovipuka vimuhambukiswa. Ovanthu vamwe, muene valinga vala etyi vahanda. Etyi Siovaa etuavela owongo, kahandele onthue tutokole etyi tyaviuka netyi tyapenga. Siovaa uhanda onthue tutavele ovitumino viae mokonda oe wetutunga. Utyii okuti ovitumino viae vikahi vali nawa tyipona okulinga vala etyi tuhanda. (Loma 12:1, 2) Tyina tuendela movitumino vya Siovaa omuenyo wetu ukala nawa. (Isa. 48:17, 18) Tyihe-otyo vala, tumuhambukiswa mokonda tutyinda omuenyo monkhalelo ilekesa okuti tuanoñgonoka etyi etuavelela omuenyo. — Pro. 27:11.

15. Oñgeni Siovaa alekesa okuti utuhole mokuetuavela Ombimbiliya?

¹⁵ Ombimbiliya otyiawa tuapewa na Huku! Tate yetu wo keulu watuma okuhoneka Ombimbiliya mokonda utuhole unene. Mo Ombimbiliya, Siovaa wakumbulula omapulo akolela unene ovanthu vehole okulilinga, nga aa: Opi tuatuka? Tuna omuenyo mokonda yatyi? Oityi matyikamoneka komutwe wandyila?  Siovaa uhanda ovana vae aveho pano pohi vanoñgonoke omakumbululo omapulo oo. Otyo alundila ovanthu opo vapitiye Ombimbiliya momalaka omanyingi, tunde kohale. Hono Ombimbiliya ili momalaka alamba po 3.000! Petupu omukanda wapitiyua momalaka omanyingi ngoo. Ombimbiliya omukanda wayandyaneswa vali mouye auho. Ovanthu ovanyingi vena Ombimbiliya momalaka avo muene, tyilinge vakala kokule tyilinge vakala popepi. — Tala okakasa kati: “ Ombimbiliya Ikahi Nokupitiyua Momalaka Apopiwa mo Afrika.”

16. Ngetyi tyipopia Mateusi 28:19, 20, oñgeni tupondola okulekesa okuti tuapandula Ombimbiliya?

¹⁶ Matulekesa okuti tuapandula Ombimbiliya putyina tuitanga ononthiki mbatyo ambuho, nokusokolola ku etyi tulilongesa-mo, na tyina tulinga ononkhono mbokuendela muetyi tulilongesa. Tupu tulekesa okuti tuapandula Huku tyina tupopila vakuetu etyi Ombimbiliya ilongesa. — Sal. 1:1-3; Mat. 24:14; tanga Mateusi 28:19, 20.

17. Ovipuka patyi Siovaa etuavela tuapopia monthele ei? Oityi matulilongesa monthele mailandulako?

¹⁷ Monthele ei, tuelilongesa ovipuka vitatu Siovaa etuavela. Wetuavela eheke, eumbo lietu; nowongo, ulinga ovipuka ovinyingi vihuvisa; Nondaka yae Ombimbiliya. Mahi tupu pena ovipuka vimwe Siovaa etuavela vihamoneka komaiho. Ovio matuya okulilongesa monthele mailandulako.