Skip to content

Skip to table of contents

SUTUDI-ARTIKEL 25

‘Miseefi o suku den sikapu fu mi’

‘Miseefi o suku den sikapu fu mi’

‘Miseefi o suku den sikapu fu mi, da mi o solugu den.’​—ESEIK. 34:11.

SINGI 105 Gadu a lobi

SAN WI O LELI *

1. Saide Yehofa maiki enseefi anga wan mma di abi yonkuu pikin?

‘I SI enke wan mma sa feegete en pikin di de a bobi?’ Na a sani ya Yehofa be akisi den Islayelisama na a ten fu polofeiti Yesaya. Baka dati a taki: ‘Kande wan mma sa feegete en pikin, ma noiti mi o feegete i’ (Yes. 49:15). A nai pasa makiliki taki Yehofa e maiki enseefi anga wan mma. Ma a leisi ya a be wani soi taki a lobi den sama di e dini en leti enke fa wan mma lobi en yonkuu pikin. Wan sisa den e kai Yasmin * taki: ‘Te wan mma e gi en pikin bobi, ai kisi wan taanga lobi gi en di e tan fu alaten.’ A so omen mma e fii tu.

2. Fa Yehofa e fii te wan fu den pikin fi en nai peleiki, efuso go a komakandaa moo?

2 Yehofa e si te wan fu den pikin fi en nai go a komakandaa moo, anga te a nai peleiki moo. Pakisei fa ai hati Yehofa, te ai si ala yali fa omen dunsu Kotoigi nai peleiki, efuso go a komakandaa moo. *

3. San Yehofa wani?

3 A omen fu den baala anga sisa ya di á be e dini Yehofa moo e daai kon na a kemeente baka. Na pikin poolo wi e poolo te den kon baka. Yehofa wani den sama di nai peleiki moo daai kon neen baka. Useefi wani den daai kon baka tu (1 Peit. 2:25). Fa u sa yeepi den sama ya? Fosi u piki a akisi ya, wi o luku saide son sama nai go a den komakandaa moo, efuso saide den nai peleiki moo.

SAIDE SON SAMA NAI DINI YEHOFA MOO?

4. Fa son sama e bigin si a wooko fu den? San na a bakapisi fu a sani ya?

4 Son sama meke a wooko fu den toon a moo pelensipali sani aini den libi. Wan baala den e kai Hung taki: ‘Mi be e koboloiki ala mi ten gi a wooko fu mi. Mi be e taigi miseefi taki efu mi be abi moo moni mi ben o man dini Yehofa moo bun. Ma a koli mi be e koli miseefi. A sani ya meke mi be e wooko moo taanga. Mi be e misi komakandaa tu. Bakaten mi á ben e go a komakandaa moo seefi. Saatan e koboloiki a goontapu fu hali sama saafisaafi fu den gwe fika Yehofa.’

5. San pasa anga wan sisa di be lai polobelema?

5 Son baala anga sisa abi omen polobelema di e meke den lasi-ati. Anna a wan sisa di e tan a Ingiisikondee. A sisa ya abi feifi pikin. A taki: ‘Wan fu den pikin fu mi a malengii-malengii a meke. Bakaten den puu wan fu den umanpikin fu mi aini a kemeente. Wan fu den boi fu mi ede nai wooko bun. Den sani ya meke mi lasi-ati te neen mi á be e go a komakandaa moo. Mi á be e peleiki moo tu.’ Te u luku den sani di miti a sisa ya, tyali e kisi u gi en anga en osufamii. Tyali e kisi u gi ala den taa sama tu di abi den sowtu polobelema ya.

6. San sa pasa efu wan sama nai du san sikiifi a Kolosesama 3:13?

6 Leisi Kolosesama 3:13. Son sama di e dini Yehofa, ati boon fu di wan baala efuso sisa du wan sani anga den. Apostel Pawlesi seefi be taki son yuu taawan o go e du hati sani anga u. Efuso kande den kuutu wan toli fu u, ma den á kuutu en anga leti. Efu a sani ya pasa, da u mu luku bun fu wi á holi sama na ati. Bika a sani ya sa meke u nai paa moo anga a foluku fu Yehofa. Luku san be miti wan baala den e kai Pablo, di e tan a Zuid-Ameekan. Wan sama be lei gi en taki a be du wan ogii. Den owluman biibi a sama, neen Pablo lasi en gaandi aini a kemeente. San a du? A taki: ‘Ná pikin boon mi ati be boon. Bakaten mi á be e go a den komakandaa moo.’

