1. ¿Jasa yala ja Jesús sbʼaja rikesaʼil ma ja jastik jel chaʼanyabʼal bʼa satkʼinali?

MI SPETSANILUK ja jastik chaʼanyabʼali wa xbʼobʼ kiltik. Sok ja jas mas chaʼanyabʼalili mini xbʼobʼ ilxuk. Ja sLoʼil bʼa Yaxkʼuli, ja Jesús staʼa tiʼal jastik jel chaʼanyabʼal ja bʼa satkʼinal bʼa mastoni lek yuja rikesaʼili. Yala: «Ja bʼaya ja warikesa‘ilexi [jas chaʼanyabʼal] tini aya ja wawaltzilexi» (Mat. 6:19-21, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). Ja jkʼujoltiki ojni snikotik slejel ja jastik jel chaʼanyabʼal xkilatiki. Wa stsomotik ‹rikesaʼil ja bʼa satkʼinali› yajni lek wa xjeʼatik ja jmodotik bʼa stiʼ sat ja Dyos sok lek wa xyilawotik ja yeʼn. Jastalni xcholo ja Jesús, mini maʼ oj bʼobʼ xchʼaysnajel ma yelkʼajel ja jastik it jel chaʼanyabʼali.

2. a) ¿Jasa yala ja Pablo ja bʼa 2 Corintios 4:17, 18? b) ¿Jas oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

² Ja jekabʼanum Pablo yala la ka ‹kʼelan jsatik ja jas mitoni xkilatiki› (kʼuman ja 2 Corintios 4:17, 18). Ja bʼa jastik jel chaʼanyabʼal mi xkilatiki tey jastik lek oj ajukitik ja bʼa yajkʼachil luʼum skʼapunejkitik ja Dyosi. Ja bʼa artikulo it oj kiltik chane jastik jel chaʼanyabʼal bʼa mi xbʼobʼ kiltik bʼa wantikxa yabʼjel stsamalil ja wego: yamigoʼajel ja Dyos, ja orasyon, ja skoltanel ja yip ja Dyos soka skoltanel wa xyaʼakitik ja Jyoba, Jesús soka anjelik ja bʼa xcholjeli. Oj cha kiltik jastal oj katik tsʼakatal yuja jastik it jel chaʼanyabʼali.

3. ¿Jasunuk ja mas chaʼanyabʼalil bʼa mi x-ilxi, sok jas yuj wa xbʼobʼ ajyukujtik?

³ Ja jas mas chaʼanyabʼalil bʼa mi x-ilxi jani yamigoʼajel jel ja Jyoba (Sal. 25:14). ¿Pe jastal wa xbʼobʼ yamigoʼuk ja Dyos ja kristyanoʼik mulanumi sok ajyel sak? Yujni ja sakʼanil ja yaʼa ja Jesús xchʼayani «spetzanil ja smul ja cristiano» (Juan 1:29). Sok bʼajtanto oj chamuk ja Jesús, ja Jyoba wanxani snaʼa toj oj ajyuk ja Yunini bʼa oj ya el libre ja kristyano. Ja yuj, ja Dyos bʼobʼ yamigoʼuk ja matik ajyiye sakʼan bʼajtanto yuj oj chamuk ja Kristo (Rom. 3:25).

