1, 2. a) Jastalni wa xyala ja Salmo 40:5, ¿jas majtanalik yaʼunejkitik ja Jyoba, sok jas yuj oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

JA Jyoba jun Dyos jel jaman skʼujol. La jpensaraʼuktik jujuntik ja majtanalik yaʼunejkitiki: ja Luʼumi, ja tsamal jlugartik; ja jchijnakʼtik, tsamalxta kʼulubʼal, soka Biblia, ja Yabʼal jel tsamali. Soka oxe majtanalik it, ja Jyoba yaʼunejkitik jun lugar bʼa ajyel sakʼan, ja wa xbʼobʼ jpensaraʼuktik sok wa xbʼobʼ kʼumanukotik, soka sjakʼjel ja bʼa sjobʼjelik mas tʼilanik ja bʼa jsakʼaniltik (kʼuman ja Salmo 40:5).

² Ja bʼa artikulo it oj jpaklaytik tʼusan ja bʼa oxe majtanalik yaʼunejkitik ja Jyoba. Yajni mas wa xpensarantik sbʼaja jaw, mas chaʼanyabʼalil oj kiltik sok yajelyi tsʼakatal ja jKʼulumantik bʼa jel wa syajtayotik (Apoc. 4:11). Sok masni chapan oj ajyukotik bʼa skoltajel ja matik loʼlubʼale yuja skʼuʼajel bʼa evolución.

3. ¿Jas yuj ja Luʼumi mini oj slaj ja tuk planetaʼiki?

³ Ta kilatik lek jastal skʼulan ja Dyos ja jluʼumtiki, ojni kiltik jaman lek ja sbiboʼili (Rom. 1:20; Heb. 3:4). Ayni tuk planetaʼik bʼa wan sututuk ja bʼa sjoyanal ja Kʼaʼuji. Pe ja luʼumi mini oj slaj ja tuk planetaʼiki, pes kechantani ja Luʼumi ayiʼoj ja jastik wa xmakuni bʼa oj ajyuk sakʼan ja kristyano.

4. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja luʼumi mini tʼun oj slaj jun barko kʼulubʼal yuj winik?

⁴ Ja Luʼumi jach jastal jun barko bʼutʼel swinkil bʼa wan kayinajuk ekʼ ja bʼa sutsatkʼinali. Pe ja jluʼumtiki tukni lek yuja barko kʼulubʼal yuj winiki. Jun sjejel, lekbʼi ja matik wajume ja bʼa barko yeʼn oj skʼuluke ja ikʼ wa sjakʼaweʼi, ja swaʼeleʼi soka jaʼi, sok mi xbʼobʼ sjip-e koʼ bʼa yoj jaʼ ja stsʼileleʼi, ¿janekʼ  maʼ tyempo oj ajyuke sakʼan? Pes wegoni oj chamuke. Pe jaxa bʼa Luʼumi ayni sakʼane jitsan miyonik. Ja jluʼumtiki tini wa xya eluk spetsanil ja ikʼ wa xjakʼatiki, ja waʼelali soka jaʼ wa xmakunikujtiki. Sok mini xchʼak ja jastik it wa xmakuni ja bʼa sakʼanili. Soka tsʼileliki mi ti wa xjipxi bʼa sutsatkʼinal. Anima yuja it jumasaʼ, ja jluʼumtiki jelni tsamal ay sok ayni swinkil. ¿Jastal wa xchʼak bʼobʼuk ja it? Ja Jyoba skʼulunej sok jastik junuk bʼa wa xcha ya sakbʼuk ja jastik yiʼoji. La kiltik chabʼe sbʼaj ja it: ja jastal wan ita ekʼ bwelta ja ikʼ wa xjakʼatiki sok ja jaʼi.

5. ¿Jastal wan ekʼ bwelta ja ikʼ wa xjakʼatiki, sok jasun wa slaja sbʼajsok?

⁵ Ja ikʼ wa xjakʼatiki jun tikʼe gas. Ta meyuk ja gas it, mini oj bʼobʼ ajyuk sakʼan ja kristyano soka chanteʼiki. Kada jabʼil, ja jastik sakʼani wa sjakʼawe jitsan ikʼ bʼa asyado. Pe mi wa xchʼakawe-el sjakʼjel ja lekil ikʼi, sok ja satkʼinali mi wa xbʼutʼ-el kuxil ikʼ. ¿Jastal wa xbʼobʼ ja it? Jani yuja kechanta wan ekʼ bwelta ja ikʼi. Ja Jyoba skʼulan tuktukil kʼul sok teʼaltik bʼa tuktukil sniwanil bʼa wa snukʼu ja kuxil ikʼi sok wa xya eluk ikʼ bʼa asyadoxa. Ja jastal kechan wan ekʼ bwelta ja ikʼi wani slaja sbʼaj soka jas wa xyala ja Hechos 17:24, 25: «Ja Dios [...] huax yaa quitic ja jsacʼaniltiqui. Huax quiajtic icʼ yuj ja yeni».