7. San sa pasa anga wan sama te en kosensi e fon mi en naamo?

7 Kande wan sama kosensi e fon mi en fu di a be du wan gaan sondu a ten di pasa. Kande ai fii enke Yehofa á lobi en moo. Winsi fa a sama ya be soi kaba taki a sani di a du e hati en, toku a sa fii enke a á bun moo fu dini Yehofa. A so wan baala den e kai Fransisko be e fii tu. A taki: ‘Mi be kisi pii ain fu di mi be hulu. Biginbigin mi be e go a den komakandaa ete. Ma bakaten mi be lasi-ati. Mi be e fii enke mi á bun moo fu de makandaa anga a foluku fu Yehofa. Mi kosensi be e fon mi, mi be e fii tu enke Yehofa á gi mi paadon. Baka wan pisi ten mi á be e go a den komakandaa moo, mi á be peleiki moo tu.’ Fa yu e si den baala anga sisa di den sowtu sani ya miti? I poi fusutan fa den e fii? Fa Yehofa e si den?

YEHOFA LOBI DEN SAMA DI E DINI EN

Wan sikapuman fu Islayeli be e booko en ede te wan sikapu fi en be lasi (Luku paragraaf 8-9) *

8. Yehofa e feegete den sama di nai dini en moo?

8 Yehofa nai feegete den sama di be e dini en fosi, winsi den sama ya nai dini en nownow. Boiti dati, a nai feegete a taanga wooko di den du gi en (Heb. 6:10). A polofeiti Yesaya sikiifi wan moin ageisitoli di e soi fa Yehofa lobi a foluku fi en. Yesaya taki: ‘A o solugu den sikapu fi en enke wan sikapuman. Anga en ana a o tyai den pikin sikapu kon a wan. A o poti den neen boofu-ati te ai tyai den’ (Yes. 40:11). Fa Yehofa e fii te wan sama nai dini en moo fu wan pisiten? Yesesi soi fa Yehofa e fii di a akisi den apostel fi en a sani ya: ‘Fa yu e si a toli ya? Kon u taki wan man abi 100 sikapu neen wan fu den lasi, yu á si enke a o fika den taa 99 sikapu fu go suku a wan di lasi noh? Mi e taigi u taki efu a fende a sikapu ya a o piisii anga en moo den 99 sikapu di á be lasi.’​—Mat. 18:12, 13.

9. San wan bun sikapuman e du? (Luku a fowtow a fesise fu A Wakititolen.)

9 Saide u sa maiki Yehofa anga wan sikapuman? Bika wan bun sikapuman e solugu den sikapu fi en bun. Luku a toli fu David. David be soi taki en a wan bun sikapuman, bika a be feti anga wan lew anga wan beer fu kibii den sikapu fi en (1 Sam. 17:34, 35). Wan bun sikapuman sabi te wan fu den sikapu fi en lasi (Yoh 10:3, 14). Te a si taki wan fu den sikapu lasi, ai fika den taa sikapu fi en aini wan sikapu pen, efuso ai fika den anga wan taa sikapuman da ai go suku a sikapu di lasi. A ageisitoli di Yesesi be gi fu a sikapu di be lasi e leli u wan pelensipali sani. A be taki: ‘A letiso Nda a hemel á wani nawan fu den pikinwan ya dede.’​—Mat. 18:14.