4. Ala jujuntik ja yamigoʼik ja Dyos bʼa ajyiye sakʼan bʼajtanto oj chamuk ja Jesús.

⁴ La jpaklaytik jujuntik ja yamigoʼik ja Dyos bʼa ajyiye sakʼan bʼajtanto oj chamuk ja Jesús. Ja Abrahán ajyiyuj jun niwan skʼuʼajel. Yajni ekʼta mas ja mil jabʼil ja chameli, ja Jyoba ya sbʼiʼiluk «ja kamigo» (Is. 41:8). Ja yuj, mini ja chamelali wa xbʼobʼ spil ja yamigoʼik ja Jyoba. Pes ja Abrahán sakʼani ay ja bʼa spensar ja Jyoba (Luc. 20:37, 38). Pilan sjejel ja bʼa Job. Bʼa jun ekʼele yajni ja anjelik stsomunej sbʼaje ja bʼa satkʼinali, ja Jyoba yala wani sjipa skʼujol bʼa Job. Ja Jyoba ya sbʼiʼiluk «jun winik toj sok tsʼikan lek ja skʼujoli, sok wani xiwyuj ja Dyosi sok wa sjitsa sbʼaj ja bʼa mi lekuki» (Job 1:6-8). ¿Jaxa bʼa Daniel, ja maʼ yaʼteltay toj lek ja Dyos junuk 80 jabʼil bʼa jun país wa xyaʼteltaye tuk dyosik ja swinkili? Yajni ja Daniel ayxa lek skʼujol, ja anjeliki yalawe yabʼ oxe ekʼele «jel xkʼanji» yuja Dyosi (Dan. 9:23; 10:11, 19). Wani xkʼuʼantik lek jelni xkʼankʼuniyuj ja Jyoba oj eljul ja kʼakʼu oj ya sakʼwuk ja yamigoʼiki (Job 14:15).

5. ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa oj kamigoʼuktik ja Jyoba?

⁵ Ja bʼa jtyempotiki, ay miyonik mulanume bʼa wa xyabʼye stsamalil yamigoʼajel ja Jyoba. Jitsan winik, ixuk sok yal untik bʼa spetsanil ja luʼumi wane sjejel soka smodoʼe wa skʼanawe oj yamigoʼuke ja Dyos. Ja Jyoba jelni «mojan ay soka matik toj ayi» (Prov. 3:32). Wani xyabʼye stsamalil yamigoʼajel yujni ayiʼoje skʼuʼajel sbʼaja sakʼanil yaʼa ja Jesús. Stsʼakatal yuja koltanel yaʼa, wani xbʼobʼ kamigoʼuktik ja Jyoba, yajelyi ja jsakʼaniltik sok yijel jaʼ. Yajni wa xkʼulantik ja jastik it jel tʼilani, wala ochtik ja bʼa miyonik matik yaʼunejxayi ja sakʼanil ja Dyos sok yiʼunejexa jaʼ, sok bʼa wanxa xyabʼye stsamalil ajyel «mojan» soka Maʼ jel tʼilan ja bʼa sutsatkʼinali.

6. ¿Jastal wa xbʼobʼ katik tsʼakatal yuja kʼotel kamigoʼuktik ja Dyosi?

⁶ ¿Jastal oj bʼobʼ jetik jel chaʼanyabʼal xkilatik yuja kamigotik ja Dyosi? Jani snochjel ja jasa skʼulan ja Abrahán soka Job. Ja yeʼnle ajyiye toj soka Dyos bʼa mas ja 100 jabʼili. Wani xcha bʼobʼ jkʼuluktik jachuk ja keʼntiki, chikan janekʼxa tyempo wantik yaʼteltajel ja Jyoba ja bʼa luʼumkʼinal it. Wani xcha bʼobʼ jnochtik ja Daniel sok yiljel mas chaʼanyabʼalil ja kʼotel kamigoʼuktik ja Jyoba mas yuja jsakʼaniltiki (Dan. 6:7, 10, 16, 22). Soka skoltanel ja Jyoba, oj bʼobʼ kuchkujtik chikan jas preba sok stalnajel ja jastal wa xkila jbʼajtik soka yeʼn (Filip. 4:13).

7. a) Jastalni wa xyala ja Proverbios 15:8, ¿jastal wa xyila ja Jyoba ja korasyontiki? b) ¿Jastal wa sjakʼa ja Jyoba ja korasyontiki?