6. ¿Jastal wan ekʼ bwelta ja jaʼi, sok jasa wa sjeʼa? (Cha kʼela ja rekwagro « Ja jaʼi juni majtanal bʼa Jyoba»).

⁶ Ja bʼa Luʼumi ay jaʼ jastal líquido, yujni ja Luʼumi malan lek ja snajtil yiʼoj ja Kʼaʼuji. Lek mas mojanuk yiʼoj, ja jaʼi oj chʼak tabʼinuk, sok ja luʼumi jach oj ajyuk jastal jun patakʼ kʼosan ay sok kʼakʼ ay. Pe lek mas najatuk ay, ja jaʼi oj chʼak pax hielo, jaxa Luʼumi oj pax jun niwan bola hielo. Yuja Jyoba yaʼakan bʼa slugar ja Luʼumi, ja bʼa mero wa xbʼobʼ ajyuki, ja jastal kechanta wan bwelta jaʼi wa xyaʼa sakʼanil. ¿Jastal wa xbʼobʼ ja it? Ja Kʼaʼuji wa xkʼixna ja mari sok ja tuk jaʼik wa xtax ja bʼa ja luʼumi, sok ja jaʼ wa xtabʼini wa xpax asonil. Kada jabʼil, ja jaʼ wa xtabʼini oj bʼobʼ sbʼutʼ 500,000 mil tanque bʼa jaʼ (kada tanque ayiʼoj 1 kilometro snajtil, skʼatanil sok xchaʼanil). Ja jaʼ it wa xkan bʼa satkʼinal junuk lajune kʼakʼu, anto tixa wa xyaʼa ja jaʼi ma wa xkoʼ jastal teʼew, sok tini wa xkumxi bʼa mar ma bʼa tuk jaʼik. Jachtani wan ekʼ bwelta ja jaʼi. Ja Jyoba jachni skʼulankan bʼa tolabida oj ajyuk jaʼ ja bʼa luʼumi. Ja it wa sjeʼa ja sbiboʼil soka yip yiʼoji (Job 36:27, 28; Ecl. 1:7).

7. ¿Jastal wa xbʼobʼ jetik wa xkaʼatik tsʼakatal yuja majtanal wa staʼa tiʼal ja Salmo 115:16?

⁷ Bʼa mas oj kiltik chaʼanyabʼal ja jluʼumtiki sok ja jastik lek yiʼoji, tʼilan oj jpensaraʼuktik ja bʼa skʼulbʼenik ja Jyoba (kʼuman ja Salmo 115:16). Ja it oj snik-otik bʼa yajelyi tsʼakatal kada kʼakʼu ja Jyoba yuja jastik lek wa xyakitiki. Chomajkil wa xjeʼatik wa xkatikyi tsʼakatal yajni wa xkʼujolantik bʼa yajel ajyuk sak ja yal xetʼan Luʼum bʼayotiki.

8. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja jchijnakʼtiki kʼulubʼal bʼa jun modo jel tsamal?

⁸ Ja xchijnakʼ ja kristyano kʼulubʼal bʼa jun modo jel tsamal. Yajni tito aytik ja bʼa yoj slukum ja jnantiki, ja jchijnakʼtiki och stojbʼes sbʼaj ja jastalni chapubʼali. Sok bʼa kada minuto wa stojbʼes sbʼaj milik célulaʼik ja bʼa jchijnakʼtik. Ja paklanumiki wa xyalawe ja bʼa xchijnakʼ jun kristyano ayiʼoj junuk 100,000 miyonik neurona, jun tikʼe célula yiʼoj ja jchijnakʼtik bʼa jel chaʼanyabʼal. Ja célulaʼik it ti naka tsoman ay bʼa jun ita paquete bʼa kechanta 1.5 kilo ja yalali. La kiltik jujuntik jasunuk wa xbʼobʼ skʼuluk ja jchijnakʼtiki.

9. ¿Jas wa xya kʼokxan ja weʼn bʼa juni majtanal bʼa Dyos ja wala kʼumanitiki?