Wan sikapuman fu Islayeli e solugu wan sikapu fi en di be lasi (Luku paragraaf 9)

YEHOFA E SUKU DEN SIKAPU FI EN

10. Enke fa Eseikiyeli 34:11-16 e soi, da san Yehofa paamisi taki a o du gi den sikapu fi en di lasi?

10 Yehofa lobi ala den sama di e dini en, winsi den gwe fika en wan pisiten. A polofeiti Eseikiyeli e soi taki Yehofa paamisi taki a o suku den sikapu fi en di lasi. A o yeepi den fu toon en mati baka. Eseikiyeli sikiifi san Yehofa be o du fu fende den sikapu fi en. Den sani di Yehofa e du a denseefi sani di wan sikapuman fu Islayeli be o du efu wan fu den sikapu fi en be lasi. (Leisi Eseikiyeli 34:11-16.) A fosi sani di a sikapuman be o du, a suku a be o go suku a sikapu fi en. A sani ya be o teke omen ten. A bunbun moiti a be mu meke fu fende en tu. Baka te a fende a sikapu, a be o tyai en go a den taa sikapu. Efu a sikapu be kisi mankei, efuso angii be e kii en, da a sikapuman be o deesi den soo fi en, a be o gi en nyanyan tu. Aini a ten ya a den owluman e luku den sikapu fu Gadu. Den mu yeepi den fu daai kon na a kemeente baka. Den owluman di e luku den sikapu fu Gadu mu du denseefi sani ya fu yeepi iniiwan sama di nai dini Yehofa moo (1 Peit. 5:2, 3). Den owluman mu go suku den. Baka dati den mu yeepi den fu daai kon na a kemeente baka. Den mu yeepi den tu fu toon Yehofa mati baka. *

11. San wan bun sikapuman be sabi?

11 Wan bun sikapuman be sabi taki son yuu wan sikapu be sa lasi. Efu wan sikapu be waka komoto a pe den taawan de, te a be daai kon baka a sikapuman á be e naki en. Meke u luku fa Yehofa yeepi wantu sama di be e dini en aini Beibel ten.

12. Fa Yehofa be yeepi Yona?

12 Polofeiti Yona be taangayesi Yehofa fu di a á be wani go a Ninifei. Di Yona du a sani ya, Yehofa á si en enke wan sama di á bun moo, ma leti enke fa wan bun sikapuman be e yeepi den sikapu fi en, a so Yehofa gi Yona kaakiti fu du a wooko fi en baka (Yona 2:7; 3:1, 2). Bakaten Yehofa koboloiki wan kaabasi bon fu soi Yona taki a lobi ala sama (Yona 4:10, 11). San a sani ya e leli u? Owluman mu e meke moiti ala yuu fu yeepi den sama di nai peleiki moo. Den mu meke moiti fu fusutan saide a sama nai peleiki, efuso kon a komakandaa moo. Te den baala anga sisa ya daai kon a Yehofa baka, den owluman mu tan meke moiti fu soi den taki den lobi den. Den mu soi den taki den e booko den ede anga den.

13. San wi e leli fu a fasi fa Yehofa yeepi a sama di sikiifi Psalm 73?

13 A sama di sikiifi Psalm 73 be lasi-ati di a si taki sani be e go bun anga den ogii sama. A be e fii enke a fu soso a be e dini Gadu (Ps. 73:12, 13, 16). San Yehofa du? Yehofa á kuutu a Psalm sikiifiman ya, ma a meke sama sikiifi den sani di a man ya taki poti aini Beibel. Bakaten a Psalm sikiifiman ya kon fusutan taki a moo bun sani di wan sama sa abi, a te en anga Yehofa a mati (Ps. 73:23, 24, 26, 28). San a sani ya e leli u? Owluman á mu gaw fu kuutu sama di e fii enke den nai fende wini fu a dini di den e dini Yehofa moo. Peesi fu den kuutu den, owluman mu meke moiti fu fusutan saide a sama e taki efuso du son sani. A te owluman fusutan den sani ya fosi den o man gi a sama taanga-sikin anga den sani di sikiifi aini Beibel.