⁷ Pilan jasunuk jel chaʼanyabʼal bʼa mi x-ilxi jani ja orasyon. Ja lekil amigoʼiki jelni sgustoʼe yaljel sbʼaja ja jas wa spensarane soka jastal ay wa xyabʼye. Jachni wa xcha ekʼ soka jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Ja yeʼn wa xya makunuk ja Yabʼali bʼa oj skʼumukotik, sok ja bʼa tiw wa  xyalakabʼtik ja spensariki sok jastal ay wa xyabʼi. Jaxa keʼntiki wa xbʼobʼ jkʼumuktik yajelyi orasyon. Yajni wa xkʼulantik orasyoni, wa xbʼobʼ kaltik yabʼ ja jpensartik soka jastal mero wa xkabʼ ayotiki. Ja Jyoba jelni gusto xyabʼ smaklajel ja korasyontik (kʼuman ja Proverbios 15:8). Ja yeʼn jun kamigotik bʼa wa skʼanawotik, sok ja yuj mi kechan wa smaklay ja korasyontik, wani xcha sjakʼa. Ay ekʼele wego wa sjakʼakitik. Pe ay ekʼele tʼilani mi oj katikan yajelyi orasyon. Chikani jastal, wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja yeʼn oj sjakʼe ja bʼa mero styempoʼil sok ja jastal lek xyila. Ja smeranili, bʼobʼta ja sjakʼjel oj yaʼi mini jachukuk ja jastal wa xmajlaytik. Jun sjejel, bʼobʼta mini oj ya elkotik libre bʼa jun preba, pe ojni bʼobʼ yakitik biboʼil sok ja kiptik bʼa oj kuchkujtik (1 Cor. 10:13).

8. ¿Jastal wa xbʼobʼ katik tsʼakatal yuja orasyon, ja tsamal majtanal akʼubʼalkitiki?

⁸ ¿Jastal wa xbʼobʼ katik tsʼakatal yuja orasyon, ja tsamal majtanal akʼubʼalkitiki? Jani sjejel wa xkʼuʼantik ja mandar it bʼa Jyoba: «Cʼacʼu acual cʼumanic ja Diosi» (1 Tes. 5:17). Ja Jyoba mi wa stʼenawotik bʼa oj katikyi orasyon. Wa skisa ja libreʼil kiʼojtik bʼa stsajel sok wa skʼanakitik: «Cʼumanic tola vida ja Diosi» (Rom. 12:12). Ja yuj, wa xbʼobʼ jetik wa xkaʼatik tsʼakatal skʼumajel ma yajelyi orasyon jitsan ekʼele ja kʼakʼu. Pe yajni wa xkatikyi orasyoni, mok chʼay jkʼujoltik yajelyi tsʼakatal sok stoyjel (Sal. 145:2, 3).

9. ¿Jastal wa xyila jun hermano sbʼaja orasyoni, sok jastal waxa wila ja weʼn?

⁹ Yajni masxa jitsan tyempo wantik yaʼteltajel ja Jyoba sok yiljel jastal wa sjakʼa ja korasyontiki, tʼilani mas chaʼanyabʼalil oj kiltik ja orasyon. La kiltik ja jas yala ja Chris, jun hermano bʼa ayxa 47 jabʼil wan aʼtel bʼa tyempo tsʼikan: «Jel xyaki gusto kʼeʼel saj sok wa xbʼobʼ kayi orasyon ja Jyoba jach laman. Jelni tsamal loʼilanel soka yeʼn yajni ja bʼajtan xojobʼ ja Kʼaʼuji wa xchiknaji ja bʼa tʼuje tsʼujuliki. Yajni wa xkʼulan ja it, wa x-el ja bʼa jkʼujol yajelyi tsʼakatal ja Jyoba yuj spetsanil ja majtanaliki,  cha jachuk ja tsamal majtanal bʼa yajelyi orasyon. Sok yajni wa xchʼak ja kʼakʼu, wa xkayi jun orasyon, sok jelni xyaʼa gusto wajel wayel sok jun jconciencia bʼa laman».

10. ¿Jas yuj jel tʼilan oj kiltik chaʼanyabʼalil ja yip ja Dyosi?