 ⁹ Ja jastal wala kʼumanitiki juni milagro. La jpensaraʼuktik jas wa x-ekʼ ja bʼa jkwerpotik ja yajni wala kʼumanitiki. Yajni wa xkalatik kechanta jun yaljel, ja jchijnakʼtik tʼilan oj stoj ja snijkelal junuk 100 muskuloʼik ja bʼa kakʼtiki, ja bʼa jsojostiki, ja bʼa stsʼujmil jtiʼtiki, ja bʼa jkarrakatiki soka bʼa jpechotiki. Bʼa oj kaltik chikan lek ja yaljeliki, ja musculoʼik jaw tʼilani cholan cholan oj nijkuke. Jaxa bʼa wa xbʼobʼ jnebʼtik tuktukil kʼumali, jun spaklajel axi eluk ja bʼa 2019 yala bʼa jun yal alats wanxa xkʼot snaʼ jujuntik yaljel. Ja spaklajel it wani slaja sbʼaj soka jas wa xyalawe jitsan paklanumik: yajni wala pojkitik wanxani xbʼobʼ jnatik jun kʼumal sok snebʼjel tuk. Merani leka, ja wala kʼumanitiki juni majtanal bʼa Dyos (Éx. 4:11).

10. ¿Jastal wa xbʼobʼ jetik wa xkaʼatik tsʼakatal yuja wala kʼumanitiki?

¹⁰ Wani xbʼobʼ katik tsʼakatal ja wala kʼumanitiki. Jun modo bʼa skʼulajel jani yajel makunuk bʼa xcholjel yabʼ ja matik wa skʼuʼane bʼa evolución bʼa jas yuj wa xkʼuʼantik ja Dyos yeʼn skʼulan ja jastik junuki (Sal. 9:1; 1 Ped. 3:15). Ja matik wa spukuwe ja sjejel bʼa evolución wa skʼanawe oj jkʼuʼuktik mini maʼ skʼulunej ja Luʼumi soka sakʼanili. Oj bʼobʼ katik makunuk ja Biblia sok jujuntik puntoʼik ja bʼa artikulo it bʼa skoltajel ja jTatik tey bʼa satkʼinal sok xcholjel yabʼ ja matik wa skʼana oj smaklaye jas yuj wa xkʼuʼantik lek ja Jyoba yeʼnani ja maʼ skʼulan ja satkʼinal soka Luʼumi (Sal. 102:25; Is. 40:25, 26).

11. ¿Jas pilan rason kiʼojtik bʼa yaljel ja jchijnakʼtiki jelni chamyabʼjel?

¹¹ Ja jpensartiki jelni chamyabʼjel. Ja tyempo ekʼeljani, jun científico kʼot snaʼ ja xchijnakʼ ja kristyano wa xbʼobʼ ya julskʼujol jastik junuk bʼa nolan ay bʼa 20 miyonik niwak libroʼik. Pe ja bʼa jtyempotiki wa xkʼuʼaxi ja jpensartiki wani xbʼobʼ snol mas jitsan jastik junuk. Sok stsʼakatal ja jaw, wa xbʼobʼ jkʼuluktik jun jasunuk jel chaʼanyabʼal. ¿Jasunkiluk?

12. Stsʼakatal yuja wa xjul jkʼujoltik sok snebʼjel soka jastik ekʼeljan jbʼajtiki, ¿jasa wa xbʼobʼ jkʼuluktik?

¹² Bʼa spetsanil ja jastik sakʼan ja bʼa luʼumi, kechanta ja kristyano wa xjulskʼujol sok snebʼjel soka jastik ekʼel sbʼaji. Yajel juljkʼujoltik sok spensarajel ja jastik ekʼeljan ja bʼa jsakʼaniltiki wa skoltayotik bʼa yiljel chaʼanyabʼalil ja jastik bʼa leki sok stojel ja jpensartik mi lekuk soka jmodotiki (1 Cor. 6:9-11; Col. 3:9, 10). Yuja it, oj bʼobʼ jchaptik ja jconcienciatik bʼa snajel bʼaya bʼa leki soka bʼa mi lekuki (Heb. 5:14). Oj bʼobʼ jnebʼtik sjejel yajtanel, lekil jkʼujoltik sok yajulal kʼujol, bʼa oj jnebʼtik ja jastal toj wa skʼulan ja jasunuk ja Jyoba.

13. Jastalni wa xyala ja Salmo 77:11, 12, ¿jastal oj katik makunuk ja majtanal bʼa jpensartik?

¹³ Jun modo wa xkaʼatikyi tsʼakatal yuja majtanal bʼa jpensartik jani skʼujolajel bʼa  yajel juljkʼujoltik spetsanil ekʼele jastal skoltunejotik ja Jyoba sok yaʼunej kulan jkʼujoltik. Ta wa xkatik tsatsbʼuk ja jastal wa xjipa kʼujoltik bʼa yeʼn oj skoltayotik ja bʼa tyempo jakumi (kʼuman ja Salmo 77:11, 12; 78:4, 7). Bʼa pilan modo wa xjeʼatik wa xkisatik ja majtanal it jani yajel juljkʼujoltik spetsanil ja jas lek wa skʼulankitik ja kristyano sok yajelyi tsʼakatal. Ja paklanumiki snaʼuneje ja kristyano matik wa xyaʼawe tsʼakatal masni gusto aye. Yajni wa xkatik makunuk ja jpensartiki, jani oj jnochtik ja Jyoba. Ja yeʼn ayni jastik junuk bʼa wa xchʼay skʼujol. Jun sjejel, anima ayiʼoj jun spensar bʼa tsʼikan lek, wani xyaʼawotik perdon sok wa xchʼayskʼujol ja jastik mi lekuk wa xkʼulantik ta wa xnaʼatik malaya (Sal. 25:7; 130:3, 4). Sok ja yeʼn wani skʼana oj jkʼujoltik junxta soka matik wa syajbʼesotik soka matik wa skʼanakitik perdon (Mat. 6:14; Luc. 17:3, 4).