14. Saide Eliya be abi yeepi fanowdu? Fa Yehofa yeepi en?

14 Polofeiti Eliya be lowe gi a umankownu Iseibel (1 Kow. 19:1-3). A be denki taki neen wawan be e wooko enke polofeiti gi Yehofa ete. A be e fii enke a fu soso a be e wooko taanga gi Yehofa. Eliya be booko-saka te neen a be wani dede (1 Kow. 19:4, 10). Yehofa á kuutu Eliya, ma a taigi en taki a neen wawan de. Yehofa taigi en taki a be o gi en kaakiti baka. A taigi en tu taki a be abi wooko gi en fu du ete. Yehofa aliki Eliya anga pasensi di a be e taigi en san a den sani di be e gi en booko-ede. Baka dati a gi Eliya taa wooko (1 Kow. 19:11-16, 18). San a sani ya e leli u? Ala u, moomoo owluman mu e soi switifasi gi den sikapu fu Yehofa. Winsi wan sama ati boon, efuso winsi ai fii enke Yehofa á gi en paadon, tokuso den owluman mu aliki anga pasensi te a sama e taki anga den. Baka dati den mu meke moiti fu toosutu en. Den mu soi en tu taki Yehofa lobi en ete.

FA U MU SI DEN LASI SIKAPU FU GADU?

15. Te u luku Yohanisi 6:39, da fa Yesesi be e si den sikapu fi en Dda?

15 Fa Yehofa wani u si den sikapu fi en di lasi? Yesesi be soi u fa u mu si den sama ya. A be sabi taki Yehofa lobi ala den sikapu fi en, neen meke a be e du ala san a poi fu yeepi den ‘lasi sikapu fu Islayeli’ fu daai kon a Yehofa baka (Mat. 15:24; Luk. 19:9, 10). A be e du ala san a be poi fu yeepi den fu di a á be wani nawan fu den sikapu fu Yehofa lasi.​—Leisi Yohanisi 6:39.

16-17. Fa owluman mu si a faantiwowtu di den abi fu yeepi den lasi sikapu? (Luku a faki ‘ Fa son sama di gwe fika Yehofa e fii?’)

16 Apostel Pawlesi be gi den owluman fu a kemeente a Efeise a taanga-sikin fu waka a Yesesi baka. A be taigi den taki: ‘Useefi mu e wooko taanga fu u sa yeepi den sama di swaki. Wi á mu feegete san Masaa Yesesi seefi be taki: “Te wan sama e gi taawan sani, ai de koloku moo te taawan e gi en sani”’ (Toli 20:17, 35). A tekisi ya e soi taki owluman abi a faantiwowtu fu solugu a foluku fu Yehofa. Salvador, wan owluman aini Sipanyookondee taki: ‘Te mi e pakisei fa Yehofa lobi den sikapu fi en di lasi, da miseefi e wani du ala san mi poi fu yeepi den. Mi sabi taki Yehofa wani mi luku den bun.’

17 Ala den sama di u taki fu den aini a artikel ya, di be tapu anga a peleikiwooko efuso di á be e kon a komakandaa moo, daai kon a Yehofa baka fu di sama yeepi den. Nownow omen taa baala anga sisa di nai dini Yehofa moo, wani daai kon neen baka. A taa artikel o soi u moo bun fa u sa yeepi den.

SINGI 139 Si iseefi aini a nyun goontapu

^ paragraaf 5 Aini a artikel ya wi o luku saide son sama di dini Yehofa omen yali langa gwe fika a kemeente bakaten, anga fa Yehofa e si den sama ya. Wi o luku tu san u sa leli fu a fasi fa Yehofa be yeepi sama aini a ten fu Beibel di be gwe fika en wan pisiten.

^ paragraaf 1 Son wan fu den nen aini a artikel ya kengi.

^ paragraaf 2 SAN DEN WOWTU YA WANI TAKI: Wan peleikiman di nai peleiki efuso go a komakandaa moo, a wan sama di a go aini a peleikiwooko anga a kemeente sigisi mun, efuso moo langa. Tokuso a sama ya a u baala efuso sisa ete. U lobi en ete.

^ paragraaf 10 Aini a taa artikel wi o luku fa owluman sa du den dii sani ya.

^ paragraaf 60 SAN WI E SI A DEN FOWTOW: Den sikapuman fu Islayeli be e booko den ede anga den sikapu fu den. Neen meke te wan be lasi den be e go suku en fu tyai en kon a den taawan baka. Na aseefi sani ya owluman mu e du tu.

^ paragraaf 64 SAN WI E SI A DEN FOWTOW: Wan sisa di nai go a komakandaa moo sidon aini wan besi. Ai si tu Kotoigi e peleiki anga a pikin wagi.