¹⁰ Ja yip ja Dyosi jani ja pilan majtanal bʼa tʼilan oj kiltik chaʼanyabʼalil. Ja Jesús yala tʼilani mok katikan skʼanjel ja yip ja Dyosi (Luc. 11:9, 13). Ja Jyoba wa xya makunuk ja yipi bʼa yajelkitik ja «ipal masto ekʼeli» (2 Cor. 4:7, TNM; Hech. 1:8). Soka skoltanel ja yip ja Dyosi, oj bʼobʼ kuchkujtik chikan jas preba xjak jbʼajtik.

11. ¿Jastal oj bʼobʼ skoltayotik ja yip ja Dyosi?

¹¹ Ja yip ja Dyosi oj skoltayotik bʼa skʼulajel lek ja cholalik wa x-ajikitik ja bʼa yaʼteltajel ja yeʼn. Ojni bʼobʼ ya tojbʼuk ja jasa wan xbʼobʼkujtik sok wa xnaʼatik skʼulajel. Ja lek wa x-elkujtik ja jastik junuk ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba mini jaʼuk yuja kip keʼntik, jani yuja skoltanel ja Jyoba.

12. Jastalni wa xyala ja Salmo 139:23, 24, ¿jasa oj bʼobʼ jkʼantik ja bʼa korasyontik?

¹² Wani xcha bʼobʼ jetik bʼa pilan modo bʼa chaʼanyabʼal wa xkilatik ja yip ja Dyos; skʼanjelyi ja Jyoba a-skoltayotik snajel chikan jas pensar ma kʼankʼunel bʼa mi lekuk wa xtax ja bʼa jkʼujoltik (kʼuman ja Salmo 139:23, 24). Bʼa sjakʼjel ja korasyontiki, ja Jyoba wa xya makunuk ja yipi bʼa oj bʼobʼ ya kiltik ta ay jas tʼilan oj jtojbʼestik. Sok, ta jach wa ekʼel, la jkʼantikyi ja yip ja Dyos bʼa ayakitik ja ipal bʼa skʼulajel luchar ja pensarik ma kʼankʼunel bʼa mi lekuk. Jachuk wa xjeʼatikyi mini xkʼanatik skʼulajel jastik mi lekuk, sok ja yeʼn ojni bʼobʼ skoltayotik yajel makunuk ja yipi (Efes. 4:30).

13. ¿Jastal oj bʼobʼ kiltik mas chaʼanyabʼalil ja yip ja Dyos?

¹³ Wani xbʼobʼ kiltik mas chaʼanyabʼalil ja yip ja Dyos ta jpensaraʼantik lek ja jasa wan bʼobʼelyuj ja bʼa jtyempotiki. Bʼajtanto oj waj bʼa satkʼinal ja Jesús, yalayabʼ ja snebʼumaniki: «Cuando huax co jan abajex ja Espíritu Santo, ja huenlexi oja taa lec ahuipex, ti oj elanic ecʼ oja loiltayonex ecʼ ja  queni [...] ja ba spetzanil ja najtil lugar jumasa ba sutanal ja satqʼuinali» (Hech. 1:8). Ja yaljelik jaw jachni mero wantik yiljel ja bʼa jtyempotiki. Soka skoltanel ja yip ja Dyosi, junuk 8 miyon sok snalan bʼa yibʼanal ja luʼumi kʼotele yaʼtijumik ja Jyoba. Chomajkil, tixani ayotik bʼa jun tsamal lugar bʼa kechanta wa senyaʼan, yujni ja yip ja Dyosi wa skoltayotik sjejel tsamal modoʼalik jastal, ja yajalkʼujol, gustoʼil, lamanil, pasensya, lekil modoʼal, lekil kʼujol, skʼuʼajel, mansoʼil sok skomjel jbʼajtik. Jani ja modoʼalik it ti chʼikan ja bʼa «satinel ja yip ja Dyos» (Gál. 5:22, 23). ¡Merani leka, ja yip ja Dyos juni tsamal majtanal!