14. ¿Jastal oj jetik yajel stsʼakatal yuja tsamal jchijnakʼtiki?

¹⁴ Ojni bʼobʼ jetik wa xkaʼatik tsʼakatal yuja tsamal jchijnakʼtik yajel makunuk bʼa stoyjel ja maʼ yaʼunejkitiki. Jujuntik kristyano wa xyawe makunuke kechanta bʼa slekilal yeʼnle sok skʼulajel ja jas lek xyilawe soka bʼa mi lekuki. Pe yuja yeʼn skʼulanotik ja Jyoba, ja jastik yaʼunej kʼulani masni lek yuja jastal wa xpensarantik ja keʼntiki (Rom. 12:1, 2). Ja yuj, yajni wa xkʼuʼantik ja smandari, gusto wala ajyitik sok laman (Is. 48:17, 18). Sok ja jsakʼaniltiki ayni stojol: stoyjel sok yajel gustoʼaxuk ja jKʼulumantiki, ja jTatik Dyos (Prov. 27:11).

15. ¿Jastal wa sjeʼa ja syajal skʼujol jmoktik ja Jyoba yuja yakitik ja Biblia?

¹⁵ Ja Biblia jun majtanal bʼa wa sjeʼa ja syajalskʼujol ja Dyos. Ja jTatik bʼa satkʼinali, yuja jel chaʼanyabʼalil xyila ja yuntikil bʼa luʼum, ja yuj yaʼakan a-stsʼijbʼuke winike bʼa najate. Ja Jyoba wa xya makunuk ja Yabʼali bʼa sjakʼjel ja sjobʼjelik mas tʼilanik ja bʼa sakʼanili. Jujuntik ja sjobʼjelik ja it: ¿bʼa jakelotik?, ¿jas yuj ja sakʼanotiki?  sok ¿jasa oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumto? Yuja Jyoba wa skʼana spetsanil ja yuntikili a-snaʼe ja sjakʼjel ja bʼa sjobʼjelik it, bʼa jitsanxa jabʼil wan skʼulajel asutxuk ja Biblia bʼa jitsan kʼumalik. Ja bʼa jtyempotiki, ja Biblia ayxa elel bʼa mas ja 3 mil kʼumalik, jach yenteroʼil ma bʼa xetʼanik. Sok jani ja libro mas sutubʼal sok pukubʼal ja bʼa jsakʼaniltiki. Chikan bʼa aye ja kristyano ma jas kʼumal yiʼoje, tʼusan mi spetsaniluke wani xbʼobʼ yabʼye ja rason bʼa Biblia jach bʼa skʼumale (kʼela ja rekwagro « Ja sutjel ja Biblia ja bʼa kʼumalik bʼa África»).

16. Jastalni wa xyala ja Mateo 28:19, 20, ¿jastal oj bʼobʼ jetik wa xkaʼatik tsʼakatal yuja ay kiʼojtik ja Biblia?

¹⁶ ¿Jastal wa xbʼobʼ jetik wa xkaʼatik tsʼakatal yuja ay kiʼojtik ja Biblia? Jani skʼumajel kʼakʼu kʼakʼu, spensarajel ja jasa wa sjeʼakitik sok skʼujolajel ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa yajel makunuk ja bʼa jsakʼaniltik ja jasa wa xnebʼatik. Chomajkil, wa xkaʼatikyi tsʼakatal ja Dyos yajni wa xkʼujolantik ja janekʼ xbʼobʼkujtik bʼa sjejelyi ja kristyano ja rason bʼa Biblia (Sal. 1:1-3; Mat. 24:14; kʼuman Mateo 28:19, 20).

17. ¿Jas majtanalik jtaʼunejtik tiʼal ja bʼa artikulo it, sok jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁷ Ja bʼa artikulo it kilunejtik oxe majtanal yaʼunejkitik ja Dyosi: ja jnajtik, ja Luʼumi; ja jchijnakʼtik jel chamyabʼjel, sok ja Yabʼal, ja Biblia. Pe ay jujuntik majtanalik yaʼunejkitik ja Jyoba bʼa mi xbʼobʼ kiltik. Ja bʼa artikulo jakumi oj jpaklaytik ja majtanalik jaw mi x-ilxi.