14. Yajni wala eltik ja bʼa xcholjeli, ¿jas koltanel wa x-ajikitik bʼa mi xkilatik?

¹⁴ Ay kiʼojtik pilan jasunuk jel chaʼanyabʼalil bʼa mi x-ilxi: aʼtel lajan soka Jyoba, ja Jesús soka anjeliki (2 Cor. 6:1). Tini ay jmoktik ja skoltanele ja yajni wala wajtik ja bʼa aʼtel bʼa yajel och nebʼumanili. Ja Pablo yala sbʼaja yeʼn soka bʼa smojik aʼteli: «Jmoj ni jbajticon atel ja ba yatel ja Diosi» (1 Cor. 3:9). Yajni wala eltik xcholjeli, wantikni aʼtel lajan soka Jesús. La ka juljkʼujoltik, ja Jesús yayi mandar ja snebʼumanik awajuke bʼa «spetzanil ja lugari ba jachuc» oj och snebʼumanil «ja cristiano jumasa» sok tsaʼan tixa yala: «Oj ni jmojtayex ecʼ tola vida» (Mat. 28:19, 20). ¿Jaxa anjeliki? Wani xkatikyi jitsan tsʼakatal ja anjelik yuja wa stojowotik ja wala wajtik xcholjel ja bʼa «lekil notisyaʼik bʼa tolabida [...] sbʼaja matik sakʼan ay ja bʼa luʼumi» (Apoc. 14:6, TNM).

15. ¿Jas loʼil bʼa Biblia wa sjeʼa ja cholal jel tʼilan yiʼoj ja Jyoba ja bʼa xcholjeli?

¹⁵ ¿Jasa wan lajxel skʼulajel yuja koltanel wa xjak bʼa satkʼinali? Yajni wa stsʼunutik ma wa xjeʼatik sbʼaja sGobyerno ja Dyos, jujuntik ja inat ti wa xkoʼ bʼa lekil kʼujolal sok wa xolini (Mat. 13:18, 23). ¿Maʼ wa xya xolinuk sok wa xya satinuk ja inat it? Ja Jesús yala mini maʼ oj bʼobʼ kʼot snochuman ta mikʼa yeʼn spayajan ja sTati (Juan 6:44). Ja bʼa Biblia wa xtaʼatik jun loʼil bʼa wa sjeʼa ja it. Bʼa jun ekʼele, ja Pablo xcholoyabʼ jujuntik ixuk bʼa teye jwera ja bʼa chonabʼ Filipos. La kiltik jas wa sjeʼa ja Biblia bʼa june bʼa yeʼnle, bʼa sbʼiʼilan Lidia: «Ja kajwaltiki [Jyoba] ti sjama yi‘a ja yaltzili bʼa oj smakla yi‘ ja slo‘il ja pablo‘i» (Hech. 16:13-15, YD). Jastalni skʼulanyi ja Lidia, ja Jyoba yiʼunejan miyonik kristyano ja bʼa xchonabʼi.

16. ¿Maʼ tʼilan oj waj sbʼaj ja toyjelal yajni lek wa xwaj kujtik ja bʼa xcholjeli?

¹⁶ ¿Maʼ oj yiʼ ja toyjelal yuja lek wa xwajkujtik ja bʼa xcholjeli? Ja Pablo yaʼa sjakʼjel ja sjobʼjel it yajni stsʼijbʼanyi ja kongregasyon bʼa Corinto ja yaljelik it: «Ja jchol ja queni, lajan soc jastal jtzʼunu jun inat, jaxa quermanotic Apolosi [...] yen huax ya och yaalel [...]. Jaxa Diosi, yen huax ya qʼuiuc. Ja quenticoni, huas tzʼunuticon soc huax ca ochticon yaalel, pero lec moc to jauc ja Dios huax ya qʼuiuqui, lom nia. Ja quenticoni, lomoticon nia» (1 Cor. 3:6, 7). Yajni lek wa xwajkujtik ja bʼa xcholjeli, yeʼnani awaj sbʼaj ja toyjelal ja Jyoba, jastalni skʼulan ja Pablo.

17. ¿Jastal wa xbʼobʼ jetik wa xkaʼatik tsʼakatal yuja wa xbʼobʼ aʼtijukotik lajan soka Jyoba, Jesús soka anjeliki?

¹⁷ ¿Jastal wa xbʼobʼ jetik wa xkaʼatik tsʼakatal yuja chaʼan cholal bʼa aʼtel lajan soka Jyoba, Jesús soka anjeliki? Jani skʼujolajel bʼa slejel modoʼik xcholjel yabʼ ja kristyano ja lekil rasonik. Soka it wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa tuktukil modo, jastal xcholjel bʼa ay jitsan  kristyano sok bʼa naʼits naʼits (Hech. 20:20). Jitsan hermano jel skʼulane gusto xcholjel chikan bʼaʼa. Yajni wa staʼawe june mi snaʼawe sbʼaj, tsamalxta wa skʼulane saludar sok wa sleʼawe modo yajel kʼeʼuk jun loʼil. Ta ja kristyano pwesto ay bʼa oj loʼilanuk, tsamalxta wa xcholowe yabʼ ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi.

18, 19. a) ¿Jastal wa xkatik och yalel ja inat bʼa smeranili? b) ¿Jastal skoltay ja Jyoba jun estudiante bʼa Biblia sbʼiʼil Raphalalani?

¹⁸ Jastalni ‹jmoj jbʼajtik aʼtel ja bʼa yaʼtel ja Dyosi›, mi kechan oj jtsʼuntik inat bʼa smeranili, tʼilani oj cha katik ochuk yalel. Yajni ay maʼ lek wa xyabʼ ja lekil rasoni, tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa kumxel yulatajel ja kristyano jaw ma yaljelyabʼ june bʼa ayayi jun estudio bʼa Biblia. Yajni jun estudiante wan kʼiʼel bʼa oj kʼot jun nebʼuman, wani xyakitik gusto yiljel jastal ja Jyoba wan aʼtel ja bʼa skʼujol soka bʼa spensari.

¹⁹ La kiltik sbʼaja Raphalalani, jun ajnanum bʼa Sudáfrica. Jelni wa skʼulan gusto ajyi ja jasa wan snebʼjel bʼa estudio wa x-ajiyi Biblia. Pe jak sbʼaj jun wokol yajni skʼuman ja Yabʼal ja Dyos sbʼaja loʼilanel soka maʼ ekʼpaxtakujtiki (Deut. 18:10-12). Takal takal, yaʼakan awotsʼjuk ja spensar yuja Dyosi. Tsaʼan, yaʼakan ja yaʼtel bʼa ajnanumi, ama ja wa smakʼlay sbʼaj soka jaw. Ja Raphalalani, bʼa ayxa yiʼoj 60 jabʼil ja wego, wa xyala: «Jel wa xkayi tsʼakatal ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba yujni jel skoltayone bʼa jitsan modoʼik, jastal stajel jun kaʼtel. Pe ja mas tʼilani jani yajelyi tsʼakatal ja Jyoba bʼa skoltayon yajel sakbʼuk ja jsakʼanili. Ja wego wanxa xbʼobʼ elkon xcholjel jastal jun Taʼumantiʼ bʼa kiʼunejxa jaʼ».

20. ¿Jasa wa xkʼanatik skʼulajel?

²⁰ Ja bʼa artikulo it jtaʼatik tiʼal chane jasunuk jel chaʼanyabʼal bʼa mi x-ilxi. Bʼa spetsanil, ja mas chaʼanyabʼali jani ajyelkujtik ja Jyoba jastal jun lekil kamigotik. Yajni wa xkamigoʼantik ja Jyoba, oj bʼobʼ kabʼtik stsamalil tuk jastik jel chaʼanyabʼal bʼa mi x-ilxi: skʼumajel ja yeʼn bʼa orasyon, ajyelkujtik ja skoltanel ja yip ja Dyosi sok aʼtel lajan soka yeʼn, ja Jesús soka anjeliki. Wani xkʼanatik lek oj kiltik mas chaʼanyabʼalil ja jastik junuk it mi x-ilxi. Sok mini oj katikan yajelyi tsʼakatal ja Jyoba yuja kʼotel jun lekil sok tsamal kamigotik.